Ankeuttavatko automaattiviestit yrityskuvaasi?

Inari Anttila

Yrityksellä on hienot nettisivut. Kekseliäitä kampanjoita. Oivaltavaa sisältöä somessa. Hyvältä vaikuttaa. Sitten saat asiakkaana viestin, joka on ihan eri planeetalta markkinointiviestinnän perusteella muodostamasi mielikuvan kanssa. Tyly, kankea, kenties kielellisesti ontuva. Kuulostaako tutulta?

Kerronpa tuoreen esimerkin.

Case Yksityiskoulu

Eräässä paikallisessa yksityiskoulussa aloittaa joka vuosi kolme luokallista innokkaita oppijoita. Yleinen mielikuva tästä kieliopintoja painottavasta koulusta on, että siellä vaaditaan säntillisyyttä ja tiukkaa kuria. Alle kouluikäisten lasten vanhempia houkutellaan erilaisin viestein tutustumaan kouluun pitkin talvea. Itse asiassa Kusti on kantanut värikkäästi kuvitettua postia useamman vuoden. Minäkin tartuin täkyyn ennakkoluuloineni.

Kävi ilmi, ettei koulu ollut lainkaan (pahimpien) odotusteni mukainen; viesteistä aistittava ystävällisyys ja yhteisöllisyys näkyivät koulun käytävillä avoimien ovien päivinä, ekaluokkalaisten vanhempien päitä oli eri tilaisuuksissa käännyttämässä kokenut, nallekarhumainen opettaja. Kaikki kanssakäyminen oli kovin mukavaa.

Tuli soveltuvuuskokeiden aika. Lapset jaettiin ryhmiin, ja he saivat "matkaliput" koeluokkaan. Samaan aikaan vanhemmat saivat kahvia ja pullaa.

Tuli aika odottaa koetuloksia. Kuinkas sitten kävikään?

Ankeampien mielikuvien todellisuus astui peliin. Yhden kappaleen hylsykirje. Ei selityksiä, ei perusteluita, ei rohkaisua. Lisätietoja toki voisi tiedustella sähköpostitse. Kirjeen tyly sävy huuhteli mielestä kaikki edeltävien kuukausien mukavat kokemukset koulusta. Olinko sittenkin oikeassa ennakkoasenteineni? Samalla tuli sääli koulua ja kaikkea sitä positiivisen mielikuvan rakentamiseen mennyttä turhaa aikaa.

Kaikki viestintä rakentaa asiakaskokemusta

Koulu ei ole suinkaan haasteen kanssa yksin. Automaattiviestien, massapostitusten ja rutiinikuittausten heikkolaatuisuus on varsin tavallinen helmasynti organisaatioissa. Asiakkaan näkökulmasta kaikki viestit – olivat ne automaattisia tai kumppanin laatimia – ovat yrityksen tai organisaation viestintää. Saman fiiliksen on toistuttava aina organisaation kanssa toimiessa, riippumatta yksiköstä.

Tiedätkö, millaisia viestejä teiltä lähtee? Tässä muutamia, joista lähteä liikkeelle:

  1. Automaattisesti lähetettävät sähköpostivastaukset
  2. Asiakaspalvelun viestipohjat
  3. Toimistosihteerien, aula- ja vaihdehenkilöstön käyttämät viestit
  4. Ulkopuoliset, yrityksen nimissä toimivat yksilöt ja yritykset - esim. rekrytointia hoitavat konsultit ja muut alihankkijat
  5. Järjestelmäviestit

Miten koulun sitten olisi pitänyt viestiä?

Esimerkiksi näin:

"Kiitos kiinnostuksestanne kouluamme kohtaan. Tänä vuonna soveltuvuuskokeisiin osallistui lähes ennätysmäärä tulevia koululaisia, 78 oppilasta. Kun aloituspaikkoja on vain 24, karsinta on kovaa. Valitettavasti NIMI ei hyvästä yrityksestä huolimatta ollut kouluun hyväksyttyjen oppilaiden joukossa. Toivottavasti into oppimiseen ei kuitenkaan sammu. Iloa opin polulle!”

Ja kaikki työ ei olisi ollut turhaa.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tarjoatko faneillesi valtaistuimen vai valkosipulia?  –  "Ymmärrämmekö, mistä asiakkaamme syttyvät? Osaammeko huomioida heidän hyötynsä ja kiinnostavuusmuotoilla viestimme heidän näkökulmastaan?

Vihaa vai rakkautta viestinnän kautta? – Esittelyssä faith-holderit ja hateholderit –  "Jos luottamus petetään, faith-holder voi helposti muuttua hateholderiksi."

EVVK:n aika on ohi! – "Viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla - ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Kuva: Gratisography 


Ala-astelaiset selvisivät muutamassa minuutissa - Kokeile, tunnistatko tubettajien videoista mainoksen

Sanna Puutonen

Neljä tyttöä seisoo tiiviissä kasassa Kaiun puhelinkopissa ja karjuu – siis todella karjuu – kurkku suorana. Toimiston puolelle huuto tuskin kuuluu, viime syksynä hankitun kopin äänieristys riittää pitämään metelin sisäpuolella. Kopin sisäisen volyymin voi päätellä tyttöjen kasvoilta. Konsulttia naurattaa. Tekisi mieli mennä mukaan.

Tytöt luokkakavereineen vierailivat helmikuun loppupuolella Kaiussa tutustumassa viestintätoimiston arkeen ja heidän ikäisilleen kohdistettuun sisältömarkkinointiin.

Puhelinkopin äänieristysominaisuuksien ja tarjolla olleen mangosmoothien ohella koululaisia kiinnostivat erityisesti tubettamisen ja sosiaalisen median vaikutuskeinot. Tumen, Herbalistin ja Pinskun lisäksi vierailijamme ilmoittivat suosikkitubettajikseen muun muassa Eddspeaksin, Pärnilla Böckermanin ja Pasi Viherahon.

Moni koululaisista ilmoitti haaveilevansa myös itse urasta tubettajana. Mietimmekin yhdessä, montako seuraajaa täytyy haalia, jos haluaa elättää itseään videoilla. Laskeskelimme, että yli 400 000 seuraajan suosiosta nauttivan Justimuksen pojat tienaavat videoidensa mainosmyynnillä kuukaudessa noin 500 euroa per mies. Sisältöyhteistyö ja mainosdiilit lisäävät saldon nollia huomattavasti tehokkaammin. Yhdestä yhteistyövideosta käteen jää jo tuhansia euroja.

Kun kysyimme ala-astelaisilta, miten YouTube-videoiden sekaan kätketty mainonta vaikuttaa heihin, koululaiset menivät hiljaisiksi. Muutama tunnusti pyytäneensä vanhempiaan ostamaan esimerkiksi tubettajien suosimat kengät. Valtaosa kertoi suhtautuvansa positiivisesti siihen, jos tubettaja mainostaa videollaan tuotteita maksua vastaan. Koululaiset luottivat siihen, etteivät heidän idolinsa lähtisi mainostamaan mitään sellaista, mistä he eivät oikeasti pidä. Suurin osa myös väitti erottavansa mainokset videoista.

Tätä piti tietysti testata. Järjestimme vierailijoille kilpailun, jossa tehtävänä oli tunnistaa YouTube-videoista mainostettava tuote. Puheet osoittautuivat todeksi: ala-astelaisilta oheisen tehtävän ratkaiseminen sujui hetkessä.

Huoli peruskoulun mediakasvatuksen tasosta tuntuu ainakin yhden kouluvierailun perusteella liioitellulta. Sen sijaan moni aikuisista ystävistäni ei ole koskaan kuullutkaan Pinskusta tai Justimuksesta, eikä erota maksettua sisältöä Helsingin Sanomien verkkoartikkeleiden joukosta.

Testaa, oletko itse ajan tasalla! Tunnistatko, mitä brändiä tai merkkiä seuraavissa videoissa mainostetaan:

Video 1: Minkä merkkinen tasapainoskootteri on Tumen videossa?

Video 2: Kenen valmistamaa karkkia Herbalisti syö leffaillassa?

Video 3: Kenen tekemiä leffoja Pinsku rakastaa ja mikä leffa on hänen top-5 listallaan?


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

YouTube-vinkkejä brändeille – Tubecon Industry Dayn opit  "Jos haluat erottua YouTube-videoiden massasta, varmista, että olet sijoittanut tuotettaviin sisältöihin riittävästi. Halvalla ei saa hyvää eikä vaikuttavaa."

"On-the-go" -viestintää Periscopessa, Snapchatissa ja Instagramissa  "Ihmiset haluavat yhä suuremman vapauden valita mitä ja milloin he katsovat, lukevat tai kuuntelevat."

Aito teini paljastaa: some toimii näin  "Mitä ne teinit oikeasti niiden puhelimien kanssa säätävät."

Kuva: iStock


Yritysblogin ABC – näin löydät blogiin juttuaiheita

Sari Sandrini

Kun yritykselle tai yhteisölle perustetaan blogi, on innostus aluksi suurta – hei me sisältömarkkinoidaan! Mutta miten varmistetaan, että blogissa riittää kiinnostavia postauksia myös ensi-innostuksen laannuttua?

Blogilla on hyvä olla toimitus tai ”omistaja”, joka suunnittelee teemoja ja miettii, ketä blogilla halutaan tavoittaa. Kun teemat ovat tiedossa, bloggaajakaartiin kannattaa koota erityisesti niitä, joita innostaa pohtia omaan asiantuntijuuteen liittyviä asioita. Se on jopa tärkeämpää kuin erinomainen kirjoitustaito. Tekstiä saa aina editoitua, mutta ulkopuolisen on vaikeaa puhaltaa siihen intohimon liekkiä.

Vaan mistä puristetaan postauksiin riittävän ”painavaa” sanottavaa? Kysyin vinkkejä Kaiun kirjoitusvalmentajalta Sallalta ja kiinnostavuusmuotoilun pioneerilta Petteriltä.

1. Kuuntele asiakkaita

Mitä asiakkaat aina kysyvät? Mikä on juuri tällä hetkellä kiehtova asia, johon kaikki miettivät ratkaisua? Tällaisista aiheista tulee kiinnostavia tekstejä, koska ne pohjautuvat lukijan hyötyyn.

2. Hyödynnä avainsanatutkimusta

Optimointiekspertit kehottavat myös käyttämään avainsanatutkimusta blogin sisältösuunnitelmana. Toisin sanoen verkkosivuston markkinoinnissa käytettävät keskeiset hakusanat, eli ne joilla yrityksen tai yhteisön tuotteita ja palveluita haetaan, ovat osa postausten sisältöä. Ajatus on tässäkin sama kuin edellä: tuotetaan sisältöä suoraan tarpeeseen. Samalla blogeihin saadaan hakukoneystävällistä sisältöä, koska olennaiset hakutermit ovat sisällön kulmakivinä.

3. Seuraa, mistä alalla puhutaan

Usein inspiraatio löytyy lukemalla lehtiä, some-kanavia tai kirjoja. Mistä omaa ammattitaitoa liippaavasta juuri nyt keskustellaan? Ajankohtaisissa aiheissa on syytä toimia nopeasti, jotta ehtii sanomaan aiheesta jotain uutta ja erottuvaa.

4. Listaa valmiiksi mielenkiintoisia aiheita

Edellisen vastakohtana ovat ajattomat aiheet, joihin idea voi tulla vaikka hammaspesulla. Listaa nämä ajatukset muistiin myöhempää käyttöä varten. Silloin omalla vuorolla on helppo valita kirjoituksen aihe.

5. Kirjoita ammatillisista aiheista, joista itse sytyt

Kirjoita aiheista, joista oikeasti sytyt ja joissa olet aidosti asiantuntija, sillä innostusta on vaikea teeskennellä. Tekstistä tulee todennäköisemmin mukaansatempaavaa, kun sen kirjoittamisesta oikeasti nauttii. Muista kuitenkin lukijan näkökulma: Kenelle kirjoitan? Mitä hyötyä tarjoilen?

Esimerkiksi omista harrastuksista kertominen voisi olla hyvää kevennyssisältöä, mutta tuskin toisi suurta hyötyä firman liiketoiminnalle. (Toki poikkeuksiakin on).

+1. Pidä kynnys matalana – lyhyt ja kevyt postaus on välillä ihan ok

Aina ei tarvita ”painavaa” asiaa, vaan välillä postauksen voi tehdä kevyesti. Kun Twitterin tykkäystoiminto muuttui, siitä kerrottiin Kaiun blogissa muutamalla lauseella. Saman asian olisi voinut jakaa hieman eri muodossa myös twiitillä tai Facebook-postauksena.

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Bloginakki napsahtaa – mistä löydän aikaa   "Blogeista on tullut osa arkipäivää, entisajan kolumneja, joissa voi tuoda helposti esille omaa asiantuntijuuttaan joko kirjallisen tai visuaalisen viestin muodossa. Verkkosisältönä blogin julkaisukynnys on matalampi kuin perinteisillä printtimedioilla, eikä merkkimäärääkään ole useimmiten sidottu tiukasti.

Sisältömarkkinointi on erottautumisen väline – "Tässä olisi pysähtymisen paikka. Ennen mitään tulee pohtia, mikä on se meidän juttu, jolla erotamme oman tuotteen tai brändin kymmenistä muista. Sitten toimimaan, rohkeasti omasta kulmasta."

Twitter-uudistus potuttaa gangsta-räppäriä –  "Kun käyttäjät ovat aiemmin osoittaneet pitävänsä jostakin viestistä klikkaamalla "Suosikki"-tähtisymbolia, nyt sama asia tehdään painamalla "Tykkää"-sydänkuvaketta.

Kuva: iStock


Markkinointiviestinnän tekijä, älä aliarvioi vuosikelloa

Tiina Hosiokoski

Näin tammikuussa on käsillä aika, jolloin pakerretaan kovasti vuosisuunnitelmia markkinointiviestintään, viestintään ja sisältömarkkinointiin. Optimaalisessa maailmassa ne olisivat ehkä jo tehtynä ennen joulua, mutta todellisuudessa se tapahtuu harvoin niin ennakoivasti. Joten ei kannata olla itselleen liian ankara.

Viime aikoina vuosisuunnitelmaa on myös kyseenalaistettu. Itse olen sitä mieltä, että jos karkea ylätason suunnitelma puuttuu, on erittäin todennäköistä, että kaiken kiireen keskellä todella moni asia jää tekemättä. Suunnitelmassa ei tarvitse olla tarkkaan määritelty, mitä tapahtuu vuoden päästä marraskuussa, mutta isommat suuntaviivat tulee olla. Tarkempi suunnittelu voi ja kannattaakin olla kvartaali- tai jopa kuukausikohtaista. Nimesin tämän reilu vuosi sitten ketteräksi suunnitelmaksi, ja hyvin on toiminut!

Vuosikellon rakentaminen

Ennen kuin lähdetään liikkeelle, tulee perusasioiden olla kunnossa. Mikä on positiomme, mitä mielikuvaa haetaan? Mitä tavoittelemme, mitkä ovat mittarit? Hyvä! Kun osaat vastata näihin, ollaan jo pitkällä.

Sitten pitääkin miettiä vuoden jaksotus. Tähän on lukuisia erilaisia lähestymistapoja, joista tässä muutama idea.

Vuodenajat, sesongit

Tämä on selkeä suunnittelun lähtökohta, kun ollaan bisneksessä, jossa on selkeät sesongit tai johon vuodenajat vaikuttavat merkittävästä. Ulkomaaleja myydään keväästä syksyyn, tötteröjäätelöä kesällä, pääsiäisenä on esillä pääsiäisherkut, talvella myydään suksia ja luistimia.  Vuosisuunnitelma on helppoa rakentaa näiden teemojen ympärille.

Teemat

Jos bisneksessa ei ole selkeitä sesonkeja, suunnittelun lähtökohdaksi voi ottaa liiketoiminnasta johdetut viestinnälliset teemat. Teemalla tarkoitan tässä ylätason aihealuetta, josta viestiminen tukee omaa asiantuntemusta ja sitä kautta liiketoimintaa. Yksi teema voi olla esimerkiksi kuukauden tai kvartaalin mittainen, jolloin sisällöt käsittelevät kyseistä teemaa. Joskus on paikallaan ottaa jopa teemavuosia.

Kukamitämissä

Toiminnassa, jos on tärkeää ottaa osaa (yhteiskunnalliseen) keskusteluun ja vielä parempi, avata niitä, on tiedettävä mitä omalla alalla ja yhteiskunnassa tapahtuu. Isoja tapahtumia 2017 ovat vaikkapa kuntavaalit maalis-huhtikuussa, Suomi Areena heinäkuussa ja Slush marras-joulukuun taitteessa. Nämä nyt vain esimerkkeinä, yhteiskunnassahan tapahtuu koko ajan. Omaa markkinointiviestintää ja keskustelun avauksia kannattaa tietenkin rytmittää sen mukaan, mistä muutenkin tuolloin puhutaan. Ja tietenkin yrittää avata keskustelua itse.

Liiketoiminnat

Joskus organisaation rakenne on sellainen, että jokaisella liiketoiminta-alueella ei ole mahdollisuutta tehdä omaa vuosisuunnitelmaansa, resurssit eivät yksikertaisesti riitä. Mutta kaikki tarvitsevat markkinointiviestinnällistä tukea, totta kai. Tällöin vuosi voidaan ”jakaa” liiketoimintojen kesken, ja jokainen saa oman valokeilansa esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa.  Tällöin jokaiselle liiketoiminnalle voidaan suunnitelma oma minisuunnitelma, joka voi sisältää samankaltaisia elementtejä. Usein se oma slotti ajoittuu esimerkiksi sen alan messujen ja seminaarien yhteyteen aika luontevasti.

Sitten suunnittelemaan: Kiinnostavuusmuotoilu käyttöön!

Kuten ihan aluksi jo totesin, koko vuotta ei välttämättä kannatakaan suunnitella liian tarkasti tässä vaiheessa. Mutta seuraavat kuukaudet tulisi jo tietää. Hyvä menetelmä on ns. 100 ideaa. Eli teemojen alle ideoidaan ensin valtava määrä sisältö- ja markkinointi-ajatuksia, jonka jälkeen valitaan parhaat ja tehdään konkreettinen suunnitelma kanavineen, vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Tässä vaiheessa kannattaa muistaa, että teemat ovat organisaation lähtökohdista valittuja, mutta viimeistään tässä kohtaa tulee miettiä, mikä kohderyhmää kiinnostaa. Ota siis käyttöön kiinnostavuusmuotoilun opit, kun suunnittelet konkreettisia viestejä.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tylsä, tylsempi, strategia –  "Lyhyesti sanottuna strategia on liiketaloudellinen juoni: yrityksen valitsema asema markkinoilla ja näkemys tulevaisuuden tilasta, johon päästään johdonmukaisella toiminnalla."

Kiinnostavuusmuotoilu – "Sisältötulva on tänä päivänä valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava. (Monimutkaisempi vastaus seuraa myöhemmin.) 

EVVK:n aika on ohi! – "Julistamme EVVK:n ajan viestinnässä lopullisesti päättyneeksi. Mitä se sitten tarkoittaa? Sitä, että viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla - ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Kuva: iStock


Rusinanmurun terveisiä ”kuumimmalta kasvualalta”

Pete Saarnivaara

Kauppalehden tämänpäiväisen listauksen mukaan viestintäala on juuri nyt rakentamisen, ohjelmistokehityksen sekä elokuvabisneksen ohella yksi Suomen voimakkaimmin kasvavia toimialoja. Katsauksessaan lehti nostaa Suhdetoiminta ja viestintä -kategorian kärkiyrityksiksi Ellun Kanat, Milttonin, Drumin, Hill and Knowltonin – sekä Kaiku Helsingin.

Tällaisia artikkeleita on aina mukavaa lukea ja tulokset lämmittävät joulutunnelmaa entisestään. Kiitos ja glögimukin nosto!

… Ja sitten eteenpäin. Kauppalehden kasvuprosentit ovat vuosilta 2014 ja 2015, mutta me ja muut viestintäalan yritykset olemme huhkineet hihat käärittyinä ja ideanystyrät teroitettuina myös tänä vuonna – ja haluamme huhkia ensi vuonnakin.

Median välityksellä moni saattaa helposti saada kuvan, että viestintäalan kasvu perustuisi erityisesti vaikuttajaviestinnän yleistymiselle. Lobbauksen lisääntyminen on houkuttelevaa nostaa otsikoihin, koska se on kiinnostavaa. Kiinnostava ei kuitenkaan aina ole totta. Vaikuttajaviestintä on toki yleistynyt, mutta valtaosa koko viestintäbisneksen kasvusta selittyy muilla syillä.

Ammattitaitoiselle viestinnälle on Suomessa tällä hetkellä tilausta, koska organisaatiot ovat havainneet, että sisältöihin perustuva markkinointi sekä johdon ja asiantuntijoiden viestintävalmiuksien kehittäminen tuottavat tulosta. Kohuotsikoiden katveessa näiden palveluiden kysyntä on kasvanut paljon voimakkaammin kuin vaikuttajaviestintä.

Viestintäalan kannalta on elintärkeää, että Suomesta löytyy joka sektorilta yrityksiä ja organisaatioita, jotka haluavat tehdä tulosta, palvella asiakkaitaan entistä paremmin ja kehittää osaamistaan. Juuri näitä tavoitteita laadukas ja kiinnostava viestintä on yhtenä apukeinona tukemassa. Viestintä pysyy kuumana kasvubisneksenä niin pitkään kuin muutkin toimialat haluavat kasvaa ja kehittyä.

Olemme siis ilahtuneita ja ylpeitä viestintäalan kasvuluvuista ja omasta komeasta sijoituksestamme toimistojen keskinäisessä vertailussa – mutta kun glögimuki on ryystetty tyhjäksi, oma menestys on vain rusinanmuru pikarin pohjalla. Maukkain ja lämmittävin joululahja meille viestijöille on se, kun asiakkaamme menestyvät ja yltävät tavoitteisiinsa. Sille voidaan ottaa vielä toinenkin glögi!


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

EVVK:n aika on ohi! –  "Viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla – ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Kiinnostavuusmuotoilu – "Ihminen on kiinnostunut sellaisesta, mistä on hänelle jotain hyötyä."

4 syytä, miksi lobbaus lisääntyy tänäkin vuonna"Yritysten johtoon on kasvanut uusi sukupolvi, jonka ydinosaamista on liikkeenjohto, ei politiikka."

 

Kuva Flickr-käyttäjältä Lemsipmatt (Creative Commons)


Näin muotoilet joulun odotetuimman spämmin

Sanna Puutonen

Yritykset tuntevat asiakkaansa paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Sen pitäisi näkyä myös niiden tuottamissa sisällöissä.

Markkinoinnille päivittäin altistuva maallikko ajattelee herkästi, että markkinoivan tahon etu ja hänen oma etunsa ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa. S-ryhmä kertoi heinäkuussa alkavansa kerätä asiakkaistaan tietoa aiempaa tarkemmin ja hyödyntävänsä sitä muun muassa markkinoinnin kohdentamisessa. Kohuhan siitä syntyi, enkä oikeastaan ihmettele: monelle markkinointimaailmaa tuntemattomalle kaverilleni ”kohdentaminen” tarkoittaa lähinnä Facebookin tukkivia bannerimainoksia ja sähköpostin pyytämättä ja yllättäen täyttävää, kömpelösti muotoiltua suoramarkkinointia.

Valitettavasti jaan saman kokemuksen. Kuluneen kuukauden aikana olen löytänyt mailistani muun muassa seuraavat viestit (lähettäjä suluissa):

(helsinkiläinen teatteri): ”Kaksi yhden hinnalla operettiin Kuusankoskitalolla!” 

(kansainvälinen huonekaluketju): ”Millaisen pehmolelun lapsesi suunnittelisi?”

(kansainvälinen vaatebrändi): ”Hohdetaana!”

(kansainvälinen ulkoiluvaatteisiin erikoistunut verkkokauppa): ”Sanna. We miss You.” 

En asu Kuusankoskella, eikä minulla ole lapsia. Myös typotetun hohtokehotuksen ja ikävöinnistä tiedottamisen hyötyarvot laskevat kohdallani nollan alapuolelle.

Olen tilannut kaikki esimerkkinä käyttämäni uutiskirjeet itse. Siis ilmoittanut henkilökohtaisesti olevani kiinnostunut kuulemaan, mitä tarjottavaa kyseisillä yrityksillä/brändeillä minulle on. Silti joudun joka päivä vastaanottamaan valtaisan määrän edellä mainitun kaltaista itselleni täysin epärelevanttia bulkkisisältöä.

Sisältömarkkinoinnin tavoitteena on tietenkin tuottaa hyötyä sille, joka maksaa viulut. Sisältö, joka ei kasvata brändin tunnettuutta, yrityksen ajatusjohtajuutta tai viime kädessä lukua viivan alla, on turha sisältö.

Mutta: jotta kuluttaja saadaan reagoimaan viestiin markkinoijaa hyödyttävällä tavalla - tykkäämään, jakamaan, suosittelemaan, ostamaan - täytyy sen ensin tarjota hyötyä vastaanottajalleen.

Hyviä uutisia: hyödyllisten ja merkityksellisten viestien tarjoaminen kuluttajille on nyt helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Iso osa käyttämistämme palveluista toimii verkossa, minkä ansiosta niitä tarjoavat yritykset voivat halutessaan muodostaa hyvinkin tarkan kuvan kulutuskäyttäytymisestämme: aina kun varaan lennot, tilaan ruokaa, ostan liput oopperaan tai siirrän kenkiä verkkokaupan ostoskoriin jää minusta jälki palveluntarjoajan järjestelmiin.

Minä tai käytökseni ei suinkaan ole ainutlaatuista. Jos asiakkaista kerättävää dataa ja markkinoinnin automaatiota opittaisiin hyödyntämään vielä nykyistä tehokkaammin ja personoidummin juuri sisältömarkkinoinnissa, tuloksena syntyisi todennäköisesti viestejä, jotka hyödyttäisivät sekä markkinoivaa tahoa että tavoiteltua kohderyhmää.

Minun ja kaltaisteni uteliaisuuden voisi herättää esimerkiksi näin:

Kuusankoskelaista operettia mainostava teatteri voisi aiempien lippuostosteni perusteella päätellä, että olen kiinnostunut tanssista ja että kulutan kulttuuria lähinnä Helsingissä. Ostan myös aina opiskelijalipun. Kas! Minua kiinnostavat siis todennäköisesti edulliset liput pääkaupunkiseudun tanssinäytöksiin.

”Näihin syksyn nykytanssinäytöksiin on vielä tilaa ¬ hajapaikat nyt alennettuun hintaan”

Lasten pehmolelupajaa täkynä käyttävän tavaratalon kannattaisi puolestaan naulita huomioni esimerkiksi sesonkituotteilla – joita muuten käyn haalimassa kyseisen kaupan hyllyiltä juuri syksyisin (kuten varmaan aika moni muukin).

”Ateria ystävien kesken kirkastaa kaamoksen – kauden kynttilöissä ja astiastoissa leiskuu kupari” 

Shoppaan typoilua harrastavalta brändiltä mielelläni siistejä työvaatteita – mahdollisesti myös pikkujoulumekon, jos juhlakauden tuotevalikoimaa markkinoiva viesti heittää eteeni ostamiseen kannustavan täkyn (ja muokkaa kielen brändinsä laatulupausta vastaavaan muotoon):

”Hohda juhlakauden kauneimpana – pikkujoulumekot etuasiakkaille nyt 20 % alennuksessa!”

Ja my dearest outdoor-verkkokauppa: suhde brändeihin on verrattavissa mihin tahansa ystävyyssuhteeseen. Onhan se ikävää, että teillä on minua ikävä, mutta entä sitten? Viimeksi kun tarkistin, ystävyys oli tekoja, ei sanoja. Jos olisitte oikeasti kiinnostuneita tekemisistäni, olisitte huomanneet minun etsineen sivustoltanne pari viikkoa sitten lautailutakkia.

”Haussa täydellinen snoukkatakki? Kokosimme kauden parhaat sinua varten!” 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Kiinnostavuusmuotoilua käytännössä: "Case Viimamyymälä Oy" – "Kiinnostavuusmuotoilun lähtökohtana on, että viestijän täytyy tuntea yleisönsä ja pyrkiä muotoilemaan viestinsä sellaisiksi, että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä juuri kyseiselle yleisölle."

Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi? – "Enää ei riitä, että vastailet yleisöllesi. Jotta saa yleisön ylipäätään keskustelemaan, sinun pitää vaikuttaa."


Brändi ei synny ilman viestintää

Jouko Marttila

Maailman suurimmat brändit kuten Google, Uber tai Tesla eivät käytä lainkaan perinteistä mediamainontaa. Silti ne tarvitsevat viestintää.

Sosiaalinen media, sisältömarkkinointi ja markkinointiautomaatio kaatavat mainonnan, markkinoinnin ja viestinnän raja-aitoja. New Yorkin yliopiston markkinoinnin professori Scott Galloway julisti Nordic Business Forumissa Helsingissä, että vain pöhköt yritykset maksavat perinteisestä mainonnasta.

Tekniikka mahdollistaa laadun ja kustannustehokuuden parantamisen, mikä kasvattaa teknologiaa viisaasti hyödyntävien brändien etumatkaa niihin, jotka eivät osaa tarttua uusiin ideoihin.

Amerikkalaisen viiniyrittäjän ja somegurun Gary Vaynerchuckin mielestä brändi tarvitsee huomiota, ja sosiaalinen media on siihen paras paikka. Hän on tehnyt itsestään ja yrityksestään brändin ilman mainontaa.

Perinteisen mainonnan korvaaminen sosiaalisella medialla on mahdollista, mutta ei välttämättä aloittavan yrityksen ensimmäinen askel menestykseen. Brändin rakentaminen vaatii joka tapauksessa viestinnän kokonaisvaltaista ymmärtämistä.

Sitouta henkilöstösi

Viestintä alkaa ennen yrityksen perustamista. Henkilökohtaiset vuorovaikutustaidot vaikuttavat siihen, millaisen tiimin yrittäjä saa ympärilleen koottua. Yksinyrittäjä saa puurtaa kellonympäri loputtomiin, jos hän ei ymmärrä viestinnän arvoa.

Viestinnän ja brändin rakentamisen ensimmäinen vaihe on oman henkilöstön sitouttaminen. Henkilöstön pitää tietää, mihin yritystä ollaan viemässä, missä se aikoo olla kilpailijoitaan parempi ja miten se erottuu muista. Työntekijöiden on uskottava, että strategian toteuttaminen tuottaa heille jotain hyvää.

Ilman strategista syvänäköä ja oman henkilöstön tukea yrityksen johtaminen ei ole johtamista, vaan ajelehtimista. Strateginen johtaminen vaatii kuuntelua ja vuorovaikutusta – viestintää. Yrityskulttuuri on osa brändiä ja se syntyy jo siinä vaiheessa, kun firmassa on alle 20 työntekijää. Organisaatiota on helppo muuttaa, kulttuurin muuttaminen vaati paljon enemmän.

Luo vahva brändi

Brändi rakentuu pala palalta kuin valtamerilaiva. Strategia toimii kompassina, jota kaikkien on osattava lukea oikein. Tutkimusten mukaan vain noin 15 prosenttia yritysten henkilökunnasta ymmärtää työnantajansa strategiaa. Ilman ymmärrystä on mahdotonta luoda vahvaa brändiä.

Markkinoilla brändi on asiakaskokemusten summa. Vahva brändi sitouttaa sekä henkilöstöä että asiakkaita paremmin kuin heikot brändit. Heikot brändit häviävät markkinaosuuksia helpommin kuin vahvat. Vain yksi prosentti markkinaosuutta menettäneistä yrityksistä onnistuu valtaamaan paikkansa takaisin.

Ole läsnä sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media on muuttanut sekä markkinadynamiikkaa että yritysten johtamista. Yrityksen on oltava jatkuvasti läsnä ja vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa. Suomalaiset yritysjohtajat ovat valitettavan näkymättömiä sosiaalisen median areenoilla, vaikka tarjolla on suora yhteys sekä kotimaiseen että kansainväliseen vuorovaikutukseen.

Yrityksen on kuunneltava henkilöstöään ja asiakkaitaan ylintä johtoa myöten, ja näytettävä se aidosti. Se tarkoittaa jatkuvaa keskustelua. Se tarkoittaa vaikuttavaa viestintää.

Brändin rakentamista voi opetella. Hyväksi viestijäksi ei kukaan synny. Se vaatii harjoittelua ja sitä varten on olemassa valmentajia. Moniko urheilija on noussut maailmanmestariksi ilman valmennusta? Moniko brändi on syntynyt ilman viestintää?


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Älä mokaa mediassa – "Viestintä on vaikea laji, ja kriisiviestintä erityisen vaikea. Johtajat kompuroivat tavan takaa mediassa tekemässä hallaa itselleen ja organisaatiolleen.

Some-osaaminen on johtajan perustaito – "Sosiaalisen median lukutaidosta on tullut kilpailutekijä, joka erottaa hyvät johtajat huonoista.


Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi?

Tiina Hosiokoski

Tuossa kesäloman jälkeen julistimme Kaiussa kiinnostavuusmuotoilun hengessä EVVK:n aikakauden päättyneeksi. Ja jatkamme ilosanoman välittämistä edelleen. Useat teemaan liittyvät tilaisuutemme ovat olleet hetkessä täynnä, seuraavaan on muuten pari paikkaa vielä jäljellä. Jos kiinnostuit, ilmoittaudu pikaisesti osoitteeseen jonna.jusslin@kaikuhelsinki.fi.

Vaikuttavaa markkinointiviestintää

Viestinnässä tehtiin tietynlainen aikakauden päätös jokunen vuosi sitten, jolloin se selkeästi siirtyi tukifunktiosta strategiseksi. Nyt on seuraavan vaiheen aika, eli viestijä ei enää vain mieti strategisesti ja sitten toteuta sitä, vaan on erittäin aktiivinen myös markkinointiviestijänä. Sosiaalisen median lyödessä lopullisesti läpi puhuttiin, kuinka viestintä ei saa enää olla yksisuuntaista, vaan se tulee olla vuorovaikutteista. Hyvä, juuri näin! Mutta nyt vuorovaikutteisuudesta mennään vielä askel eteenpäin. Enää ei riitä, että vastailet yleisöllesi. Jotta saat yleisön ylipäätään keskustelemaan, sinun pitää vaikuttaa.

Me-lähtöinen viestintä ei vaikuta

Tässä tullaan taas yhteen solmukohtaan. Tyypillinen me-lähtöinen viestintä ei valitettavasti vaikuta. Jos haluamme kertoa, että ”meillä tapahtuu”, niin hyvä. Lopputulos on, että vastaanottaja tietää, että teillä tapahtuu. (Siis jos on viitsinyt lukea viestin, sillä lähtökohtaisesti se kiinnostaa vain kilpailijoitanne). Jos siis halutaan aidosti vaikuttaa (kuten vaikkapa muuttaa mielipidettä, innostaa kokeilemaan, saada aikaan keskustelua tai ihan vaan jäädä mieleen), vastaanottajalle tulee osata kertoa, miten hän itse asiasta hyötyy. Hyöty on nimittäin merkittävin kiinnostavuuden kriteeri.

Hyödynnän tässä omia mielenkiintoni kohteita ja pohdin, miten itse kiinnostavuusmuotoilisin täysin kuvitteelliset otsikot:

Brändi Ö:ltä uudet juoksukengät -  Tai mitä jos: Näillä vinkeillä treenaat entistä turvallisemmin/tehokkaammin/miellyttävämmin

Brändi Y:n uutuusteltta – Tai mitä jos: Syyssateet ja vaellus? Näin onnistut pysymään kuivana haastavillakin keleillä

Brändi X lanseerasi uuden tuolin – Tai mitä jos: Ajan henki suosii nyt puuta ja pehmeää muotoilua - katso miltä näyttää tulevaisuuden designklassikot

Koska olen kiinnostunut kyseisistä aiheista, saattaisin jopa klikata ensimmäistä (tyypillistä) otsikkoa. Mutta jälkimmäisen kohdalla tekisin sen taatusti.

Kun seuraavan kerran rakennat viestiäsi, mieti, mikä saa vastaanottajan lukemaan viestin. Käytä aikaa otsikon ja viestin muotoiluun. Lupaan, että käytetty aika korvaantuu suuremmalla vaikuttavuudella. Ensimmäisen hälytyskellon pitäisi soida, jos otsikko tai viesti alkaa organisaation nimellä. Jos haluat tähän apua, me Viestintätoimisto Kaiun kiinnostavuusmuotoilijat olemme aina käytettävissäsi!

Kirjoittaja myöntää ilomielin olevansa täysverinen välineurheilija, jota jaksaa kiinnostaa loputtomasti kaikki lenkkeilyyn ja vaellukseen liittyvät aiheet. Ja välineurheilun ulkopuolelta sisustamiseen. Ja puutarhanhoitoon. Ja ruokaan. Työn puolesta on vielä oma listansa, joka on niin pitkä, että siihen ei kannata edes mennä.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kiinnostavuusmuotoilu – "Sisältötulva on tänä päivänä valtava. Miten moisesta vyörystä on mahdollisuus erottautua ja saada oma viestinsä läpi? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava."

Ajattelua herättävää viestintää – "Ajatusjohtajuus saavutetaan kohderyhmän ajattelua herättelemällä."

So content. Very media. Such wow! – "Älä rajaa sisältöjäsi vain yhteen muotoon tai kanavaan. Jos sisältösi kiinnostaa yleisöjä, jaa sitä eri olomuodoissa eri väyliä pitkin."

Kuva: Kaiku Helsinki


Lahjoitukset on niin 2015

Jukka Relander

Kuntaministeri Anu Vehviläinen esitti keväällä, että yritysten tekemät lahjoitukset pitäisi vapauttaa veroista. Tätä ei ehdotettu ensimmäistä kertaa, eikä viimeistä. Mutta se ei tule menemään läpi.

Idea on hyvä. Yritykset voivat tehdä lahjoituksia vain tuloksesta, eli sen jälkeen kun verot on maksettu. Näin lahjoittaminen tulee aika kalliiksi, eikä ole motivoivaa. Verovapaus lisäisi lahjoituksia tuntuvasti, ja moni kannatettava hanke, joka on tähän asti kompastunut rahapulaan, saattaisi toteutua. Enkä nyt sano Guggenheimista mitään.

Asian mutta on siinä, että lahjoitusten verovapaus vapauttaisi yritykset käytännössä korvamerkitsemään maksamansa verot ilman, että annettujen lahjoitusten ja maksettujen verojen summa kasvaisi senttiäkään. Se tietäisi hyvää lastensairaaloille, taidelaitoksille ja jääkiekolle, mutta samalla rahoituspohja, jolla kustannetaan sosiaalimenot ja perusterveydenhuolto, heikkenisi. Esimerkiksi keski-ikäinen syrjäytynyt mies ei ole kovin houkutteleva lahjoituskohde, mutta kodittomille kissoille koittaisi, no, kissanpäivät.

Asian voisi hoitaa fiksumminkin.

Passiivista sponsorointia vai aktiivista markkinointiviestintää?

Yritykset tekevät tuloksestaan lahjoituksia ja harjoittavat sponsorointia. Nämä budjetit ovat usein pieniä, vaikka kyse olisi merkittävästä yrityksen näkyvyyttä lisäävästä maineteosta.

Tunnen sponsorointibudjettien rajallisuuden edellisestä elämästäni, jolloin toimin kalakauppiaana. Tosin en myynyt ihan mitä tahansa kalaa, vaan kallista jalokalaa keskihintaan viisisataa euroa kilo. Teimme nimittäin rahankeräystempauksen virtavesien hyväksi myymällä firmoille kutujokiin pyrkiviä nimikkokaloja, jotka varustettiin radiolähettimillä ja joiden kutuvaellusta seurattiin elokuusta lokakuun lopulle.

Kalanmyyjänä törmäsin toistuvasti tähän sponsorointibudjettiin. Ei, nyt ei ole mistä antaa, kun toimitusjohtajan pojan jääkiekkojoukkueen leirille oli kustannettu limut ja pullat.

Halusimme, että kaloja rahoitettaisiin sponsorointibudjetin sijasta markkinointibudjetista - tietenkin siksi, että markkinointibudjetissa on enemmän rahaa.

Tämä tosin tuli mieleen vasta myyntihetkellä, sillä alun perinkin toivoimme, että firmat ottaisivat nimikkokalansa osaksi viestintäänsä, sen sijaan että vain tekisivät parilla tonnilla hyvää ja unohtaisivat koko jutun. Osana viestintää omat kalamme olisivat saaneet näkyvyyttä, ja firmat sijoitukselleen huomiona ilmenevää tuottoa.

Mutta kun ne sponsorointirahat otetaan vasta sieltä tuloksesta.

Vanhanaikaisessa viestintäympäristössä sponsoroinnin ja markkinoinnin erottelu oli mielekästä, kun mainonta oli sitä että ostettiin lehdestä tilaa ja kerrottiin että nyt lähtee muuten halkomotti hyvään hintaan.

Markkinointi on muuttunut, kun viestintäympäristö on muuttunut. Tehokkainta viestintää on se, kun saa ihmiset innostumaan omasta toiminnasta, ja kertomaan tarinaa eteenpäin.

Hyvän tekemistä ja tarinankerrontaa à la Patagonia

Hyvä esimerkki tästä on maailman suurin ulkoiluvälinebrändi Patagonia.

Patagonia ei ilmoittele lehdissä eikä huutele netissä. Mutta he ostivat vesivoimalan, räjäyttivät padon että lohet pääsivät nousemaan intiaanien perinteisille apajille, ja tekivät hommasta dokumentin.

Kyse ei ollut sponsoroinnista. Että laitetaan sinne kypärän niskapuolelle tarra. Ehei.

Patagonia ei erottele hyvän tekemistä ja muuta toimintaa toisistaan. Firman identiteettiin kuuluu, että he myyvät vaatteita ja tekevät asioita, jotka tuntuvat tärkeiltä. Kuten nyt vaikka luonnonpuiston pyörittäminen Patagoniassa, Chilessä. Tai sen padon räjäyttäminen. Ihmiset kertovat sitten heidän tarinaansa eteenpäin. Kuten minäkin tässä.

Kirjanpitoa sääntelevää lainsäädäntöä voisi vähän perata, tai käydä keskustelua lain tulkinnoista, että yritykset voisivat nykyistä laajemmin tehdä tärkeiksi kokemiaan ja viestinnällisesti olennaisia asioita osana toimintaansa, erottelematta sitä että koska tehdään bisnestä, ja koska laitetaan halo otsalle ja tehdään hyvää. Kun se hyvä voisi olla kaikessa mukana.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kiinnostavat sisällöt tarvitsevat tuekseen kohderyhmän tuntemista."

Sisältömarkkinointi on erottautumisen väline – "Ennen mitään mietitään, mikä on se meidän juttu, joka erottaa oman tuotteen tai brändin kymmenistä muista. Sitten toimimaan, rohkeasti omasta kulmasta."

Onko kaupallisuus vain katsojan silmässä? – "Journalistisen ja kaupallisen sisällön sekoittuminen aiheuttaa luonnollisesti ongwlmia. Niille viitataan kintaalla toteamalla, että yleisö valitsee, mitä lukee (tai katsoo tai kuuntelee) ja tekee siitä omat johtopäätöksensä," 

Kuva: Bert Heymans (Creative Commons)


Haluatko, että viestisi kuullaan? – Tee siitä tarina.

Sanna Puutonen

…ja lässyn-lää, tylsää. Kerro jotain uutta!

Markkinoinnin, viestinnän, journalismin ynnä erinäisten brändien tarinallistamisesta on jauhettu viime vuodet siihen tahtiin, että tiedostavat sisällöntuottajat ovat jo ajat sitten pyyhkineet koko sanan myyntislideistaan – tai vähintäänkin korvanneet sen jollain pöhinääherättävämmällä. Parasta ennen -ajattelutavan mukaan tarinallistamisen kulta-aika on jo takana päin, eikä sillä enää vakuuteta ketään, vaikuteta mihinkään saati myydä mitään.

Markkinointislangahtava tarinallistaminen välittää mielikuvaa, jonka mukaan tarinat syntyvät ainoastaan ihmisten tietoisen toiminnan tuloksena: ”Tämä meidän tiimi nyt joko tekee teille niitä tarinoita tai sitten ei tee.”

Todellisuudessa kertomukset ovat erottamaton – ja usein tiedostamaton – osa koko sitä tapaa, jolla lähestymme maailmaa ja välitämme siitä muodostamiamme käsityksiä eteenpäin.

Kas näin:

Kun lässytät kahvihuoneessa pääseväsi pian ”hyvin ansaitulle lomalle”, noudatat ihmesaduista tuttua ideologiaa, jonka mukaan hyvät asiat ovat aina seurausta kovasta työstä ja oikeamielisistä teoista.

Fiilistellessäsi Patrik Lainetta, Cheekiä tai Mannerheimiä peukutat itse asiassa myyttiä klassisesta sankarista, joka laittaa yliluonnollisten voimiensa avulla a) kiekkoa ylämummoon, b) ”mestat pala-maan” c) Suomen kuntoon.

Ja kun väität eron muuttaneen sinua, matkustamisen opettaneen sinulle uuden tavan tarkastella maailmaa tai ruokailutottumustesi mullistuneen Jutta-dieetin myötä, jaksotat elämääsi Aristoteleen Runousopista tuttuihin käännekohtiin.

Koko länsimainen historiankirjoitus perustuu niin ikään Aristoteleelta lainattuun rakennekaavaan: sodilla, tyylikausilla, valtakunnilla ja poliittisilla ideologioilla on alku, keskikohta ja loppu. Ei ole myöskään sattumaa, että Skywalkerin suvun vaiheet, Keskimaan sodat tai suunnilleen mikä tahansa Disney-leffa jaksavat vuodesta toiseen kiinnostaa ja kiehtoa ihmisiä – Odysseuksesta tuttu ”sankarin matka” johdattelee maksavan yleisön kerta toisensa jälkeen Finnkinon lippuluukulle.

Tarinat eivät ole mikään ohimenevä trendi – ne eivät ole menossa minnekään.

Sen sijaan kykymme tunnistaa erilaisia kertomusrakenteita on vaarassa heikentyä, jos tarinoiden merkitys vähätellään maton alle.

Mitä huonommin havaitsemme narratiivit, joiden avulla meihin yritetään vaikuttaa, sitä helpommin seuraamme niitä, jotka tarinoiden voimaa osaavat käyttää. Ja aina joku osaa. Tämän hetken kenties taitavin satuilija lienee republikaanien ehdokkaaksi Yhdysvaltain presidenttikisassa nouseva Donald Trump, jonka suosio perustuu perinteiseen myyttiin pahan valtaa vastaan taistelevasta messiassankarista. Se, että valtaosa Trumpin löpinöistä on todistetusti silkkaa valhetta, ei tunnu kiinnostavan hänen seuraajiaan – niin hyvältä lupaus Amerikan suuruuden palauttamisesta kuulostaa.

Tarinat ovat vanhin ja perustavanlaatuisin tapamme selittää ja ymmärtää maailmaa, jossa elämme. Tästä syystä unohdamme helposti, ettei niiden sisältämillä lupauksilla, juonikuluilla ja loppuratkaisuilla välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa – jokainen tarina on aina viime kädessä kuva kertojastaan.

Meistä jokaisen olisikin aika ajoin syytä pitää palaveri itsemme kanssa ja miettiä, millaisia kertomusrakenteita haluamme olla välittämässä eteenpäin – kahvihuoneessa ja sen ulkopuolella.

Kirjoittaja Sanna Puutonen on Kaiun harjoittelija. Sanna on myös yleisen kirjallisuustieteen opiskelija, arkkitehtuurin kandidaatti, pesäpallon nelinkertainen suomenmestari sekä [onneksi] entinen Silja Symphonyn buffet-emäntä.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kiinnostavat sisällöt tarvitsevat tuekseen kohderyhmän tuntemista."

Kiinnostavuusmuotoilu – "Ole kiinnostava. Miten?  Tarjoa yleisöllesi aitoa hyötyä."

2016 kuumat perunat - Osa 10: PR:n uusi tuleminen - tarinankerronnan kautta – "Sisältötulvassa tarinankerronnan taidosta on tullut uusi kuninkuuslaji. Se, miten kiinnostavan ja koskettavan tarinan yritys tai organisaatio osaa kertoa itsestään, ratkaisee yleisön suhtautumisen ja lopulta ostopäätöksen."

Kuva: umjanedoan (Creative Commons)