palvelumuotoilu

Miksi palvelumuotoilu on viestijöiden ja markkinoijien uusi paras ystävä?

Onko joskus käynyt niin, että viestisi kaikui kuuroille korville? Kampanja ei saavuttanut tavoitettaan? Tapahtuma ei innostanut paikalle? Ei se harvinaista ole: kun sisältötulva kasvaa, erottuminen muuttuu koko ajan vaikeammaksi.

Huomiota ei saa sillä, että viestii enemmän tai huutaa megafonilla MEIDÄN asioita lujempaa kuin muut. Jotta viestintä vaikuttaa, sen täytyy ensin kiinnostaa – ja ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mistä heille on hyötyä. Täytyy siis viestiä fiksusti ja ymmärtää, missä kohdissa itsellemme tärkeät asiat ja kohderyhmää aidosti kiinnostavat asiat leikkaavat keskenään.

Tuo ymmärrys ei synny olettamalla, oman tiimin kesken pohtimalla tai edes paksuihin tutkimusraportteihin sukeltamalla. Entä jos ajattelisimmekin viestintää ja markkinointia palveluna, jota yritys tai organisaatio tarjoaa asiakkailleen ja sidosryhmilleen?

Palvelumuotoilu tarjoaa viestijöille ja markkinoijille erinomaisia menetelmiä, joiden avulla pääsee kiinni kohderyhmän arkeen. Kaiku Helsingin palvelumuotoilujohtaja Elina Piskonen listaa kolme syytä, miksi palvelumuotoilun kannattaa olla viestijöiden ja markkinoijien uusi paras ystävä – ellei jo ole.

1. Palvelumuotoilu tekee empatiasta ja asiakasymmärryksestä ydinasian

Palvelua ei voi ryhtyä muotoilemaan, ennen kuin on tutkittu, kenelle palvelu suunnataan ja mitä kohderyhmä aidosti tarvitsee. Kehittämistyö perustuu empatiaan: asiakkaan maailman hahmottamiseen ja hänen tilanteensa syvälliseen ymmärtämiseen.

”Palvelumuotoilun avulla ihmisistä saa irti asioita, joita he eivät itse osaisi tuoda esiin. Näin kartutetaan ymmärrystä tarpeista paljon syvällisemmin kuin kysymällä. Palvelumuotoilun työkalut auttavat kiteyttämään tuloksia visuaaliseen muotoon, mikä auttaa esimerkiksi löytämään yhteistä näkemystä”, Elina Piskonen sanoo.

2. Yhteiskehittäminen on olennainen osa palvelumuotoilua

Palvelumuotoilu on asiakaskeskeistä, ei asiakaslähtöistä. Sen sijaan, että asiakkaita kuunneltaisiin vain projektin alkuvaiheessa, palvelumuotoilussa asiakasnäkökulmaa kuljetetaan mukana alusta loppuun. Ideoita ja konsepteja testautetaan asiakkailla pitkin prosessia ja tarvittaessa palataan takaisin edellisiin vaiheisiin.

”Palvelumuotoilu merkitsee jäähyväisiä olettamiselle. Asiakkaiden kanssa käydään aktiivista dialogia, sen sijaan, että alkuvaiheen kyselyn vastaukset hautautuisivat kansioihin. Lopputulos on parempi, kun viestintä on suunniteltu yhdessä kohderyhmien ja sidosryhmien kanssa.”

3. Palvelumuotoilu on avain asiakaskokemuksen kehittämiseen

Viestinnän ja markkinoinnin on oltava alusta saakka mukana niissä huoneissa, joissa asiakaskokemusta kehitetään. Asiakaskokemus on hyvin pitkälti viestinnän ja markkinoinnin synnyttämää. Mikä yritykselle on tärkeämpää kuin asiakas?

”Palvelumuotoilu pakottaa ulos siiloista, sillä asiakaskokemus ei ole vain yhden toiminnon asia. Asiakaskokemuksen merkityksen noustessa viestinnän ja markkinoinnin strateginen merkitys korostuu.”

Arki on arkea, ja aina ei tietenkään ole mahdollista – eikä edes aiheellista – käynnistää syvällistä palvelumuotoiluprosessia. Palvelumuotoilun työkalut ja ajattelutapa soveltuvat kuitenkin mainiosti myös kevyemmissä projekteissa lainattaviksi. Kun käytetään yksittäistä menetelmää, silloin tosin ei ole kyse varsinaisesta palvelumuotoilusta.

Kun taas kyseessä on strategisesti tärkeä panostus, huolellinen palvelumuotoilu puolustaa paikkansa: miksi käyttäisit aikaa ja rahaa tekemiseen, jonka lopputulos perustuu oletuksiin, ei kohderyhmän aitoihin tarpeisiin?

Haluatko kuulla lisää palvelumuotoilun hyödyntämisestä viestinnässä ja markkinoinnissa? Olet sydämellisesti tervetullut tapaamaan kaikulaisia Markkinoinnin viikolle 4.-5.9. ständille numero 24. Keskiviikkona 5.9. Elina Piskonen kipuaa Suomi nousuun -lavalle julistamaan empatian ja asiakasymmärryksen ilosanomaa otsikolla ”Älä oleta! Palvelumuotoilun avulla teet markkinointiviestinnästä aidosti asiakaskeskeistä”. Tule mukaan kuuntelemaan!


tubettamisesta

Mitä jokaisen markkinointi- ja viestintäfabun tulisi tietää tubettamisesta?

Somevaikuttajat ovat jo ohittaneet urheilijat nuorten seuratuimpien vaikuttajien listalla ja nousseet kärkipaikalle muusikoiden rinnalle. Tubettamisesta on tullut vaikuttava ilmiö, josta yksi osoitus on Tubecon-tapahtuma: 17.–18. elokuuta viidettä kertaa järjestetty festari veti Helsingin Messukeskukseen noin 17 000 vierailijaa. Vuonna 2014 vastaava luku oli 5 000.

Ketkä tubettajia fanittavat? Miksi heitä seurataan? Ja mitä viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisen kannattaisi tietää koko aiheesta?

Tässä ajantasaiset teesit tubettamisesta, olkaa hyvä!

1. Tube on Facebookin ohella Suomen suosituin sosiaalinen media.

Tubea käyttää kuukausittain noin 79 prosenttia suomalaisista. Kotimaisia videoblogeja seuraa noin 28 prosenttia. Vertailun vuoksi Instagramia käyttää 49 prosenttia suomalaisista, Twitteriä 23 prosenttia ja LinkedIniä 20 prosenttia.

2. Aktiivisimmin tubettajia seuraavat nuoret.

Kotimaisia tubettajia seuraa viikoittain jopa 49 prosenttia 15–24-vuotiaista suomalaisista. Samasta ikäryhmästä 23 prosenttia katsoo tubettajien videoita päivittäin.

3. Tuben ääreen tullaan viihtymään ja kuluttamaan aikaa.

Yleisin syy tubevideoiden katsomiseen on itsen viihdyttäminen ja toiseksi yleisin ajan kuluttaminen. Uuden tiedon, ideoiden ja näkemyksien etsiminen ovat prioriteettilistalla vasta näiden jälkeen. Suosituimpien tubettajien vlogit pyörivät lifestylen, huumorin ja pelien maailmassa.

4. Jos sisältö ei viihdytä, se laitetaan nopeasti vaihtoon.

Z-sukupolvi kuluttaa sisältöä samanaikaisesti viiden eri ruudun kautta (siinä missä y:n edustajat kykenevät maksimissaan kahteen). Mielenkiinto on herätettävä kahdeksan sekunnin aikana: sen jälkeen ruutu vaihtuu toiseen.

5. Teinit eivät siedä bannerimainontaa – eivätkä epäröi poistaa ruuduiltaan sitä, mikä heitä ei kiinnosta.

Puolet blokkaa mainokset kokonaan, ja 82 prosenttia jättää reagoimatta display-mainoksiin. Huomio on siis herätettävä muilla keinoilla.

6. Seuraajat kerää kiinnostava persoona.

Vaikuttajamarkkinoinnin seminaareista ei nykyään pääse ulos kuulematta vähintään viittä puheenvuoroa autenttisuuden ja aitouden merkityksestä. Feikkaaminen karkottaa erityisesti nuoret. Kiinnostavan persoonan lisäksi tubettajan menestyksen ratkaisee asiasisältö sekä kyky saada katsojansa nauramaan.

7. Tubettajat liikkuvat laumoissa.

Suomalainen tubeyhteisö on pieni mutta tiivis. Suositut tubettajat ovat keskenään kavereita ja vierailevat tiuhaan toistensa videoilla. Kaverisuhteisiin kannattaa perehtyä: usean tubettajan yhteistyö voi tuoda kamppiksiin kaivattuja lisätehoja.

8. Tube tavoittaa nuoret tehokkaasti, mutta on kanavana hintava.

Jos haluaa tuotteensa tubeen, täytyy siihen olla valmis myös sijoittamaan: suosituimpien tubetähtien sisältöyhteistyön hinnat lasketaan kymmenissä – jopa sadoissa tuhansissa. Parhaiten tuben kautta pääsee vaikuttamaan 15–29-vuotiaiden suomalaisten ostopäätöksiin. Blogit ovat kuitenkin yhä melkein tuplasti tehokkaampi – ja merkittävästi edullisempi myyntikanava.

9. Tubeilmiöitä on vaikea ennustaa – ja se on osa kanavan viehätystä.

Yllätyksellisyydestä kertoo jotain se, että Tubeconin vuoden 2018 Yleisön suosikki -tittelin nappasi nuorten starojen ohi Vantaankosken koulun musiikinopettaja Jan Nyberg, joka versioi aamunavausvideossaan Dr. Dren Still D.R.E -klassikkobiisiä. Suosiota ei haitannut edes se, että Still D.R.E on julkaistu vuonna 1999 – ennen kuin suurin osa tuben suurkuluttajista oli edes syntynyt.

10. Tulevaisuuden potentiaali on kahdenvälisessä somessa.

Z-sukupolvi käyttää selvästi muita enemmän somekanavia, jotka on tarkoitettu lähtökohtaisesti kahdenväliseen viestintään. Suosituimpia ovat Snapchat ja WhatsApp. Kanavien toimintalogiikka ja niissä käytetty kieli kannattaakin opetella jo nyt – aloita vaikka perehtymällä chat-fiktioon.

Kirjoituksen lähteinä on käytetty Dagmarin, Mainostajien Liiton ja Ping Helsingin huhtikuussa 2018 toteuttamaa vaikuttajamarkkinoinnin tutkimusta ja Tubecon Industry Afternoon -tapahtumassa vierailleiden asiantuntijoiden puheenvuoroja.

Jos viestintä olisi kymmenottelu, kirjoittaja Sanna Puutonen hallitsisi suvereenisti sen kaikkia lajeja. Kielestä ja sen käytöstä loputtoman kiinnostunut konsultti tunnetaan toimistolla rautaisena projektijohtajana, täyden palvelun sisällöntuottajana ja ehtymättömänä yhden naisen ideahautomona. Jotain viestintäkonsultin rautaisesta kirjoitustaidosta kertoo se, että Sanna kruunattiin toukokuussa J. H. Erkon lyhytproosakilpailun voittajaksi. 


Emojeilla on nyt oma päivänsä – ja ne ovat jo muuttaneet tapaamme viestiä

Tiistaina vietettiin kansainvälistä emojipäivää, kuten Facebook avuliaasti muistutti. Ajatus voi aiheuttaa hilpeyttä tai lievää pahoinvointia.

Nyt jo vanha vitsi kuuluu, että emojien myötä ihmiskunta on palaamassa muinais-Egyptin hieroglyfeihin. Värikkäät pikkukuvat herättävät tunteita laidasta laitaan – joillekin ne ovat vakituinen osa kommunikointia, toisten mielestä nykynuorison humpuukia.

Emojien suosio kasvoi hurjasti, kun ne lisättiin mobiililaitteisiin 2010-luvulla. Niiden määrä on myös kasvanut tasaiseen tahtiin. Emojeita on jo 2 823, jos lasketaan mukaan erilaiset variantit, kuten esimerkiksi ihonvärit ja sukupuolet!

Kun melkein kaikkiin tilanteisiin voi reagoida hauskalla emojilla, kynnys käyttää niitä madaltuu. Emojeista on jopa povattu tulevaisuuden universaalia kieltä.

Emojit välittävät tunteita tehokkaasti, mutta vain jos molemmat osapuolet tulkitsevat ne samalla tavalla.

Emojeista on kirjallisessa viestinnässä monenlaista apua. Kuvia on helpompi ymmärtää kuin sanoja, ja ne auttavat ihmisiä ylittämään kielimuurin.

Emojeilla voi helposti vaikuttaa äänensävyyn, ja niiden avulla voi luoda helposti epämuodollisen ja kevyen ilmapiirin. Jos se on viestinnän tavoite, miksipä emojeita ei voisi käyttää! Emojien arkisuudesta on apua sosiaalisessa mediassa ja pikaviestimissä, joissa halutaan yleensä olla helposti lähestyttäviä. Teksti vaikuttaa ystävällisemmältä, kun siinä on lämpimästi hymyilevä emoji, ja esimerkiksi chat-palvelun robottimaisuutta voi vähentää emojeita käyttämällä.

VINKKI: Parhaiten haluttua tunnetta kuljettavat yksinkertaiset ja universaalit emojit. Hymyilevän naaman kanssa olet varsin turvallisilla vesillä.

On kuitenkin osattava hillitä itsensä, sillä emojien sijoittuminen nokkeluus–myötähäpeä-akselille riippuu niiden tyypistä ja käytöstä. Väärinkäytettynä emoji ei erotu edukseen ja antaa väärän kuvan. Ne voivat myös olla tulkinnanvaraisia, koska niiden ulkonäkö saattaa vaihdella puhelimesta riippuen.

Itkunauruemojit, sydänsilmäemojit ja keskisormet ovat esimerkkejä tunneperäisistä emojeista, joita on valtava määrä. Ne toimivat arjen viestittelyssä hyvin, mutta saattavat muodollisemmassa viestinnässä heikentää kirjoituksen laatua ja uskottavuutta. Kauhuleffoissakin tehokas keino välittää katsojalle tunne on lisätä äkillinen kova ääni kohtaukseen, jotta katsoja tietää, että nyt kuuluu säikähtää. Se toimii, mutta on tarkemmin ajateltuna aika halpamaista. Samaan tapaan emojit välittävät lukijalle halutun tunnetilan suoraan, ja se voi aiheuttaa lommon muuten hyvään kirjoitukseen.

VINKKI: Haastavampien emojien käyttö vaatii vastapuolen huumorin tuntemusta. Älä heitä keskusteluun apinaa, munakoisoa tai persikkaa, jos et ole varma siitä, mitä ne tarkoittavat. Emojien merkitykset voi tarkistaa Emojipediasta.

Onko kurkkivalla apinalla tulevaisuutta?

Emojit eivät sellaisenaan ole kovin uusi juttu – niitä käytettiin jo 2000-luvun alussa, tosin eri muodossa. Tekstihymiöt eli emoticonit olivat tyyliltään yksinkertaisia ja kuvastivat lähinnä ilmeitä, mikä rajoitti niiden soveltamista viestintään. Emojien joukkoon kuuluu ilmeiden lisäksi myös esineitä ja muita symboleita, jotka mahdollistavat kuvakkeiden monipuolisemman käytön.

Ehkä muutoksen alla onkin siis ihmisten tapa käyttää emojeita. Onko muutos hyvä tai pysyvä, vai onko emojien käyttö ohimenevä juttu? Nykyään trendit vaihtuvat yhä nopeammin – hetki sitten toimivaksi todettu juttu on nyt kuollut ja kuopattu. Emojit otettiin nopeasti osaksi someviestintää, mutta joutuvatko ne väistymään tulevaisuudessa jonkin uuden jutun tieltä?

Tällä hetkellä emojit voivat olla toimiva lisä viestintään – se toki riippuu sisällöstä, kohdeyleisöstä ja siitä, millaisen roolin emojeille haluaa antaa. Trendikkäillä elementeillä kirjoittaja voi sävyttää juttuaan ja osoittaa olevansa ajan hermolla, mutta koko juttua ei kannata perustaa ohimenevän ilmiön ympärille. Aikaa kestävä sisältö ei riipu trendeistä.

Henri on tutkijatyyppinen kaveri, jonka intohimona on viestinnän ja brändin välinen suhde. Kiinnostus kirjalliseen ja visuaaliseen ilmaisuun on johdattanut hänet markkinointiviestinnän, digitaalisen viestinnän ja brändijohtamisen pariin. Hän uskoo, että luovan ihmisen työ ei lopu koskaan – siksi siitä pitää tehdä itselleen mieluisaa. Työkokemusta on kertynyt brändi-ilmeiden suunnittelusta, startup-maailman markkinointiviestinnästä ja graafisesta suunnittelusta. Vapaa-ajallaan hän harrastaa taiteiden ja kulttuurin lisäksi pyöräilyä ja kuntoilua, koska haluaa jonain päivänä olla yhtä vahva kuin Nokia 3310.


Noviisista kielivelhoksi - viisi kirjallisen ilmaisun treenivinkkiä

Viestijän tärkein työkalu on kieli. Harkittu kielellä leikittely ja osuva kielenkäyttö saavat viestin erottumaan ja ylläpitävät lukijan mielenkiintoa silloinkin, kun aihe itsessään on kankea. Selkeys ja sujuvuus ovat perusedellytyksiä. Räikeät kielivirheet puolestaan hankaloittavat viestin ymmärrettävyyttä ja voivat pahimmassa tapauksessa jopa muuttaa viestin merkitystä.

Kielivirheet eivät ärsytä jokaista lukijaa, mutta joidenkin silmissä ne luovat vaikutelman, että viesti on kiireellä huitaistu. Oikeinkirjoitus niin yrityksen kotisivuilla kuin yksittäisissä sähköposteissakin vaikuttaa uskottavuuteen ja brändimielikuvaan. Ammattiviestijöiden lisäksi kirjallisen ilmaisun taidosta on hyötyä kaikille muillekin, jotka haluavat saada sanomansa perille.

Siinä missä fyysinen kuntokin, kielitaito rapistuu, jos sitä ei ylläpidä ja huolla säännöllisesti. Lue viisi helppoa vinkkiä, joilla selkeytät ja siistit kirjallisen ilmaisun taitoasi:

  1. Ylläpidä sanavarastoasi. Ahmi suomenkielistä kaunokirjallisuutta, kuuntele äänikirjoja, tee ristisanatehtäviä tai pelaa Scrabblea, niin kielitaitosi ei pääse ruostumaan. Sanavaraston treeni sopii tehtäväksi myös leppoisana kesäpäivänä laiturin nokassa.
  2. Harjoita kielikorvaasi ja tarkista hankala kielioppi. Lisää kirjanmerkkeihin aina luotettava Kielitoimiston sanakirja, jotta pääset nopeasti tarkistamaan kinkkisten sanojen kirjoitusasun ja kertaamaan mietityttävät pilkkusäännöt ja yhdyssanat.
  3. Elävöitä tekstiä synonyymeillä. Edellä mainittu sanavaraston ylläpito on samalla erinomaista synonyymitreeniä. Inspiraation ollessa hukassa, akuutti apu löytyy Synonyymisanakirjasta.
  4. Oikolue tekstisi, niin opit virheistä. Omalle tekstille tulee helposti sokeaksi, jolloin kielimokia on vaikea huomata itse. Ota avuksi esimerkiksi Oikofix-sivusto (englanniksi apu löytyy Grammarlystä) tai Wordin oikeinkirjoituksen tarkistus. Hyvää harjoitusta on myös työkavereiden tekstien oikolukeminen.
  5. Huomioi kohderyhmä. Selkeys ja ymmärrettävyys eivät vähennä viestisi asiantuntevuutta tai paikkansapitävyyttä. Pyri popularisoimaan mutkikas ammattisanasto suosimalla yleiskieltä ja välttämällä monimutkaisia termejä vailla selitystä. Lainasanojen sijaan mieti, miten sanoisit saman suomeksi.

Aloita kielenhuoltotreeni jo kesällä, niin kehityt timanttiseksi kielivelhoksi töihin palatessasi!

Julia Wihuri on utelias viestijä ja kielinörtti, joka innostuu luovasta ja monikanavaisesta sisällöntuotannosta. Vaikuttavan sisällön Julia loihtii mieluiten tekstinä, videona ja kuvina. Nuori multitaskaaja opiskelee viestintää Vaasan yliopiston digitaalisen median maisteriohjelmassa, ja ennen kaikulaistumistaan hän on päässyt tositoimiin muun muassa matkailuviestinnän, festivaalitiedotuksen ja kesätyöviestinnän parissa. Töiden ohella Julia musisoi ja tanssii, viimeistelee elokuvatutkimuksen graduaan ja haaveilee tulevista matkoista ja seikkailuista. 


Vaikuttavan somepostauksen kaava

Millainen on toimiva somepäivitys? Mikä on sopiva määrä hashtageja? Onko kuva tarpeellinen? Miten pitkä linkki saa olla? Kehtaako emojeja käyttää?

Somevalmennuksissa minulta monesti kysytään näitä kysymyksiä, joiden perusteella syntyi tämä yleispätevä Vaikuttavan Somepostauksen Kaava. Tästä rungosta saa tukea niin Facebook-, Twitter- kuin LinkedIn-päivityksiinkin, kussakin kanavassa hieman soveltaen.

Kaava soveltuu niin yritys-/organisaatiotilien tarkoituksiin kuin asiantuntijoille työntekijälähettilyyskäyttöön.

1. Vain yksi asia per postaus

Tärkeintä somepäivityksessä on kohdeyleisöäsi kiinnostava sisältö, ytimekkäästi esitettynä. Ennen Julkaise-napin klikkaamista, tee aina kiinnostavuusmuotoilun pikatarkastus: Kenelle olen puhumassa? Mitä haluan sanoa? Mitä iloa sanomastani on hänelle, jolle olen puhumassa?

Älä yritä ahtaa montaa kärkeä samaan viestiin. Jos sinulla on asiaa useasta eri aiheesta, tee useampi eri postaus. Muista myös välttää jaarittelua: kun olet kirjoittanut päivityksesi valmiiksi, tarkista vielä, mitä sanoja tai päätteitä voisit karsia siitä pois.

Kerro asiasi tiiviisti ja mahdollisimman selkeästi. Otathan huomioon, että kaikki lukijasi eivät välttämättä ole nähneet jokaista edeltävää postaustasi, joten tee jokainen päivitys toimivaksi omana itsenäisenä sisältönään.

2. Linkillä laajennusta

Koska itse postauksen kannattaa olla tiivis ja ytimekäs, voit ohjata yleisön lisäinformaation pariin linkillä. Kerrotko itse aiheesta lisää esimerkiksi yrityksesi blogissa? Tai onko joku muu kirjoittanut postaukseesi liittyvän mielenkiintoisen artikkelin johonkin mediaan? Jaa linkkejä, niin somepostauksesi saavat lisää painoarvoa!

Monesti voi käydä myös sillä tavalla mukavasti, että kun linkität toiseen somekäyttäjään tai -tiliin – esimerkiksi uudelleentwiittaamalla tai Facebook-postauksen jakamalla – he puolestaan jakavat sinun jakoasi tai jotain muuta sisältöäsi ja näin saat lisää näkyvyyttä.

(HUOM 1: Twitterissä ei enää tarvitse edes ”siisteyden vuoksi” käyttää Bit.ly:ä tai muita URL-lyhentäjiä. Twitter osaa nykyisin lyhentää kaikki pitkät linkit automaattisesti ja jokainen linkki vie nykyisin 23 merkkiä tilaa, oli se sitten oikeasti kahdeksan tai kahdeksankymmentäkahdeksan merkkiä pitkä.)

(HUOM 2: Facebook ja LinkedIn osaavat nykyisin tehdä linkeistä siistin näköisen esikatselun. Kun copypastetat linkin Facebook- tai LinkedIn-päivitykseesi, palvelu hakee linkkaamaltasi sivulta sivun otsikon, ingressin ja usein myös kuvan. Kun esikatseluruutu on onnistuneesti ilmaantunut keskeneräiseen postaukseesi, voit poistaa varsinaisen linkin URL-osoitteen tekstin joukosta. Päivityksesi näyttää selkeämmältä, kun sen joukossa ei ole koodinpätkää. Myös Twitter tekee esikatselun, mutta se näkyy vasta twiitin julkaisemisen jälkeen, joten Twitterin puolella älä deletoi URL:ia pois.)

3. Tägää muita mukaan

Sosiaalinen media on sosiaalisinta ja siten toimivinta silloin, kun se saa aikaan keskustelua ja vuorovaikutusta, eikä jää yksisuuntaiseksi tuuttaukseksi. Liittyykö aiheeseesi joku ulkopuolinen taho? Jokin yritys, henkilö, media tai muu? Tägää heidät mukaan postaukseesi!

Tägääminen eli toisten somekäyttäjien mainitseminen voi lisätä oman päivityksesi näkymisen todennäköisyyttä muiden käyttäjien sisältövirrassa. Lisäksi tägäämäsi taho saa ilmoituksen, että heidät on mainittu, ja he saattavat parhaassa tapauksessa jakaa postauksesi eteenpäin omille seuraajilleen.

Käytännössä kaikissa somekanavissa mainitseminen tehdään @-merkillä. Ala kirjoittaa @ ja ajattelemasi tahon nimeä, niin saat yleensä listan ehdotuksia, joista voit valita oikean käyttäjän. Esim. @Kai… ehdottaa sinulle nopeasti Kaiku Helsinkiä.

(HUOM 1: Katso tarkkaan, että olet tägäämässä oikeaa kohdetta! Esimerkiksi Facebookin tägäysehdotukset ovat välillä hieman epäselviä tai puutteellisia. Desktopissa kätevin tapa on avata sama somekanava erilliseen välilehteen ja etsiä hakutyökalusta tägäyskohteesi täsmällinen nimi. … Ja tämän takia kannattaa laittaa myös omien sometilien profiilisivut kuntoon: kun joku muu on tägäämässä sinua, autat häntä osumaan oikeaan!)

(HUOM 2: Twitterissä ei kannata aloittaa twiittiä suoraan mainitsemalla @Käyttäjää. Jos aloitat twiittisi suoraan @-merkillä, twiitti ei näy suoraan seuraajiesi sisältövirrassa elleivät he seuraa sekä sinua että sitä @Käyttäjää, jonka olet maininnut. Jos postauksesi alkaisi loogisesti @-merkillä, laita sen sijaan alkuun jokin muu merkki. Monet käyttävät pistettä: ”.@kaikuhelsinki kirjoitti tänään...” Tai voit aloittaa twiitin kokonaan jollain muulla sanalla: ”Vadelmantuoksuinen @kaikuhelsinki kirjoitti tänään...”.)

4. #Hashtagit haltuun

Hashtagit eli aihetunnisteet tai asiasanat tulivat aluksi tutuksi Twitterin ja Instagramin kautta, mutta nykyisin niitä käytetään myös Facebookissa ja LinkedInissä. Hashtagit palvelevat somekäyttäjää kokoamalla tiettyyn aihepiiriin liittyvää keskustelua yhteen. Jos siis haluat, että sinut löydetään ja että sanomasi tulee liitetyksi osaksi laajempaa keskustelua, älä vieroksu hashtageja!

Hashtageja ei kannata lisätä summanmutikassa, vaan huolella valiten. Desktopissa avaa selaimeen uusi välilehti ja tarkista somepalvelun hakukentän (tai Googlen) kautta, mitkä ovat suosituimpia ja aktiivisimpia hashtageja aiheeseesi liittyen. Esimerkisi talousaiheisiin liittyen Twitterissä hashtag #sijoittaminen on paljon yleisemmin käytetty kuin #sijoitukset. On fiksumpaa tulla yhdistetyksi aktiivisempaan keskusteluun eli useammin käytettyyn hashtagiin!

Sopiva määrä hashtageille on 1–3. Tämä vaihtelee hieman kanavista riippuen, mutta nyrkkisääntö on, että postaus, jossa on hashtag, saa enemmän näkyvyyttä ja reaktioita kuin postaus, jossa ei ole hashtagia. Sen sijaan yli kolme hashtagia sisältävä somepäivitys alkaa tilastojen mukaan menettää näkyvyyttä, kommentteja ja jakoja.

Myös hashtagien taivutuksessa kannattaa olla tarkka! Perussääntöhän on, että hashtag ei taivu: esimerkiksi #viestintä ja #viestintää ovat kokonaan eri hashtagit. Jos on pakko taivuttaa, käytä vaikka kaksoispistettä #viestintä:ä. (Tai jos olet siisteysintoilija, kokeile tätä työkalua!)

Ja vielä viimeinen risuaitamuistutus: #-symbolin ja sanan väliin ei tule välilyöntiä, mutta eri hashtagien väliin tulee välilyönti. Eli ei # viestintä, vaan #viestintä. Ja ei #viestintä#markkinointi#helsinki, vaan #viestintä #markkinointi #helsinki.

5. ”Kuva (tai video) ois kiva!”

Olet varmasti huomannutkin, että melkein kaikkien yritysten twiiteissä, Facebook-postauksissa tai LinkedIn-päivityksissä on nykyisin kuva tai jokin muu visuaalinen elementti? Kuvien yleisyys perustuu sometieteelliseen täsmällisyyteen: tilastojen mukaan postaukset, joissa on kuva, saavat suuremman näkyvyyden kuin sellaiset, joissa ei kuvaa ole. Kannattaa siis panostaa visuaaliseen puoleen ja kerätä sopivaa kuva-arkistoa somesisältöjen mausteeksi!

Asiaan liittyy toki muttia. Etenkin Facebook viilaa sisältöjen näkyvyyttä arvottavaa algoritmiaan suuntaan tai toiseen lähes kuukausittain. Välillä kuvien käyttö lisää postauksen näkymistä muiden käyttäjien uutisvirrassa – ja välillä tekstipostaukset toimivat paremmin kuin kuvat. Johdonmukaista on kuitenkin se, että Facebook on parin viime vuoden aikana kannustanut todella vahvasti videoiden käyttöön ja etenkin live-videot saavat palvelussa paljon näkyvyyttä. Kokeile siis videota, jos sinulla on siihen resursseja. Mutta älä stressaa pakolla: mieluummin postaus ilman videota kuin huonon videon kanssa.

Vielä yksi huomio kuvista: Monesti saat somepostaukseesi valmiiksi kuvan, kun lisäät postaukseen linkin. Kuten kohdassa 2 mainitsin, käytännössä kaikki somepalvelut osaavat tehdä linkeistä siistin esikatselun ja tuoda kuvan linkitetyltä verkkosivulta. Kuvan hakeminen linkin takaa ei kuitenkaan aina toimi, joten jos linkin esikatselu jää kuvattomaksi, kannattaa kuva lisätä itse.

5+1. Emojit tuovat lisäpotkua

Hymiöt saattavat tuntua hölmöiltä, mutta datan perusteella emojien käyttö lisää klikkauksia ja reaktioita somessa. Emojit ovat löytäneet paikkansa myös bisnesympäristössä: CNBC:n mukaan niitä käyttävät työympäristössä ”kaikki ja äitisi”.

Emojivalikoimahan on nykyisin melko laaja ja tarjolla on paljon muutakin kuin vain keltaisia naamoja. Ylättävän moneen ”vakavaankin” aiheeseen löytyy sopiva emoji. Kannattaa tutkailla hetki Emojipedian valikoimia ja copypastettaa sieltä sopivat symbolit omiin somepäivityksiin! Myös sellaiset emojit, joita esimerkiksi Facebookin valmis emojivalikko ei tarjoa, toimivat joka tapauksessa jos copypastetat ne postauksesi joukkoon.

LOPUKSI

Tämä somepostauksen kaava on tietysti vain suositus, eikä käytännön tilanteissa jokaista kohtaa ole tarpeellista mahduttaa mukaan omiin somepostauksiin. Tärkeintä on pitää kohta 1 mielessä ja soveltaa muita niin hyvin kuin mahdollista! Kaavan tarkoituksena on auttaa jokaista someviestijää saamaan sanomansa näkyville mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttamaan mahdollisimman mieleenjäävästi.

Onko sinulla jotain omia ehdotuksia kaavan täydennykseksi tai karsimiseksi? Mitkä ovat omat toimivimmat somekikkasi? Voit tägätä minut vaikka Twitterissä nimellä @petteripuu!


Mitkä viestintätaidot ovat tärkeimpiä vuonna 2025?

Saammeko esitellä uuden pahvisen työntekijämme, Viestijä 2025:n! Hän pääsi ensi kertaa työn touhuun DigiArena-messuilla Helsingissä 17.5.

Hahmon idea on auttaa viestinnän ammattilaisia rakentamaan oma vuoden 2025 viestijäkuvansa hahmottamalla nykyiset vahvuudet ja tulevaisuuden viestintätaidot, joissa toivoo kehittyvänsä. Taitojen kartoitus auttaa asettamaan ja priorisoimaan tavoitteita. Vastaavaa menetelmää on Kaiussa hyödynnetty aikaisemminkin.

Nyt kaikulaiset kertovat, mitkä viestintätaidot ovat tulevaisuudessa tärkeitä ja miksi niiden harjoittelu kannattaa aloittaa jo nyt:

viestintätaidot

”Tulevaisuuden markkinointiviestinnän ammattilainen on rohkea (eikä nyt puhuta pelkästään keskustelutaidoista). Hän on rohkea omaksumaan uusia viestintäkanavia ja työvälineitä, sekä rohkea pohtimaan itse sitä, miten viestintäalaa viedään eteenpäin ja kehitetään entistä monimuotoisemmaksi. Hän luopuu rohkeasti kaavamaisuudesta ja epäluuloista maailmaa kohtaan. Hän luottaa rohkeasti siihen, että asiantuntijuutta kasvatetaan kokeilemalla ja että asiantuntijuutta syntyy muutenkin kuin luentopenkillä tai 40+ vuoden kokemuksella.”

- Jonna Aaja, markkinointiviestijä

”Tulevaisuuden viestijän toimintakenttä muuttuu yhä nopeammin ja samalla monimutkaistuu. Tulevaisuuden viestijä hahmottaa kokonaisuudet eikä jää vanhoihin poteroihin makaamaan. Keskiöön nousee lisäksi kohderyhmien ymmärrys, hyvä asiakaskokemus vaikuttaa myös viestin vaikuttavuuteen entistä enemmän.”

- Markku Vänskä, asiakasjohtaja

Empatia mielletään usein pehmeäksi asiaksi, mutta itse väitän, että se on yksi kovimpia juttuja, mitä viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisen kannattaa hallita. Ilman empatiaa teemme asioita omista tarpeistamme ja mieltymyksistämme lähtien: Empatia on kykyä asettua toisen asemaan ja sen avulla saadaan syvällistä ymmärrystä siitä, miten voimme kohderyhmiämme parhaiten auttaa viestinnällämme.”

- Elina Piskonen, palvelumuotoilujohtaja

”Monikanavainen tarinankerronta on tärkeä viestinnän keino nyt ja tulevaisuudessa. Kerronnallisuudella saat yleisön koukkuun ja viettämään aikaa sisältösi parissa. Kuivakka asiakin on kiinnostava, jos sillä on tarina - parhaimmillaan inhimillinen ja tunteisiin vetoava. Yhtä lailla kiinnostavakin asia voi näyttäytyä puisevana, jos se on huonosti kerrottu ja siltä puuttuu tarina. Lisätty todellisuus voidaan valjastaa kerronnan avuksi, mutta se ei korvaa ihmisen roolia luontaisena tarinankertojana ja suunnittelijana.”

- Julia Wihuri, viestintäharjoittelija

Automaatioteknologia jakaa mielipiteitä ja tunteita. Toiset näkevät automaation työpaikkoja ryöstelevänä mörkönä, toiset arkea helpottavina innovaatioina, jotka auttavat keskittymään olennaiseen. Viestinnässä ja markkinoinnissa automaatio auttaa saattamaan upeat sisällöt mahtaville vastaanottajille parhaaseen aikaan, ja kun automaation pohjatyöt ja jatkuva ajatuksella tehty ylläpito ovat kunnossa, säästyy resursseja tärkeimmille asioille, kuten laadukkaille sisällöille ja aidoille ihmiskohtaamisille.”

- Marjo Paija, viestintä- ja markkinointikoordinaattori

”Jos joskus viestintä oli virallisesti muutaman harvan ja valitun vastuu organisaatiossa, nyt viestinnästä on tullut – ja tulee koko ajan enemmän –  kaikkien yhteinen asia. Kuka tahansa saattaa vastata asiakkaalle somessa tai esiintyä yrityksen käyntikorttina tapahtumapuhujana. On tärkeää, että kaikilla on työroolinsa kannalta riittävät valmiudet viestiä selkeästi, kiinnostavasti ja yhteisen linjan mukaisesti. Jotta organisaatio onnistuu tässä, ammattiviestijöistä on tultava valmentajia. Kyse ei ole enää siitä, miten itse viestit ja kuinka taidokkaita tekstejä tuotat – vaan siitä, kuinka voit auttaa muuta organisaatiota kulmahuoneesta asiakaspalveluun viestimään vaikuttavasti. Siksi minusta viestijöiden kannattaa satsata valmennus- ja fasilitointitaitojen parantamiseen.”

- Salla Syrman, viestintäkonsultti ja valmentaja

”Yrityksen luonteeseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Kuten tavallisessa sosiaalisessa kanssakäymisessäkin, kiinnostava ja arvostettava brändi on läsnä ja ottaa muut huomioon. Siksi uskon, että tulevaisuudessa luovuuden merkitys brändinhallinnassa kasvaa entisestään – vaikka tekoäly pakottaakin maailman muuttumaan, luovuus ja inhimillisyys ovat ihmisten valttikortteja. Miten sitten rakennat brändistäsi kestävän ja kiinnostavan? Se onnistuu viestinnällä! Käytä aikaa viestinnän strategiseen suunnitteluun (kirjalliseen JA visuaaliseen puoleen) ja ole helposti lähestyttävä, niin olet vahvoilla vuonna 2025.”

- Henri Leppänen, viestintäharjoittelija

”Laitteet ja tekniikka muuttuvat, mutta ihmisaivot ovat säilyneet käytännössä samanlaisina jo tuhansien vuosien ajan. Uskon, että jatkossakin vaikuttavaa viestintää syntyy luovan kielenkäytön ja taitavan tarinankerronnan kohtauspisteessä. Muutosta enemmän ratkaisee se, miten uuteen suhtautuu. Siksi koitan ainakin itse pysyä uteliaana ja tökkiä itseäni eteenpäin. Pieni epämukavuuden tunne on merkki siitä, että olet jonkin tärkeän äärellä!”

- Sanna Puutonen, viestintäkonsultti


Ständin kanssa messuille vai sidosryhmätilaisuutta järjestämään - 4 vinkkiä, joiden avulla saat tapahtumista enemmän irti

Suomen turut ja torit kuhisevat pian jos jonkinmoisia tapahtumia messuista festivaaleihin ja yleisöjuoksuista urheilukisoihin. Tapahtumiin osallistuminen on tärkeä osa organisaatioiden viestintää ja markkinointia, mutta mihin tapahtumiin organisaation kannattaa osallistua ja miksi?

Ainakin seuraavia asioita on hyvä pohtia, ennen kuin riennät messuesitteinesi kohti ihmispaljoutta.

TAVOITE, TAVOITE ja vielä kerran TAVOITE

Vielä muutama vuosi sitten iso osa organisaatioista kirjasi itsensä jokaiseen mahdolliseen somekanavaan, koska ”kaikki muutkin ovat siellä”. Pian moni alkoi kuitenkin pohtia tarkemmin, kannattaako ihan jokaisessa kanavassa olla näytillä. Sama koskee myös tapahtumia. Organisaation ei kannata osallistua yhteenkään tapahtumaan miettimättä ensin, miksi se on sinne ylipäätään menossa. Jos tavoitteena on saada päättäjät kiinnostumaan asiasta X, ständi lapsille suunnatuilla messuilla tuskin vie tavoitetta eteenpäin.

Tapahtumaa varten organisaation kannattaa asettaa itselleen selkeä, mitattava tavoite. Se on hyvä sitoa myös organisaation laajempaan tavoitteeseen, olipa kyseessä sitten brändin lanseeraus, tietoisuuden kasvattaminen tai kuluttajien tavoittaminen. Mieti siis, tukeeko juuri tähän tapahtumaan osallistuminen organisaatiosi tavoitteita.

Ovatko tapahtuman kohderyhmä ja luonne brändillesi sopivia?

Organisaation kannattaa luonnollisesti etsiä tapahtumapaljoudesta sellaiset tilaisuudet, joissa sen kohderyhmätkin ovat. Mieti samalla myös, sopiiko tapahtuma brändisi tavoittelemiin mielikuviin, vai voiko tapahtumaan osallistuminen jopa olla haitaksi brändillesi.

Muista myös irrotella – saatat löytää uusia asiakkaita! Valitse Tangomarkkinoiden sijaan hevifestari tai suuntaa kirjamessujen sijaan esimerkiksi juoksutapahtumaan – kunhan osallistuminen tukee tavoitetta ja tavoittaa halutut kohderyhmät. Parhaiten jäävät mieleen ne organisaatiot ja brändit, jotka selkeästi erottuvat muista ja osallistavat tapahtumakävijää jollain tapaa. Esimerkiksi yksi SuomiAreenan mieleenpainuvimmista toteutuksista oli tempaus, jossa ympäri kaupunkia levittäytyneet puhelinkopit tarjosivat kielikylpyjä ruotsiksi.

Ständi pystyyn vai yhteistyökumppaniksi - Miten tapahtumaan kannattaa osallistua?

Tapahtumiin voi osallistua lukuisilla eri tavoilla. Aina ei ole järkevää kärrätä perinteistä roll-upia paikalle ja laittaa messulipareita ja karkkeja jakoon. Muitakin vaihtoehtoja on: järjestäkää tapahtuman kylkeen oma sidosryhmätilaisuus, pyrkikää tapahtuman yhteistyökumppaniksi tai käykää vain verkostoitumassa ja aistimassa pienellä porukalla tapahtuman tunnelmia. Budjetti määrittelee, mitä kaikkea organisaatiosi voi tehdä tapahtumassa. Tärkeintä on saada vastinetta rahoille.

Ilman viestintää kukaan ei tiedä, että olet mukana

Kerro jo hyvissä ajoin kohderyhmillesi, että olet tapahtumassa mukana. Parhaimman näkyvyyden saat, kun viestit osallistumisestasi ennen tapahtumaa, sen aikana ja tapahtuman jälkeen.

Mieti jo tarkkaan ennen tapahtumaa, miten saat hankittua tapahtumasta uusia kontakteja, ja miten ne tarttuvat haaviisi myös tapahtuman jälkeen. Muista jälkimarkkinointi, kiitä osallistujia ja pyydä heiltä palautetta.

Mukavaa tapahtumakesää!

 

Kirjoittaja Taina Rinta-Kauhajärven osaamisalaa ovat markkinointiviestintä, tapahtumajärjestäminen, mediasuhteet, viestinnän suunnittelu ja some. Taina on tottunut paiskimaan hommia laajojen ja monimutkaistenkin kokonaisuuksien kanssa. Tainan sielu lepää, kun tekstien pilkut, pisteet ja välimerkit ovat kohdillaan ja asiat on selkeästi organisoitu. Vapaa-ajallaan Taina on fiilistelijä ja elämyksien etsijä. Niitä hän metsästää jääkiekkokatsomosta, lenkkipolulta tai hyvältä festarikeikalta. LinkedIn / Twitter


trendit raportti 2018 SEO

Hakukoneoptimointi: Neljä SEO-trendiä vuodelle 2018

Mia Mäkipää

Inbound-yhteisö tietää, että paras paikka piilottaa ruumis on Googlen hakutulosten toiselle sivulle: kaikesta hakuliikenteestä 92 % jää ensimmäiselle sivulle, ja joka kolmas hakija tyytyy ensimmäiseen hakutulokseen. Hakusijoille täytyy kuitenkin päästä orgaanisilla tuloksilla: 95 % liikenteestä keskittyy orgaanisiin hakutuloksiin maksetun mainonnan sijasta. Yhä useammat yritykset seuraavat, sijoittuuko oma yritys olennaisilla hakusanoilla hakukoneen ensimmäisille sijoille. Kun kilpailu kiristyy, on pysyttävä hakukoneoptimoinnin trendien perässä.

Kurkistimme ennustuspalloon ja nostimme esiin neljä SEO-trendiä, jotka kannattaa pitää mielessä vuodelle 2018.

  1. AdWords tekee paljon enemmän kuin auttaa löytämään avainsanoja

AdWordsin ja Analyticsin linkitys tukee vahvasti myös SEO-strategiaa. Kiristyvien tietosuoja-asetusten myötä Analyticsista on yhä vaikeampi saada dataa siitä, millaisilla hakutuloksilla kävijät oikeasti sivustoille eksyvät: avoimet, näkyvissä olevat hakusanat voivat olla yhden prosentin luokkaa. Adwords tuo merkittävää tietoa kävijöiden verkkokäyttäytymisestä, jos yritys käyttää maksettua mainontaa.

Mainoksen laadulla, osuvilla laskeutumissivuilla ja monilla muilla parametreillä on iso vaikutus AdWords-strategian toimivuuteen, mutta avainsanojen exact matchit tuovat tietoa siitä, millä avainsanoilla verkkokävijät löytävät yrityksen verkkosivuille. Broad matchien myötä paljastuu lisää verkkokävijöitä houkutelleita avainsanoja, joita yritys ei kenties ole tullut edes ajatelleeksi. Kun Adwords linkitetään Analyticsiin ja siihen lisätään goalit ja konversiot, saadaan dataa erityisesti siitä, millaisilla avainsanoilla luodaan lopulta konversioita verkkosivuilla. Koko AdWords-datan tutkiminen tuo merkittävää laadukasta dataa avainsanatutkimukseen.

 

  1. Avainsana-analyysin on oltava yhä luovempaa ja intuitiivisempaa

Avainsanojen valinta perustuu edelleen avainsanatutkimuksen ja avainsana-analyysin perusteella. Avainsanat valitaan sisältöstrategiaan pohjalta niin, että ne sopivat kuhunkin asiakaspolkuun ja ostajapersoonaan. Avainsanatutkimuksen ei tulisi kuitenkaan lähteä yrityksen, vaan asiakkaan tarpeista. Yritysten ei kannata heitellä osuvia avainsanoja hatusta ja testata niiden toimivuutta työkaluilla, vaan perehtyä siihen, mitä ja milloin ja mihin tarpeeseen ihmiset tekevät hakujaan. Vaikka työkalujen avulla avainsanatutkimukseen saa lisää dataa ja ideoita, tulisi luovuuden ja asiakaslähtöisen ajattelun olla yhtä tärkeässä roolissa kuin datan. SEO ei ole joukko pikavoittoja, vaan pitkänmatkanjuoksu, ja siksi myös ennakointi ja tulevien trendien miettiminen on tärkeää.

 

  1. Älä anna korkean hakuvolyymin houkuttaa: pitkähännät ovat täällä!

Nyt kun yhä isompi osa yrityksistä on alkanut hakukoneoptimoida, kilpailu Googlen ensimmäisestä sijasta kiristyy jatkuvasti. Voit lähteä mukaan kilpailuun ja tavoitella paljon haetun termin ensimmäistä sijaa, tai ottaa käyttöön uusimman trendin ja valjastaa käyttöösi pitkähäntästrategian. Pitkähännät ovat hakuja, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta hakusanasta. Pitkähännillä on yleensä vähemmän hakuja, mutta kilpailua on myös vähemmän. Paras ratkaisu on yhdistellä enemmän ja vähemmän haettuja termejä sekä yksittäisiä hakusanoja ja pitkähäntiä hakukoneoptimoinnin sisältöstrategiaasi.

 

  1. Puheentunnistus muuttaa tapaa hakea tietoa

Älylaitteiden puheentunnistuksesta povataan seuraavaa hakukoneoptimoinnin muuttavaa trendiä. Ihmisten tavat hakea tietoa hakukoneista muuttuvat, jos kyseessä on puheen tunnistava älylaite. Jos ihminen etsii vaikkapa lähintä eläinkauppaa, hän todennäköisesti kirjoittaa hakukoneeseen jotain sellaista kuten ”eläinkauppa Hyvinkää”. Jos ihminen hakee tietoa puheentunnistusohjelman kautta, on hakulauseke todennäköisemmin jotain tällaista: ”Hei Siri, missä on lähin eläinkauppa Hyvinkäällä”? Tämä tulee muuttamaan myös hakukoneoptimoinnin tapoja. Nyrkkisääntönä voi toki ounastella, että kuten muutkin trendit, rantautunee tämä Suomeen vasta muutaman vuoden Yhdysvaltoja jäljessä, mutta varuillaan kannattaa olla. Vaikka puheentunnistus ei vielä Suomessa yleistyisikään, ihmisten tapa hakea tietoa on silti murroksessa, ja ihmiset kysyvät yhä enemmän kysymyksiä perinteisten hakujen sijaan.

 

Hakukoneoptimointi on ala, joka vaatii jatkuvaa ihmisten muuttuvan verkkokäyttäytymisen ja hakukoneiden muuttuvien algoritmien tarkkailua. Paras SEO on juurrettu toimivaan inbound-strategiaan osaksi sisällöntuotannon ja käyttäjäkokemuksen parantamisen strategiaa, ja se perustuu jatkuvaan mittaukseen ja toimivaksi todettujen tapojen valjastamiseen. Tärkein asia on kuitenkin laadukas, kiinnostava ja kohdennettu sisältö. Kuten aina.

 


Kaari ja Kaiku ne yhteen soppii, äsken mentiin kiinnostavuuskoppiin

Kannelmäessä sijaitseva kauppakeskus Kaari on valinnut viestintätoimistokumppanikseen Kaiku Helsingin. Vastikään tilansa freesannut Kaari pyrkii profiloitumaan ihmisen kokoisena kauppakeskuksena pääkaupunkiseudun jättiläiskeskusten puristuksessa.

”Kaiku Helsingin kiinnostavuusmuotoilu-ajattelumalli oli meille ratkaiseva tekijä valitessamme viestintätoimistoa. Nykyisessä sisältötulvassa pysyy pinnalla vain viestimällä aidon kiinnostavasti. Kaiun luovat ideat ja tomera tekeminen antavat meille juuri oikeanlaista boostia nyt, kun lähdemme tekemään Kaarta tutuksi yhä monipuolisemmin”, kertoo Kaaren kauppakeskusjohtaja Sanna Kinnunen.

Yhdessä Kaari ja Kaiku haluavat todentaa, että Kaari on inhimillinen hyvän mielen paikka niin asiakkaille kuin kauppiaillekin.

”Kauppakeskusten markkinointiviestintä Suomessa tuntuu pyörivän kahden pölyttyneen elementin ympärillä: koon ja hintojen. Kaari tekee valtavasti sellaista, mitä peruskauppakeskukset eivät tee; kattoluisteluradasta seniorikävelyihin ja etätyötilojen tarjoamisesta kaupunkiviljelyistutuksiin. Kutisemme innosta päästessämme rakentamaan ja kertomaan Kaaren kiinnostavia tarinoita”, asiakkuudesta Kaiku Helsingissä vastaava Inari Anttila ennakoi.

”Olemme se helposti lähestyttävä kauppakeskus, sanan kaikissa merkityksissä. On itsestään selvää, että meillä on kattava valikoima ostosmahdollisuuksia ja palveluita, mutta niiden lisäksi panostamme myös yhteisöllisyyteen ja viihtyvyyteen. Kauppakeskus voi olla nykyaikaisen kyläelämän kiintopiste niin perheille, nuorille kuin senioreillekin”, Kinnunen tiivistää.


hei kuka puhuu brändisi äänellä

Hei, kuka puhuu brändisi äänellä?

Jos pyytäisin sinua kiteyttämään yrityksesi tai brändisi äänensävyn, mitä vastaisit? Jos olet markkinoinnin tai viestinnän ammattilainen – tai ollut mukana luomassa brändisi tone of voicea – vastaus tulisi todennäköisesti kuin hyllyltä. Lämmin, rento ja humoristinen. Tai vakuuttava, asiantunteva, opastava.

Entäpä kenen kaikkien yrityksessäsi pitäisi osata soveltaa äänensävyä omassa työssään? Viestintä ja markkinointi. Asiakaspalvelu. Myyjät. Asiantuntijat. HR. Johtokin ehkä. Joku muu, mikä?

Sitten käsi sydämelle. Ketkä kaikki todella osaavat viestiä tarkoituksenmukaisella, brändille sopivalla äänensävyllä?

Sävyjen ristiriitoihin törmää jatkuvasti. Kampanjoissa viestintä on viimeisen päälle viilattua, kun taas asiakaspalvelun sähköpostiviesti on tyly töksäytys. Sometilit vilisevät sukkelia päivityksiä, mutta asiantuntijan blogikirjoitus on vaikeaselkoinen termioksennus. Rekrytointisivut hehkuvat lämmintä me-henkeä, työnhakija sen sijaan saa ankean automaattivastauksen – jos sitäkään. Ja niin edelleen.

Brändi on mykkä ilman ihmistä

Verkko on täynnä kirjoituksia, joissa muistutetaan, kuinka tärkeää on, että ”brändin ääni on aito, puhutteleva ja yhdenmukainen tuotteiden sekä viestien kanssa”. Kilpailijoista erottuvan ja kohderyhmiin tehoavan äänensävyn luominen on tietysti oma lukunsa – ja tehtävä, jota ei pidä latistaa ympäripyöreiden adjektiivien arvonnaksi.

Vähemmän puhutaan siitä, missä kaikkialla huolella ja kalliillakin viilatun äänensävyn pitäisi kuulua. Kenen kaikkien tulisi osata puhua, ja kirjoittaa, brändin kieltä?

Toki voidaan ylimalkaisesti todeta, että kaikkialla ja kaikkien. Onhan brändi mielikuvien ja kokemusten summa. Jokainen kohtaaminen yrityksen edustajan kanssa on elävän elämän käyntikortti, tapahtui se sitten somessa, puhelimessa tai pääkonttorin aulassa.

Viestintä vaatii treeniä

Kaikki on vastaus, joka ei tarkoita mitään, ennen kuin ottaa kantaa, miten ihmiset kielen käytännössä omaksuvat. Yhtä vähän kuin henkilöstö oppii omatoimisesti puhumaan kiinaa, viestintätyyli siirtyy manuaaleista tosielämän taidoiksi.

Jotta ohjeistuksista ja linjauksista tulee arkipäivän viestintää, tarvitaan käytännönläheistä harjoittelua. Muutama ajatus:

  1. Priorisoi ne, joille harjoittelu on olennaisinta.

Ketkä viestivät eniten olennaisten sidosryhmien kanssa? Kenen työn näkökulmasta brändin mukainen viestintä, esimerkiksi oikean sävyinen kirjallisen viestintä, on erityisen tärkeää? Kuka on esillä paljon, kuka kohtaa ihmisiä jatkuvasti?

  1. Valmenna, älä kouluta.

Viestintätaidot eivät kehity syvällisesti kalvosulkeisilla tai yleisluontoisella koulutuksella. On tärkeää treenata oman työn näkökulmasta, mitä brändin mukainen viestintä tarkoittaa. Yhteisiä valmennussessioita kannattaa järjestää, mutta niiden lisäksi keskeistä on, että harjoittelukulttuuri jää jatkuvaksi osaksi arkea.

Otetaan esimerkiksi asiakaspalvelu. Toivottua mielikuvaa rakentava asiakaspalvelu on enemmän kuin brändiin istuvien fraasien opettelua ja kopioimista. Asiakaspalvelijoilta edellytetään paitsi vahvoja viestintätaitoja, myös tilannetajua ja sopeutumiskykyä. Kuinka paljon laittaa omaa persoonaa peliin? Miten toimia poikkeustilanteissa? Millaiseksi mukauttaa äänensävy reklamaatioissa tai vihaisen asiakkaan kanssa, puhumattakaan orastavissa somekriiseissä?

Aukottomia toimi näin -vastauksia tuskin kenelläkään on tarjota. Tekemällä oppii, kunhan saa tukea käydä omia onnistumisia ja hankalia tilanteita säännöllisesti läpi.

  1. Anna sävyn kaikua myös sisäisessä viestinnässä.

Jos tarkoitus on saada ihmiset viestimään brändin mukaisesti, asiaa auttaa se, että toivottu tyyli on työyhteisön vuorovaikutuksesta tuttua. Se näkyy sisäisissä tiedotteissa, kuuluu johdon puheissa ja pomppaa silmille intran uutisista. Arki on kielikylpyä.

Edellytyksenä tietenkin on se, että tone of voice, äänensävy, heijastaa yrityskulttuuria – eikä ole workshopeissa viritetty vieras kieli. Jos kulttuuri ei ole rentoa nähnytkään, voi olla vaikeaa saada ihmisiä saada omaksumaan rentoa viestintätyyliä. Kuinka aito brändin ääni silloin voi olla?

 

Kirjoittaja on intohimoinen viestijä ja viestinnän valmentaja, joka opiskelee työn ohessa parhaillaan markkinointiviestinnän johtamista.

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Brändi ei synny ilman viestintää – "Brändi rakentuu pala palalta kuin valtamerilaiva. Strategia toimii kompassina, jota kaikkien on osattava lukea oikein. Tutkimusten mukaan vain noin 15 prosenttia yritysten henkilökunnasta ymmärtää työnantajansa strategiaa."

Älä hylkää sanoja – "Tuskinpa sanat ovat mihinkään katoamassa – ainakaan työelämän viestinnästä. Sävyn hallinta on olennainen osa kirjoittajan työkalupakkia. Uskon, että sen merkitys vaan korostuu, kun sisältöjen määrä jatkuvasti kasvaa."

Tarinallinen yritysesittely rakentaa brändiä – "Hyvä tarina herättää tunteita. Tarina antaa laajempaa merkitystä asioille ja se muistetaan vielä seuraavanakin päivänä. Parhaassa tapauksessa tarinaa myös kerrotaan eteenpäin."