Näin muotoilet joulun odotetuimman spämmin

Sanna Puutonen

Yritykset tuntevat asiakkaansa paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Sen pitäisi näkyä myös niiden tuottamissa sisällöissä.

Markkinoinnille päivittäin altistuva maallikko ajattelee herkästi, että markkinoivan tahon etu ja hänen oma etunsa ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa. S-ryhmä kertoi heinäkuussa alkavansa kerätä asiakkaistaan tietoa aiempaa tarkemmin ja hyödyntävänsä sitä muun muassa markkinoinnin kohdentamisessa. Kohuhan siitä syntyi, enkä oikeastaan ihmettele: monelle markkinointimaailmaa tuntemattomalle kaverilleni ”kohdentaminen” tarkoittaa lähinnä Facebookin tukkivia bannerimainoksia ja sähköpostin pyytämättä ja yllättäen täyttävää, kömpelösti muotoiltua suoramarkkinointia.

Valitettavasti jaan saman kokemuksen. Kuluneen kuukauden aikana olen löytänyt mailistani muun muassa seuraavat viestit (lähettäjä suluissa):

(helsinkiläinen teatteri): ”Kaksi yhden hinnalla operettiin Kuusankoskitalolla!” 

(kansainvälinen huonekaluketju): ”Millaisen pehmolelun lapsesi suunnittelisi?”

(kansainvälinen vaatebrändi): ”Hohdetaana!”

(kansainvälinen ulkoiluvaatteisiin erikoistunut verkkokauppa): ”Sanna. We miss You.” 

En asu Kuusankoskella, eikä minulla ole lapsia. Myös typotetun hohtokehotuksen ja ikävöinnistä tiedottamisen hyötyarvot laskevat kohdallani nollan alapuolelle.

Olen tilannut kaikki esimerkkinä käyttämäni uutiskirjeet itse. Siis ilmoittanut henkilökohtaisesti olevani kiinnostunut kuulemaan, mitä tarjottavaa kyseisillä yrityksillä/brändeillä minulle on. Silti joudun joka päivä vastaanottamaan valtaisan määrän edellä mainitun kaltaista itselleni täysin epärelevanttia bulkkisisältöä.

Sisältömarkkinoinnin tavoitteena on tietenkin tuottaa hyötyä sille, joka maksaa viulut. Sisältö, joka ei kasvata brändin tunnettuutta, yrityksen ajatusjohtajuutta tai viime kädessä lukua viivan alla, on turha sisältö.

Mutta: jotta kuluttaja saadaan reagoimaan viestiin markkinoijaa hyödyttävällä tavalla - tykkäämään, jakamaan, suosittelemaan, ostamaan - täytyy sen ensin tarjota hyötyä vastaanottajalleen.

Hyviä uutisia: hyödyllisten ja merkityksellisten viestien tarjoaminen kuluttajille on nyt helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Iso osa käyttämistämme palveluista toimii verkossa, minkä ansiosta niitä tarjoavat yritykset voivat halutessaan muodostaa hyvinkin tarkan kuvan kulutuskäyttäytymisestämme: aina kun varaan lennot, tilaan ruokaa, ostan liput oopperaan tai siirrän kenkiä verkkokaupan ostoskoriin jää minusta jälki palveluntarjoajan järjestelmiin.

Minä tai käytökseni ei suinkaan ole ainutlaatuista. Jos asiakkaista kerättävää dataa ja markkinoinnin automaatiota opittaisiin hyödyntämään vielä nykyistä tehokkaammin ja personoidummin juuri sisältömarkkinoinnissa, tuloksena syntyisi todennäköisesti viestejä, jotka hyödyttäisivät sekä markkinoivaa tahoa että tavoiteltua kohderyhmää.

Minun ja kaltaisteni uteliaisuuden voisi herättää esimerkiksi näin:

Kuusankoskelaista operettia mainostava teatteri voisi aiempien lippuostosteni perusteella päätellä, että olen kiinnostunut tanssista ja että kulutan kulttuuria lähinnä Helsingissä. Ostan myös aina opiskelijalipun. Kas! Minua kiinnostavat siis todennäköisesti edulliset liput pääkaupunkiseudun tanssinäytöksiin.

”Näihin syksyn nykytanssinäytöksiin on vielä tilaa ¬ hajapaikat nyt alennettuun hintaan”

Lasten pehmolelupajaa täkynä käyttävän tavaratalon kannattaisi puolestaan naulita huomioni esimerkiksi sesonkituotteilla – joita muuten käyn haalimassa kyseisen kaupan hyllyiltä juuri syksyisin (kuten varmaan aika moni muukin).

”Ateria ystävien kesken kirkastaa kaamoksen – kauden kynttilöissä ja astiastoissa leiskuu kupari” 

Shoppaan typoilua harrastavalta brändiltä mielelläni siistejä työvaatteita – mahdollisesti myös pikkujoulumekon, jos juhlakauden tuotevalikoimaa markkinoiva viesti heittää eteeni ostamiseen kannustavan täkyn (ja muokkaa kielen brändinsä laatulupausta vastaavaan muotoon):

”Hohda juhlakauden kauneimpana – pikkujoulumekot etuasiakkaille nyt 20 % alennuksessa!”

Ja my dearest outdoor-verkkokauppa: suhde brändeihin on verrattavissa mihin tahansa ystävyyssuhteeseen. Onhan se ikävää, että teillä on minua ikävä, mutta entä sitten? Viimeksi kun tarkistin, ystävyys oli tekoja, ei sanoja. Jos olisitte oikeasti kiinnostuneita tekemisistäni, olisitte huomanneet minun etsineen sivustoltanne pari viikkoa sitten lautailutakkia.

”Haussa täydellinen snoukkatakki? Kokosimme kauden parhaat sinua varten!” 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Kiinnostavuusmuotoilua käytännössä: "Case Viimamyymälä Oy" – "Kiinnostavuusmuotoilun lähtökohtana on, että viestijän täytyy tuntea yleisönsä ja pyrkiä muotoilemaan viestinsä sellaisiksi, että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä juuri kyseiselle yleisölle."

Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi? – "Enää ei riitä, että vastailet yleisöllesi. Jotta saa yleisön ylipäätään keskustelemaan, sinun pitää vaikuttaa."


Kiinnostavuusmuotoilua käytännössä: Case "Viimamyymälä Oy"

Petteri Puustinen

Kiinnostavuusmuotoilua tarvitaan, koska nykyisessä mediaympäristössä jokaisen viestijän (yritysten, medioiden, päättäjien, kavereiden, kissameemintekijöiden – aivan kaikkien!) sisällöt kamppailevat tasavertaisesti toisiaan vastaan nimenomaan kiinnostavuudessa. Se, joka osaa virittää viestinsä muita kiinnostavammaksi, erottuu sisältötulvasta ja saa aikaan tavoittelemansa vaikutuksen.

Ja mikä sitten kiinnostaa? Kaiken avainsana on hyöty.

Kiinnostavuusmuotoilun lähtökohtana on, että viestijän täytyy tuntea yleisönsä ja pyrkiä muotoilemaan viestinsä sellaisiksi, että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä juuri kyseiselle yleisölle. Ei siis lähdetä liikkeelle omasta itsestä ja siitä, että ”Meillä on tärkeää kerrottavaa” – vaan asetutaan kuulijan saappaisiin ja mietitään, mikä olisi juuri hänelle hyödyllistä.

Kiinnostavuusmuotoilu-työpajoissamme olemme jaotelleet hyödyn karkeasti kolmeen eri kategoriaan:

  • Informatiivinen hyöty
  • Hedonistinen eli mielihyvähyöty
  • Sosiaalinen hyöty

Jokaisen viestin – on kyseessä sitten yksittäinen sähköposti, lehdistötiedote, some-päivitys, blogikirjoitus, tapaaminen, video tai mikä tahansa! – pitäisi pystyä tarjoamaan kohteelleen ainakin yhtä näistä hyödyistä, ideaalitilanteessa tietysti kaikkia.

Case Viimamyymälä Oy

Sovellan tässä kiinnostavuusmuotoilua lehdistötiedotteeseen, jonka nappasin totaalisella satunnaisotannalla verkon tiedotevirrasta. Lukekaamme ensin alkuperäinen tiedote ja analysoikaamme sitten, miten siitä saisi kiinnostavamman ja minkälaisia hyötyjä se voisi vastaanottajilleen tarjota. (Olen muuttanut tiedotteessa mainittujen yritysten nimet, toimialan, paikkakunnat ja luvut, mutta muuten sisällöltään se on täysin alkuperäisessä muodossa.)

Lehdistötiedote: Viimamyymälä Oy tähtää yhdeksänteen peräkkäiseen kasvun vuoteen

Teollisuudelle ja kotitalouksiin viilennysratkaisuja ja tuuletinlaitteita myyvä Viimamyymälä Oy on kasvattanut liikevaihtoaan kannattavasti jo yhdeksän vuotta peräjälkeen. Kuluvalta tilikaudelta yritys odottaa jälleen kasvua.

Vuodesta toiseen kasvua tekevän Viimamyymälä Oy:n uusi yhdistelmänimi otettiin käyttöön vuonna 2007, kun Oulunsalon Fan-Shop Oy fuusioitui vuonna 1994 perustettuun emoyhtiö TuuletinStoreen. Fuusiossa yhdistyi myös TuuletinStore Oy:n toinen tytäryhtiö StreamTeam Oy. Vuotta myöhemmin Oulunsalon Fan-Shop Oy:öön yhdistyi vuodesta 1988 viilennyspalveluita yrityksille tuottanut DoCool Oy.

“Menestyksekkäiden yritysfuusioiden ohella monen vuoden verran jatkunutta kasvuamme selittävät strategisesti pätevät valinnat sekä viilennys- ja tuuletuspalveluiden huolellinen kehitystyö. Kasvun vuodet jatkuvat, sillä tulevina vuosina fokusoimme yhä tiiviimmin huoltopalveluiden myynnin osuuden kehittämiseen liikevaihdossamme. Moni pitää meitä vieläkin pelkästään tuulettimien ja viilennyslaitteiden vähittäiskauppiaaksi, mutta oikeastaan enin osa liikevaihdostamme muodostuu kokonaisvaltaisista viilennysratkaisuista ja -palveluista yritysasiakkaillemme. Olemme kohtuullisen lyhyessä ajassa saavuttaneet Pohjois-Pohjanmaan markkinajohtajuuden PK-yritysten viilennysjärjestelmien ja -palveluiden toimittajana”, kuvailee yhtiön toimitusjohtaja NN NNN.

Tarjoammeko hyötyä tiedotteen yleisöille?

Lehdistötiedote on siitä vaikea viestin muoto, että sen kohteena on useampi erillinen yleisö: toimittaja ja lukija.

Pohditaan ensin toimittajaa viestin vastaanottajana sekä niitä hyötyjä, joita toimittaja kaipaa. Ensinnäkin, oululaisen tuuletinkauppiaan menestys ei kiinnosta mediaa valtakunnallisesti. Jos Viimamyymälää haluttaisiin näkyville valtakunnallisessa mediassa, se pitäisi liittää osaksi jotain laajempaa ilmiötä ja keskustelua esimerkiksi yrityksen henkilöiden tai toimintakulttuurin kautta. (”Tämän yrityksen toimitusjohtaja hankkii johtamisopit Pokémonista”, tms.)

Mutta oletetaan, että realistinen tavoite olisi saada alueellinen media kiinnostumaan. Alueellisen median toimittajalla on selvä tavoite: hän haluaa tehdä jutun, joka kiinnostaa hänen lukijoitaan. Paikalliset menestystarinat, ”oman pitäjän sankarit” ovat median vakioaiheita. Paikallinen menestyjä -tarina tarjoaa monenlaisia hyötyä:

  • Informatiivista hyötyä: Tietoa siitä, että Paikkakunnalla X menestytään, joten se on taloudellisesti ja elinkeinorakenteellisesti pätevä paikka elää ja yrittää
  • Hedonistista mielihyvähyötyä: Paikallinen menestyjä toimii esikuvana, lukija voi ihastella hänen onnistumistaan ja haaveilla itse vastaavasta
  • Sosiaalista hyötyä: Paikallinen menestystarina nostattaa alueen omaa me-henkeä, kertoo että ”meiltä” löytyy osaavia ihmisiä ja että onnistumisten perässä ei ole pakko muuttaa Helsinkiin tai Piilaaksoon

Tekemällä jutun paikallisesta menestyjästä toimittaja pystyy tarjoamaan lukijoilleen näitä hyötyjä. Siispä korostamalla näitä aspekteja tiedotteessa, sen todennäköisyys päästä läpi toimittajan seulasta kasvaa.

Mutta tiedotteella on toki vielä toinenkin, suoraan lukijaan liittyvä tavoite: sen pitäisi saada tuuletinhankinnoista päättäviä lukijoita harkitsemaan Viimamyymälä Oy:n palveluiden ostamista. Siispä edellä mainittujen hyötyjen lisäksi sen pitäisi pystyä kertomaan myös tälle lukijakunnalle, mitä hyötyä Viimamyymälä Oy:n valitsemisesta olisi verrattuna muihin toimijoihin.

Nämä hyödyt painottuvat Informatiivisen hyödyn puolelle: Viimamyymälä Oy on vakavasti otettava, pitkään toiminut laitteiden ja palveluiden toimittaja, jolta saa kaikki ratkaisut yhdeltä luukulta. Lisäksi se sijaitsee lähialueella, joten se pystyy palvelemaan paikallisesti ja perehtymään asiakkaisiinsa syvällisemmin kuin jokin isompi vastaava toimija.

Kiinnostavuusmuotoilun tulos

Väliyhteenveto: Viimamyymälä Oy:n pitäisi siis saada toimittaja kiinnostumaan tarjoamalla tiedotteessa aineksia satunnaislukijoita hyödyttävään ”Oman kylän firma menestyy” -juttuun. Lisäksi sen olisi luotava itsestään kiinnostavaa kuvaa niiden ihmisten parissa, jotka viime kädessä ostavat sen palveluita.

Kun edellä mainitut hyödyt pidetään mielessä, tiedotteen voisi kirjoittaa uusiksi näin:

Oululainen tuuletintalo menestyy tiukkaan kilpaillulla alalla

Viimamyymälä Oy:n liikevaihto kasvanut jo yhdeksänä vuonna, kilpailuetuna yhden luukun palveluperiaate.

Oulun kupeesta ponnistava Viimamyymälä Oy on löytänyt keinon, jolla se menestyy vahvasti kilpaillulla tuuletinlaitteiden ja viilennysratkaisujen myynnin alalla. Jo yhdeksänä perättäisenä vuonna liikevaihtoaan kasvattaneen yrityksen menestyksen salaisuus piilee asiakkaan arkea helpottavassa yksinkertaisessa palvelumallissa.

”Asiakas saa meiltä kaikki viilennyspalvelut yhdeltä luukulta. On kyse sitten tuulettimista, ilmapumpuista tai laajemmista kokonaisuuksista ja palveluista, me ratkaisemme asiakkaan ongelmat sutjakkaasti. Useimmat asiakkaamme ovat pk-yrityksiä, ja itsekin pk-yrityksenä ymmärrämme hyvin heidän tarpeensa ja pystymme toimimaan ilman suurempien viilennystoimittajien kankeutta”, toimitusjohtaja NN NNN listaa menestyksen syitä.

Viimamyymälä on toiminut Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla jo vuodesta 2007 lähtien. Sen 35 asiantuntijaa palvelevat Oulun ja Raahen myymälöissä sekä verkkokaupassa.

”Olemme toimineet Oulun ympäristössä jo niin pitkään, että olemme nähneet alueen nousut ja laskut, mutta nyt Perämereltä tuntuvat puhaltavan erittäin positiiviset tuulet. Olemme kasvaneet yhdessä asiakkaidemme kanssa ja aiomme kasvaa jatkossakin”, NNN lupaa.

Työ ei tietenkään lopu tähän: lehdistötiedotteen tapauksessa on monesti tarpeellista olla yhteyksissä toimittajiin ja pystyä vielä sanallisesti kertomaan, miksi tarina olisi artikkelin, TV-pätkän tai radiojutun arvoinen. Kuten sanottua, tiedote on viestin formaattina siitä haasteellinen, että se on kohdistettu kokonaan erilaisille vastaanottajajoukoille (toimittaja / lukija), joilla tosin toki on yhteneviäkin hyödyn tarpeita.

Silti jo lyhyellä kiinnostavuusmuotoilusessiolla sanoman vaikuttavuutta näiden kohderyhmien parissa saadaan varmasti kasvatettua.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Kiinnostavuusmuotoilu"... Jos sen sijaan olet äänessä sen vuoksi, että haluat tarjota yleisöllesi jotain apua ja hyötyä, on paljon todennäköisempää että joku haluaa kuunnella sinua."

Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi?"Lupaan, että käytetty aika korvaantuu suuremmalla vaikuttavuudella."

 


Sisäisen viestinnän kanavat – nousijat ja laskijat

Salla Syrman

Vierailin työyhteisöviestinnän valmentajamme Tuulikki Rautiaisen kanssa Alma Talent Eventsin Työyhteisöviestintä 2016 -tapahtumassa. Meitä oli pyydetty kertomaan puheenvuorossamme, mitkä sisäisen kanavat ja keinot ovat nousussa, mitkä puolestaan laskussa. Olisimme voineet heittää pöytään globaalin trendikatsauksen, mutta halusimme etsiä vastausta lähempää: paikalla olleilta HR:n ja viestinnän ammattilaisilta.

Kahootin avulla järjestetty live-kanavapuntari tuotti tällaisen tuloksen:

Jos osallistuit tapahtumaan tai olet muuten vaan kiinnostunut, voit ladata kaikki kanavakohtaiset tulokset täältä.

Otanta tukee aiempia havaintojamme. Sisäinen viestittely siirtyy sähköpostilaatikoista verkostotyökaluihin. Virtuaaliset kohtaamiset lisääntyvät, mutta tapaamiset kasvotusten ovat harvempia ja valitumpia. Tarinoita halutaan kertoa etenkin videoiden välityksellä. Henkilöstölehdet hiipuvat.

Näin yksinkertaistettuna. Koko totuus on kuitenkin moniulotteisempi.

Valveutunut viestintäihminen voi olla sitä mieltä, että meilaaminen on niin ysiviis. Jos kuitenkin työskentelee tuhansien työntekijöiden organisaatiossa, koko porukan viestintäloikka sisäisestä sähköpostista Yammeriin tai Slackiin ei tapahdu hetkessä. Virtuaalipalaveri ei lähtökohtaisesti ole tehokkaampi kuin perinteinenkään – kuka tahansa voi olla myös virtuaalisesti surkea palaverijärjestäjä tai turhaa huonelihaa. Tehdastyöntekijöilleen printtilehden postittava yritys saattaa saada sanomansa tehokkaammin perille kuin naapurifirma, joka videohuumassa täyttää intran puhuvilla päillä.

Työyhteisöviestinnän murros on suurempi asia kuin vain uusien kanavien esiinmarssi. Muutos ei synny tarjoamalla teknologiaa, vaan johtamalla ihmisiä. Näyttämällä esimerkkiä, sitouttamalla muutosagentteja, nostamalla esiin parhaita käytäntöjä. Kouluttamalla, valmentamalla taitoja. Olemalla kärsivällinen. Kuuntelemalla. Kokeilemalla. Ymmärtämällä, mikä sopii oman organisaation tarpeisiin.

Tarpeellisia taitoja – oli kanava mikä tahansa

Viestien määrä on valtava, myös työyhteisön sisällä. Uusia kanavia syntyy – vanhojen rinnalle. Millaisten taitojen tärkeys korostuu tässä monikanavaisessa sisältöviidakossa? Muutamia havaintojamme:

  • Vastuullisuus – niin viestin lähettäjänä kuin vastaanottajanakin. Perinteisestä ylhäältä alas -viestinnästä siirrytään verkostomaiseen, keskustelevaan, kaikkia osallistavaan viestintään. Viestin lähettäjä kantaa vastuun siitä, mitä viestii, kenelle viestii, miten viestii – ja millä tavoitteella. Viestin vastaanottaja ei pese käsiään vastuusta, vaan reagoi ja auttaa tavoitetta toteutumaan.
  • Kanavaälykkyys. Eli vanha kunnon maalaisjärki kanavien käytössä. Kun keinoja ja kanavia on paljon, kuinka valita oikea tapa viestiä? Väärä tapa on mennä siitä, mistä aita on matalin. Reply all, koska näin olen tottunut toimimaan. Tai tehdäänpä video, koska videot ovat kivoja. Kanavaälykkyys on sitä, että päivittäisissä viestintätoimenpiteissään huomioi sekä tavoitteensa että vastaanottajat. Sen jälkeen vasta valitsee tarkoituksenmukaiset keinot.
  • Viestinnän sävyn hallinta. Työ on tuloksellisempaa, kun työntekijä tuntee olonsa turvalliseksi –  on havainnut muun muassa Google. Viestinnän sävy on tärkeä osa luottamuksellisen työilmapiirin luomista. Kasvokkain tapahtuvassa viestinnässä sanoja tukevat kehonkieli ja äänensävy. Kun siirrytään puhelimeen tai virtuaalipalaveriin ilman kuvaa, keinopalettiin jäävät sentään sanat ja äänensävy. Mitä tapahtuu, kun siirrytään tekstiin? Ihan ystävälliseksi tarkoitetusta viestistä saattaa vastaanottajan mielessä tulla tyly töksäytys, ja vain sen vuoksi, ettei lähettäjä ole osannut kirjoittaa hymyä näkyviin. Hymiöt ovat helppo keino, mutta sanoissa on enemmän voimaa. Huomaavaista sävyä voi ja kannattaa harjoitella.
  • Selkeys. Kun sisältötulva sen kuin kasvaa, millainen viesti erottuu? Tavoitteellinen, selkeä, hyvin jäsennelty, ytimekäs. Myös selkeän tekstin tuottaminen on huomaavaisuutta työyhteisöä kohtaan.
  • Kiinnostavuusmuotoilu. Mikä tekee mistä tahansa viestistä kiinnostavan? Hyöty – se on mielestämme merkittävin kiinnostavuuden kriteeri. Me-lähtöisen viestinnän aika on ohi niin sisäisessä kuin ulkoisessakin viestinnässä. Jos haluat aidosti innostaa ja kiinnittää huomion, varmista, että viestistäsi välittyy se, miten vastaanottaja asiasta hyötyy.

Järjestämme alkuvuodesta 2017 Kaiun toimistolla Tuulikki Rautiaisen vetämän Aamuravistelun - aiheena työyhteisöviestinnän muutokset ja sisäisen viestinnän kanavat. Jos olet kiinnostunut saaman kutsun mukaan maksuttomaan aamiaistilaisuuteen, tilaa uutiskirjeemme alta ja pidämme sinut ajan tasalla. Voit myös kertoa meille kommenteissa, mistä asioista olet erityisesti kiinnostunut keskustelemaan.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kiinnostavuusmuotoilu – "Sisältötulva on tänä päivänä valtava. Miten moisesta vyörystä on mahdollisuus erottautua ja saada oma viestinsä läpi? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava."

Ajattelua herättävää viestintää – "Ajatusjohtajuus saavutetaan kohderyhmän ajattelua herättelemällä."

So content. Very media. Such wow! – "Älä rajaa sisältöjäsi vain yhteen muotoon tai kanavaan. Jos sisältösi kiinnostaa yleisöjä, jaa sitä eri olomuodoissa eri väyliä pitkin."

Kuvat: iStock / Jonna Jusslin Kaiku Helsinki


Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi?

Tiina Hosiokoski

Tuossa kesäloman jälkeen julistimme Kaiussa kiinnostavuusmuotoilun hengessä EVVK:n aikakauden päättyneeksi. Ja jatkamme ilosanoman välittämistä edelleen. Useat teemaan liittyvät tilaisuutemme ovat olleet hetkessä täynnä, seuraavaan on muuten pari paikkaa vielä jäljellä. Jos kiinnostuit, ilmoittaudu pikaisesti osoitteeseen jonna.jusslin@kaikuhelsinki.fi.

Vaikuttavaa markkinointiviestintää

Viestinnässä tehtiin tietynlainen aikakauden päätös jokunen vuosi sitten, jolloin se selkeästi siirtyi tukifunktiosta strategiseksi. Nyt on seuraavan vaiheen aika, eli viestijä ei enää vain mieti strategisesti ja sitten toteuta sitä, vaan on erittäin aktiivinen myös markkinointiviestijänä. Sosiaalisen median lyödessä lopullisesti läpi puhuttiin, kuinka viestintä ei saa enää olla yksisuuntaista, vaan se tulee olla vuorovaikutteista. Hyvä, juuri näin! Mutta nyt vuorovaikutteisuudesta mennään vielä askel eteenpäin. Enää ei riitä, että vastailet yleisöllesi. Jotta saat yleisön ylipäätään keskustelemaan, sinun pitää vaikuttaa.

Me-lähtöinen viestintä ei vaikuta

Tässä tullaan taas yhteen solmukohtaan. Tyypillinen me-lähtöinen viestintä ei valitettavasti vaikuta. Jos haluamme kertoa, että ”meillä tapahtuu”, niin hyvä. Lopputulos on, että vastaanottaja tietää, että teillä tapahtuu. (Siis jos on viitsinyt lukea viestin, sillä lähtökohtaisesti se kiinnostaa vain kilpailijoitanne). Jos siis halutaan aidosti vaikuttaa (kuten vaikkapa muuttaa mielipidettä, innostaa kokeilemaan, saada aikaan keskustelua tai ihan vaan jäädä mieleen), vastaanottajalle tulee osata kertoa, miten hän itse asiasta hyötyy. Hyöty on nimittäin merkittävin kiinnostavuuden kriteeri.

Hyödynnän tässä omia mielenkiintoni kohteita ja pohdin, miten itse kiinnostavuusmuotoilisin täysin kuvitteelliset otsikot:

Brändi Ö:ltä uudet juoksukengät -  Tai mitä jos: Näillä vinkeillä treenaat entistä turvallisemmin/tehokkaammin/miellyttävämmin

Brändi Y:n uutuusteltta – Tai mitä jos: Syyssateet ja vaellus? Näin onnistut pysymään kuivana haastavillakin keleillä

Brändi X lanseerasi uuden tuolin – Tai mitä jos: Ajan henki suosii nyt puuta ja pehmeää muotoilua - katso miltä näyttää tulevaisuuden designklassikot

Koska olen kiinnostunut kyseisistä aiheista, saattaisin jopa klikata ensimmäistä (tyypillistä) otsikkoa. Mutta jälkimmäisen kohdalla tekisin sen taatusti.

Kun seuraavan kerran rakennat viestiäsi, mieti, mikä saa vastaanottajan lukemaan viestin. Käytä aikaa otsikon ja viestin muotoiluun. Lupaan, että käytetty aika korvaantuu suuremmalla vaikuttavuudella. Ensimmäisen hälytyskellon pitäisi soida, jos otsikko tai viesti alkaa organisaation nimellä. Jos haluat tähän apua, me Viestintätoimisto Kaiun kiinnostavuusmuotoilijat olemme aina käytettävissäsi!

Kirjoittaja myöntää ilomielin olevansa täysverinen välineurheilija, jota jaksaa kiinnostaa loputtomasti kaikki lenkkeilyyn ja vaellukseen liittyvät aiheet. Ja välineurheilun ulkopuolelta sisustamiseen. Ja puutarhanhoitoon. Ja ruokaan. Työn puolesta on vielä oma listansa, joka on niin pitkä, että siihen ei kannata edes mennä.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kiinnostavuusmuotoilu – "Sisältötulva on tänä päivänä valtava. Miten moisesta vyörystä on mahdollisuus erottautua ja saada oma viestinsä läpi? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava."

Ajattelua herättävää viestintää – "Ajatusjohtajuus saavutetaan kohderyhmän ajattelua herättelemällä."

So content. Very media. Such wow! – "Älä rajaa sisältöjäsi vain yhteen muotoon tai kanavaan. Jos sisältösi kiinnostaa yleisöjä, jaa sitä eri olomuodoissa eri väyliä pitkin."

Kuva: Kaiku Helsinki


Kolme itsekästä syytä suostua yritysbloggaajaksi

Salla Syrman

Tämä kirjoitus on sinulle, asiantuntija, konsultti, myyjä tai vaikka vahtimestari, jota viestinnän väki* sinnikkäästi maanittelee yritysbloggaajaksi. Olet ehkä kuullut, mitä hyötyä blogista on yritykselle: hakukonenäkyvyys, sisältömarkkinointi, asiantuntijajohtajuus ja niin edelleen. Tärkeitä asioita, kyllä, mutta kuinka paljon ne painavat henkilökohtaisessa vaakakupissasi, kun mietit, nappaatko uuden nakin normikiireiden päälle.

Jos yhteinen etu riittää vakuuttamaan sinut, onnittelut, et tarvitse tätä tekstiä. Olet myös sopiva ehdokas kuukauden työntekijäksi. Muussa tapauksessa jatka eteenpäin.

Mitä jos harkitsisit yritysbloggaamista puhtaasti itsekkäistä syistä – omat lehmät reilusti ojassa? Hienoa, että koko yritys hyötyy, mutta what’s in it for me?

1.       Blogikirjoitus voi olla hyödyllinen työväline.

Hyvästä blogikirjoituksesta voi olla erittäin konkreettista hyötyä: helpotat omaa työtäsi. Mitä asiakkaat tai muuta tärkeät sidosryhmät toistuvasti kysyvät? Minkä ymmärryksen kasvattaminen auttaisi tavoitteissasi?

Kirjoita tekstejä, jotka kestävät aikaa ja joiden lukemisesta on asiakkaalle aidosti hyötyä. Aina kun keskustelet aiheesta uuden ihmisen kanssa, voit tarjota avuliaasti linkkiä kirjoitukseesi lisätiedon lähteenä, miksei vaikka kiitosviestissä tapaamisen jälkeen.

2.       Teet ammattitaitosi näkyväksi.

Itsensä ammatillisesta brändäämisestä kohistaan kovasti. Miten erotut asiantuntijana tällä hetkellä? Miten näkyisit verkossa, jos nyt alkaisit etsiä uutta työpaikkaa? Monelle kynnys ryhtyä bloggaamaan säännöllisesti omin päin on korkea, koska työn ohella on muutakin aikaa vaativaa, esim. Elämä. Yritysblogi on hyvä ensiaskel. Kirjoitukset ja silloin tällöin riittävät. Saat tukea. Tuotat omaa materiaalia, joilla voit herättää keskustelua ja oppia lisää muiden näkemyksistä eri kanavissa, esimerkiksi LinkedIn-verkostossasi.

3.       Kehityt kirjoittajana.

On yksi varma tapa kehittyä kirjoittajana: Kirjoita. Kirjoita riittävästi. Kirjoita erilaisilla tyyleillä. Olen monesti huomannut, että yritysbloggaaminen vapauttaa työntekijöitä etsimään omaa, yksilöllistä ääntään kirjallisessa ilmaisussa. Yritysblogin ei ole tarkoitus olla tiedotteiden toisintoja, virallista me-linjaa. Minä, yrityksen inhimillisenä edustajana, saa nousta pinnalle, mikä voi olla vapauttavaa ja luovuutta kirvoittavaa, jos on vuosikausia tuottanut vain tietynlaisia tekstejä.

Parhaassa tapauksessa saat kirjoittamiseen sparrausta, mikä auttaa kehittymään. Kirjoitustaidon ja selkeän ilmaisun kohentumisesta on hyötyä kenelle vaan. Saatat siis hyvinkin huomata, kuinka muutkin työhön liittyvät tekstit alkavat syntyä aiempaa helpommin.

Heräsikö motivaatio? Jos alkoi kiinnostaa, lue vielä seuraava kohta.

Ennen kuin sanot kyllä ja heität sormet näppäimistölle, varmista viestinnältä vielä muutama asia:

1.       Mitä yritysblogilla tavoitellaan? Kenelle kirjoitan? Millaiseen julkaisukanavaan kirjoitan?

Kirjoitat kiinnostavasti silloin, kun toisaalta suhtaudut aihepiiriin innostuneesti ja toisaalta ymmärrät, mistä kohderyhmä syttyy. Ihminen yleensä kiinnostuu asioista, joista hänelle on hyötyä. Jos kirjoitat alasi asiantuntijoille suunnattuun kanavaan, kovin yleisiä asioita esittävästä tekstistä tuskin on hyötyä lukijoille. Jos taas kirjoitat suuremmalle yleisölle suunnattuun kanavaan, vaikkapa median kumppaniblogiin, syvälle asiantuntijatasolle porautuva teksti pelottanee suurimman osan lukijoista pois.

2.       Millaista tukea saat kirjoittamiseen ja julkaisuun?

Oli tekstin kohderyhmä tai aihe mikä tahansa, hyvä jäsentely ja selkeä kieliasu tehostavat sanomaasi aina. Omalle asiantuntemukselleen tulee helposti sokeaksi – virkkeet venyvät kilometripituisiksi helposti ja ammattikielen sanahirviöt vilisevät. Ulkopuolisesta sparraajasta on apua, paitsi oikoluvussa, myös tekstin näkökulman rajaamisessa. Entä sitten, kun teksti on julkaistu? Saatko tarvittaessa tukea kommentteihin vastaamisessa tai somekanavien käytössä?

3.       Millaiset pelisäännöt?

Jotta pystyt tuottamaan hyviä tekstejä, selvitä yritysbloginne pelisäännöt. Mitä rooliisi kirjoittajan kuuluu? Kuka päättää aiheet? Saatko kirjoittaa vapaasti aiheista, joista eniten sytyt vai mietittekö ideoita yhdessä? Kuinka usein bloginakki napsahtaa? Kuinka paljon aikaa tulee varata? Monesti yritysblogeja varten tehdään kirjoittajille suunnattu sisäinen pelisääntöohjeistus, josta saat vastaukset peruskysymyksiin.

*PS. Tämä teksti on myös apuvälineeksi sinulle, joka haluat motivoida yrityksestäsi lisää bloggaajia ja sisällöntuottajia. Kun etsit sisällöntuottajia, lähde liikkeelle kirjoittajan hyödystä – älä yrityksen hyödystä tai omasta hyödystäsi viestinnän edustajana. Ihminen yleensä kiinnostuu asioista, joista hänelle on hyötyä.

Jos kaipaat lisäapua yritysblogin perustamiseen tai kirjoittajien kouluttamiseen, autamme mielellämme!


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kolme vinkkiä virkeään videopalaveriin –  "Harhaileva mieli on tuloksekkaan videopalaverin vihollinen. Näillä vinkeillä voit auttaa sekä itseäsi että muita palaveriosallistujia keskittymään."

Kiinnostava case tarina – näin se tehdään! Osa 2: Kirjoittaminen – "Seuraava askel olisi kirjoittaa julkaisukelpoista sisältöä. Sellaista, jonka kehtaatte laittaa verkkosivuillenne, julkaista uutiskirjeessänne, pakata myyntihärkien salkkuihin asiakaskäynneille ja jakaa kontakteille somessa."

Linda Liukkaan 3 vinkkiä matkalle mestariesiintyjäksi –  "Taitava esiintyminen ei ole synnyinlahja. Perustana on useimmiten tietoa ja ymmärrystä siitä, mikä toimii esiintymistilanteissa."

Kuva: Kaiku Helsinki


Ajattelua herättävää viestintää

Tiina Hosiokoski

Meitä viestintätoimistoja lähestytään hyvin usein haastavalla tilanteella: oma viestintä ei tuota tulosta. Monesti ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen Sherlock havaitakseen siihen syyn. Viestit, on kanava mikä tahansa, ovat kovin organisaatiolähtöisiä.

Jos tavoitteena on ajatusjohtajuus tai asiantuntija-asema, sitä ei saavuteta kertomalla omassa organisaatiossa tapahtuvista asioista, tyypillisimmillään tehdyt sopimukset, talousluvut tai nimitykset. Ne kyllä tukevat mielikuvaa kasvusta, menestyksestä ja aktiivisesta toiminnasta, mikä ei ole huono asia ensinkään, mutta ajatusjohtajuus saavutetaan kohderyhmän ajattelua herättelemällä.

Mikä oman alasi juttu uutiskirjeessä, mediassa tai somessa on herättänyt viime aikoina kiinnostuksesi ja saanut Sinut ajattelemaan? Vedän tässä nyt vähän kotiinpäin, mutta kollegani teksti Tarjoatko faneillesi valtaistuimen vai valkosipulia sai peräänsä ajatuksen jos toisenkin. Asia kiinnosti, koska koin oppivani siitä ammatillisesti eli siitä oli minulle hyötyä.

Mistä Sinä haluaisit kuulla?

Kiinnostavien ja ajattelua herättävien sisältöjen luominen ei tapahdu ihan käden käänteessä. Kiinnostavat sisällöt tarvitsevat taakseen kohderyhmän tuntemista. Kohderyhmältä myös kannattaa kysyä apua: mistä he oikeasti olisivat kiinnostuneita? Yksinkertainen, mutta yllättävän harvoin käytetty keino. Itse en edes muista, koska viimeksi olisin saanut vastata kysymykseen ”Mistä Sinä olisit kiinnostunut kuulemaan?”

Tämän lisäksi tarvitaan luovuutta ja lennokkaita ideoita, oikeita kanavavalintoja sekä ihan kylmästi työtunteja sisältöjen tekemiseen.

Ja sitten tulee se vaikein osuus. Pitää tehdä toisin kuin ennen. Tuloksekas tekeminen vaatii – niin, muutosta. Se vaatii uskallusta valita oma erilaistava positio sekä vahvat asiantuntijat, mutta myös rohkeutta kyseenalaistaa omaa tekemistään ja kokeilla uutta suuntaa. Viestintä pitää vaihtaa organisaatiolähtöisestä kiinnostavaksi ja ajatuksia herättäväksi. Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?

Kirjoittaja paasaa aiheesta aina, kun saa siihen mahdollisuuden. Hän haluaa rakentaa kaikista asiakkaistaan ajatusjohtajia hyvän strategian ja kiinnostavuusmuotoilun avulla.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tarjoatko faneillesi valtaistuimen vai valkosipulia? –  "Ymmärrämmekö, mistä asiakkaamme syttyvät? Osaammeko huomioida heidän hyötynsä ja kiinnostavuusmuotoilla viestimme heidän näkökulmastaan?"

Kiinnostavuusmuotoilu – "Sisältötulva on tänä päivänä valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava. (Monimutkaisempi vastaus seuraa myöhemmin.) 

Trump näyttää mallia: Ansaittu media on uskallettava ansaita – "Liian usein me törmäämme viestinnän ammattilaisina asiakkaiden varovaisuuteen. Näkökulmaa viilataan sopivaksi ja lopulta viestikin laimenee."

Kuva: Pieter Morlion (Creative Commons)


Trump näyttää mallia: Ansaittu media on uskallettava ansaita

Markku Vänskä

Donald Trump jyrää republikaanien esivaaleissa voitosta voittoon. Spekulointi ilmiön ympärillä on kiihtynyt koko kevään ja puolueen johdolla näyttää olevan keinot laivan kääntämiseen vähissä. Maailmalla pohditaan pelon sekaisin tuntein miltä Trumpin johtama Yhdysvallat näyttäisi.

Yhdysvaltojen presidentinvaaleilla on aina ollut laajempaa vaikutusta myös muuhun yhteiskuntaan. Esimerkiksi viestinnän ammattilaiset eri puolilla maailmaa etsivät taitavasti rakennetuista kampanjoista vaikuttamisen uusia trendejä. Trumpin kampanja heijastelee tässäkin ajan henkeä. Hän on hyödyntänyt ansaittua mediaa paremmin kuin kukaan ehdokkaista vaalien historiassa.

Trump oli helmikuuhun mennessä käyttänyt maksettuun televisiomainontaan 10 miljoonaa dollaria: 8 kertaa vähemmän kuin Jeb Bush ja huomattavasti vähemmän kuin kukaan muista kärkiehdokkaista. Samaan aikaan Trump sai huomiota lähes 9 kertaa enemmän kuin Bush, Tutkimusyhtiö mediaQuantin mukaan mainostilaksi muutettuna noin 1,9 miljardin dollarin arvosta. Tähän on laskettu kaikki media, mukaan luettuna sosiaalisen median kanavat, painotettuna niiden tavoittamien ihmisten määrällä.

Trumpin mielipiteet ovat monen mielestä hyvinkin arveluttavia, kieli on alatyylistä ja alakoululaisen tasolla. Mutta nykyisessä nopean viestinnän maailmassa vahvasti kantaaottavilla mielipiteillä saa huomiota. Trumpin tyyliä, eikä varsinkaan mielipiteitä, tarvitse kopioida tai kannattaa, mutta näistä voi ottaa jotain opiksi. Liian usein me törmäämme viestinnän ammattilaisina asiakkaiden varovaisuuteen. Näkökulmaa viilataan sopivaksi ja lopulta viestikin laimenee niin, ettei se kiinnosta juuri ketään. Sitten ihmetelläänkin yhdessä miksi asialle ei saada toivottua näkyvyyttä.

Onneksi esimerkkejä rohkeista ja näkyvistä viesteistä löytyy myös kotisuomesta. Kesää kohti vauhdin toivoisi kiihtyvän, Trumpin viitoittamalla tiellä.

Törkeän tarttuvaa viestintää odotellen…


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Gallup-demokratiaa vai hyödyllistä tietoa? –  "Mielipidetutkimukset ja vaalien edellä tehtävät ennusteet ovat osa avointa yhteiskuntaa, mutta gallupdemokratiaa ei kukaan halua. Se on sitä, että politiikan ja talouden päättäjät juoksevat mielipidetutkimusten perässä kykenemättä itsenäiseen päätöksentekoon."

Politiikasta puuttuu johtajuus"Pääministeriltä vaaditaan yritysjohtajan ominaisuuksia, vaikka puoluetta tai valtiota ei voi johtaa kuin bisnestä."

2016 kuumat perunat: Arvoviestintää – "Jos yritys ja sen asiakaskunta jakavat keskenään samat arvot ja jos yritys osaa viestiä nämä arvot konkreettisesti ja uskottavasti, asiakassuhde kehittyy vahvaksi."

 

Kuva: Gage Skidmore (Creative Commons)


Kiinnostavuusmuotoilu

Petteri Puustinen

Tiesitkö, että YouTubeen ladataan joka minuutti 72 tunnin edestä uutta videomateriaalia? Facebookissa julkaistaan minuutissa 2,4 miljoonaa päivitystä, Twitterissä tweetataan 277 000 kertaa ja Instagramiin päivitetään 216 000 kuvaa. Joka minuutti. Joka päivä. Ensi vuonna vielä enemmän kuin tänä vuonna.

Tavallisen suomalaisen sanomalehden uutisdeskiin tupsahtaa joka päivä tuhansia lehdistötiedotteita. Bisneskäyttäjän inbox pullistuu 120 sähköpostiviestillä päivittäin. Lisätään päälle vielä se, että äiti soittaa joka päivä ja tekstaa kerran kahdessa tunnissa.

Sisältöjen tulva on siis aivan valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua ja saada oma viestinsä läpi?

Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava. (Monimutkaisempi vastaus seuraa myöhemmin.)

Kiinnostava omassa porukassa

Suurin osa maailman sisältövyörystähän on tylsää bulkkia. Esimerkiksi 99,999 % kaikista some-sisällöistä ei saa yhtään tykkäystä, kommenttia tai jakoa – eli ne eivät kiinnosta ketään, ainakaan tarpeeksi.

Kun puhun kiinnostavuudesta, en tarkoita, että jokaisen yritysvideon pitäisi olla Gangnam Stylen tasoinen viraali-ilmiö tai jokaisen B2B-blogin täytyisi yltää Da Vinci -koodin tasoiseksi jännäriksi. Tärkeintä on, että olisit kiinnostava omassa piirissäsi.

Pewdiepie on kiinnostava videontekijä pelaajille, Bob Lefsetz on kiinnostava bloggaaja levybisneksen ammattilaisille ja Mikko Hyppönen on kiinnostava tweettaaja tietoturvaporukalle. Heidän oma kohdeyleisönsä kuuntelee heitä tarkasti, kommentoi heidän julkaisujaan – ja jakaa niitä eteenpäin omassa piirissään. Heidän suosionsa perustuu siihen, että he pystyvät tarjoamaan todellista hyötyä omalle yleisölleen. Tämä ideologia on kopioitavissa myös yritysviestinnän maailmaan.

Hyödyllinen = kiinnostavaa

Hyöty onkin kiinnostavuudessa kaikki kaikessa. Kokosimme Kaiun osaajista Kiinnostavuusmuotoilun iskuryhmän pohtimaan kysymystä "Mikä on kiinnostavaa?" ja päädyimme pitkällisen opiskelun, kyselyn, iteroinnin, vatuloinnin ja kyseenalaistamisen jälkeen vastaukseen: Ihminen on kiinnostunut sellaisesta, mistä on hänelle jotain hyötyä.

Viestintä on asiakaspalvelua. John F. Kennedyn vanhaa viisautta mukaillen: ”Älä kysy, miten yleisösi voi palvella sinua – kysy, miten sinä voit palvella yleisöäsi.” Jos olet äänessä sen takia, että sinulla on jotain ”tärkeää kerrottavaa”, vastaanotto taitaa olla aika laimeaa. Jos sen sijaan olet äänessä sen vuoksi, että haluat tarjota yleisöllesi jotain apua ja hyötyä, on paljon todennäköisempää että joku haluaa kuunnella sinua.

Tämä toimii niin median suuntaan viestittäessä, asiakkaille suunnatussa uutiskirjeessä kuin somemaailmassakin – melkeinpä kaikessa viestinnässä. Siksi me teemme kiinnostavuusmuotoilua. Haluamme, että meidän asiakkaamme ovat kiinnostavimpia omassa kategoriassaan.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

So content. Very media. Such wow! – Eli "Dogen 3 oppituntia kiinnostavuusmuotoiluun" –  "Doge muuttaa jatkuvasti muotoaan, koska ihmiset ovat kiinnostuneita Dogesta ja haluavat kokea sen erilaisissa muodoissa ja kanavissa."

Sisältömarkkinointi on erottautumisen väline"Markkinointipuolella on totuttu positioimaan, viestinnän puolella en muista siitä puhutun juuri koskaan."

Voitto lohkesi valmentavalla sisällöntuotannolla – Sijoitustalous-blogi palkittiin!"Sisällöntuotantomalliin ja kirjoittajien jatkuvaan valmennukseen panostettiin alusta saakka."

 

Kuva: Steven Depolo (Creative Commons)


2016 kuumat perunat – Osa 7: Hyötyviestintää ja palveluasennetta

Petteri Puustinen

Mikä puhuttaa viestinnän ja markkinoinnin maailmassa vuonna 2016? Kaiun kansainvälinen kumppani Hotwire PR päätti käyttää 22 eri maassa viestivien yli 400 viestintä-, markkinointi-, myynti-, teknologia- ja yhteiskuntaosaajan joukkovoimaa selvittääkseen vuoden kuumat perunat. Hotwire 2016 Communications Trends -katsaus esittelee 12 ilmiötä ja kehityskulkua, jotka jokaisen viestijän olisi fiksua päästää takaraivoonsa kolkuttelemaan tänä vuonna.

Esittelemme trendit tiivistelminä yksi kerrallaan, mutta jos haluat harpata jonon kärkeen ja ladata koko Hotwire 2016 Communications Trends -raportin jo nyt, klikkaa rohkeasti tästä!

7. Hyötyviestintää ja palveluasennetta

Tavallinen ihminen kohtaa päivittäin satoja, ellei jopa tuhansia markkinoinnillisia viestejä. Viestijöinä tuskailemme tämän informaatiotulvan kanssa ja mietimme keinoja saada oma sanomamme pomppaamaan esiin tuhansien muiden joukosta. Miten ihmeessä se onnistuu?

Kun pelkkä rummuttaminen ja pommittaminen eivät riitä tavoittamaan yleisöjä – saati tekemään heihin minkäänlaista vaikutusta! – yritysten ja organisaatioiden täytyy tehdä viestinnästään palvelua. Yleisölle täytyy tarjota aitoja hyötyjä, jotta viesti saavuttaa kohteensa.

Kansainvälisiä esimerkkejä tietysti piisaa. Samsung mainosti HD-näyttöjään kiinnittämällä rekan perään jättinäytön, joka näytti rekan keulassa olevan kameran ottamaa livekuvaa. Näin maantiellä kuormurin perässä jurnuttava autoilija näki kätevästi näytöltä, milloin on otollinen hetki ryhtyä ohitukseen. Aitoa hyötyä – ja samalla tehokas viesti tuotteesta!

Kaikilla ei tietenkään ole Samsung-kokoluokan markkinointibudjetteja käytössään, mutta fiksulla ajattelulla jokainen varmasti löytää itsellensä sopivan tavan tuottaa yleisölleen aitoa hyötyä. Yleisön ja heitä ympäröivän maailman tutkiminen on jälleen hyvä paikka aloittaa: mikä ongelma tai epäkohta haittaa asiakkaamme arkea ja miten me voisimme ratkaista sen?

Ratkaisu ei välttämättä liity yksi yhteen kauppaamasi tuotteen kanssa, mutta osoittamalla hyödyllisyytesi yleisöllesi, he muistavat sinua lämpimästi, kun oston hetki tulee ajankohtaiseksi.

Lue lisää hyötyviestinnästä ja muista vuoden 2016 kuumista perunoista: lataa Hotwire 2016 Communications Trends -raportti tästä!

Muut kuumaperunatiivisteet Hotwire 2016 Communications Trends -raportista:

1: Ote irti omista kanavista
2: Suppilo kiepsahtaa
3: Yleisö kyynistyy mainontaan – mistä kiertotie?
4: Ikä on vain numero, intohimo on ykkönen
5: Mindfulness-viestintää
6: Paikallinen, paikallisempi, hyperlokaali
8: Virtuaalitodellisuus on totta
9: Arvoviestintää
10: PR:n uusi tuleminen – tarinankerronnan kautta
11: Video, video, video
12: Data ja luottamus