Scandic Hotels valitsi Kaiku Helsingin – markkinajohtajan pitää olla kiinnostavin

Pohjoismaiden suurin hotelliketju ja Suomen markkinajohtaja Scandic Hotels Oy on valinnut uudeksi viestintäkumppanikseen Kaiku Helsingin. Scandic on menestynyt erinomaisella asiakaskokemuksella ja haluaa tuottaa asiakkailleen myös entistä kiinnostavampaa sisältöä.

Scandicin ja Kaiku Helsingin yhteistyösopimukseen sisältyvät ulkoisen viestinnän suunnittelu sekä viestinnän kiinnostavuusmuotoilu, ideointi ja toteutus.

”Halusimme kumppanin, joka on valmis tekemään töitä ketterästi yhdessä, osana tiimiämme. Kaiussa meidät vakuutti kyky luoda kiinnostavaa sisältöä meille tärkeistä asiakkaiden kokemuksista”, kertoo Scandic Hotelsin toimitusjohtaja Aki Käyhkö. ”Scandic Hotels valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi alkuvuodesta 2017*. Taustalla on vuosien työ, jossa olemme onnistuneet nostamaan henkilöstön sitoutuneisuutta ja intoa palvella asiakasta entistä paremmin. Haluamme kehittää omaa viestintäämme määrätietoisesti.”

”Kaiun vahvuus on valmentava ote ja asiakkaan sparraaminen kaikessa tekemisessä. Scandicin täytyy markkinajohtajana olla tämän päivän markkinointiviestinnän etulinjassa ja liikkua kiinnostavasti verkossa, asiakkuus- ja sisältömarkkinoinnissa sekä myyntiä tukevassa mediaviestinnässä”, sanoo asiakkuudesta Kaiku Helsingissä vastaava Markku Vänskä.

Kaiussa asiakkuutta hoitavat viestinnän suunnittelija Sanna Puutonen, viestintäkonsultti Maija Kestilä sekä viestintäkonsultti Markku Vänskä.

Kuvia: https://kaikuhelsinki.kuvat.fi/kuvat/Kaiku_Scandic/

Lisätietoja:
Aki Käyhkö, toimitusjohtaja, Scandic Hotels Oy
Puh. 040 509 9800
aki.kayhko@scandichotels.com

Pete Saarnivaara, toimitusjohtaja, Kaiku Helsinki
Puh. 050 568 8635
pete.saarnivaara@kaikuhelsinki.fi

Kaiku Helsinki on valmentava viestintätoimisto. Tavoitteenamme on tehdä asiakkaistamme kiinnostavimpia omassa kategoriassaan kiinnostavuusmuotoilun avulla. Teemme sen valmentamalla, vaikuttavalla suhdetyöllä ja kiinnostavilla sisällöillä. Haluamme kaikessa toiminnassamme vahvistaa asiakkaittemme osaamista. Myyntikatteemme vuonna 2016 oli yli kaksi miljoonaa euroa. www.kaikuhelsinki.fi

Pohjoismaiden suurin hotelliketju Scandic koostuu 14 400 tiimiläisestä, lähes 230 hotellista sekä 44 000 hotellihuoneesta. Scandic Friends on laajin pohjoismainen hotellialan kanta-asiakasohjelma, jolla on yli 2 miljoonaa jäsentä. Yritysvastuu on tärkeä osa Scandicin arvoja ja Scandic on valittu Pohjoismaiden parhaimmaksii hotellibrändiksi  (Best Hotel Brand in the Nordic countries, BDRC). Scandic on listautunut Tukholman Nasdaqiin 2. joulukuuta 2015. www.scandichotelsgroup.com

*Scandic valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work 2017 -tutkimuksen suurten yritysten sarjassa.


Älä hylkää sanoja

Salla Syrman

Oletko törmännyt kuvaan, joka rinnastaa nykyihmisen viestintätaidot esihistorialliseen aikaan?

(Lähde: Reddit)

Tarve ilmaista tunnetta kuvin on hyvin ymmärrettävä. Kun kohtaamme toisen ihmisen kasvotusten, paljon vuorovaikutuksesta rakentuu sanattoman viestinnän varaan. Ei 93 prosenttia, kuten Mehrabianin klassikkotutkimusta usein mutkia oikoen tulkitaan, mutta merkittävästi kuitenkin. Kehonkieli ja äänensävy ovat meille tärkeitä – ja ristiriitatilanteissa jopa tärkeämpiä vihjeitä kuin sanat. Kädet puuskassa huokaistu ”kiva tavata” ei vakuuta sanoman vilpittömyydestä.

Mitä tapahtuu, kun viestintä muuttuu kirjalliseksi? Hyvästi kehonkieli. Hyvästi äänensävy. Sanojen merkitys on sata prosenttia. Siksi esimerkiksi sarkasmi sähköposteissa on tutkimusten mukaan vaikea laji. Siksi se, mikä voi kirjoittajan mielestä olla ytimekkäästi ilmaistu, saattaa lukijan mielestä tuntua tylyltä. Rivien välistä luettavaksi tarkoitettu jää kirjoittajan korvien väliin.

Tunne ei taitu tekstiksi helposti. Emojit auttavat. Tämä oli ystävällinen pyyntö. Se oli muuten vitsi. Ihan hyvää tarkoitan tällä palautteella.

Silmänisku sinulle, arvoisa asiakas

Kun aloitin kirjallisen viestinnän valmentamisen kymmenisen vuotta sitten, monilla yrityksillä oli tiukka hymiölinja: hymiöiden ei katsottu kuuluvan ammattimaiseen viestintään. Ei ainakaan sähköpostitse. Eikä varsinkaan asiakkaille. Katsotaan, miten saat edullisemman sähkösopimuksen ;).

Sittemmin linjaukset ovat höllentyneet. Emojit kuuluvat asiakaspalveluun somessa tai chatissa. Tutkimukset rohkaisevat, että myös työpaikkasähköposteja uskaltaa jo värittää hymiöin. Millaiseksi muotoutuu sanojen rooli? Helpottuuko työelämän kirjoittajan taakka, jos voikin keskittyä asiasisällön ytimeen ja koodata tunnelatauksen tekstiin kuvin?

Kenen pitää osata kirjoittaa?

Tuskinpa sanat ovat mihinkään katoamassa – ainakaan työelämän viestinnästä. Sävyn hallinta on olennainen osa kirjoittajan työkalupakkia. Uskon, että sen merkitys vaan korostuu, kun sisältöjen määrä jatkuvasti kasvaa. Taitaville kirjoittajille riittää työelämässä kysyntää, julistettiin Hesarissa alkuvuodesta.

Asiakkaan aidosti huomioiva vastaus erottuu hymiöllä piristetystä rutiinikuittauksesta. Asiantuntija, joka osaa tekstillään luoda itsestään helposti lähestyttävän kuvan, puhuttelee tehokkaammin kuin kryptinen besserwisser. Kollegoilleen ystävällisesti kirjoittava avunpyytäjä saattaa saada vastauksen nopeammin kuin tiukkasanainen tylyttäjä.

Yrityksissä on totuttu miettimään brändin tone of voicea tarkkaankin. Markkinointi- ja viestintäihmiset saattavat olla taitavia soveltamaan ohjeita käytännössäkin ja loihtimaan oikeansävyisiä tekstejä tai somepostauksia. Vaan millaiseen sävyyn viestivät kaikki muut avainhenkilöt, joiden kirjallinen jälki näkyy ja kuuluu? Asiakaspalvelu, myynti, asiantuntijat, johto?

Sävyn hallinta vaatii treenausta

Totta kai jokaisella ihmisellä yrityksen edustajana on oma, yksilöllinen äänensävynsä – myös kirjallisesti. Tarkoitus ei ole, että kaikki kuulostaisivat samalta silotellulta yritysviestinnältä ja persoonat peittyisivät tekopirteän tekstin alle. On kuitenkin tunnistettava, missä tilanteissa yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan.

Esimerkiksi: Asiakas tutkii hienoja, innostavia nettisivuja, mutta yhteydenottopyyntöön saapuva vastaus on sävyltään kuin Aina Inkeri Ankeisen kynästä. Millainen mielikuva yrityksestä jää?

Sopivan sävyn luominen tekstiin sanoilla ei ole yhtä helppoa kuin hymiön valinta. Ystävällisin terveisin viestin lopussa ei vielä tee sähköpostista ystävällistä.

Sävyn hallinta vaatii treenausta, ihan niin kuin selkeän, kiinnostavan tekstin tuottaminen ylipäätään. Kirjoittamista oppii kirjoittamalla ja saamalla palautetta – ei lukemalla ohjeistuksia tai yleisluontoisia vinkkejä. Siksi Kaiussa uskomme kirjoittamisvalmennuksiin, jotka rakentuvat osallistujien omien tekstien ympärille.

:-)

Yläkuva: Reetta Martikainen / Jambon


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

KonKaiku-tekstinsiivousmenetelmä –  "Kirjoittamista oppii kirjoittamalla - säännöllisesti ja ajatuksella.

Kirjallisen viestinnän kauhukammio, osa 1: Möröt päivänvaloon – "Tervetuloa Kirjallisen Viestinnän Kauhukammioon, jossa kapulakieli rieuu valtoimenaan ja rumat sanahirviöt näyttävät mustuneita hampaitaan."

Siakas, laitetaanko verkkokuppaan kilapilu? – "Typopirulainenäyttäytyy silloin, kun vähiten odotat. Sillä on yliluonnollinen kyky piiloutua pisteiden tai pilkkujen taakse oikolukemisen ajaksi ja tulla esiin vasta silloin, kun esimiehesi katsoo tuotostasi."

Kuva: Reetta Martikainen / Jambon


Sisältömarkkinointi-suomi-sisältömarkkinointi -sanakirja

Tiina Hosiokoski

Kollegani vinkkasi kirjoittamaan blogikirjoituksen muun muassa siitä, mitä minulta kysytään usein. Selitän lähes päivittäin, mitä tarkoitetaan natiivimainonnalla tai sisältömarkkinoinnilla. Sisältömarkkinointi sekoitetaan usein hakukonemarkkinointiin, verkkoanalytiikkaan, advertoriaaleihin tai jopa palveluista ja tuotteista kertomiseen. Täysin ymmärrettävää, sillä se on terminä uusi ja ideologiakin on monelle vieras. Yleensä markkinointiviestinnässä lähdetään siitä, mitä me haluamme kertoa. Sisältömarkkinointi lähtee kuitenkin siitä, mitä vastaanottaja haluaa kuulla.

Sisältömarkkinointi on markkinointia, jossa potentiaaliselle tai olemassa olevalle asiakkaalle tarjotaan kiinnostavaa sisältöä, joka hyödyttää häntä jollain tavalla. Se siis esimerkiksi antaa jotain merkityksellistä informaatiota tai viihdyttää muuten. Kuten tämä kirjoitus toivottavasti tekee sinulle.

Sisältömarkkinoinnissa sisältö on kuningas, ja siihen pitää panostaa. Tämän vuoksi ensin laaditaan sisältöstrategia, jossa pohditaan liiketoimintaa tukevat sisältöteemat ja toisaalta ennen kaikkea kohderyhmiä kiinnostavat aiheet, joista sisältöjä lähdetään luomaan. Ja koska yleensä on parempi tietää kuin arvata, tässä kohtaa on suositeltavaa kysyä kohderyhmältä, mikä heitä kiinnostaa. Me Kaiussa puhumme tässä kohtaa kiinnostavuusstrategiasta ennemmin kuin sisältöstrategiasta – juuri tuosta edellä mainitusta syystä.

Kohderyhmähaastattelujen tai -tutkimuksen kautta muodostetaan näkemys siitä, mihin suuntaan sisältöjä lähdetään viemään. Sisältöjen muoto voi olla mitä tahansa. Tyypillisesti se on tekstiä – usein juuri blogitekstiä – ja lisäksi tehdään videoita, infograafeja, podcasteja… Yleensä rakennetaan sisältökalenteri, joka ohjaa tekemistä ja auttaa pysymään aikataulussa hektisen työarjen keskellä.

Sisältöä julkaistaan monissa eri kanavissa, ja julkaisualusta ei sinänsä määritä sitä, onko kyse sisältömarkkinoinnista. Menneiltä vuosikymmeniltä on lukuisia esimerkkejä brändin ympärille muodostuneista aikakauslehtijulkaisuista, ja tämä on sisältömarkkinointia siinä missä sometekeminenkin. Tämä on toki nykyään kovin harvinaista, digiaikaa kun elämme. Julkaisua varten laaditaan siis kanavastrategia.

Sisältöjä varten voidaan luoda blogi, tai pääkanavaksi voidaan määrittää vaikka Facebook. Kaikki riippuu siitä, missä yleisö on. Ja tavoitteenahan on, että yleisö pitäisi sisältöä niin arvokkaana, että se oma-aloitteisesti myös jakaisi sitä. Erittäin yleistä on, että sisältöjä jaetaan kohderyhmälle uutiskirjeessä. Lisäksi työntekijöitä kannustetaan toimimaan työntekijälähettiläinä eli jakamaan sisältöjä omissa kanavissaan.

Digitaalisten kanavien etuna on monien muiden lisäksi se, että siellä kaikkea voidaan mitata. Analytiikasta nähdään, mitkä sisällöt toimivat ja mitkä eivät. Edistykselliset tekevät tätä ennakoivasti ja esimerkiksi testaavat vaikkapa uutiskirjeen otsikointia pienemmällä vastaanottajamäärällä ennen varsinaista lähetystä.

Ja se natiivimarkkinointi sitten?

Jos sisältö on hyvää ja hyödyllistä eli kiinnostavaa, ihmiset myös jakavat sitä mielellään. Harvemmin tämä kuitenkaan yksin riittää. Tämän päivän sisältötulvassa sisältöjen markkinointiin tarvitaan myös euroja. Sisältöjä buustataan eli mainostetaan somessa.

Sisällöille voidaan myös ostaa mediatilaa. Natiivimainonta tai natiivimarkkinointi tarkoittaa sitä, että mediassa näytään sen journalistisen sisällön kaltaisilla sisällöillä. Toki sisällön yhteydessä kerrotaan avoimesti, että se on maksettua sisältöä. Natiivimainonta on erittäin voimakkaasti kasvava ja tehokas mainonnan muoto.

Tässä yhteydessä on ehkä hyvä mainita vielä pari termiä. Markkinoinnin automaatio tarkoittaa pelkistetysti sitä, että järjestelmä lähettää mainosviestejä automaattisesti henkilöille tiettyjen kriteerien täyttyessä. Jos vaikka lataa joltain sivustolta oppaan, saa hyvin todennäköisesti tämän jälkeen sähköpostimarkkinointia kyseiseltä firmalta. Tai jos tutkii nettisivuilla tiettyjä tuotteita, saattaa jälkikäteen törmätä Facebookissa tarjouksiin juuri näistä tuotteista. Markkinoinnin automaatiota voidaan siis yhdistää sisältömarkkinointiin monella tapaa, mutta ne eivät ole sama asia.

Hakukoneoptimointi tarkoittaa sitä, että sivut optimoidaan niin, että ihmiset löytävät hakukoneilla sivuillesi, kun he etsivät kaltaistasi palveluntarjoajaa. Esimerkiksi meidät löytää googlaamalla sanan ”viestintätoimisto”. Hakukonemarkkinointi on sama asia euroja käyttäen, eli luonnollisia hakuja tuetaan maksamalla siitä, että löytyy kun tiettyjä sanoja käytetään. Näistä käytetään lyhenteitä SEO (Search Engine Optimization) ja SEM (Search Engine Marketing).

Edelleen hakukoneoptimointia ja hakukonemarkkinointia saatetaan tarvita, jotta yleisö löytää sisältöjen pariin. Mutta yksistään ne eivät ole sisältömarkkinointia eikä sisältömarkkinointi hakukoneoptimointia. Joskin molemmat rakastavat toisiaan.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

EVVK:n aika on ohi! –  "Kaiussa julistamme EVVK:n ajan viestinnässä lopullisesti päättyneeksi. Mitä se sitten tarkoittaa? Sitä, että viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla - ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Kiinnostavuusmuotoilu – "Sisältötulva on tänä päivänä valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava. (Monimutkaisempi vastaus seuraa myöhemmin.) 

Tylsä, tylsempi, strategia – "Lyhyesti sanottuna strategia on liiketaloudellinen juoni: yrityksen valitsema asema markkinoilla ja näkemys tulevaisuuden tilasta, johon päästään johdonmukaisella toiminnalla."

 

Kuva: iStock


Yritysblogin ABC – näin löydät blogiin juttuaiheita

Sari Sandrini

Kun yritykselle tai yhteisölle perustetaan blogi, on innostus aluksi suurta – hei me sisältömarkkinoidaan! Mutta miten varmistetaan, että blogissa riittää kiinnostavia postauksia myös ensi-innostuksen laannuttua?

Blogilla on hyvä olla toimitus tai ”omistaja”, joka suunnittelee teemoja ja miettii, ketä blogilla halutaan tavoittaa. Kun teemat ovat tiedossa, bloggaajakaartiin kannattaa koota erityisesti niitä, joita innostaa pohtia omaan asiantuntijuuteen liittyviä asioita. Se on jopa tärkeämpää kuin erinomainen kirjoitustaito. Tekstiä saa aina editoitua, mutta ulkopuolisen on vaikeaa puhaltaa siihen intohimon liekkiä.

Vaan mistä puristetaan postauksiin riittävän ”painavaa” sanottavaa? Kysyin vinkkejä Kaiun kirjoitusvalmentajalta Sallalta ja kiinnostavuusmuotoilun pioneerilta Petteriltä.

1. Kuuntele asiakkaita

Mitä asiakkaat aina kysyvät? Mikä on juuri tällä hetkellä kiehtova asia, johon kaikki miettivät ratkaisua? Tällaisista aiheista tulee kiinnostavia tekstejä, koska ne pohjautuvat lukijan hyötyyn.

2. Hyödynnä avainsanatutkimusta

Optimointiekspertit kehottavat myös käyttämään avainsanatutkimusta blogin sisältösuunnitelmana. Toisin sanoen verkkosivuston markkinoinnissa käytettävät keskeiset hakusanat, eli ne joilla yrityksen tai yhteisön tuotteita ja palveluita haetaan, ovat osa postausten sisältöä. Ajatus on tässäkin sama kuin edellä: tuotetaan sisältöä suoraan tarpeeseen. Samalla blogeihin saadaan hakukoneystävällistä sisältöä, koska olennaiset hakutermit ovat sisällön kulmakivinä.

3. Seuraa, mistä alalla puhutaan

Usein inspiraatio löytyy lukemalla lehtiä, some-kanavia tai kirjoja. Mistä omaa ammattitaitoa liippaavasta juuri nyt keskustellaan? Ajankohtaisissa aiheissa on syytä toimia nopeasti, jotta ehtii sanomaan aiheesta jotain uutta ja erottuvaa.

4. Listaa valmiiksi mielenkiintoisia aiheita

Edellisen vastakohtana ovat ajattomat aiheet, joihin idea voi tulla vaikka hammaspesulla. Listaa nämä ajatukset muistiin myöhempää käyttöä varten. Silloin omalla vuorolla on helppo valita kirjoituksen aihe.

5. Kirjoita ammatillisista aiheista, joista itse sytyt

Kirjoita aiheista, joista oikeasti sytyt ja joissa olet aidosti asiantuntija, sillä innostusta on vaikea teeskennellä. Tekstistä tulee todennäköisemmin mukaansatempaavaa, kun sen kirjoittamisesta oikeasti nauttii. Muista kuitenkin lukijan näkökulma: Kenelle kirjoitan? Mitä hyötyä tarjoilen?

Esimerkiksi omista harrastuksista kertominen voisi olla hyvää kevennyssisältöä, mutta tuskin toisi suurta hyötyä firman liiketoiminnalle. (Toki poikkeuksiakin on).

+1. Pidä kynnys matalana – lyhyt ja kevyt postaus on välillä ihan ok

Aina ei tarvita ”painavaa” asiaa, vaan välillä postauksen voi tehdä kevyesti. Kun Twitterin tykkäystoiminto muuttui, siitä kerrottiin Kaiun blogissa muutamalla lauseella. Saman asian olisi voinut jakaa hieman eri muodossa myös twiitillä tai Facebook-postauksena.

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Bloginakki napsahtaa – mistä löydän aikaa   "Blogeista on tullut osa arkipäivää, entisajan kolumneja, joissa voi tuoda helposti esille omaa asiantuntijuuttaan joko kirjallisen tai visuaalisen viestin muodossa. Verkkosisältönä blogin julkaisukynnys on matalampi kuin perinteisillä printtimedioilla, eikä merkkimäärääkään ole useimmiten sidottu tiukasti.

Sisältömarkkinointi on erottautumisen väline – "Tässä olisi pysähtymisen paikka. Ennen mitään tulee pohtia, mikä on se meidän juttu, jolla erotamme oman tuotteen tai brändin kymmenistä muista. Sitten toimimaan, rohkeasti omasta kulmasta."

Twitter-uudistus potuttaa gangsta-räppäriä –  "Kun käyttäjät ovat aiemmin osoittaneet pitävänsä jostakin viestistä klikkaamalla "Suosikki"-tähtisymbolia, nyt sama asia tehdään painamalla "Tykkää"-sydänkuvaketta.

Kuva: iStock


Tuleeko Facebookista epäsosiaalinen media?

Petteri Puustinen

Oletko huomannut Facebookissa, että viime vuosina aikajanallasi olisi näkynyt yhä vähemmän kavereiden henkilökohtaisia päivityksiä? Tuntuuko siltä, että tykkäämiesi sivujen ja seuraamiesi uutismedioiden sisällöt olisivat alkaneet vallata suhteessa enemmän alaa?

Mutu-tuntumalle löytyy vahvistusta datasta: tuoreen tutkimuksen mukaan Facebook-käyttäjien tekemien päivitysten määrä väheni lähes 30 prosentilla vuoden 2016 aikana. Mitä laajemmaksi omien Facebook-kaverien piiri kasvaa, sitä korkeammaksi tuntuu nousevan kynnys tehdä omasta yksityiselämästä kertovia päivityksiä.

Henkilökohtaisemmat keskustelut käydään pienemmässä piirissä (esimerkiksi Facebookin Messengerissä, Whatsappissa tai muissa rajatummissa kanavissa), ja ennen niin tavalliset Facebook-seinäpäivitykset säästetään kihlauksesta, uudesta työpaikasta, lemmikkikoiran agility-mestaruudesta tai muusta ”suuremmasta” tapauksesta ilmoittamiselle.

Sosiaalisesta mediasta sisältöaggregaatiksi – ja takaisin

Kehityssuunta on Facebookille yrityksenä ongelmallinen. Sen ansaintamalli perustuu käyttäjien kiinnostusten kohteiden mukaan mahdollisimman tarkasti kohdennetuille mainoksille – ja jos käyttäjät eivät seinäpäivitysten muodossa enää kerro auliisti kiinnostusten kohteistaan, mainosten kohdentamisen tarkkuus voi pitemmällä aikavälillä romahtaa. Tällöin Facebookin luonne muuttuu sosiaalisesta mediasta kohti jonkinlaista sisältöaggregaattia: se kerää yhteen ja välittää käyttäjille sisältöjä mediataloilta, organisaatioilta, yrityksiltä ja tuotteilta.

Viimeisen vuoden aikana Facebook onkin yrittänyt taklata katoavan sosiaalisuuden ongelmaa mm. muuttamalla algoritmiaan ja luomalla erilaisia työkaluja, jotka kannustavat omien päivitysten tekemiseen. Kun esimerkiksi viikonlopun Valioliiga-kierros on käynnissä, Facebook voi kehottaa: ”Petteri: Manchester City pelaa tänään – haluatko kertoa siitä kavereillesi?”.

Uudet kikat ovat osoittautuneet jokseenkin toimiviksi: vaikka päivitysten kokonaismäärä on laskussa, yksittäisten päivitysten keräämien sitoutumisten (tykkäykset, kommentit, jaot) määrä on nousussa.

Raivaa tilaa kiinnostavuusmuotoilulla ja asiakaspalvelulla

Asiakkaidemme kannalta Facebookin nykykehitys heittää ilmoille sekä haasteita että mahdollisuuksia. Jos kerran Facebook pyrkii saamaan käyttäjät jälleen jakamaan enemmän omia sisältöjä, siinä tapauksessa yritysten ja organisaatioiden sisällöille olisi vähemmän tilaa uutisvirrassa.

Mutta: Nyt punnitaan yritysten kyky tuottaa laadukkaita sisältöjä ja kiinnostavuusmuotoilla ne aidosti erityyppisiä Facebook-käyttäjiä hyödyttäviksi. Jos käyttäjät jakavat näitä sisältöjä henkilökohtaisissa päivityksissään, yritykset voivat saada Facebookissa jopa aiempaa enemmän huomiota.

Sisältöjen jakamisen lisäksi Facebookin merkitys korostuu myös asiakaspalvelussa. Yhä useampi kuluttaja etsii tietoa yrityksistä ensisijaisesti Facebookin kautta. Monelle on matalampi kynnys ottaa yrityksen asiakaspalveluun yhteyttä somessa kuin yrityksen omalla kotisivulla. Kiinnostavien sisältöjen lisäksi myös asiakaspalveluun kannattaa siis panostaa, kun Facebookin luonne ja käyttötavat muuttuvat.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Suomi-Twitterin piiri on pieni mutta vaikuttava – "Twitter on Suomessa löytänyt muotonsa asiantuntijafoorumina: siellä aktiivisimpia ovat toimittajat, politiikot, yrityspäättäjät ja tutkijat. Etkö sinäkin toivoisi, että saisit juuri tuollaiset piirit kiinnostumaan sanomastasi?"

Kiinnostavuusmuotoilu –  ""JFK:n vanhaa viisautta mukaillen: älä kysy, miten yleisösi voi palvella sinua – kysy, miten sinä voit palvella yleisöäsi."

YouTube-vinkkejä brändeille – Tubecon Industry Dayn opit  "Jos haluat erottua YouTube-videoiden massasta, varmista, että olet sijoittanut tuotettaviin sisältöihin riittävästi. Halvalla ei saa hyvää eikä vaikuttavaa."

Kuva: iStock


Suomi-Twitterin piiri on pieni mutta vaikuttava

Petteri Puustinen

Erilaisia some-kanavia on nykyisin jo järjetön määrä. Lisäksi eri some-palveluiden käyttötavat ovat pirstaloitumassa: vaikka tilastojen valossa melkein “kaikki” suomalaiset olisivatkin rekisteröityneet Facebookin käyttäjiksi, kaikkia suomalaisia ei voi tavoittaa ja palvella yhtä kanavaa pitkin.

Koska resurssit ja vuorokauden tunnit ovat rajallisia, täytyy siis tehdä valintoja. Mihin some-kanaviin kannattaa panostaa ja mitkä jättää (toistaiseksi) syrjään?

Kiinnostavuusmuotoilu avuksi kanavavalintaan

Suosittelen silmäilemään tässäkin valinnassa kiinnostavuusmuotoilun checklistiä:

  1. Mitä vaikutusta tavoittelen? Mitä haluan viestinnälläni saada aikaiseksi?
  2. Kuka on se ihminen, jolle haluan viestilläni tarjota hyötyä?
  3. Minkä tyyppistä hyötyä voin hänelle tuottaa? Uusia oivalluksia, virkistävää viihdykettä, sosiaalisen sädekehän kasvatusta?
  4. Mitä kanavia kohdassa 2 visualisoimani ihminen suosii? Missä niistä kanavista voin olla hänelle parhaiten hyödyksi?
  5. Miten paketoin tarjoamani hyödyn kiinnostavaan muotoon ja koukuttavaan kehykseen?

Käyttäjämäärä ei kaikki kaikessa

Some-kanavia valittaessa monet vertailevat ainoastaan eri kanavien käyttäjämääriä – tai käytännössä rekisteröityneiden käyttäjien määriä, joka on aivan eri asia kuin aktiivisten käyttäjien määrä. Tässä vertailussa Suomen määrällisesti suosituimmat some-kanavat YouTube, Facebook ja Instagram kaappaavat helposti huomion.

Koska Twitterin käyttäjäluvut (ja varsinkin aktiivisten käyttäjien määrä) kalpenevat suosikkikanavien rinnalla, moni epäröi twiittaajaksi ryhtymistä. “Jos Facebookia käyttää 4 000 000 suomalaista meidän firmankin sivusta tykkää 10 000 ihmistä, miksi minun kannattaisi omalla nimellä siellä Twitterissä heilua kun ei sitä käytä koko maassa kuin 400 000 ja saisin itselle ehkä pari sataa seuraajaa?”

Solahda sisäpiiriin!

Tottahan se on. Some-dataan erikoistuneen Pyppe.fi -sivuston tuoreen analyysin mukaan 13,2 prosentissa kaikista suomen kielellä kirjoitetuista twiiteistä mainitaan joku Suomen 200 vaikutusvaltaisimmasta Twitter-käyttäjästä. Piirit ovat siis pienet.

Mutta juuri tässä piileekin Suomi-Twitterin vahvuus: ne pienet piirit ovat vaikuttavan viestinnän kannalta juuri ne oikeat piirit. Twitter ei Suomessa ole massamedia, jonka välityksellä saataisiin oman organisaation sanoma läpi kaikkia kansalaisia kohahduttavana some-ilmiönä. Pikemminkin Twitter on täällä löytänyt muotonsa asiantuntijafoorumina: siellä aktiivisimpia ovat toimittajat, poliitikot, yrityspäättäjät ja tutkijat. Etkö sinäkin toivoisi, että saisit juuri tuollaiset piirit kiinnostumaan sanomastasi?

Jos siis haluat vuorovaikutukseen tämän joukon kanssa, Twitter on välttämätön some-kanava sinulle.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tuorein Trump-Twitter -ilmiö: kapinallistilit – "Twitterin kapinallistilit ovat osaltaan muistutus yhdestä kiinnostavuusmuotoilun lähtökohdasta: ajattele aina ensimmäisenä yleisöäsi."

Kiinnostavuusmuotoilu –  ""JFK:n vanhaa viisautta mukaillen: älä kysy, miten yleisösi voi palvella sinua – kysy, miten sinä voit palvella yleisöäsi."

Aivoystävällisempää tapahtumatwiittausta – "T'wiittaan, siis olen olemassa', naurahtaa kollega."

Kuva: Crowbared


Tuorein Trump-Twitter -ilmiö: kapinallistilit

Petteri Puustinen

Twitterillä oli kiistatta valtava merkitys Donald Trumpin nousussa Yhdysvaltain presidentiksi. Jatkossa jokainen mediatilaa hamuava poliitikko varmasti valjastaa Twitterin huomionmetsästyksensä kärkiaseeksi. Mutta herkeämätön möläyttely ei ole ainoa tapa, jolla Trump on muuttanut Twitteriä. Tällä viikolla virkaanastujaistensa jälkeen hän on toiminnallaan luonut aivan uudenlaisen Twitter-ilmiön: kapinallistilit.

Uuden presidentin päätöksellä USA:n valtionhallinnon alaisuuteen kuuluvien toimijoiden Twitter-tilit eivät enää saa viestiä tavalla, joka on ristiriidassa Trumpin hallinnon tavoitteiden kanssa. Karvaimmin tämän koki Etelä-Dakotan osavaltiossa sijaitseva Badlands National Parkin kansallispuisto, joka erehtyi twiitissään listaamaan ilmaston lämpenemiseen liittyviä tilastoja. Koska Trumpin todellisuudessa ilmastonmuutos on tilanteesta riippuen joko täyttä valetta tai kiinalaisten salaliitto tai tieteellisesti kiistanalainen ilmiö, siitä twiittaaminen tilastojen tukemana faktana ei sovi pirtaan. Niinpä Badlandsin kansallispuiston ilmastonmuutostwiitti määrättiin poistettavaksi ja kaikkia muitakin kansallispuistoja ohjeistettiin pitämään suunsa säpissä. Myös ympäristönsuojeluvirasto EPA:lta sekä maatalousministeriön tutkimusosastolta on twiittailu jatkossa kielletty.

Some-sensuuri aiheutti kuitenkin välittömän vastaiskun: kapinallistilien (rogue accounts) nousun. Muun muassa EPA:n, kansallispuistoista vastaavan National Park Servicen, sekä avaruusvirasto NASA:n työntekijät ovat perustaneet organisaatioilleen vaihtoehtoiset Twitter-tilit. Ne jatkavat twiittaamista vanhalla, Trumpin kieltoa edeltävällä linjalla. Nämä uudet tilit eivät sinällään ole Trumpin-vastaisia tilejä, vaan niiden pääajatuksena on palvella toimijoiden omien virallisten tilien vanhaan ääneen tottunutta yleisöä.

Jos some-äänensävy muuttuu, yleisö hämmentyy

Sosiaalisen median strategioita suunniteltaessa puhutaan aina tone of voicesta, äänensävystä. Millainen henkilö meidän organisaatiomme olisi somessa, millaisista asioista puhuisimme ja mihin tyyliin? Yhtenäinen sävy linjataan strategiaan, mutta yleensä se hioutuu ajan myötä käytännön vuorovaikutuksessa some-tykkääjien ja asiakkaiden kanssa. Niin myös Badlandsille ja NASA:lle on kehittynyt oma some-persoonallisuutensa, oma äänensävynsä, jonka heidän yleisönsä tunnistaa ja johon voi luottaa.

Nyt Trump on kuin presidenttitason viestintäjohtaja, joka heti ensimmäisenä työpäivänään uudessa firmassa pistää somestrategian lennosta täysin uusiksi. Sormiennapsautuksella vaihtuva tone of voice johtaa yleisön parissa hämmennykseen ja pettymykseen. Siispä kapinallistilien perustajat ovat vahvemmin uskollisia omalle yleisölleen kuin pomolleen: he haluavat pitää organisaationsa some-persoonan totutussa muodossa ja palvella yleisöään tutulla, luotettavalla tavalla.

Kapinallistilien seuraajamäärät eivät tietenkään (ainakaan aivan heti) huitele virallisten tilien lukemissa. Mutta mediakohun myötä ne saavat huomattavat määrät seuraajia – myös sellaisia, jotka eivät välttämättä ole aiempia virallisia tilejä seuranneet. Jos ja kun kapinallistilit hoitavat viestintänsä vastuullisesti (ne eivät siis missään nimessä ole vale- tai parodiatilejä!), yleisön luottamus itse organisaatioon säilyy. Toki organisaation näkökulmasta on äärimmäisen haastavaa, että sen nimissä viestitään useammilla ”kasvoilla”.

Kapinalliset kiinnostavuusmuotoilijoina

Mitä, jos vaikka Fazerin tai Viking Linen tai Nordean henkilöstö jonkinlaisen kriisitilanteen seurauksena pettyisi organisaationsa uudistettuun some-linjaukseen ja kokisi, että voi palvella asiakaskuntaansa paremmin kapinallistilin välityksellä? Mitä, jos sinun organisaatiossasi tapahtuisi näin?

Twitterin kapinallistilit ovat osaltaan muistutus yhdestä kiinnostavuusmuotoilun lähtökohdasta: ajattele aina ensimmäisenä yleisöäsi. Trumpin virallinen linja on minä-lähtöinen: ”Minä kiellän ilmastonmuutoksesta kertomisen”. Kapinallistilit ymmärtävät kiinnostavuusmuotoilun ja näkevät asian yleisön näkökulmasta.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kiinnostavuusmuotoilu –  ""JFK:n vanhaa viisautta mukaillen: älä kysy, miten yleisösi voi palvella sinua – kysy, miten sinä voit palvella yleisöäsi."

Twitter poliittisen viestinnän keskiössä – "Trump on esimerkillään osoittanut, että kärkevät kommentit yhdistettynä persoonallisuuteen tuottavat tulosta – tai ainakin julkisuutta."

Aivoystävällisempää tapahtumatwiittausta – "T'wiittaan, siis olen olemassa', naurahtaa kollega."


Markkinointiviestinnän tekijä, älä aliarvioi vuosikelloa

Tiina Hosiokoski

Näin tammikuussa on käsillä aika, jolloin pakerretaan kovasti vuosisuunnitelmia markkinointiviestintään, viestintään ja sisältömarkkinointiin. Optimaalisessa maailmassa ne olisivat ehkä jo tehtynä ennen joulua, mutta todellisuudessa se tapahtuu harvoin niin ennakoivasti. Joten ei kannata olla itselleen liian ankara.

Viime aikoina vuosisuunnitelmaa on myös kyseenalaistettu. Itse olen sitä mieltä, että jos karkea ylätason suunnitelma puuttuu, on erittäin todennäköistä, että kaiken kiireen keskellä todella moni asia jää tekemättä. Suunnitelmassa ei tarvitse olla tarkkaan määritelty, mitä tapahtuu vuoden päästä marraskuussa, mutta isommat suuntaviivat tulee olla. Tarkempi suunnittelu voi ja kannattaakin olla kvartaali- tai jopa kuukausikohtaista. Nimesin tämän reilu vuosi sitten ketteräksi suunnitelmaksi, ja hyvin on toiminut!

Vuosikellon rakentaminen

Ennen kuin lähdetään liikkeelle, tulee perusasioiden olla kunnossa. Mikä on positiomme, mitä mielikuvaa haetaan? Mitä tavoittelemme, mitkä ovat mittarit? Hyvä! Kun osaat vastata näihin, ollaan jo pitkällä.

Sitten pitääkin miettiä vuoden jaksotus. Tähän on lukuisia erilaisia lähestymistapoja, joista tässä muutama idea.

Vuodenajat, sesongit

Tämä on selkeä suunnittelun lähtökohta, kun ollaan bisneksessä, jossa on selkeät sesongit tai johon vuodenajat vaikuttavat merkittävästä. Ulkomaaleja myydään keväästä syksyyn, tötteröjäätelöä kesällä, pääsiäisenä on esillä pääsiäisherkut, talvella myydään suksia ja luistimia.  Vuosisuunnitelma on helppoa rakentaa näiden teemojen ympärille.

Teemat

Jos bisneksessa ei ole selkeitä sesonkeja, suunnittelun lähtökohdaksi voi ottaa liiketoiminnasta johdetut viestinnälliset teemat. Teemalla tarkoitan tässä ylätason aihealuetta, josta viestiminen tukee omaa asiantuntemusta ja sitä kautta liiketoimintaa. Yksi teema voi olla esimerkiksi kuukauden tai kvartaalin mittainen, jolloin sisällöt käsittelevät kyseistä teemaa. Joskus on paikallaan ottaa jopa teemavuosia.

Kukamitämissä

Toiminnassa, jos on tärkeää ottaa osaa (yhteiskunnalliseen) keskusteluun ja vielä parempi, avata niitä, on tiedettävä mitä omalla alalla ja yhteiskunnassa tapahtuu. Isoja tapahtumia 2017 ovat vaikkapa kuntavaalit maalis-huhtikuussa, Suomi Areena heinäkuussa ja Slush marras-joulukuun taitteessa. Nämä nyt vain esimerkkeinä, yhteiskunnassahan tapahtuu koko ajan. Omaa markkinointiviestintää ja keskustelun avauksia kannattaa tietenkin rytmittää sen mukaan, mistä muutenkin tuolloin puhutaan. Ja tietenkin yrittää avata keskustelua itse.

Liiketoiminnat

Joskus organisaation rakenne on sellainen, että jokaisella liiketoiminta-alueella ei ole mahdollisuutta tehdä omaa vuosisuunnitelmaansa, resurssit eivät yksikertaisesti riitä. Mutta kaikki tarvitsevat markkinointiviestinnällistä tukea, totta kai. Tällöin vuosi voidaan ”jakaa” liiketoimintojen kesken, ja jokainen saa oman valokeilansa esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa.  Tällöin jokaiselle liiketoiminnalle voidaan suunnitelma oma minisuunnitelma, joka voi sisältää samankaltaisia elementtejä. Usein se oma slotti ajoittuu esimerkiksi sen alan messujen ja seminaarien yhteyteen aika luontevasti.

Sitten suunnittelemaan: Kiinnostavuusmuotoilu käyttöön!

Kuten ihan aluksi jo totesin, koko vuotta ei välttämättä kannatakaan suunnitella liian tarkasti tässä vaiheessa. Mutta seuraavat kuukaudet tulisi jo tietää. Hyvä menetelmä on ns. 100 ideaa. Eli teemojen alle ideoidaan ensin valtava määrä sisältö- ja markkinointi-ajatuksia, jonka jälkeen valitaan parhaat ja tehdään konkreettinen suunnitelma kanavineen, vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Tässä vaiheessa kannattaa muistaa, että teemat ovat organisaation lähtökohdista valittuja, mutta viimeistään tässä kohtaa tulee miettiä, mikä kohderyhmää kiinnostaa. Ota siis käyttöön kiinnostavuusmuotoilun opit, kun suunnittelet konkreettisia viestejä.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tylsä, tylsempi, strategia –  "Lyhyesti sanottuna strategia on liiketaloudellinen juoni: yrityksen valitsema asema markkinoilla ja näkemys tulevaisuuden tilasta, johon päästään johdonmukaisella toiminnalla."

Kiinnostavuusmuotoilu – "Sisältötulva on tänä päivänä valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava. (Monimutkaisempi vastaus seuraa myöhemmin.) 

EVVK:n aika on ohi! – "Julistamme EVVK:n ajan viestinnässä lopullisesti päättyneeksi. Mitä se sitten tarkoittaa? Sitä, että viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla - ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Kuva: iStock


Näin muotoilet joulun odotetuimman spämmin

Sanna Puutonen

Yritykset tuntevat asiakkaansa paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Sen pitäisi näkyä myös niiden tuottamissa sisällöissä.

Markkinoinnille päivittäin altistuva maallikko ajattelee herkästi, että markkinoivan tahon etu ja hänen oma etunsa ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa. S-ryhmä kertoi heinäkuussa alkavansa kerätä asiakkaistaan tietoa aiempaa tarkemmin ja hyödyntävänsä sitä muun muassa markkinoinnin kohdentamisessa. Kohuhan siitä syntyi, enkä oikeastaan ihmettele: monelle markkinointimaailmaa tuntemattomalle kaverilleni ”kohdentaminen” tarkoittaa lähinnä Facebookin tukkivia bannerimainoksia ja sähköpostin pyytämättä ja yllättäen täyttävää, kömpelösti muotoiltua suoramarkkinointia.

Valitettavasti jaan saman kokemuksen. Kuluneen kuukauden aikana olen löytänyt mailistani muun muassa seuraavat viestit (lähettäjä suluissa):

(helsinkiläinen teatteri): ”Kaksi yhden hinnalla operettiin Kuusankoskitalolla!” 

(kansainvälinen huonekaluketju): ”Millaisen pehmolelun lapsesi suunnittelisi?”

(kansainvälinen vaatebrändi): ”Hohdetaana!”

(kansainvälinen ulkoiluvaatteisiin erikoistunut verkkokauppa): ”Sanna. We miss You.” 

En asu Kuusankoskella, eikä minulla ole lapsia. Myös typotetun hohtokehotuksen ja ikävöinnistä tiedottamisen hyötyarvot laskevat kohdallani nollan alapuolelle.

Olen tilannut kaikki esimerkkinä käyttämäni uutiskirjeet itse. Siis ilmoittanut henkilökohtaisesti olevani kiinnostunut kuulemaan, mitä tarjottavaa kyseisillä yrityksillä/brändeillä minulle on. Silti joudun joka päivä vastaanottamaan valtaisan määrän edellä mainitun kaltaista itselleni täysin epärelevanttia bulkkisisältöä.

Sisältömarkkinoinnin tavoitteena on tietenkin tuottaa hyötyä sille, joka maksaa viulut. Sisältö, joka ei kasvata brändin tunnettuutta, yrityksen ajatusjohtajuutta tai viime kädessä lukua viivan alla, on turha sisältö.

Mutta: jotta kuluttaja saadaan reagoimaan viestiin markkinoijaa hyödyttävällä tavalla - tykkäämään, jakamaan, suosittelemaan, ostamaan - täytyy sen ensin tarjota hyötyä vastaanottajalleen.

Hyviä uutisia: hyödyllisten ja merkityksellisten viestien tarjoaminen kuluttajille on nyt helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Iso osa käyttämistämme palveluista toimii verkossa, minkä ansiosta niitä tarjoavat yritykset voivat halutessaan muodostaa hyvinkin tarkan kuvan kulutuskäyttäytymisestämme: aina kun varaan lennot, tilaan ruokaa, ostan liput oopperaan tai siirrän kenkiä verkkokaupan ostoskoriin jää minusta jälki palveluntarjoajan järjestelmiin.

Minä tai käytökseni ei suinkaan ole ainutlaatuista. Jos asiakkaista kerättävää dataa ja markkinoinnin automaatiota opittaisiin hyödyntämään vielä nykyistä tehokkaammin ja personoidummin juuri sisältömarkkinoinnissa, tuloksena syntyisi todennäköisesti viestejä, jotka hyödyttäisivät sekä markkinoivaa tahoa että tavoiteltua kohderyhmää.

Minun ja kaltaisteni uteliaisuuden voisi herättää esimerkiksi näin:

Kuusankoskelaista operettia mainostava teatteri voisi aiempien lippuostosteni perusteella päätellä, että olen kiinnostunut tanssista ja että kulutan kulttuuria lähinnä Helsingissä. Ostan myös aina opiskelijalipun. Kas! Minua kiinnostavat siis todennäköisesti edulliset liput pääkaupunkiseudun tanssinäytöksiin.

”Näihin syksyn nykytanssinäytöksiin on vielä tilaa ¬ hajapaikat nyt alennettuun hintaan”

Lasten pehmolelupajaa täkynä käyttävän tavaratalon kannattaisi puolestaan naulita huomioni esimerkiksi sesonkituotteilla – joita muuten käyn haalimassa kyseisen kaupan hyllyiltä juuri syksyisin (kuten varmaan aika moni muukin).

”Ateria ystävien kesken kirkastaa kaamoksen – kauden kynttilöissä ja astiastoissa leiskuu kupari” 

Shoppaan typoilua harrastavalta brändiltä mielelläni siistejä työvaatteita – mahdollisesti myös pikkujoulumekon, jos juhlakauden tuotevalikoimaa markkinoiva viesti heittää eteeni ostamiseen kannustavan täkyn (ja muokkaa kielen brändinsä laatulupausta vastaavaan muotoon):

”Hohda juhlakauden kauneimpana – pikkujoulumekot etuasiakkaille nyt 20 % alennuksessa!”

Ja my dearest outdoor-verkkokauppa: suhde brändeihin on verrattavissa mihin tahansa ystävyyssuhteeseen. Onhan se ikävää, että teillä on minua ikävä, mutta entä sitten? Viimeksi kun tarkistin, ystävyys oli tekoja, ei sanoja. Jos olisitte oikeasti kiinnostuneita tekemisistäni, olisitte huomanneet minun etsineen sivustoltanne pari viikkoa sitten lautailutakkia.

”Haussa täydellinen snoukkatakki? Kokosimme kauden parhaat sinua varten!” 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Kiinnostavuusmuotoilua käytännössä: "Case Viimamyymälä Oy" – "Kiinnostavuusmuotoilun lähtökohtana on, että viestijän täytyy tuntea yleisönsä ja pyrkiä muotoilemaan viestinsä sellaisiksi, että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä juuri kyseiselle yleisölle."

Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi? – "Enää ei riitä, että vastailet yleisöllesi. Jotta saa yleisön ylipäätään keskustelemaan, sinun pitää vaikuttaa."


Kiinnostavuusmuotoilua käytännössä: Case "Viimamyymälä Oy"

Petteri Puustinen

Kiinnostavuusmuotoilua tarvitaan, koska nykyisessä mediaympäristössä jokaisen viestijän (yritysten, medioiden, päättäjien, kavereiden, kissameemintekijöiden – aivan kaikkien!) sisällöt kamppailevat tasavertaisesti toisiaan vastaan nimenomaan kiinnostavuudessa. Se, joka osaa virittää viestinsä muita kiinnostavammaksi, erottuu sisältötulvasta ja saa aikaan tavoittelemansa vaikutuksen.

Ja mikä sitten kiinnostaa? Kaiken avainsana on hyöty.

Kiinnostavuusmuotoilun lähtökohtana on, että viestijän täytyy tuntea yleisönsä ja pyrkiä muotoilemaan viestinsä sellaisiksi, että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä juuri kyseiselle yleisölle. Ei siis lähdetä liikkeelle omasta itsestä ja siitä, että ”Meillä on tärkeää kerrottavaa” – vaan asetutaan kuulijan saappaisiin ja mietitään, mikä olisi juuri hänelle hyödyllistä.

Kiinnostavuusmuotoilu-työpajoissamme olemme jaotelleet hyödyn karkeasti kolmeen eri kategoriaan:

  • Informatiivinen hyöty
  • Hedonistinen eli mielihyvähyöty
  • Sosiaalinen hyöty

Jokaisen viestin – on kyseessä sitten yksittäinen sähköposti, lehdistötiedote, some-päivitys, blogikirjoitus, tapaaminen, video tai mikä tahansa! – pitäisi pystyä tarjoamaan kohteelleen ainakin yhtä näistä hyödyistä, ideaalitilanteessa tietysti kaikkia.

Case Viimamyymälä Oy

Sovellan tässä kiinnostavuusmuotoilua lehdistötiedotteeseen, jonka nappasin totaalisella satunnaisotannalla verkon tiedotevirrasta. Lukekaamme ensin alkuperäinen tiedote ja analysoikaamme sitten, miten siitä saisi kiinnostavamman ja minkälaisia hyötyjä se voisi vastaanottajilleen tarjota. (Olen muuttanut tiedotteessa mainittujen yritysten nimet, toimialan, paikkakunnat ja luvut, mutta muuten sisällöltään se on täysin alkuperäisessä muodossa.)

Lehdistötiedote: Viimamyymälä Oy tähtää yhdeksänteen peräkkäiseen kasvun vuoteen

Teollisuudelle ja kotitalouksiin viilennysratkaisuja ja tuuletinlaitteita myyvä Viimamyymälä Oy on kasvattanut liikevaihtoaan kannattavasti jo yhdeksän vuotta peräjälkeen. Kuluvalta tilikaudelta yritys odottaa jälleen kasvua.

Vuodesta toiseen kasvua tekevän Viimamyymälä Oy:n uusi yhdistelmänimi otettiin käyttöön vuonna 2007, kun Oulunsalon Fan-Shop Oy fuusioitui vuonna 1994 perustettuun emoyhtiö TuuletinStoreen. Fuusiossa yhdistyi myös TuuletinStore Oy:n toinen tytäryhtiö StreamTeam Oy. Vuotta myöhemmin Oulunsalon Fan-Shop Oy:öön yhdistyi vuodesta 1988 viilennyspalveluita yrityksille tuottanut DoCool Oy.

“Menestyksekkäiden yritysfuusioiden ohella monen vuoden verran jatkunutta kasvuamme selittävät strategisesti pätevät valinnat sekä viilennys- ja tuuletuspalveluiden huolellinen kehitystyö. Kasvun vuodet jatkuvat, sillä tulevina vuosina fokusoimme yhä tiiviimmin huoltopalveluiden myynnin osuuden kehittämiseen liikevaihdossamme. Moni pitää meitä vieläkin pelkästään tuulettimien ja viilennyslaitteiden vähittäiskauppiaaksi, mutta oikeastaan enin osa liikevaihdostamme muodostuu kokonaisvaltaisista viilennysratkaisuista ja -palveluista yritysasiakkaillemme. Olemme kohtuullisen lyhyessä ajassa saavuttaneet Pohjois-Pohjanmaan markkinajohtajuuden PK-yritysten viilennysjärjestelmien ja -palveluiden toimittajana”, kuvailee yhtiön toimitusjohtaja NN NNN.

Tarjoammeko hyötyä tiedotteen yleisöille?

Lehdistötiedote on siitä vaikea viestin muoto, että sen kohteena on useampi erillinen yleisö: toimittaja ja lukija.

Pohditaan ensin toimittajaa viestin vastaanottajana sekä niitä hyötyjä, joita toimittaja kaipaa. Ensinnäkin, oululaisen tuuletinkauppiaan menestys ei kiinnosta mediaa valtakunnallisesti. Jos Viimamyymälää haluttaisiin näkyville valtakunnallisessa mediassa, se pitäisi liittää osaksi jotain laajempaa ilmiötä ja keskustelua esimerkiksi yrityksen henkilöiden tai toimintakulttuurin kautta. (”Tämän yrityksen toimitusjohtaja hankkii johtamisopit Pokémonista”, tms.)

Mutta oletetaan, että realistinen tavoite olisi saada alueellinen media kiinnostumaan. Alueellisen median toimittajalla on selvä tavoite: hän haluaa tehdä jutun, joka kiinnostaa hänen lukijoitaan. Paikalliset menestystarinat, ”oman pitäjän sankarit” ovat median vakioaiheita. Paikallinen menestyjä -tarina tarjoaa monenlaisia hyötyä:

  • Informatiivista hyötyä: Tietoa siitä, että Paikkakunnalla X menestytään, joten se on taloudellisesti ja elinkeinorakenteellisesti pätevä paikka elää ja yrittää
  • Hedonistista mielihyvähyötyä: Paikallinen menestyjä toimii esikuvana, lukija voi ihastella hänen onnistumistaan ja haaveilla itse vastaavasta
  • Sosiaalista hyötyä: Paikallinen menestystarina nostattaa alueen omaa me-henkeä, kertoo että ”meiltä” löytyy osaavia ihmisiä ja että onnistumisten perässä ei ole pakko muuttaa Helsinkiin tai Piilaaksoon

Tekemällä jutun paikallisesta menestyjästä toimittaja pystyy tarjoamaan lukijoilleen näitä hyötyjä. Siispä korostamalla näitä aspekteja tiedotteessa, sen todennäköisyys päästä läpi toimittajan seulasta kasvaa.

Mutta tiedotteella on toki vielä toinenkin, suoraan lukijaan liittyvä tavoite: sen pitäisi saada tuuletinhankinnoista päättäviä lukijoita harkitsemaan Viimamyymälä Oy:n palveluiden ostamista. Siispä edellä mainittujen hyötyjen lisäksi sen pitäisi pystyä kertomaan myös tälle lukijakunnalle, mitä hyötyä Viimamyymälä Oy:n valitsemisesta olisi verrattuna muihin toimijoihin.

Nämä hyödyt painottuvat Informatiivisen hyödyn puolelle: Viimamyymälä Oy on vakavasti otettava, pitkään toiminut laitteiden ja palveluiden toimittaja, jolta saa kaikki ratkaisut yhdeltä luukulta. Lisäksi se sijaitsee lähialueella, joten se pystyy palvelemaan paikallisesti ja perehtymään asiakkaisiinsa syvällisemmin kuin jokin isompi vastaava toimija.

Kiinnostavuusmuotoilun tulos

Väliyhteenveto: Viimamyymälä Oy:n pitäisi siis saada toimittaja kiinnostumaan tarjoamalla tiedotteessa aineksia satunnaislukijoita hyödyttävään ”Oman kylän firma menestyy” -juttuun. Lisäksi sen olisi luotava itsestään kiinnostavaa kuvaa niiden ihmisten parissa, jotka viime kädessä ostavat sen palveluita.

Kun edellä mainitut hyödyt pidetään mielessä, tiedotteen voisi kirjoittaa uusiksi näin:

Oululainen tuuletintalo menestyy tiukkaan kilpaillulla alalla

Viimamyymälä Oy:n liikevaihto kasvanut jo yhdeksänä vuonna, kilpailuetuna yhden luukun palveluperiaate.

Oulun kupeesta ponnistava Viimamyymälä Oy on löytänyt keinon, jolla se menestyy vahvasti kilpaillulla tuuletinlaitteiden ja viilennysratkaisujen myynnin alalla. Jo yhdeksänä perättäisenä vuonna liikevaihtoaan kasvattaneen yrityksen menestyksen salaisuus piilee asiakkaan arkea helpottavassa yksinkertaisessa palvelumallissa.

”Asiakas saa meiltä kaikki viilennyspalvelut yhdeltä luukulta. On kyse sitten tuulettimista, ilmapumpuista tai laajemmista kokonaisuuksista ja palveluista, me ratkaisemme asiakkaan ongelmat sutjakkaasti. Useimmat asiakkaamme ovat pk-yrityksiä, ja itsekin pk-yrityksenä ymmärrämme hyvin heidän tarpeensa ja pystymme toimimaan ilman suurempien viilennystoimittajien kankeutta”, toimitusjohtaja NN NNN listaa menestyksen syitä.

Viimamyymälä on toiminut Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla jo vuodesta 2007 lähtien. Sen 35 asiantuntijaa palvelevat Oulun ja Raahen myymälöissä sekä verkkokaupassa.

”Olemme toimineet Oulun ympäristössä jo niin pitkään, että olemme nähneet alueen nousut ja laskut, mutta nyt Perämereltä tuntuvat puhaltavan erittäin positiiviset tuulet. Olemme kasvaneet yhdessä asiakkaidemme kanssa ja aiomme kasvaa jatkossakin”, NNN lupaa.

Työ ei tietenkään lopu tähän: lehdistötiedotteen tapauksessa on monesti tarpeellista olla yhteyksissä toimittajiin ja pystyä vielä sanallisesti kertomaan, miksi tarina olisi artikkelin, TV-pätkän tai radiojutun arvoinen. Kuten sanottua, tiedote on viestin formaattina siitä haasteellinen, että se on kohdistettu kokonaan erilaisille vastaanottajajoukoille (toimittaja / lukija), joilla tosin toki on yhteneviäkin hyödyn tarpeita.

Silti jo lyhyellä kiinnostavuusmuotoilusessiolla sanoman vaikuttavuutta näiden kohderyhmien parissa saadaan varmasti kasvatettua.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Kiinnostavuusmuotoilu"... Jos sen sijaan olet äänessä sen vuoksi, että haluat tarjota yleisöllesi jotain apua ja hyötyä, on paljon todennäköisempää että joku haluaa kuunnella sinua."

Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi?"Lupaan, että käytetty aika korvaantuu suuremmalla vaikuttavuudella."