Miten palvelumuotoilua voi hyödyntää viestinnässä? Uusi palvelumuotoilujohtajamme antaa vinkkinsä

Palvelumuotoilu on ollut viime aikoina kuuma sana niin viestinnän kuin markkinoinnin ammattilaisten huulilla. Viestintätoimisto Kaiku Helsinki vastaa kiinnostukseen nimittämällä viestinnän ja palvelumuotoilun yhdistämisen pioneerina ansioituneen Elina Piskosen palvelumuotoilujohtajakseen.


Elina Piskosen vinkit palvelumuotoilun hyödyntämiseen:

 ”Palvelumuotoilun suosio heijastaa aikaa, jossa elämme: moni taho tuuppaa asiaansa esille eri kanavissa, muttei saa tietotulvassa sanomaa perille välttämättä edes oman organisaationsa sisällä. Itsekkyyden aika on ohi – tarvitaan empatiaa, halua ymmärtää sidosryhmiä ja sitä, mikä heitä kiinnostaa. Palvelumuotoilu tarjoaa työkaluja, jotka soveltuvat mainosti vaikuttavan viestinnän suunnitteluun ”, Elina Piskonen kertoo.

Asiakaskeskeinen viestintä + palvelumuotoilun menetelmät = kiinnostavuusmuotoilu

Kaiku Helsinki on jo aiemmin kehittänyt palvelumuotoiluajatteluun pohjaavaa viestintää, jonka se on nimennyt kiinnostavuusmuotoiluksi. Kuten palvelumuotoilussa, kiinnostavuusmuotoilun keskiössä on kohderyhmän motivaation ja hyödyn ymmärtäminen.

”Viestinnässä lipsahdetaan edelleen liian usein organisaatio- tai tuotelähtöisyyteen. Kiinnostavuusmuotoilussa ydinkysymys on, mitä kohderyhmät oikeasti viestinnältä haluavat – mikä heidän näkökulmastaan on kiinnostavaa ja hyödyllistä. Monesti viestintästrategioissa tämä kuitenkin sivuutetaan nopealla toteamuksella asiakaskyselyn tuloksista ja siirrytään sitten MEIDÄN ydinviesteihin, MEIDÄN uudistuksiin, MEIDÄN innovaatioihin”, kertoo Kaiku Helsingin toimitusjohtaja Pete Saarnivaara.

Elina Piskonen aloittaa työn uudessa roolissaan 9.4. Hänen ensimmäinen tehtävänsä on kehittää kiinnostavuusmuotoilun palvelutarjontaa eteenpäin ja täydentää työkalupakkia palvelumuotoilun parhailla menetelmillä.

Kysy Elinalta lisää palvelumuotoilusta:
elina.piskonen@kaikuhelsinki.fi / 040 595 5271 / Twitter / LinkedIN


Jäähyväiset itsekkyydelle – kiinnostavuusmuotoile viestintäsi

Viestinnässä lipsahdetaan edelleen liian usein organisaatio- tai tuotelähtöisyyteen. Kiinnostavuusmuotoilun ydinkysymys on, mitä kohderyhmät oikeasti viestinnältä haluavat – mikä on heidän näkökulmastaan kiinnostavaa ja hyödyllistä.

Perusajatus ei ole kenellekään uusi: pitää tuntea omat sidosryhmänsä ja heidän kiinnostuksen kohteensa. Liian usein viestintästrategioissa tämä kuitenkin sivuutetaan nopealla toteamuksella asiakaskyselyn tuloksista ja siirrytään sitten MEIDÄN ydinviesteihin, MEIDÄN uudistuksiin, MEIDÄN innovaatioihin. Joskus ne ovatkin juuri niitä, mitkä sidosryhmiä kiinnostavat. Valitettavan usein eivät.

Aito asiakaslähtöisyys ja viestinnän muotoilu kiinnostavaksi on itsekkyydestä luopumista. Tarvitaan empatiaa, halua ymmärtää sidosryhmiä ja sitä, mikä heidän mielestään on kiinnostavaa ja hyödyllistä. Käytännössä tämä tapahtuu lisäämällä aitoa asiakasymmärrystä – ei vain kyselyjen muodossa, vaan vaikkapa viestinnän asiakaspersoonien ja -tilanteiden selvittämisellä.

Kaiun lähestymistapa pohjaa palvelumuotoilun menetelmiin, joita on yhdessä asiakkaiden kanssa testattu. Silloin, kun niitä käytetään viestien muotoiluun, puhumme kiinnostavuusmuotoilusta. Joku muu käyttää jotain muuta termiä. Samantekevää, kunhan viestinnän suunnittelu perustuu aitoon haluun ja kykyyn ymmärtää, mikä sidosryhmien mielestä on kiinnostavaa ja hyödyllistä.

Esimerkkiin palvelumuotoilusta – tässä tapauksessa sisäisen viestinnän suunnittelun työkaluna – voi tutustua esimerkiksi Törmäys 2018 -tapahtumassa.

”Minä en ainakaan välitä, mitä minusta ajatellaan”

Yllättävän usein ajatus viestinnän asiakaslähtöisyydestä herättää vastalauseita. Menestyneet viestijät ja yritysjohtajat saattavat suorastaan ylpeillä sillä, että minä en ainakaan mieti yhtään, ovatko juttuni sidosryhmieni, seuraajieni tai asiakkaitteni mielestä hyödyllisiä tai kiinnostavia.

Todellisuudessa moni näistä vastalauseiden esittäjistä on nimenomaan miettinyt, mikä heidän sidosryhmiensä mielestä on kiinnostavaa ja hyödyllistä. Viestinnän asiakaslähtöisyydestä puhuminen vain koetaan jotenkin pelottavaksi – ihan kuin empatia ja asiakkaan ymmärtäminen olisi jotenkin epäaitoa ja veisi pohjaa oman viestin uskottavuudelta.

Pelko on turha.

Asiakaslähtöisyys, kiinnostavuusmuotoilu tai palvelumuotoilu – mitä termiä ikinä halutaankin käyttää – ei tarkoita opportunistista shakinpeluuta, jossa jokainen viesti mietitään kyynisesti vain huomioarvon näkökulmasta ja viestinnän linjaa muutetaan päivän sentimentin mukaan. Aito asiakaslähtöisyys pohjautuu organisaation arvioihin: mitä varten olemme olemassa ja mitä hyötyä meistä on sidosryhmillemme, yhteiskunnalle – ja miksei laajemmin vaikka koko ihmiskunnalle. Ja yhtä lailla: mitä hyötyä viestinnästämme on. Siihen kysymykseen on vaikea vastata ilman aitoa kiinnostusta sidosryhmien tarpeisiin.

 

Kaiku Helsingin toimitusjohtaja Pete Saarnivaara on lehmänhermoinen viestinnän neuvonantaja ja organisaattori, joka pääsee toden teolla vauhtiin kriisitilanteissa. Vapaa-ajallaan Pete on epänormaalin kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä – aina silloin, kun ei ole kaunokirjallisuuden tai perheen parissa (ja usein silloinkin) tai mailan varressa squash- tai sulkapallokentällä. Twitter / LinkedIN


Ketju-Twitter – oletko jo kokeillut?

Haluaisitko käyttää Twitteriä enemmän, mutta se tuntuu hankalalta? Loppuvuoden 2017 Twitter-uudistukset ovat pyrkineet madaltamaan kynnystä Twitterin käyttöön. Ensin lokakuussa Twitter tuplasi yksittäisten viestien merkkimäärän 140:stä 280:een ja joulukuussa se otti käyttöön uuden Ketju-ominaisuuden (thread / tweetstorm).

Ketjua käyttämällä voit tehdä usean twiitin mittaisen sarjan, jossa twiittisi näkyvät siististi allekkain. Tämä on hyödyllistä erityisesti, jos sinulla on sanottavana jokin pidempi asia, joka ei mahdu yhteen twiittiin, mutta jota et halua tai voi kertoa pidemmin jossain muussa kanavassa (esimerkiksi blogissa).

Ketjun käyttäminen toimii näin:

  • Aloita kirjoittamaan tavallista twiittiä.
  • Kirjoitusikkunan alareunassa näet + -painikkeen. Sitä klikkaamalla aukeaa uusi kirjoituskenttä. Näin Ketju alkaa syntyä.
  • Ketjutetut twiitit toimivat kuten tavallisetkin: voit käyttää niissä kuvia, linkkejä, hashtagejä, jne.
  • Voit palata muokkaamaan Ketjun aiempaa twiittiä klikkaamalla sen kirjoitusikkunaa.
  • Voit myös lisätä uuden twiitin mihin tahansa väliin Ketjua: klikkaa ensin sitä twiittiä, jonka alle haluat uuden twiitin tulevan, ja klikkaa +:aa.
  • Kun olet tyytyväinen Ketjuusi, klikkaa Twiittaa kaikki.

Tässä sama vielä visuaalisesti:

Twitter-ketju

Miksi käyttää Ketjua?

Ketjujahan on ollut mahdollista tehdä Twitterissä myös ennen tätä. Aiemmin ketjuttaminen on onnistunut niin, että olet ensin julkaissut yhden twiitin, ja sitten "vastannut" itsellesi twiitti kerrallaan.

Tämä on kuitenkin ollut hieman sekavaa. Vastausketjut eivät välttämättä ole näkyneet seuraajillesi siinä järjestyksessä kuin olet toivonut. Tai olet ehkä joutunut ilmaisemaan kyseessä olevan ketjun käyttämällä kankeaa numerointia ("3/8" tms.). Ja koska twiitit ovat ilmestyneet yksi kerrallaan, muut käyttäjät ovat saattaneet päästä kommentoimaan väliin ja viemään asiasi sivuraiteille, vaikka ketjusi olisi vielä kesken.

Uuden Ketju-ominaisuuden ansiosta nämä hankaluudet poistuvat. Twiittisi näkyvät nyt varmasti oikeassa järjestyksessä, muut käyttäjät ymmärtävät selkeämmin että kyseessä on viestiketju, ja saat koko ketjun julkaistua yhdellä kertaa.

En tietenkään suosittele, että teet jatkossa kaikista ajatuksistasi kymmenien twiittien mittaisia ketjuja. Jo tavalliseen 280:een merkkiin mahtuu paljon. Toimiva nyrkkisääntö on edelleen: yksi twiitti = yksi selkeä ajatus. Pääasiahan on – jopa yksittäisen twiitin kohdalla! – kiinnostavuusmuotoilu: se, että herätät yleisösi kiinnostuksen tarjoamalla heille hyötyä.


Ethän enää kysy ”Mikä on paras some-kanava?”

Tälläkin viikolla olen kuullut kysymyksen ”Mikä on paras some-kanava?” vähintään kaksitoista kertaa. Tätä pohtivat kaikki viestintäpäälliköistä virkamiehiin ja opettajista oopperalaulajiin.

Aivan liian usein some-konsulttien vastaus tähän kysymykseen perustuu kunkin kanavan käyttäjämääriin. Facebookiin ja YouTubeen pitää panostaa, koska niillä on Suomessa eniten käyttäjiä. Twitter ja LinkedIn ovat maailmalla isoja, mutta täällä melko marginaalisia, joten ne voi jättää huomiotta. Ja niin edelleen.

Vastaukset voivat tarkoittaa hyvää, mutta ne johtavat helposti harhapoluille.

Itse asiassa koko kysymys on väärä.

Mikä on tavoitteesi, kun viestit?

Some-kanavien ”parhautta” ei nimittäin ole mitään järkeä arvioida ilman täsmentävää kysymystä: ”Mikä on paras some-kanava, kun tavoitteeni on vaikutus X kohderyhmässä Y?”

Kiinnostavuusmuotoilu-ajattelu perustuu siihen, että viestinnällä tavoitellaan vaikutusta. Emme viesti siksi, että Global Communications Director on niin määrännyt tai siksi, että tiedostossa viestintasuunnitelma2018.xls on helmikuun kohdalla ruutu, jossa sanotaan, että nyt pitää viestiä.

Viestimme, koska haluamme vaikuttaa. Jotta voimme vaikuttaa viesteillämme, meidän täytyy olla kiinnostavia kohdeyleisöjemme mielissä. Ja jotta voimme kiinnostaa, meidän on ymmärrettävä, mikä saa kohdeyleisömme viisarit värähtämään.

Kiinnostavuus-checklist avuksi some-kanavien valintaan

Ennen mitä tahansa viestintää – on kyse sitten yksittäisestä twiitistä, kokonaisesta some-strategiasta tai vaikka tapahtumakonseptista – kannattaa siis ottaa avuksi kiinnostavuus-checklist:

  1. Mitä VAIKUTUSTA tavoittelen?
    • Mikä on viestini tavoite?
    • Mikä on nykytilanne ennen kuin lähetän viestini?
    • Mikä viestin vastaanottajan elämässä muuttuu tänään/kuukauden kuluttua/vuoden sisään, kun hän on saanut viestini?
  1. KENELLE viestin?
    • Kuka on viestini yleisö / kohde? Keneen siis haluan vaikuttaa?
    • Onhan hän varmasti oikea ihminen, eikä geneerinen bulkkikohderyhmä kuten ”business-päättäjät” tai ”nuoret” tms.?
    • Tunteeko hän asiani etukäteen?
    • Mikä on hänen oletettava suhtautuminen asiaani: positiivinen / negatiivinen / neutraali?
  1. Mitä HYÖTYÄ voin tarjota hänelle?
    • Informatiivista hyötyä: uutta tietoa, vastauksia kysymyksiin, ratkaisuja ongelmiin…
    • Hedonistista hyötyä eli mielihyvähyötyä: huumoria, todellisuuspakoa, tirkistelyä…
    • Sosiaalista hyötyä: vahvistaa hänen statustaan hänen ”kuplassaan”, auttaa häntä erottumaan epätoivotusta porukasta…
  1. Missä MUODOSSA JA KANAVASSA voin tarjota hyödyn parhaiten?
    • Mikä on paras formaatti hyödylle, jota tarjoan?
    • Missä kanavissa tavoitan viestini yleisön parhaiten? Somessa, Salkkareissa, Suviseuroilla..? Mitä kanavia hän on tottunut käyttämään? Millä tavalla?
    • Tarvitsenko useampia kuin yhden kanavan?
  1. Mitä KIINNOSTAVUUSELEMENTTEJÄ voin käyttää sanomaani tehostamaan?
    • Ajankohtaisuus, luvut, ääripäät, kärjistykset, huumori, paikallisuus, julkkikset…

Kiinnostavuus-checklist auttaa pitämään mielessä, että kanavavalinta ei koskaan tule ensimmäisenä. Siksi kysymys ”parhaasta kanavasta” on vaillinainen. Naapurifirman viestintäpäällikön paras kanava voi olla sinulle täysin turha – ja toisin päin.

Valittu kanava on alisteinen tavoitteelle, yleisölle ja hyödylle – riippuu kustakin tapauksesta, mikä on paras kanava näiden aikaan saamiseen.

Kanavat vaihtelevat. Tarve vaikuttaa – ja siten tarve olla kiinnostava – säilyy.


Kaari ja Kaiku ne yhteen soppii, äsken mentiin kiinnostavuuskoppiin

Kannelmäessä sijaitseva kauppakeskus Kaari on valinnut viestintätoimistokumppanikseen Kaiku Helsingin. Vastikään tilansa freesannut Kaari pyrkii profiloitumaan ihmisen kokoisena kauppakeskuksena pääkaupunkiseudun jättiläiskeskusten puristuksessa.

”Kaiku Helsingin kiinnostavuusmuotoilu-ajattelumalli oli meille ratkaiseva tekijä valitessamme viestintätoimistoa. Nykyisessä sisältötulvassa pysyy pinnalla vain viestimällä aidon kiinnostavasti. Kaiun luovat ideat ja tomera tekeminen antavat meille juuri oikeanlaista boostia nyt, kun lähdemme tekemään Kaarta tutuksi yhä monipuolisemmin”, kertoo Kaaren kauppakeskusjohtaja Sanna Kinnunen.

Yhdessä Kaari ja Kaiku haluavat todentaa, että Kaari on inhimillinen hyvän mielen paikka niin asiakkaille kuin kauppiaillekin.

”Kauppakeskusten markkinointiviestintä Suomessa tuntuu pyörivän kahden pölyttyneen elementin ympärillä: koon ja hintojen. Kaari tekee valtavasti sellaista, mitä peruskauppakeskukset eivät tee; kattoluisteluradasta seniorikävelyihin ja etätyötilojen tarjoamisesta kaupunkiviljelyistutuksiin. Kutisemme innosta päästessämme rakentamaan ja kertomaan Kaaren kiinnostavia tarinoita”, asiakkuudesta Kaiku Helsingissä vastaava Inari Anttila ennakoi.

”Olemme se helposti lähestyttävä kauppakeskus, sanan kaikissa merkityksissä. On itsestään selvää, että meillä on kattava valikoima ostosmahdollisuuksia ja palveluita, mutta niiden lisäksi panostamme myös yhteisöllisyyteen ja viihtyvyyteen. Kauppakeskus voi olla nykyaikaisen kyläelämän kiintopiste niin perheille, nuorille kuin senioreillekin”, Kinnunen tiivistää.


Miten kiinnostavuusmuotoilla klisee? – Näin siinä onnistuttiin jalkapallomaailmassa

”Olemme iloisia ja ylpeitä voidessamme aloittaa yhteistyön X:n kanssa.”

”Y vahvistaa organisaatiotamme ja tuo kokemusta asioista Z ja Ö.” 

Ja niin edelleen.

Mediatiedotteissa vilisee toistuvasti kliseitä, jotka ovat kaikille tuttuja mutta joita ei silti – tai juuri siksi – osata eikä haluta välttää. Yrityskaupoista ollaan ylpeitä, uuden tuotteen kehittämiseen on panostettu asiakkaiden ehdoilla ja tuoreet rekrytoinnit vahvistavat joukkoa kokemuksellaan.

Jalkapallon maailmassa eräs vahvimmista viestinnän kliseistä on ilmoittaminen uudesta pelaajahankinnasta. Poseerataan stadionin nurmella tai kokoushuoneessa. Pelipaitaan puettu pelaaja kättelee pukuihin sonnustautuneita omistajia. Iloitaan seuraavasta askeleesta uralla ja odotetaan hienoa menestystä. Sama kaava toistuu vuosikymmenestä toiseen.

Paitsi vihdoin kesällä 2017 ikuinen kaava rikottiin. Tänä vuonna yhä useammat jalkapalloseurat panostivat kiinnostavuusmuotoiluun ja pohtivat, miten voisivat jäädä paremmin yleisön mieliin esittämällä tutun asian hieman uudenlaisella tavalla.

Nurmikentiltä Whatsappin kautta Twitteriin

Englantilainen Aston Villa ilmoitti hankkineensa Chelsea-legenda John Terryn hauskalla kuvitteelisella Whatsapp-ryhmäkeskustelulla, jonka se jakoi videomuodossa Twitter-kanavallaan:

Italian AS Roma puolestaan keksi julkistaa uutuuspelaajansa Lorenzo Pellegrinin videolla, jossa Pellegrini pelaa FIFA17-videopeliä omalla hahmollaan Roman joukkueessa:

Toinen englantilaisseura West Bromwich Albion ryhtyi Twitterissä avoimeen ja suoraan dialogiin uuden hankintansa kanssa:

Sisältö ratkaisee – mutta kiinnostavasta muodosta on apua

Kaikissa näissä esimerkeissä uutinen oli kohderyhmän (seuran fanit) kannalta toki sen verran kiinnostava, että se olisi todennäköisesti tullut huomatuksi perinteisellä pönötyskaavallakin. Mutta tavanomaisesta poikkeavaan muotoon sorvattuna viesti levisi tehokkaasti myös ydinyleisöjä laajemmalle, ja sitä jaettiin vielä uutista seuraavinakin päivinä paljon aktiivisemmin kuin perinteisen kliseistä ilmoitusta.

Voisimmeko bisnesmaailmassa ottaa mallia jalkapalloseurojen harjoittamasta kiinnostavuusmuotoilusta? Mitä, jos seuraavalla kerralla perinteinen tiedote yrityskaupasta, tuotejulkistuksesta tai rekrytoinnista tehtäisiinkin tavalla, joka poikkeaa kilpailijoista? Saataisiinko silloin oma sanoma muuallekin kuin kahden rivin uutiseksi siihen alan omaan mediaan?

Eräät yritykset ovat tätä rohjenneet kokeillakin: esimerkiksi niinkin herkulliselta kuulostava asia kuin ”tietohallintomallin kolmas, päivitetty versio” julkaistiin kiinnostavuusmuotoilu-hengessä tornitempulla. Tätä lisää, kiitos!

Fiilistellään vielä lopuksi kaakkoislontoolaisen Crystal Palacen paavihenkistä managerinjulkistusvideota, jossa on hienosti otettu kiinnostavuuselementiksi mukaan myös paikallisuus kanaravintoloineen ja kaksikerroksisine busseineen:

 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tuorein Trump-Twitter -ilmiö: kapinallistilit – "Twitterin kapinallistilit ovat osaltaan muistutus yhdestä kiinnostavuusmuotoilun lähtökohdasta: ajattele aina ensimmäisenä yleisöäsi."

Kiinnostavuusmuotoilu –  ""JFK:n vanhaa viisautta mukaillen: älä kysy, miten yleisösi voi palvella sinua – kysy, miten sinä voit palvella yleisöäsi."

Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi? – "Lupaan, että käytetty aika korvaantuu suuremmalla vaikuttavuudella."

Kuva: iStock


Saska Saarikoski: Oma napa kiinnostaa median kuluttajia

Mikä median kuluttajia kiinnostaa? Oma napa, kuului vastaus järjestämässämme keskustelutilaisuudessa viime viikolla. Kokosimme asiakkaitamme yhteiseen syksyn starttiin, jossa Helsingin Sanomien palkittu toimittaja Saska Saarikoski kertoi, mitä medialle tänään kuuluu. Alla olennaisimmat poiminnat keskustelusta.

Katso Saskan videohaastattelu TÄSTÄ (linkki).

  1. Oma napa ratkaisee

Mikä lukijaa kiinnostaa juuri nyt? Yksi asia: minä itse. Se, mitä näkee peilistä, on tärkein. Siksi terveys-, kuntoilu-, ruoka-, tyyli- ja seksijutut elävät kultakauttaan ja kuuluvat mennen tullen luetuimpiin teemoihin. Trumpin viitoittamalla tiellä narsismista on tullut yleisesti hyväksyttävä persoonallisuuspiirre.

Kiinnostavuudesta on muodostunut merkittävä uutiskriteeri. Toimittajat toki suorittavat harkintaa yhteiskunnallisen merkittävyyden ja tärkeyden sekä kiinnostavuuden välillä, mutta ensisijaisesti juttuja kirjoitetaan lukijan hyöty edellä.

  1. Sanomalehti ei enää ole ”lupa painaa rahaa”

”Media ei palaa, eikä sen kuuluisikaan, siihen, mitä se oli 20 vuotta sitten”, Saarikoski muotoili. Hän muistutti, että sanomalehtiä ei alun perin perustettu suinkaan rahan takia, vaan suomalaisuuden vuoksi: luomaan yhteisöjä ja poliittisia kantoja. Tiedonkulkuun, ei viihteeksi. Vaikka tehtiin niillä rahaakin.

Tähän kultakauteen ei enää ole paluuta, mutta medialla menee juuri nyt ihan hyvin. Suurimmasta kriisistä on päästy yli, vaikka paljon on vielä töitä tehtävänä. Tulevaisuus näyttäytyy kuitenkin valoisana.

  1. Journalismi ei ole kuollut

Moni muistelee journalismin ”vanhoja hyviä aikoja”. Saarikosken mukaan journalismi oli varsin pitkään Suomessa erittäin auktoriteettilähtöistä ja jäykkää. Kansalaisten saatavilla oli yhdestä kahteen uutismediaa, joista tietoa imettiin. Koska vertailukohtia ei ollut, yleisö tyytyi siihen tietoon, jota heille annettiin.

Nyt saatavilla on enemmän tietolähteitä ja monipuolisempaa uutisointia kuin koskaan aikaisemmin. Vaikka voi olla yksittäisiä toimittajia, jotka eivät ole hyviä journalisteja, journalismi isossa kuvassa ei ole kadonnut, eikä katoa. Myöskin medialukutaito ja ymmärrys on lisääntynyt: toimittaja ei ole objektiivinen, Saarikoski lataa.

  1. Mediakriittisyys kasvaa

Koska tarjolla on enemmän uutislähteitä kuin koskaan aikaisemmin, on yleisö myös kriittisempää kuin koskaan aikaisemmin. Elämme median ylitulvan aikaa, Saarikoski julistaa.

Tämä johtaa siihen, että yleisö suhtautuu kuluttamaansa sisältöön entistä kriittisemmin ja toimittajat eivät todellakaan pääse helpolla. Kaikki uutissisältö syynätään tarkasti, ja tilastot, alkuperäinen kertoja sekä tarkat tietolähteet ovat tärkeässä roolissa. Eikä kukaan enää oleta, että media on erehtymätön ja oikeassa.

  1. Majakka pitää yhteisöä kasassa

Yhteisöt eivät ole ajan saatossa kadonneet mihinkään, vaan niiden toiminta on laajentunut ja muuttanut muotoaan. Digitalisaatio ja internet ovat avanneet meille pääsyn uudenlaisten yhteisöjen äärelle, jossa kaikki äänet saavat kukkia.

”Mediasta on tullut majakka, joka auttaa pitämään kansan kansana”, Saarikoski summaa. Uutislähteiden ympärille kokoonnutaan jakamaan tarinoita, keskustelemaan sekä luomaan uudenlaisia näkökantoja. Ja itse asiassa mediaa käytetään enemmän kuin koskaan ennen.

  1. Toimittajalla on (oikeasti) kiire, ole siis kiinnostava

”Jos yksi asia on varma, niin se, että taustoittaville lounaille ei ole enää aikaa”, Saarikoski summaa. Aikaisemmin viestintäammattilaiset saattoivat verkostoitua erilaisissa tilaisuuksissa toimittajien kanssa, mutta nyt verkostoituminen on siirtynyt lähes kokonaan sosiaaliseen mediaan.

Toimittajilla on kiire, ja tiedotteita kilisee postiin satoja päivittäin. Saarikoski toivoo, että tiedotteita laatiessa viestijät muistaisivat kertoa olennaisen napakasti ja jättää liian kuorruttamisen pois.

Toisaalta viestijöiden tulisi myös muistaa keskiössä kiinnostavuus: se, että yritys on tehnyt jotain omasta mielestään todella merkittävää, ei itsessään ole uutinen. Ajankohtaisuus sekä laajemmat yhteiskunnalliset merkitykset ovat asioita, jotka saavat toimittajan tarttumaan tiedotteeseen helpommin. Jos tiedote kertoo aiheesta, joka voi avittaa ihmiskuntaa tai muuten viedä meitä eteenpäin, siihen suhtaudutaan vastaanottavaisemmin.

 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Palkittua: aidosti osallistava strategian jalkautus –  "Tiukka raati perusteli palkintoa näin: ”Strategiaviestinnän haastavassa lajissa luotettiin vuorovaikutuksen voimaan ja siihen, että tuodaan strategia mahdollisimman lähelle jokaisen työntekijän arkea.”

Toivon, että palkat nousevat. Terveisin yrittäjä. – "Toivon, että ne nousevat roimasti sen takia, että teemme asioita joka vuosi paremmin, tehokkaammin ja luovemmin kuin edellisenä vuonna, jolloin viivan alle jää entistä enemmän euroja, joista jaetaan työntekijöille tuntuvia bonuksia."

Rusinanmurun terveisiä "kuumimmalta kasvualalta" – "Ammattitaitoiselle viestinnälle on Suomessa tällä hetkellä tilausta, koska organisaatiot ovat havainneet, että sisältöihin perustuva markkinointi sekä johdon ja asiantuntijoiden viestintävalmiuksien kehittäminen tuottavat tulosta."

Kuva: Kaiku Helsinki


Viestitkö ämpäristä vai sen sisällöstä?

Ystäväni, 70 ja risat, on ahkera WhatsAppin käyttäjä ja lähettelee aina piristäviä paikalliskuulumisia. Toissaviikolla sain kuvan ämpäristä – täynnä leipää. Vain 5 euroa! Kuvan mukana tuli monta hymiötä; vähän hölmöltähän ostos tuttavasta tuntui. Olikohan nyt joutunut leipurin huijaamaksi? Mutta toisaalta: paljon niitä muutkin ihmiset ostivat. Ja jäähän siitä hieno ämpäri talteen. Kuka nyt ei ämpäriä haluaisi!

Ämpärien vetovoima on kiehtova. Tuhannet suomalaiset ovat valmiita jonottamaan saadakseen ilmaisen tai huokean ämpärin. Minkä vuoksi? ”Tarvitsen ämpäreitä tavaroiden säilyttämiseen.” ”Ämpäri on kätevä autonpesussa.” ”Käytän ämpäriä aina, kun käyn saunassa.” No totta kai! Muun muassa näin Tokmannille jonottajat perustelivat ämpäritarvettaan Me naiset -lehden haastattelussa.

Ämpäri on selvästikin tarpeellinen. Ei ihme, että markkinoijat ovat tarttuneet sankoihin innokkaasti kiinni. Mitä kaikkea voisikaan myydä ämpärin oheistuotteena? Onko sisällöllä oikeastaan väliä – leipää tai viestintää – kunhan vain on ämpäri? Kuinka pitkään ämpärin vetovoima pitää pintansa? Kun asiakas on jo riemastunut joukkoliikenneämpäristä ja leipä-ämpäristä, ehkä seuraava kampanjaämpäri onkin se, joka tuntuu kuluneelta idealta. Silloin vilkaisee sisältöäkin kriittisemmin: ämpärillinen sukkia, en tarvitse, ei kiinnosta.

Varo kanavahuumaa

Kuvainnollisesti ämpärihuuma tuo mieleen jotain tuttua: kuoret ensin, sisältö sitten. Kun markkinointiviestinnän mahdollisuudet ovat kuin karkkikaupan tiski, iskee houkutus tehdä valintoja siksi, että muutkin tekevät tai että jokin asia tuntuu päivän jutulta. Ratsastetaan keinot ja kanavat edellä, siis.

Mennään kuumiin uusiin somepalveluihin! Kilpailijallakin on blogi! Tehdään hyvännäköisiä videoita! Infografiikkaa on pakko saada! Lisää tapahtumia! Pomon naama lehteen – mielellään sellaiseen, jota lukevat KAIKKI!

Kaikki edellä mainitut voivat olla perusteltuja toimenpiteitä. Ne voivat myös olla täyttä rahan- ja ajanhukkaa, jos niiden toteuttamista ohjaa kanavahuuma tai jopa kanavakiima. Huumainen viestijä ikään kuin valitsee ämpärinsä muiden vanavedessä ja lappaa sinne sisältöä miettimättä, oliko ämpäri alkujaankaan paras väline. Ehkä tuohikori olisikin palvellut kohderyhmän tarpeita paremmin. Ehkä kalliisiin kuoriin pakatusta sisällöstä tulikin tylsää markkinointihöttöä, kun luotettiin, että kyllä me osataan meidän tuotteista ja palveluista kertoa kiinnostavasti. Turha siihen nyt on liikaa aikaa käyttää!

Uusista mahdollisuuksista innostumisessa ei ole mitään pahaa, päinvastoin! Trendien seuraaminen ja rohkeus kokeilla ovat ihan valtavan hyviä asioita. Todellisiin tuloksiin pääsee käsiksi kuitenkin vasta silloin, kun on pakottautunut miettimään: Miksi?

Siis miksi?

Jotta sisältösi kiinnostaa ja erottuu muusta sisältötulvasta, seuraavista simppeleistä kysymyksistä on apua:

  • Miksi viestin – mitä vaikutusta tavoittelen?
  • Millainen on kohderyhmäni?
  • Mitä kohderyhmä tietää asiastani etukäteen? Miten oletettavasti suhtautuu?
  • Mitä hyötyä pystyn tarjoamaan kohderyhmälleni?
  • Mikä valitsemassani näkökulmassa on erottuvaa, herättävää tai yllättävää?
  • Ja osana muuta pohdintaa: Mitkä kanavat ja keinot tukevat tavoitteitani parhaiten?

Kutsumme tätä Kaiussa kiinnostavuusmuotoiluksi. Kun ymmärrämme, mikä sanomassa kohderyhmää kiinnostaa, sen jälkeen olemme valmiit tarttumaan kaikkiin mahdollisiin luoviin kanaviin ja keinoihin. Vaikka ämpäriin, jos se jostain syystä sattuisi olemaan sopiva ratkaisu.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kiinnostavuusmuotoilu –  "Sisältöjen tulva on tänä päivänä valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua ja saada oma viestinsä läpi? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava."

Tarjoatko faneillesi valtaistuimen vai valkosipulia? –  "Ymmärrämmekö, mistä asiakkaamme syttyvät? Osaammeko huomioida heidän hyötynsä ja kiinnostavuusmuotoilla viestimme heidän näkökulmastaan?

Älä hylkää sanoja – "Mitä tapahtuu, kun viestintä muuttuu kirjalliseksi? Hyvästi kehonkieli. Hyvästi äänensävy. Sanojen merkitys on sata prosenttia."

Kuva:  iStock (muokattu)


Scandic Hotels valitsi Kaiku Helsingin – markkinajohtajan pitää olla kiinnostavin

Pohjoismaiden suurin hotelliketju ja Suomen markkinajohtaja Scandic Hotels Oy on valinnut uudeksi viestintäkumppanikseen Kaiku Helsingin. Scandic on menestynyt erinomaisella asiakaskokemuksella ja haluaa tuottaa asiakkailleen myös entistä kiinnostavampaa sisältöä.

Scandicin ja Kaiku Helsingin yhteistyösopimukseen sisältyvät ulkoisen viestinnän suunnittelu sekä viestinnän kiinnostavuusmuotoilu, ideointi ja toteutus.

”Halusimme kumppanin, joka on valmis tekemään töitä ketterästi yhdessä, osana tiimiämme. Kaiussa meidät vakuutti kyky luoda kiinnostavaa sisältöä meille tärkeistä asiakkaiden kokemuksista”, kertoo Scandic Hotelsin toimitusjohtaja Aki Käyhkö. ”Scandic Hotels valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi alkuvuodesta 2017*. Taustalla on vuosien työ, jossa olemme onnistuneet nostamaan henkilöstön sitoutuneisuutta ja intoa palvella asiakasta entistä paremmin. Haluamme kehittää omaa viestintäämme määrätietoisesti.”

”Kaiun vahvuus on valmentava ote ja asiakkaan sparraaminen kaikessa tekemisessä. Scandicin täytyy markkinajohtajana olla tämän päivän markkinointiviestinnän etulinjassa ja liikkua kiinnostavasti verkossa, asiakkuus- ja sisältömarkkinoinnissa sekä myyntiä tukevassa mediaviestinnässä”, sanoo asiakkuudesta Kaiku Helsingissä vastaava Markku Vänskä.

Kaiussa asiakkuutta hoitavat viestinnän suunnittelija Sanna Puutonen, viestintäkonsultti Maija Kestilä sekä viestintäkonsultti Markku Vänskä.

Kuvia: https://kaikuhelsinki.kuvat.fi/kuvat/Kaiku_Scandic/

Lisätietoja:
Aki Käyhkö, toimitusjohtaja, Scandic Hotels Oy
Puh. 040 509 9800
aki.kayhko@scandichotels.com

Pete Saarnivaara, toimitusjohtaja, Kaiku Helsinki
Puh. 050 568 8635
pete.saarnivaara@kaikuhelsinki.fi

Kaiku Helsinki on valmentava viestintätoimisto. Tavoitteenamme on tehdä asiakkaistamme kiinnostavimpia omassa kategoriassaan kiinnostavuusmuotoilun avulla. Teemme sen valmentamalla, vaikuttavalla suhdetyöllä ja kiinnostavilla sisällöillä. Haluamme kaikessa toiminnassamme vahvistaa asiakkaittemme osaamista. Myyntikatteemme vuonna 2016 oli yli kaksi miljoonaa euroa. www.kaikuhelsinki.fi

Pohjoismaiden suurin hotelliketju Scandic koostuu 14 400 tiimiläisestä, lähes 230 hotellista sekä 44 000 hotellihuoneesta. Scandic Friends on laajin pohjoismainen hotellialan kanta-asiakasohjelma, jolla on yli 2 miljoonaa jäsentä. Yritysvastuu on tärkeä osa Scandicin arvoja ja Scandic on valittu Pohjoismaiden parhaimmaksii hotellibrändiksi  (Best Hotel Brand in the Nordic countries, BDRC). Scandic on listautunut Tukholman Nasdaqiin 2. joulukuuta 2015. www.scandichotelsgroup.com

*Scandic valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work 2017 -tutkimuksen suurten yritysten sarjassa.


Älä hylkää sanoja

Salla Syrman

Oletko törmännyt kuvaan, joka rinnastaa nykyihmisen viestintätaidot esihistorialliseen aikaan?

(Lähde: Reddit)

Tarve ilmaista tunnetta kuvin on hyvin ymmärrettävä. Kun kohtaamme toisen ihmisen kasvotusten, paljon vuorovaikutuksesta rakentuu sanattoman viestinnän varaan. Ei 93 prosenttia, kuten Mehrabianin klassikkotutkimusta usein mutkia oikoen tulkitaan, mutta merkittävästi kuitenkin. Kehonkieli ja äänensävy ovat meille tärkeitä – ja ristiriitatilanteissa jopa tärkeämpiä vihjeitä kuin sanat. Kädet puuskassa huokaistu ”kiva tavata” ei vakuuta sanoman vilpittömyydestä.

Mitä tapahtuu, kun viestintä muuttuu kirjalliseksi? Hyvästi kehonkieli. Hyvästi äänensävy. Sanojen merkitys on sata prosenttia. Siksi esimerkiksi sarkasmi sähköposteissa on tutkimusten mukaan vaikea laji. Siksi se, mikä voi kirjoittajan mielestä olla ytimekkäästi ilmaistu, saattaa lukijan mielestä tuntua tylyltä. Rivien välistä luettavaksi tarkoitettu jää kirjoittajan korvien väliin.

Tunne ei taitu tekstiksi helposti. Emojit auttavat. Tämä oli ystävällinen pyyntö. Se oli muuten vitsi. Ihan hyvää tarkoitan tällä palautteella.

Silmänisku sinulle, arvoisa asiakas

Kun aloitin kirjallisen viestinnän valmentamisen kymmenisen vuotta sitten, monilla yrityksillä oli tiukka hymiölinja: hymiöiden ei katsottu kuuluvan ammattimaiseen viestintään. Ei ainakaan sähköpostitse. Eikä varsinkaan asiakkaille. Katsotaan, miten saat edullisemman sähkösopimuksen ;).

Sittemmin linjaukset ovat höllentyneet. Emojit kuuluvat asiakaspalveluun somessa tai chatissa. Tutkimukset rohkaisevat, että myös työpaikkasähköposteja uskaltaa jo värittää hymiöin. Millaiseksi muotoutuu sanojen rooli? Helpottuuko työelämän kirjoittajan taakka, jos voikin keskittyä asiasisällön ytimeen ja koodata tunnelatauksen tekstiin kuvin?

Kenen pitää osata kirjoittaa?

Tuskinpa sanat ovat mihinkään katoamassa – ainakaan työelämän viestinnästä. Sävyn hallinta on olennainen osa kirjoittajan työkalupakkia. Uskon, että sen merkitys vaan korostuu, kun sisältöjen määrä jatkuvasti kasvaa. Taitaville kirjoittajille riittää työelämässä kysyntää, julistettiin Hesarissa alkuvuodesta.

Asiakkaan aidosti huomioiva vastaus erottuu hymiöllä piristetystä rutiinikuittauksesta. Asiantuntija, joka osaa tekstillään luoda itsestään helposti lähestyttävän kuvan, puhuttelee tehokkaammin kuin kryptinen besserwisser. Kollegoilleen ystävällisesti kirjoittava avunpyytäjä saattaa saada vastauksen nopeammin kuin tiukkasanainen tylyttäjä.

Yrityksissä on totuttu miettimään brändin tone of voicea tarkkaankin. Markkinointi- ja viestintäihmiset saattavat olla taitavia soveltamaan ohjeita käytännössäkin ja loihtimaan oikeansävyisiä tekstejä tai somepostauksia. Vaan millaiseen sävyyn viestivät kaikki muut avainhenkilöt, joiden kirjallinen jälki näkyy ja kuuluu? Asiakaspalvelu, myynti, asiantuntijat, johto?

Sävyn hallinta vaatii treenausta

Totta kai jokaisella ihmisellä yrityksen edustajana on oma, yksilöllinen äänensävynsä – myös kirjallisesti. Tarkoitus ei ole, että kaikki kuulostaisivat samalta silotellulta yritysviestinnältä ja persoonat peittyisivät tekopirteän tekstin alle. On kuitenkin tunnistettava, missä tilanteissa yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan.

Esimerkiksi: Asiakas tutkii hienoja, innostavia nettisivuja, mutta yhteydenottopyyntöön saapuva vastaus on sävyltään kuin Aina Inkeri Ankeisen kynästä. Millainen mielikuva yrityksestä jää?

Sopivan sävyn luominen tekstiin sanoilla ei ole yhtä helppoa kuin hymiön valinta. Ystävällisin terveisin viestin lopussa ei vielä tee sähköpostista ystävällistä.

Sävyn hallinta vaatii treenausta, ihan niin kuin selkeän, kiinnostavan tekstin tuottaminen ylipäätään. Kirjoittamista oppii kirjoittamalla ja saamalla palautetta – ei lukemalla ohjeistuksia tai yleisluontoisia vinkkejä. Siksi Kaiussa uskomme kirjoittamisvalmennuksiin, jotka rakentuvat osallistujien omien tekstien ympärille.

:-)

Yläkuva: Reetta Martikainen / Jambon


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

KonKaiku-tekstinsiivousmenetelmä –  "Kirjoittamista oppii kirjoittamalla - säännöllisesti ja ajatuksella.

Kirjallisen viestinnän kauhukammio, osa 1: Möröt päivänvaloon – "Tervetuloa Kirjallisen Viestinnän Kauhukammioon, jossa kapulakieli rieuu valtoimenaan ja rumat sanahirviöt näyttävät mustuneita hampaitaan."

Siakas, laitetaanko verkkokuppaan kilapilu? – "Typopirulainenäyttäytyy silloin, kun vähiten odotat. Sillä on yliluonnollinen kyky piiloutua pisteiden tai pilkkujen taakse oikolukemisen ajaksi ja tulla esiin vasta silloin, kun esimiehesi katsoo tuotostasi."

Kuva: Reetta Martikainen / Jambon