Mikä jeesaa, kun kaksi yrityskulttuuria sulautetaan yhteen? Arvot ja läpinäkyvyys nostettiin kulmakiviksi Scandicin integraatioviestinnässä

Scandic kasvoi viime vuodenvaihteessa tehdyn yrityskaupan myötä Suomen suurimmaksi hotelliyritykseksi. Kahden erilaisen yrityskulttuurin yhdistäminen on viestinnällinen haaste. Tehtävä on kuitenkin hyvin selkeä, kun lähtökohtana on yksilön arvo ja viestinnän läpinäkyvyys.

”Tahtotilamme on tehdä integraatiosta niin avoin ja läpinäkyvä kuin mahdollista”, viitoitti tulevan tien Scandic Hotelsin toimitusjohtaja Aki Käyhkö suunnitellessamme Suomen hotellihistorian suurimpaan yrityskauppaan liittyvää viestintää syksyllä 2017.

Oli itsestään selvää, että myös arvot nostetaan viestinnän keskiöön. Scandicilla on vahva arvopohja, jonka tuntevat yrityksen kaikki työntekijät. Arvot ovat Be You, Be Caring, Be a Pro ja Be Bold. Be You -arvon mukaisesti myös Scandicin toimitusjohtaja luotsasi omalla persoonallaan vahvasti yhdentymismatkaa.

Matka yhdeksi – BeOne!

Restelin hotellipuolen 1400 työntekijää oltiin johdettu melko autoritäärisesti. Cumulus-hotelliketjun hotellit edustivat pääosin keskitasoa, ja koettiin asiakaskunnassa tutuiksi ja turvallisiksi. Scandic-hotellit miellettiin kliinisemmiksi, ruotsalaisomisteisiksi business-hotelleiksi. Scandicin Suomen maaorganisaatio oli Scandic-konsernin paras paitsi kannattavuudessa, myös asiakas- ja henkilöstötyytyväisyydessä. Yhtiö oli vuotta aiemmin valittu Suomen parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -tutkimuksessa. Valinta oli aikaansaanut hyvää tekemisen meininkiä ja ylpeyttä 900 työntekijän keskuudessa.

Scandicin johdon tahtotilana oli nyt tehdä integraatiosta mahdollisimman avoin ja läpinäkyvä ja panostaa vahvasti sekä sisäiseen että ulkoiseen viestintään. Haluttiin, että yhtiöissä kaikki tietävät, mitä tapahtuu ja mitä on odotettavissa.

Viestintä nostetaan Scandicin arvoista. Se on rohkeaa ja korostaa ammattimaisuutta, kunkin työntekijän arvoa, yhtenäisyyttä vastuullisuutta ja välittämistä. Lisäksi se on jatkuvaa. Näkemyksenä oli myös ymmärrys siitä, että se, mikä on sisäistä, on ulkoista ja päinvastoin.

Muutos on haaste, joka tiedostettiin. Muutos askarruttaa ja aiheuttaa vastarintaa niin uusien kuin vanhojenkin työntekijöiden keskuudessa. Keskeisenä ideana oli madaltaa tätä kynnystä ja tehdä uusille työntekijöille uusi työnantaja niin helposti lähestyttäväksi kuin mahdollista. Samalla vanhat työtekijät haluttiin tutustuttaa uusiin työkavereihin. Kunkin työntekijän arvoa yksilönä haluttiin Scandicin arvojen mukaisesti korostaa.

Integraatiomatkan sloganiksi ja myönteiseksi yhdentymiskehoitukseksi valittiin Be One. Siitä tehtiin logo, jossa O-kirjaimen korvaa sydän.

Kirjeitä ja kavereita

Heti liiketoimintakaupan varmistuttua joulukuussa 2017 lähetettiin uusille työntekijöille tulevista tapahtumista informoiva lämminhenkinen tervetuliaiskirje Scandicin toimitusjohtajan nimissä. Kirjeen viesti oli halu toimia aidosti ja läpinäkyvästi yhteistyössä yhtenä porukkana.

Vuoden vaihduttua integroituminen konkretisoitui. Scandicin johto vieraili Restelin konttoreilla. Hotelleihin riensivät tehtävään koulutetut BeOne-kaverit. He varmistivat, että uudet tiimiläiset pääsivät jouhevasti mukaan osaksi toimintaa. Ensisijaisesti he toimivat mentoreina hotellien esimiehille. ”Heiltä voi kysyä mitä vain, eikä tyhmiä kysymyksiä ole.”

Tervetuliaisvideossa toimitusjohtaja toivotti uudet työntekijät tervetulleiksi. Heidät kutsuttiin mukaan työtekijöiden aktiiviseen Facebook-ryhmään. Tervetuliaispaketissa he saivat toimitusjohtajan henkilökohtaisen tervehdyskirjeen ja yöpymislahjakorttien lisäksi oli TERVETULOA TIIMIIMME! -opas. Oppaassa avattiin ydinviestit, arvot, missio ja johtoryhmä leikillisen pelin avulla. Scandic-sanastolla he saivat ensiotteen uudesta terminologiasta huumorilla höystettynä.

Uusissa yksiköissä pidettiin ennen brändäysten alkamista Aki on tour -sessioita, joissa työntekijöillä oli mahdollisuus tutustua uuteen isäntäänsä. Samalla kutsuttiin paikallismediaa paikalle.

Eroon ennakkoluuloista viikkoviesteillä

Integraatioviestinnän pääkanavaksi polkaistiin käyntiin uusi julkaisu; BeOne-VIIKKOVIESTI. Julkaisulla haluttiin säännöllisesti viestimällä kertoa, mitä tukikonttorilla ja kentällä tapahtuu sekä vahvistaa yhtenäisyyden tunnetta arvopohjaisesti. Ennakkoluuloja hälvennettiin sekä vanhassa että uudessa leirissä. Tammikuun alusta juhannukseen julkaistiin yhteensä 22 BeOne-VIIKKOVIESTIä.

Liiketoimintajohtajat kirjoittivat BeOne-VIIKKOVIESTIN pääkirjoitukset vuoroviikoin. Brändäystarinat kerrottiin tapahtumapaikkakunnilta. Brändäyspäivästä tehtiin yhteinen juhla, jossa kuohuviinein ja kakuin fiilisteltiin uutta alkavaa taivalta Scandicina.  Julkaisuun sisällytettiin kunkin viikon mediatiedotteet ja -osumat. Ne kertoivat työntekijöille, miten heistä ja yhteisestä yrityksestä on viestitty ulospäin. Hotellinjohtajat nostettiin toimintapaikkakunnilla näkyviksi.

Uudet tiimiläiset tutuiksi

VIIKON TIIMILÄINEN -palstalla pureuduttiin haasteltavan tiimiläisen persoonaan ja arvostuksiin. Arvot käsiteltiin tarkoin. Tiimiläiset nostettiin ”kummastakin leiristä” vuoroviikoin.  Julkaisussa tuotiin vahvasti esille arvojen mukaiset toimintaperiaatteet, jotka koskivat kestävää kehitystä ja esteettömyyttä.

Arvojen mukainen toiminta tarkoitti myös keväällä 2018 läpiviedyssä yhteistoimintaprosessissa läpinäkyvyyttä, kuulluksi tulemista ja lakivelvoitteet ylittävää työllistymisen tukemista.

”Arvomme ohjaavat vahvasti henkilöstömme päivittäistä työntekoa. Kokemuksemme mukaan työntekijöiden on helppo sitoutua yritykseen, jossa on vahva arvopohja. Myös uudet scandiclaiset ovat ottaneet arvomme omikseen. Meille on tärkeää, että jokainen saa olla töissä oma itsensä ja tehdä työtä oman persoonansa kautta”, totesi henkilöstöjohtaja Riikka Mattila.

Scandic valittiin toistamiseen Suomen parhaaksi työpaikaksi helmikuussa 2018 ja Euroopan kolmanneksi parhaaksi työpaikaksi kesäkuussa 2018.

Ulkoinen viestintä nivottiin hotellibrändäyksiin

Ulkoisen viestinnän ydin olivat uudet hotellit. Ydinviesteiksi nostettiin nouseminen Suomen johtavaksi hotelliyritykseksi, toiminnan laajentuminen 31 paikkakunnalle ja ylivertainen asiakaskokemus.

”Scandicin brändi rakentuu asiakaskohtaamisissa. Tärkein voimavaramme ovat työntekijät, jotka kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä, jonka toteutustapaan he pystyvät vaikuttamaan”, Aki Käyhkö summaa.

Tammikuussa julkistettiin Scandic-brändin alle siirtyvien yksiköiden nimet ja tuleva brändäysaikataulu. Brändäyskevään pyörähtäessä käyntiin helmikuun lopussa pidettiin kaksi mediatilaisuutta, ja media pidettiin ajan tasalla koko kevätkauden. Ensimmäinen Cumulus muutettiin Scandic-hotelliksi Helsingin Meilahdessa. Hotellit brändättiin kovaa tahtia, pääosin kolmen hotellin viikkovauhtia. Cumulus-hotelleista viimeisenä vuorossa oli kesäkuun alussa kylpylähotelli Eden Nokialla.

Scandic sai fuusion myötä useita perinteikkäitä hotelleja, joilla on tärkeä merkitys varsinkin paikallisille asukkaille. Klassikkonimet päätettiin säilyttää. Joillakin jopa palautettiin käytöstä poistuneet nimet takaisin. Esimerkiksi Rovaniemen Pohjanhovi, Vaasan Waskia ja Kuopion Atlas saivat takaisin historialliset nimensä. Myös Crowne Plaza Helsingin Mannerheimintiellä ottaa vuoden 2019 alussa takaisin vanhan nimensä ja palaa Hesperiaksi.

”Monilla uusista hotelleistamme on paikkakunnillaan pitkät perinteet ja ikoninen asema. Haluamme kunnioittaa näiden hotellien historiaa, mikä näkyy myös nimivalinnoissa”, kertoo Scandicin kaupallinen johtaja Christian Borg.

Integraatiomatka jatkuu yhä. Uusiin hotelleihin viedään Scandicin toimintakonsepteja. Useat entiset Cumulus-hotellit ovat remontin tarpeessa ja investoinnit uusiin kohteisiin vievät vielä muutaman vuoden. Kahden erilaisen toimintakulttuurin sulauttamisessa riittää työsarkaa. Onnistuneiden asiakaskokemusten luominen on jokapäiväinen yhteinen tehtävä niin vanhoissa kuin uusissa hotelleissa. Yhteisen arvopohjan siivittämänä. Läpinäkyvästi.

integraatioviestintä
Aki Käyhkö ensimmäisenä brändätyn Scandic Meilahden 11. kerroksen sviitissä, kuva Leena Piirto

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

http://kaikuhelsinki.fi/blogi/kaiku-helsingista-l-arkkitehtien-strateginen-viestintakumppani/

http://kaikuhelsinki.fi/yleinen/suunterveydesta-kansallinen-ilmio/


kaiku harjoitteluhaku

Mikä pitää sinut #vauhdissa? Tule meille harjoittelijaksi!

”Olen utelias, valveutunut ja tiedostava, ja tahdon aina oppia lisää siitä, mikä ihmisiä liikuttaa ja yhdistää ja miten me koemme, ymmärrämme ja havainnoimme maailmaa ympärillämme.”

”Minua ajaa rakkaus kieleen.”

”Innostukseni tarttuu muihin ja parantaa työilmapiiriä.”

”En mene sieltä, mistä aita on matalin.”

”Uskallan kertoa mielipiteeni.”

”Rakastan miettiä jutuille hyvää aloitusta ja lopetusta.”

”Sytyn musiikista ja taiteesta.”

”Laadukas sisältö on minulle kunnia-asia.”

– Kaiun aiemmat harjoittelijat –

Kaiun harjoittelijahaku käynnistyy jälleen!

Etsimme joukkoomme erinomaisella asenteella varustettuja tyyppejä, joilta löytyy kiinnostusta ja näkemystä viestintään.

Hyvällä harkkarikandidaatilla on halu oppia uutta, notkea kynä sekä erinomainen suomen ja englannin kielen taito, takana jo muutama vuosi korkeakouluopintoja sekä CV:n täytteenä myös aiempaa kokemusta viestinnästä – oli se sitten peräisin töistä, järjestömaailmasta, opiskeluprojekteista tai vapaaehtoishommista. Arvostamme myös, jos olet jo tutustunut digiviestintään, hakukonemarkkinointiin tai markkinoinnin automaatioon. Jos olet aktiivinen somessa, siitäkin kannattaa mainita!

Harjoittelu alkaa marraskuun alussa tai sopimuksen mukaan.

Kiinnostaako sinua:

  • Kokopäiväinen työ viestintätoimistossa
  • Vauhdikas 6 kk harjoittelijaohjelma, jonka aikana koulutamme sinut konsultinaluksi
  • 1 500 euron kuukausipalkka + aika tosi hyvät työsuhde-edut
  • Mahdollisuus oppia ammattilaisilta ja tehdä loistavaa viestintää?

Jos vastaus on kyllä, meitä kiinnostaa kuulla sinusta enemmän!

Ai ketkä me?

Kaiku Helsingin tavoitteena on tehdä asiakkaistaan kiinnostavimpia omassa kategoriassaan kiinnostavuusmuotoilun avulla. Teemme sen valmentamalla, vaikuttavalla suhdetyöllä ja kiinnostavilla sisällöillä. Haluamme kaikessa toiminnassamme vahvistaa asiakkaittemme osaamista.

Kaiku Helsinki on myös ja ennen kaikkea joukko kovan luokan osaajia, joille töissä viihtyminen on töissä käymisen ehto. Meidät pitää vauhdissa palo tehdä hurjan kiinnostavaa viestintää. Välillä myös pitkäksi venyvät ideointisessiot. Ja Bella Italia. Ja seisomatyöpöydät. Ja koiranpennut. Ja Bottan portaikkoon eksyneet julkimot. Muun muassa.

Lähetä CV:si ja täytä hakemuksesi viimeistään 23.9. osoitteessa www.rekrytointitalli.fi/avoimettyopaikat. Kerro hakemuksessasi, mikä pitää sinut vauhdissa – mistä sytyt, mille palat ja mitä tavoittelet töissä ja töiden ulkopuolella?

Lisätietoja harjoittelusta antaa Rekrytointitallin Timo Manninen ke 12.9. klo 13–16 ja pe 21.9. klo 13–15, puh. 0400 793 506.

Kaiun tiiminvetäjät Inari ja Katariina sekä Kaiun nykyinen harjoittelija Julia ovat WhatsAppissa valmiina vastaamaan mihin tahansa harjoitteluun liittyviin kysymyksiisi ke 19.9. klo 11–14 numerossa 050 5877737.

Psst! Seuraa harjoittelijahaun etenemistä ja kalasta parhaat vinkit Kaiun somekanavista:

kaikuhelsinki.fi/blogi

instagram.com/kaikuhelsinki

linkedin.com/company/kaiku-helsinki/

twitter.com/kaikuhelsinki

 


Häviääkö työstäsi hallinnan tunne? Näin parannat työpäivääsi

Hoidatko työpäiväsi aikana sen seitsemäätoista asiaa? Niin mekin täällä Kaiussa. Yleensä se on mukavaa, mutta haitalliseksi stressiksi tilanne yltyy, kun hallinnan tunne omasta työstä katoaa tai tilanne kestää pitkään.

Keräsin kaikulaisilta vinkkejä oman työn organisointiin – näin meidän porukkamme pitää työt hallussa. Aihe ei ole ihan helppo, sillä yhden tapa ei välttämättä toimi toiselle. Saipa keskustelu aikaan jopa pienoisia väittelyitäkin – erityisesti siitä, onko digi vai paperi parempi, tähän tapaan:

”Hommat pysyvät kasassa siten että päivien kohdalle kirjoitan kaikki palaveri, menot ja dedikset. To-do-lista kulkee siinä vieressä posti-it-lapulla, jossa jokaisen duunin perään on merkitty, minä päivänä aion ne tehdä.”
- Kaikulainen 1

”Paperikalenterin käyttäjä näyttää muumiolta, joka ei opi digiaikaa.”
- Kaikulainen 2

Ihminen sisäistää tekemällä käsin. Tuhansia vuosia kehittynyt prosessi ei muutu samassa tahdissa kuin tekniikka kehittyy. ”
- Kaikulainen 1

Tässä kolme asiaa, joista emme luovu, vaikka toteutustavasta olisimmekin eri mieltä

1. Kalenteri järjestykseen

Kalenterin käyttäjissä on useampaa koulukuntaa. Mihin sinä kuulut?

  • Tapaamiset organisoiva käyttäjä. Kalenterissa on palaverit, tapaamiset ja ehkä deadlinet. Ei muuta ylimääräistä.
  • Kalenterilla työtään organisoiva käyttäjä. Tällä kalenteroijalla on kalenterissa aika varattu sähköpostien kirjottamiselle ja jokaiselle päivän aikana tehtävälle hommalle. Palikoita voi siirrellä, jos tulee yllättäviä hommia väliin.
  • Multitaskaava superkäyttäjä. Samassa näkymässä on jaettuna useita kalentereita: on omaa kalenteria, työkalenteria ja perhekalenteria. Omille töille ja tapaamisille on värikoodauksia ja muistutuksia.
  • Kalenteri päässään pitävä käyttäjä. Tapaamiset ovat lähinnä omassa muistissa – tämä tosin toimii harvalle. Jos olet usein myöhässä tai unohtelet tapaamisia, tee asialle jotain. Jos et kuitenkaan aiheuta kanssaihmisille harmaita hiuksia tai pahennusta työpaikalla, anna mennä. Kalenterin käyttäminen ei ole lakisääteistä.

2. Muistutukset ja viestiäänet kuriin

Aivotutkijakin sen vinkkaa: keskeytykset lisäävät virheitä ja saavat työn kestämään pidempään.  Sulje siis turhat notifikaatiot puhelimestasi ja varmista, ettei tuleva sähköposti pomppaa ruudulle. Laita puhelin tarvittaessa äänettömälle, jos tarvitse aikaa keskittyä. (Tähän on kyllä pakko todeta, että tämä kaikki kuulostaa helpolta, mutta on oikeasti vaikeaa: asiat eivät etene, jos et ole valmiina vastaamaan.)

3. To-do-listat järjestykseen

Nykyaikainen versio to-do-listoista ovat tietysti IT-puolella käytetyt tiketit. Toinen haluaa ehdottomasti paperiversion. Yhdellä on sovellus, joka toimii puhelimessa ja läppärillä. Oli toteutustapa mikä tahansa, lista pitää kaaosta hallinnassa, eikä mikään unohdu. Tutkimusten mukaan ennen nukahtamista listan tehneet myös nukkuivat paremmin kuin ne, jotka eivät listaa tehneet.

Esimerkiksi tässä Guardianin jutussa annetaan hyviä vinkkejä siihen, minkälainen hyvä todo-listan pitäisi olla.

+ Viimeiseksi annan sinulle vielä bonusvinkin, jonka avulla olen luvannut itselleni selviytyväni kaikesta, pahimmastakin työsumasta tai stressitilanteesta. Hengitä rauhassa. Kun tätä sinnikkäästi jatkaa, tilanne kuin tilanne lopulta ratkeaa. Jos olet unohtanut, miten (yllättävän moni ei nimittäin osaa hengittää), lue vinkit vaikkapa Hyvä Terveys -lehdestä.


Tajusiko kukaan panostusta?

Tuulikki Rautiainen

Kerron teille nyt salaisuuden. Sellaisen, mistä kahvihuoneessa ohimennen keskusteltiin, mikä ei ollut alun perin tarkoitettu julkiseksi, mutta paljasti tiedostamattoman asenteen myös suutarin lasten keskuudessa.

Vuoden alussa vietimme strategiapäivää koko Kaiku Helsingin työntekijä- ja kumppanijoukon kanssa. Päivän aikana tehtiin kaikkea, mitä perusstrategiapäivässä tehdään: asetetaan tavoitteita, keskustellaan niihin pääsemisestä ja opitaan yhdessä, sekä tietysti syödään ja pidetään hauskaa. Päivästä jäi kokonaisuutena positiivinen fiilis. Kaiku Helsingin suunta on hyvä, kasvutavoitteet kunnianhimoisia ja askelmerkit kohdallaan. Nyt vaan tehdään yhdessä.

Viikonlopun jälkeen kysyin Kaiun toimarilta Peteltä, että pitäisiköhän jonkun kirjoittaa blogipostaus perjantain annista. Peten mielestä idea oli hyvä, ”…mutta ei varmaan siitä työyhteisötaito-osuudesta.”

”Miksi se on salaisuus?”

Työyhteisön kehittäminen, työntekijöihin panostaminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen ovat parasta, mitä yritykset voivat tehdä pitääkseen huolta tärkeimmästä kilpailuvaltistaan, eli oppimiskyvystään, myös asiakkaiden näkökulmasta. Mikseivät asiakkaat ja kaikki muutkin haluaisi lukea, että heidän tärkeistä yhteistyökumppaneistaan pidetään huolta, heidän osaamistaan kehitetään ja heitä haastetaan?

Työntekijäkeskeinen yrityskulttuuri on jokaisen aikaansa seuraavan johtajan fokuksessa, mutta erittäin harvoin (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta) siitä kerrotaan ylpeästi ääneen talon ulkopuolella. Ehkä siitä mainitaan intrassa pienessä uutisessa, mutta sitäkin karsastetaan, koska kaikki eivät ehkä päässeet sillä kertaa osallistumaan valmennukseen, eikä ketään haluta jättää ulkopuolelle. Haloo. Samalla logiikalla kenenkään menestystä, onnistumisia tai saavutuksia ei voisi juhlia, koska kaikki eivät olleet mukana saajapuolella tai tekijöinä.

Kehitä osaamista ääneen

Valmennusohjelmia suunnitellessani pohdin asiakkaiden kanssa aina sitä, miten osaamisen kehittämisestä kerrotaan niin talon sisällä kuin ulkopuolellakin. En halua kehittää henkilöstön osaamista niin, ettei kukaan koskaan tajunnut miten paljon heihin panostettiin.

Ympäröivä maailma muuttuu, neljäs teollinen vallankumous on käynnissä ja kovista tekijöistä käydään tiukkaa kisaa. Tämä kaikki johtaa siihen, että osaamista on pakko viedä ihan uudelle tasolle, niin työnantajan kuin meidän työtätekevienkin. Haluamme molemmat kehittää työtapoja liiketoiminnan vaatimusten mukaisesti. Haluamme olla ylpeitä työpaikastamme. Väitän, että parasta HR-viestintää ja työnantajamielikuvamarkkinointia on sen kaiken arjessa tapahtuvan hyvän retosteleminen ääneen niin, että kilpailijatkin kuulevat. Ehkä se poikii jotain hedelmällistä yhteistyötä toimialan sisällä, joka vie kaikkia eteenpäin. Ehkä se antaa asiakkaalle kimmokkeen jatkaa tulevaisuudessakin yhteistyötä, koska kaikki haluavat tehdä yhteistyötä menestyjän kanssa. Ainakin se lisää työntekijöiden ylpeyttä ja sitoutuneisuutta työnantajaansa ja vahvistaa työnantajakuvan lisäksi myös itse valmennusohjelman vaikutusta.

Luottamus lisää onnellisuutta

Nyt kerron, mikä minulle jäi päällimmäisenä Kaiun strategiapäivän työyhteisösessiosta mieleen: luottamus. Luottamus käsitteenä ja erilaisina ilmentyminä. Lyhyehkössä tuokiossa käydyt keskustelut herättivät minussa ajatuksia ja odotuksia itseäni kohtaan, ei odotuksia muutoksesta, jonka joku muu toteuttaisi. Sattumalta sitten viikonloppuna luin artikkelin aihetta sivuten Harvard Business Reviewsta. Sen mukaan luottamus yhdistettynä merkitykselliseen toimintaan stimuloi aivoissa oksitosiinituotantoa, joka puolestaan tuottaa onnellisuutta. Tiivistetysti voidaan sanoa, että luottamus ja merkityksellisyys työssä luovat mekanismin, joka tuntuu onnellisuudelta.

Täällä on siis talo täynnä onnesta hyriseviä, tai ainakin siihen eväitä saaneita asiantuntijoita, jotka taas tänäänkin ovat jakaneet osaamistaan asiakkaidemme kanssa. Kehitämme osaamistamme, ja Kaiku Helsinki tukee meitä. Onko tätä parempaa uutista olemassakaan meidän asiakkaidemme näkökulmasta?


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Johtamisoppia judosta –  "Judo tarkoittaa joustavaa tai pehmeää tietä. Vastustajan voimaa pyritään aina käyttämään hyväksi. Hyvä johtaja pystyy samalla tavalla kääntämään työyhteisön muutosvastarinnan tai negatiivisen ilmapiirin edukseen, jos hän kuuntelee ja arvostaa ihmisiä."

Kaiun työsuojelu - viisi vinkkiä parempaan työelämään – "Työpäivän aikana pikku juttuihin huomiota kiinnittämällä viestintäkonsultin ja viestinnän suunnittelijan mieli pysyy positiivisena. Näillä vinkeillä account executivet ja sales managerit löytävät sisäisen zenin."

Ratkaisetko konfliktin työpaikalla statement-Peltoreilla vai keskustellen? – "Me-hengen synnyttäminen ja ylläpitäminen ei ole kiinni pelkästään henkilökemioista. Hyvä työilmapiiri syntyy harvoin itsestään - sen luomista pitää harjoitella."

Kuva: iStock


Kaiun työsuojelu - Viisi vinkkiä parempaan työelämään

Juho Toivonen

Työpäivän aikana pikku juttuihin huomiota kiinnittämällä viestintäkonsultin ja viestinnän suunnittelijan mieli pysyy positiivisena. Näillä vinkeillä account executivet ja sales managerit löytävät sisäisen zenin.

  1. Anna omakehun haista ja taputa itseäsi selkään oikein kunnolla – niin, että iholle jää punaiset kämmenen jäljet. Kehu samalla työkaveriasi. Työkaverin kehumisessa vältä liian kovaa lyömistä.
  2. Elä hetkessä, koska työelämä on tässä ja nyt. Työpäiviä ei riitä loputtomiin. Mitä jos tämä onkin viimeinen työpäiväsi? Operatiivisen toteutuksen ja strategisen konsultoinnin nautinto on nykyhetkessä tekemisessä, joten ota siitä kaikki irti.
  3. Anna negatiivisten tunteiden ja vastoinkäymisten virrata lävitsesi. Työelämä jatkuu ja jatkuu ja vastoinkäymisissä kartutat osaamistasi ja työminäsi tunneälyä. Ota kaikki oppi irti työelämän tunteiden ja tapahtumien kirjosta.
  4. Keskity itseäsi kiinnostaviin asioihin. Jos pulssisi kiihtyy ja silmäsi kirkastuvat kuukausiraportin kirjoittamisesta, niin haali niitä itsellesi. Nauti täysin rinnoin itseäsi kiinnostavien tehtävien toteutuksesta.
  5. Varaa itsellesi myös omaa aikaa. Kun työelämä tuntuu raskaalta, on hyvä hengähtää hetki. Ota kupponen yrttikamomillaterveysteetä ja mieti kohtia 1-4. 

Rakkaudella,

Työsuojelu


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

"Työsuojelu tässä moi!" – "Miten Työsuojelu on saanut koukutettua meidät faneikseen? Kysytään."

Työpaikka on terve, kun se leikkii ja tekee töitä – "Kaiun kiireinen arki on täynnä ylläreitä sekä suunniteltuja jänniä tilanteita, joissa hän kasvaa tiedostamattaan ja tiedostetusti."

"Tämän piti olla valmis eilen" (***sisältää lahjan lukijalle!***) – "Keräsimme 10 huomioitavaa asiaa aikatauluttamiseen ja teimme teille valmiit pohjat."

Kuva: Markus Spiske (Creative commons)