Mikä jeesaa, kun kaksi yrityskulttuuria sulautetaan yhteen? Arvot ja läpinäkyvyys nostettiin kulmakiviksi Scandicin integraatioviestinnässä

Scandic kasvoi viime vuodenvaihteessa tehdyn yrityskaupan myötä Suomen suurimmaksi hotelliyritykseksi. Kahden erilaisen yrityskulttuurin yhdistäminen on viestinnällinen haaste. Tehtävä on kuitenkin hyvin selkeä, kun lähtökohtana on yksilön arvo ja viestinnän läpinäkyvyys.

”Tahtotilamme on tehdä integraatiosta niin avoin ja läpinäkyvä kuin mahdollista”, viitoitti tulevan tien Scandic Hotelsin toimitusjohtaja Aki Käyhkö suunnitellessamme Suomen hotellihistorian suurimpaan yrityskauppaan liittyvää viestintää syksyllä 2017.

Oli itsestään selvää, että myös arvot nostetaan viestinnän keskiöön. Scandicilla on vahva arvopohja, jonka tuntevat yrityksen kaikki työntekijät. Arvot ovat Be You, Be Caring, Be a Pro ja Be Bold. Be You -arvon mukaisesti myös Scandicin toimitusjohtaja luotsasi omalla persoonallaan vahvasti yhdentymismatkaa.

Matka yhdeksi – BeOne!

Restelin hotellipuolen 1400 työntekijää oltiin johdettu melko autoritäärisesti. Cumulus-hotelliketjun hotellit edustivat pääosin keskitasoa, ja koettiin asiakaskunnassa tutuiksi ja turvallisiksi. Scandic-hotellit miellettiin kliinisemmiksi, ruotsalaisomisteisiksi business-hotelleiksi. Scandicin Suomen maaorganisaatio oli Scandic-konsernin paras paitsi kannattavuudessa, myös asiakas- ja henkilöstötyytyväisyydessä. Yhtiö oli vuotta aiemmin valittu Suomen parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -tutkimuksessa. Valinta oli aikaansaanut hyvää tekemisen meininkiä ja ylpeyttä 900 työntekijän keskuudessa.

Scandicin johdon tahtotilana oli nyt tehdä integraatiosta mahdollisimman avoin ja läpinäkyvä ja panostaa vahvasti sekä sisäiseen että ulkoiseen viestintään. Haluttiin, että yhtiöissä kaikki tietävät, mitä tapahtuu ja mitä on odotettavissa.

Viestintä nostetaan Scandicin arvoista. Se on rohkeaa ja korostaa ammattimaisuutta, kunkin työntekijän arvoa, yhtenäisyyttä vastuullisuutta ja välittämistä. Lisäksi se on jatkuvaa. Näkemyksenä oli myös ymmärrys siitä, että se, mikä on sisäistä, on ulkoista ja päinvastoin.

Muutos on haaste, joka tiedostettiin. Muutos askarruttaa ja aiheuttaa vastarintaa niin uusien kuin vanhojenkin työntekijöiden keskuudessa. Keskeisenä ideana oli madaltaa tätä kynnystä ja tehdä uusille työntekijöille uusi työnantaja niin helposti lähestyttäväksi kuin mahdollista. Samalla vanhat työtekijät haluttiin tutustuttaa uusiin työkavereihin. Kunkin työntekijän arvoa yksilönä haluttiin Scandicin arvojen mukaisesti korostaa.

Integraatiomatkan sloganiksi ja myönteiseksi yhdentymiskehoitukseksi valittiin Be One. Siitä tehtiin logo, jossa O-kirjaimen korvaa sydän.

Kirjeitä ja kavereita

Heti liiketoimintakaupan varmistuttua joulukuussa 2017 lähetettiin uusille työntekijöille tulevista tapahtumista informoiva lämminhenkinen tervetuliaiskirje Scandicin toimitusjohtajan nimissä. Kirjeen viesti oli halu toimia aidosti ja läpinäkyvästi yhteistyössä yhtenä porukkana.

Vuoden vaihduttua integroituminen konkretisoitui. Scandicin johto vieraili Restelin konttoreilla. Hotelleihin riensivät tehtävään koulutetut BeOne-kaverit. He varmistivat, että uudet tiimiläiset pääsivät jouhevasti mukaan osaksi toimintaa. Ensisijaisesti he toimivat mentoreina hotellien esimiehille. ”Heiltä voi kysyä mitä vain, eikä tyhmiä kysymyksiä ole.”

Tervetuliaisvideossa toimitusjohtaja toivotti uudet työntekijät tervetulleiksi. Heidät kutsuttiin mukaan työtekijöiden aktiiviseen Facebook-ryhmään. Tervetuliaispaketissa he saivat toimitusjohtajan henkilökohtaisen tervehdyskirjeen ja yöpymislahjakorttien lisäksi oli TERVETULOA TIIMIIMME! -opas. Oppaassa avattiin ydinviestit, arvot, missio ja johtoryhmä leikillisen pelin avulla. Scandic-sanastolla he saivat ensiotteen uudesta terminologiasta huumorilla höystettynä.

Uusissa yksiköissä pidettiin ennen brändäysten alkamista Aki on tour -sessioita, joissa työntekijöillä oli mahdollisuus tutustua uuteen isäntäänsä. Samalla kutsuttiin paikallismediaa paikalle.

Eroon ennakkoluuloista viikkoviesteillä

Integraatioviestinnän pääkanavaksi polkaistiin käyntiin uusi julkaisu; BeOne-VIIKKOVIESTI. Julkaisulla haluttiin säännöllisesti viestimällä kertoa, mitä tukikonttorilla ja kentällä tapahtuu sekä vahvistaa yhtenäisyyden tunnetta arvopohjaisesti. Ennakkoluuloja hälvennettiin sekä vanhassa että uudessa leirissä. Tammikuun alusta juhannukseen julkaistiin yhteensä 22 BeOne-VIIKKOVIESTIä.

Liiketoimintajohtajat kirjoittivat BeOne-VIIKKOVIESTIN pääkirjoitukset vuoroviikoin. Brändäystarinat kerrottiin tapahtumapaikkakunnilta. Brändäyspäivästä tehtiin yhteinen juhla, jossa kuohuviinein ja kakuin fiilisteltiin uutta alkavaa taivalta Scandicina.  Julkaisuun sisällytettiin kunkin viikon mediatiedotteet ja -osumat. Ne kertoivat työntekijöille, miten heistä ja yhteisestä yrityksestä on viestitty ulospäin. Hotellinjohtajat nostettiin toimintapaikkakunnilla näkyviksi.

Uudet tiimiläiset tutuiksi

VIIKON TIIMILÄINEN -palstalla pureuduttiin haasteltavan tiimiläisen persoonaan ja arvostuksiin. Arvot käsiteltiin tarkoin. Tiimiläiset nostettiin ”kummastakin leiristä” vuoroviikoin.  Julkaisussa tuotiin vahvasti esille arvojen mukaiset toimintaperiaatteet, jotka koskivat kestävää kehitystä ja esteettömyyttä.

Arvojen mukainen toiminta tarkoitti myös keväällä 2018 läpiviedyssä yhteistoimintaprosessissa läpinäkyvyyttä, kuulluksi tulemista ja lakivelvoitteet ylittävää työllistymisen tukemista.

”Arvomme ohjaavat vahvasti henkilöstömme päivittäistä työntekoa. Kokemuksemme mukaan työntekijöiden on helppo sitoutua yritykseen, jossa on vahva arvopohja. Myös uudet scandiclaiset ovat ottaneet arvomme omikseen. Meille on tärkeää, että jokainen saa olla töissä oma itsensä ja tehdä työtä oman persoonansa kautta”, totesi henkilöstöjohtaja Riikka Mattila.

Scandic valittiin toistamiseen Suomen parhaaksi työpaikaksi helmikuussa 2018 ja Euroopan kolmanneksi parhaaksi työpaikaksi kesäkuussa 2018.

Ulkoinen viestintä nivottiin hotellibrändäyksiin

Ulkoisen viestinnän ydin olivat uudet hotellit. Ydinviesteiksi nostettiin nouseminen Suomen johtavaksi hotelliyritykseksi, toiminnan laajentuminen 31 paikkakunnalle ja ylivertainen asiakaskokemus.

”Scandicin brändi rakentuu asiakaskohtaamisissa. Tärkein voimavaramme ovat työntekijät, jotka kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä, jonka toteutustapaan he pystyvät vaikuttamaan”, Aki Käyhkö summaa.

Tammikuussa julkistettiin Scandic-brändin alle siirtyvien yksiköiden nimet ja tuleva brändäysaikataulu. Brändäyskevään pyörähtäessä käyntiin helmikuun lopussa pidettiin kaksi mediatilaisuutta, ja media pidettiin ajan tasalla koko kevätkauden. Ensimmäinen Cumulus muutettiin Scandic-hotelliksi Helsingin Meilahdessa. Hotellit brändättiin kovaa tahtia, pääosin kolmen hotellin viikkovauhtia. Cumulus-hotelleista viimeisenä vuorossa oli kesäkuun alussa kylpylähotelli Eden Nokialla.

Scandic sai fuusion myötä useita perinteikkäitä hotelleja, joilla on tärkeä merkitys varsinkin paikallisille asukkaille. Klassikkonimet päätettiin säilyttää. Joillakin jopa palautettiin käytöstä poistuneet nimet takaisin. Esimerkiksi Rovaniemen Pohjanhovi, Vaasan Waskia ja Kuopion Atlas saivat takaisin historialliset nimensä. Myös Crowne Plaza Helsingin Mannerheimintiellä ottaa vuoden 2019 alussa takaisin vanhan nimensä ja palaa Hesperiaksi.

”Monilla uusista hotelleistamme on paikkakunnillaan pitkät perinteet ja ikoninen asema. Haluamme kunnioittaa näiden hotellien historiaa, mikä näkyy myös nimivalinnoissa”, kertoo Scandicin kaupallinen johtaja Christian Borg.

Integraatiomatka jatkuu yhä. Uusiin hotelleihin viedään Scandicin toimintakonsepteja. Useat entiset Cumulus-hotellit ovat remontin tarpeessa ja investoinnit uusiin kohteisiin vievät vielä muutaman vuoden. Kahden erilaisen toimintakulttuurin sulauttamisessa riittää työsarkaa. Onnistuneiden asiakaskokemusten luominen on jokapäiväinen yhteinen tehtävä niin vanhoissa kuin uusissa hotelleissa. Yhteisen arvopohjan siivittämänä. Läpinäkyvästi.

integraatioviestintä
Aki Käyhkö ensimmäisenä brändätyn Scandic Meilahden 11. kerroksen sviitissä, kuva Leena Piirto

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

http://kaikuhelsinki.fi/blogi/kaiku-helsingista-l-arkkitehtien-strateginen-viestintakumppani/

http://kaikuhelsinki.fi/yleinen/suunterveydesta-kansallinen-ilmio/


Näin teimme suunterveydestä kansallisen ilmiön yhdessä Oral Hammaslääkärien kanssa

Oral Hammaslääkärit ja Kaiku palkittiin Finnish Comms Awardsissa 14.6.2018 yhteistyöstään, jossa suomalaisten suussa muhiva vaarallinen kansantauti nostettiin ihmisten tietoisuuteen aktiivisella, pitkäjänteisellä media- ja someviestinnällä.

Kuinka suunterveydestä tehtiin kansallinen ilmiö? Katso video!

https://youtu.be/1w8ZNLiSmf0

Suomalaiset oppivat 70-luvulla harjaamaan hampaat aamuin illoin sekä käymään hammaslääkärissä aina, kun kolottaa. Valitettavasti se ei riitä, vaan suu on kokonaisuus, joka on saumattomasti yhteydessä kaikkeen muuhun terveyteen.

Suunterveys kannattaa ottaa vakavasti, sillä esimerkiksi ientulehdus aiheuttaa muita terveysongelmia: hedelmättömyyttä, potenssiongelmia, reumaa, diabetesta, muistisairauksia, sydän- ja verisuonitauteja, aivoinfarktin riskiä, lapsen alhaista syntymäpainoa.

Media, kansa ja asiantuntijat puhumaan samaa kieltä

Ammattilaiset ovat perinteisesti valistaneet ientulehduksesta näin:

”Potilaalla on… krooninen graavi parodontiitti, jota komplisoi kakkostyypin epätasapainoinen diabetes. Aggressiivisia leesioita löytyy erityisesti molaarialueilta. Hoitosuunnitelmana on tässä vaiheessa anti-infektiivinen hoito…”

Oral ja Kaiku ymmärsivät median olevan avain asennemuutokseen. Kun toimittajat kertovat lukijoilleen, mikä merkitys suunterveydellä on ihmisen kokonaishyvinvointiin, ihmisten ymmärrys kasvaa, heidän toimintansa muuttuu, ja koko kansanterveys kehittyy.

Toiseksi viestinnän ydinkohderyhmäksi Oral ja viestintätoimisto nostivat suunterveyden ammattilaiset. Heidän suuntaansa Oral korosti ymmärrettävän ja kansankielisen viestinnän tärkeyttä ja valjasti heidät asennemuutoksen kärkijoukoksi.

Kansan tietoisuuteen monipuolisen keinovalikoiman avulla

  • Mediakontaktit ja pitkäjänteinen mediaviestintä
  • Lehdistötilaisuudet
  • Asiantuntija-artikkelit
  • Radiojutut
  • Kevyet suunterveyteen liittyvät vinkkijutut
  • Aktiivinen someviestintä

Suunterveys vakivieraaksi otsikoihin

Sinnikäs viestintä on tuottanut tuloksia. Tuoreen tutkimuksen mukaan nyt 93 prosenttia suomalaisista uskoo, että suunterveydellä on vaikutusta kokonaishyvinvointiin. Sanan suunterveys esiintyminen mediassa on kasvanut liki 30 prosenttia.

Kansanterveys kiittää, lääkärit kiittävät ja Oralin liiketoiminta kiittää.

Kuinka Kaiku voi auttaa sinua saavuttamaan strategiset viestinnälliset tavoitteesi? Ole meihin yhteydessä, niin mietitään, kuinka saat sanomasi kiinnostamaan juuri oikeita kohderyhmiä: sales@kaikuhelsinki.fi / 09 8866 6600.

 


someohje

Hyvä someohje kannustaa henkilöstöä askel askeleelta – Case Senaatti-kiinteistöt

Onnistunut someohje rakennetaan jokaisen organisaation yksilöllisiin tarpeisiin ja ennen kaikkea sen työntekijöiden tarpeisiin. Netistä kopioitu ohje on parempi kuin ei mitään, mutta siihen voi olla haastavaa sitoutua ja vaarana on, että se jää vain yhdeksi dokumentiksi muiden joukkoon intranetin syövereihin.

Someohjeita on yhtä monta erilaista kuin on organisaatioitakin.

Osuvammin voisi sanoa, että someohjeita on käytännössä aivan liian harvassa organisaatiossa ja aivan liian harvoin niitä on rakennettu aidosti työntekijöitä ajatellen.

Hyvä organisaatio tarjoaa tukea ja kannustusta viestintään kaikille – someohje tukenaan

Senaatti-kiinteistöt käynnisti muutama vuosi sitten työntekijälähettiläsohjelman, jossa senaattilaisia kannustettiin käyttämään sosiaalista mediaa osana omaa asiantuntijatyötään sekä viemään organisaation viestejä eteenpäin sosiaalisessa mediassa.

Ensimmäisen aallon työntekijälähettiläsohjelmassa oli mukana noin 30 hengen ryhmä. Viime vuonna tuumattiin, että someohjetta voisi päivittää entistä kannustavammaksi ja selkeämmäksi. Uusi someohje toteutettiin yhdessä Kaiku Helsingin kanssa.

Samalla järjestettiin koko henkilöstölle tarkoitettuja koulutuksia muun muassa Twitterin ja LinkedInin hyödyntämiseen omassa asiantuntijatyössä. Henkilöstön toiveita ja odotuksia kuuntelemalla osattiin uuteen someohjeeseen poimia juuri senaattilaisille oleellisia seikkoja.

Senaattilaisen seitsemän steppiä somessa

Senaatilla oli jo aiemmin olemassa koko henkilöstölle tarkoitettu someohje, josta löytyi samoja periaatteita kuin uudistetusta versiosta. Uusi ohje on konkreettisempi ja visuaalisempi kuin edeltäjänsä ja siihen on tuotu selkeät etenemisportaat.

Portaat sopivat hyvin Senaatin toimialaan kiinteistöjen ja työympäristöjen asiantuntijana. Senaatin puolesta projektissa avainasemassa olivat tiedottaja Suvi Vanto, viestintäpäällikkö Outi Tarkka ja henkilöstöasiantuntija Armi Wallen.

Mikä on uudistetun Senaattilainen somessa -ohjeen tärkein tehtävä ja tarkoitus Suvi, Armi ja Outi?

- Uudet someohjeet on tehty ihan koko henkilöstölle. Ohjeella pyritään madaltamaan kynnystä toimia somessa, antamaan hyviä vinkkejä siellä toimimiseen sekä tukemaan someportailla etenemistä.

- Olemme halunneet ohjeen avulla kertoa, minkälaisia hyötyjä somesta voi olla asiantuntijalle ja miten jokainen voi edetä itselleen sopivalla tahdilla. Haluamme rohkaista ja kannustaa ihmisiä siihen, että jokainen voi toimia somessa omalla tavallaan!

 

Tässä pari esimerkkiä, mitä Senaattilainen somessa -someohje pitää sisällään:

 

Aiheesta lisää: Somessa ilmeesi ja eleesi eivät aina välity vastaanottajan ruudulle kuten toivoisit. Tone of voice -asiantuntijamme Salla Syrman kokosi blogissa vinkkejä henkilökohtaisen sävyn kohentamiseen kirjallisessa viestinnässäsi. 


Kuinka Helsingin kaupungin digineuvonta löysi viestinnän punaisen langan kohderyhmilleen palvelumuotoilun avulla

Digitaalisuus on tullut tärkeäksi osaksi kaupunkilaisten arkea, ja Helsingin kaupunki – kuten muutkin suuret kaupungit –  kehittävät digipalveluja nyt aktiivisesti. Eräs kriittisen tärkeä asia on varmistaa, että kaupunkilaisten digitaidot kehittyvät samaa matkaa palvelujen kanssa. Tässä kaupungin tarjoamalla digineuvonnalla on merkittävä tehtävä.

Helsingin kaupunki valitsi Kaiun kumppanikseen vastaamaan tärkeään haasteeseen: digineuvonnan tarjonta ja käytännöt vaihtelivat kaupungin eri palveluissa ja toimipisteissä. Myös asiakkaiden odotukset ja tarpeet saattoivat erota tarjotusta neuvonnasta. Digineuvonnan palvelukuvaus ja palvelulupaus eivät olleet yhtenäisiä.

Kuinka luoda yhtenäinen palvelukuvaus, jonka avulla digineuvonnan periaatteet voitaisiin viestiä digineuvojille, kaupungin työntekijöille ja kaupunkilaisille?

Aineistokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen palvelumuotoilun menetelmillä

Tartuimme päättäväisesti ja innostuneesti työhön Helsingin kaupungissa toimivan digiosaamisen vahvistamisen projektiryhmän kanssa. Aloituspalaverin tilanne oli monista projekteista tuttu: aineistosta ei ollut pulaa. Oli ohjeita, muistioita, linjauksia, opasteita, raportteja, kyselyjä ja kasapäin muita dokumentteja. Ne olivat toki relevantteja yksittäisissä yhteyksissä, mutteivat palvelleet digineuvonnan toteuttamista kokonaisuutena.

Tutustuimme taustamateriaaleihin, mutta päätimme ryhtyä rakentamaan palvelukuvausta mahdollisimman epäaineistokeskeisesti – palvelumuotoilun menetelmien avulla. Teimme laajan sähköisen kyselyn, sähköpostihaastatteluja sekä useita syvähaastatteluja puhelimitse. Lisäksi fasilitoimme työpajan, jossa eri sidosryhmät ja yhteistyötahot palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen työstivät meille aineistoa ja itse palvelukuvausta.

Kuka on asiakas? Kenelle palvelukuvauksesta on hyötyä?

Keskeinen oivallus projektin edetessä oli, että koska palvelukuvauksella on useita eri kohderyhmiä, täytyy meidän huomioida heidät kaikki tasapuolisesti. Näin päädyimme kolmeosaiseen palvelukuvausmalliin.

Pysähdyimme pohtimaan, kenen silmillä tarkastelimme palvelukuvausta kulloisenakin hetkenä. Millainen kuvaus on digineuvonnan työntekijän silmin? Entäpä miten kuvaus muuttuu, kun sitä katsoo loppukäyttäjä eli digineuvonnan asiakas? Miten kuvaus palvelee kaupungin työntekijöitä ja muita kaupunkilaisia, jotka eivät ehkä suoraan ole tekemisissä digineuvonnan kanssa?

Lopputulos: Selkeä ja eri kohderyhmät huomioiva viestinnän väline

Projektin päätöstilaisuudessa meillä oli esiteltävänä palvelukuvaus, joka on samaan aikaan sekä yhtenäinen että eri kohderyhmät huomioiva. Valmiin palvelukuvauksen esittelyn lisäksi haastoimme paikalla olleita sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita pohtimaan ryhmissä vielä sitä tärkeintä: miten palvelukuvaus viedään käytäntöön ja osaksi arkea?

Jalkautustyö on aloitettu ja sitä jatketaan edelleen. Helposti ymmärrettävä palvelukuvaus tukee palveluiden esteettömyyttä ja sitä, että kaikki asukasryhmät pystyvät hyödyntämään tarjottua opastusta ja edelleen käyttämään sujuvasti kaupungin digitaalisia palveluita. Uusi palvelukuvaus myös helpottaa digineuvojien asiakaspalvelutyötä ja kirkastaa monitasoisia palveluprosesseja.

Maailman toimivin kaupunki sanoo ei digisyrjäytymiselle

Projektipäällikkö Heli Rantanen kertoo, että hanke oli kaupungille tärkeä, koska digineuvonta – entiseltä työnimeltään ”digisyrjäytymisen estäminen” – on tärkeä osa digitalisaatiokehitystä, johon Helsinkikin on sitoutunut.

”Mielestäni tässä työssä saatiin hyvin konkretisoitua se, että strategian mukainen ’maailman toimivin kaupunki’ pitää huolta myös niistä, joille tietotekniikan käyttö ei ole vielä niin helppoa tai joille se on jopa täysin vierasta. Hyvin läpiviedyt työpajat toivat tämän teeman parissa työskentelevät tahot kattavasti yhteen, ja saimme aikaiseksi palvelukuvauksen, johon voi ja pitääkin sitoutua”, Rantanen summaa.

Meille Kaiku Helsingissä tärkeintä on tietysti tyytyväinen asiakas ja onnistunut projekti, mutta mikä oli projektin suurin hyöty kaupungin näkökulmasta?

”Tärkein hyöty oli se, että pitkään hautunut asia saatiin vihdoin muotoon, jota on helppo esitellä ja levittää jatkossa sekä kaupungin sisäisesti että kaupunkilaisille, jotka etsivät tietoa tarjolla olevasta digitalisaatioon liittyvästä tuesta.”

Digineuvonnan palvelukuvaus toteutettiin osana ”6Aika - Avoin osallisuus ja asiakkuus” -hanketta, josta voit lukea lisää täältä.

Kaiku Helsingistä projektista vastasivat Laura Vuorio-Kuokka ja Ville Lehtovirta.

Palvelukuvausta työstämässä olivat Ari Tammi, Heli Rantanen, Anu Markkola, Mirkka Hietanen sekä Lasiapalatsin Mediakeskuksesta Jani Suonperä ja Kimmo Lehtonen sekä kaikki työpajoihin osallistuneet.

Kiitos kaikille ja erityisesti digineuvojille, jotka toivat tärkeää asiakkaiden arjen näkökulmaa kehittämistyöhön!


Palkittua: Aidosti osallistava strategian jalkautus

Nappasimme voiton MTL ry:n Communications Awards -kisassa. Oral Hammaslääkäreiden strategian jalkautustyömme palkittiin parhaana sisäisen viestinnän toteutuksena. Tiukka raati perusteli palkintoa näin: "Strategiaviestinnän haastavassa lajissa luotettiin vuorovaikutuksen voimaan ja siihen, että tuodaan strategia mahdollisimman lähelle jokaisen työntekijän arkea."

Katso video tästä. 

Uusi strategia sinänsä ei kiinnosta

Oral Hammaslääkärit on Suomen suurin hammaslääkäriasemaketju ja heillä on tuore vahvan kasvun strategia. Hammaslääkärit ovat kuitenkin ensisijaisesti olemassa asiakkaitaan varten ja liiketoimintaan liittyvä strategia ei kosketa saati kiinnosta heitä. Niinpä strategia piti muotoilla niin, että se koskettaa ja kiinnostaa kaikkia yli 1300 oralilaista.

Avainkysymys: What’s In It For Me?

Aloitimme työn miettimällä, mikä strategiassa on sellaista, johon henkilöstö voi aidosti vaikuttaa jokapäiväisessä työssään ja joka on heidän näkökulmastaan keskeistä. Näistä teimme strategian jalkautuksen peruspilarit: kolme tavoitetta, joihin pääsemiseen henkilökunta sai itse miettiä parhaat toimenpiteet. Strategialle keksittiin kuvaava nimi: Paras Paikka -ohjelma.

Strategian jalkautukseen rakensimme laajan, vuoden mittaisen toimintasuunnitelman, joka sisälsi erilaisia toimia aina johdon valmennuksista osallistaviin työpajoihin asemilla ja strategiakuvasta asemakohtaisiin mittareihin.

Tammi-helmikuussa mittasimme, miten strategia on jalkautunut. 89 % tunsi Paras Paikka -ohjelman. Ydinviestien läpimeno oli noin 80 %.

Osallistava työskentelytapa osoittautui siis aidosti vaikuttavaksi ja oralilaiset ottivat uuden strategian innolla omakseen.


Scandic Hotels valitsi Kaiku Helsingin – markkinajohtajan pitää olla kiinnostavin

Pohjoismaiden suurin hotelliketju ja Suomen markkinajohtaja Scandic Hotels Oy on valinnut uudeksi viestintäkumppanikseen Kaiku Helsingin. Scandic on menestynyt erinomaisella asiakaskokemuksella ja haluaa tuottaa asiakkailleen myös entistä kiinnostavampaa sisältöä.

Scandicin ja Kaiku Helsingin yhteistyösopimukseen sisältyvät ulkoisen viestinnän suunnittelu sekä viestinnän kiinnostavuusmuotoilu, ideointi ja toteutus.

”Halusimme kumppanin, joka on valmis tekemään töitä ketterästi yhdessä, osana tiimiämme. Kaiussa meidät vakuutti kyky luoda kiinnostavaa sisältöä meille tärkeistä asiakkaiden kokemuksista”, kertoo Scandic Hotelsin toimitusjohtaja Aki Käyhkö. ”Scandic Hotels valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi alkuvuodesta 2017*. Taustalla on vuosien työ, jossa olemme onnistuneet nostamaan henkilöstön sitoutuneisuutta ja intoa palvella asiakasta entistä paremmin. Haluamme kehittää omaa viestintäämme määrätietoisesti.”

”Kaiun vahvuus on valmentava ote ja asiakkaan sparraaminen kaikessa tekemisessä. Scandicin täytyy markkinajohtajana olla tämän päivän markkinointiviestinnän etulinjassa ja liikkua kiinnostavasti verkossa, asiakkuus- ja sisältömarkkinoinnissa sekä myyntiä tukevassa mediaviestinnässä”, sanoo asiakkuudesta Kaiku Helsingissä vastaava Markku Vänskä.

Kaiussa asiakkuutta hoitavat viestinnän suunnittelija Sanna Puutonen, viestintäkonsultti Maija Kestilä sekä viestintäkonsultti Markku Vänskä.

Kuvia: https://kaikuhelsinki.kuvat.fi/kuvat/Kaiku_Scandic/

Lisätietoja:
Aki Käyhkö, toimitusjohtaja, Scandic Hotels Oy
Puh. 040 509 9800
aki.kayhko@scandichotels.com

Pete Saarnivaara, toimitusjohtaja, Kaiku Helsinki
Puh. 050 568 8635
pete.saarnivaara@kaikuhelsinki.fi

Kaiku Helsinki on valmentava viestintätoimisto. Tavoitteenamme on tehdä asiakkaistamme kiinnostavimpia omassa kategoriassaan kiinnostavuusmuotoilun avulla. Teemme sen valmentamalla, vaikuttavalla suhdetyöllä ja kiinnostavilla sisällöillä. Haluamme kaikessa toiminnassamme vahvistaa asiakkaittemme osaamista. Myyntikatteemme vuonna 2016 oli yli kaksi miljoonaa euroa. www.kaikuhelsinki.fi

Pohjoismaiden suurin hotelliketju Scandic koostuu 14 400 tiimiläisestä, lähes 230 hotellista sekä 44 000 hotellihuoneesta. Scandic Friends on laajin pohjoismainen hotellialan kanta-asiakasohjelma, jolla on yli 2 miljoonaa jäsentä. Yritysvastuu on tärkeä osa Scandicin arvoja ja Scandic on valittu Pohjoismaiden parhaimmaksii hotellibrändiksi  (Best Hotel Brand in the Nordic countries, BDRC). Scandic on listautunut Tukholman Nasdaqiin 2. joulukuuta 2015. www.scandichotelsgroup.com

*Scandic valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work 2017 -tutkimuksen suurten yritysten sarjassa.


Kiinnostavuusmuotoilua käytännössä: Case "Viimamyymälä Oy"

Petteri Puustinen

Kiinnostavuusmuotoilua tarvitaan, koska nykyisessä mediaympäristössä jokaisen viestijän (yritysten, medioiden, päättäjien, kavereiden, kissameemintekijöiden – aivan kaikkien!) sisällöt kamppailevat tasavertaisesti toisiaan vastaan nimenomaan kiinnostavuudessa. Se, joka osaa virittää viestinsä muita kiinnostavammaksi, erottuu sisältötulvasta ja saa aikaan tavoittelemansa vaikutuksen.

Ja mikä sitten kiinnostaa? Kaiken avainsana on hyöty.

Kiinnostavuusmuotoilun lähtökohtana on, että viestijän täytyy tuntea yleisönsä ja pyrkiä muotoilemaan viestinsä sellaisiksi, että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä juuri kyseiselle yleisölle. Ei siis lähdetä liikkeelle omasta itsestä ja siitä, että ”Meillä on tärkeää kerrottavaa” – vaan asetutaan kuulijan saappaisiin ja mietitään, mikä olisi juuri hänelle hyödyllistä.

Kiinnostavuusmuotoilu-työpajoissamme olemme jaotelleet hyödyn karkeasti kolmeen eri kategoriaan:

  • Informatiivinen hyöty
  • Hedonistinen eli mielihyvähyöty
  • Sosiaalinen hyöty

Jokaisen viestin – on kyseessä sitten yksittäinen sähköposti, lehdistötiedote, some-päivitys, blogikirjoitus, tapaaminen, video tai mikä tahansa! – pitäisi pystyä tarjoamaan kohteelleen ainakin yhtä näistä hyödyistä, ideaalitilanteessa tietysti kaikkia.

Case Viimamyymälä Oy

Sovellan tässä kiinnostavuusmuotoilua lehdistötiedotteeseen, jonka nappasin totaalisella satunnaisotannalla verkon tiedotevirrasta. Lukekaamme ensin alkuperäinen tiedote ja analysoikaamme sitten, miten siitä saisi kiinnostavamman ja minkälaisia hyötyjä se voisi vastaanottajilleen tarjota. (Olen muuttanut tiedotteessa mainittujen yritysten nimet, toimialan, paikkakunnat ja luvut, mutta muuten sisällöltään se on täysin alkuperäisessä muodossa.)

Lehdistötiedote: Viimamyymälä Oy tähtää yhdeksänteen peräkkäiseen kasvun vuoteen

Teollisuudelle ja kotitalouksiin viilennysratkaisuja ja tuuletinlaitteita myyvä Viimamyymälä Oy on kasvattanut liikevaihtoaan kannattavasti jo yhdeksän vuotta peräjälkeen. Kuluvalta tilikaudelta yritys odottaa jälleen kasvua.

Vuodesta toiseen kasvua tekevän Viimamyymälä Oy:n uusi yhdistelmänimi otettiin käyttöön vuonna 2007, kun Oulunsalon Fan-Shop Oy fuusioitui vuonna 1994 perustettuun emoyhtiö TuuletinStoreen. Fuusiossa yhdistyi myös TuuletinStore Oy:n toinen tytäryhtiö StreamTeam Oy. Vuotta myöhemmin Oulunsalon Fan-Shop Oy:öön yhdistyi vuodesta 1988 viilennyspalveluita yrityksille tuottanut DoCool Oy.

“Menestyksekkäiden yritysfuusioiden ohella monen vuoden verran jatkunutta kasvuamme selittävät strategisesti pätevät valinnat sekä viilennys- ja tuuletuspalveluiden huolellinen kehitystyö. Kasvun vuodet jatkuvat, sillä tulevina vuosina fokusoimme yhä tiiviimmin huoltopalveluiden myynnin osuuden kehittämiseen liikevaihdossamme. Moni pitää meitä vieläkin pelkästään tuulettimien ja viilennyslaitteiden vähittäiskauppiaaksi, mutta oikeastaan enin osa liikevaihdostamme muodostuu kokonaisvaltaisista viilennysratkaisuista ja -palveluista yritysasiakkaillemme. Olemme kohtuullisen lyhyessä ajassa saavuttaneet Pohjois-Pohjanmaan markkinajohtajuuden PK-yritysten viilennysjärjestelmien ja -palveluiden toimittajana”, kuvailee yhtiön toimitusjohtaja NN NNN.

Tarjoammeko hyötyä tiedotteen yleisöille?

Lehdistötiedote on siitä vaikea viestin muoto, että sen kohteena on useampi erillinen yleisö: toimittaja ja lukija.

Pohditaan ensin toimittajaa viestin vastaanottajana sekä niitä hyötyjä, joita toimittaja kaipaa. Ensinnäkin, oululaisen tuuletinkauppiaan menestys ei kiinnosta mediaa valtakunnallisesti. Jos Viimamyymälää haluttaisiin näkyville valtakunnallisessa mediassa, se pitäisi liittää osaksi jotain laajempaa ilmiötä ja keskustelua esimerkiksi yrityksen henkilöiden tai toimintakulttuurin kautta. (”Tämän yrityksen toimitusjohtaja hankkii johtamisopit Pokémonista”, tms.)

Mutta oletetaan, että realistinen tavoite olisi saada alueellinen media kiinnostumaan. Alueellisen median toimittajalla on selvä tavoite: hän haluaa tehdä jutun, joka kiinnostaa hänen lukijoitaan. Paikalliset menestystarinat, ”oman pitäjän sankarit” ovat median vakioaiheita. Paikallinen menestyjä -tarina tarjoaa monenlaisia hyötyä:

  • Informatiivista hyötyä: Tietoa siitä, että Paikkakunnalla X menestytään, joten se on taloudellisesti ja elinkeinorakenteellisesti pätevä paikka elää ja yrittää
  • Hedonistista mielihyvähyötyä: Paikallinen menestyjä toimii esikuvana, lukija voi ihastella hänen onnistumistaan ja haaveilla itse vastaavasta
  • Sosiaalista hyötyä: Paikallinen menestystarina nostattaa alueen omaa me-henkeä, kertoo että ”meiltä” löytyy osaavia ihmisiä ja että onnistumisten perässä ei ole pakko muuttaa Helsinkiin tai Piilaaksoon

Tekemällä jutun paikallisesta menestyjästä toimittaja pystyy tarjoamaan lukijoilleen näitä hyötyjä. Siispä korostamalla näitä aspekteja tiedotteessa, sen todennäköisyys päästä läpi toimittajan seulasta kasvaa.

Mutta tiedotteella on toki vielä toinenkin, suoraan lukijaan liittyvä tavoite: sen pitäisi saada tuuletinhankinnoista päättäviä lukijoita harkitsemaan Viimamyymälä Oy:n palveluiden ostamista. Siispä edellä mainittujen hyötyjen lisäksi sen pitäisi pystyä kertomaan myös tälle lukijakunnalle, mitä hyötyä Viimamyymälä Oy:n valitsemisesta olisi verrattuna muihin toimijoihin.

Nämä hyödyt painottuvat Informatiivisen hyödyn puolelle: Viimamyymälä Oy on vakavasti otettava, pitkään toiminut laitteiden ja palveluiden toimittaja, jolta saa kaikki ratkaisut yhdeltä luukulta. Lisäksi se sijaitsee lähialueella, joten se pystyy palvelemaan paikallisesti ja perehtymään asiakkaisiinsa syvällisemmin kuin jokin isompi vastaava toimija.

Kiinnostavuusmuotoilun tulos

Väliyhteenveto: Viimamyymälä Oy:n pitäisi siis saada toimittaja kiinnostumaan tarjoamalla tiedotteessa aineksia satunnaislukijoita hyödyttävään ”Oman kylän firma menestyy” -juttuun. Lisäksi sen olisi luotava itsestään kiinnostavaa kuvaa niiden ihmisten parissa, jotka viime kädessä ostavat sen palveluita.

Kun edellä mainitut hyödyt pidetään mielessä, tiedotteen voisi kirjoittaa uusiksi näin:

Oululainen tuuletintalo menestyy tiukkaan kilpaillulla alalla

Viimamyymälä Oy:n liikevaihto kasvanut jo yhdeksänä vuonna, kilpailuetuna yhden luukun palveluperiaate.

Oulun kupeesta ponnistava Viimamyymälä Oy on löytänyt keinon, jolla se menestyy vahvasti kilpaillulla tuuletinlaitteiden ja viilennysratkaisujen myynnin alalla. Jo yhdeksänä perättäisenä vuonna liikevaihtoaan kasvattaneen yrityksen menestyksen salaisuus piilee asiakkaan arkea helpottavassa yksinkertaisessa palvelumallissa.

”Asiakas saa meiltä kaikki viilennyspalvelut yhdeltä luukulta. On kyse sitten tuulettimista, ilmapumpuista tai laajemmista kokonaisuuksista ja palveluista, me ratkaisemme asiakkaan ongelmat sutjakkaasti. Useimmat asiakkaamme ovat pk-yrityksiä, ja itsekin pk-yrityksenä ymmärrämme hyvin heidän tarpeensa ja pystymme toimimaan ilman suurempien viilennystoimittajien kankeutta”, toimitusjohtaja NN NNN listaa menestyksen syitä.

Viimamyymälä on toiminut Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla jo vuodesta 2007 lähtien. Sen 35 asiantuntijaa palvelevat Oulun ja Raahen myymälöissä sekä verkkokaupassa.

”Olemme toimineet Oulun ympäristössä jo niin pitkään, että olemme nähneet alueen nousut ja laskut, mutta nyt Perämereltä tuntuvat puhaltavan erittäin positiiviset tuulet. Olemme kasvaneet yhdessä asiakkaidemme kanssa ja aiomme kasvaa jatkossakin”, NNN lupaa.

Työ ei tietenkään lopu tähän: lehdistötiedotteen tapauksessa on monesti tarpeellista olla yhteyksissä toimittajiin ja pystyä vielä sanallisesti kertomaan, miksi tarina olisi artikkelin, TV-pätkän tai radiojutun arvoinen. Kuten sanottua, tiedote on viestin formaattina siitä haasteellinen, että se on kohdistettu kokonaan erilaisille vastaanottajajoukoille (toimittaja / lukija), joilla tosin toki on yhteneviäkin hyödyn tarpeita.

Silti jo lyhyellä kiinnostavuusmuotoilusessiolla sanoman vaikuttavuutta näiden kohderyhmien parissa saadaan varmasti kasvatettua.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Kiinnostavuusmuotoilu"... Jos sen sijaan olet äänessä sen vuoksi, että haluat tarjota yleisöllesi jotain apua ja hyötyä, on paljon todennäköisempää että joku haluaa kuunnella sinua."

Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi?"Lupaan, että käytetty aika korvaantuu suuremmalla vaikuttavuudella."