Työntekijälähettilyys brändin rakentamisen ytimessä

Muistan, kun minua haastateltiin kymmenisen vuotta sitten brändi-aiheiseen opinnäytetyöhön. Sain opinnäytettä tekevän opiskelijan opettajalta palautetta, että ajatukseni brändistä oli väärä. Se nauratti silloin – ja naurattaa edelleen.

Olin selkeästi aikaani edellä, kun sanoin silloin työntekijöiden tekevän brändin. Tarkoitan sillä sitä, että vaikka brändi määritellään hyvinkin tarkkaan ja sitä tuetaan brändiviestinnällä ja -mainonnalla, se ei ole totta, jos työntekijät eivät toteuta brändiä.

Esimerkkejä elävästä elämästä. Tavaratalo lupaa palvella hyvin, mutta myyjä pahoittaa asiakkaan mielen kommentoimalla tämän ulkonäköä. Maalivalmistaja antaa brändilupauksena laadukkaat maalit, mutta messuosastolla työntekijä ohjaa kilpailijan osastolle, koska siellä on hänen mielestään paremmat maalit. Palveluyritys tarjoaa uusinta tekniikkaa, mutta asiakaspalvelu ei osaa vastata mihinkään kysymyksiin, ja ohjaa kilpailijalle. Varmasti jokainen meistä osaa jatkaa listaa.

On ensiarvoisen tärkeää, että työntekijät osaavat toimia ja viestiä brändilupauksen mukaisesti. Kollegani kirjoitti asiasta juuri osuvasti: Hei, kuka puhuu brändisi äänellä?

Toinen taso sen lisäksi, että työntekijät toteuttavat brändiä työssään, on että he levittävät itse vapaaehtoisesti sen ilosanomaa työntekijälähettiläinä. Vaikka työntekijälähettilyys on sanahirviö, jota automaattinen oikolukukaan ei tunne, se on kuitenkin yksi tärkeimmistä ja tehokkaimmista brändin rakentamisen palikoista.

Työntekijälähettilyyden rakentaminen askel askeleelta

Askel 0: Henkilöstön hyvinvointi strategiseksi tavoitteeksi

Näissä askelissa lähdetään siitä olettamuksesta, että työntekijä on tyytyväinen työpaikkaansa. Työntekijälähettilyys perustuu vapaaehtoisuuteen, ja tyytymättömät työntekijät harvemmin innostuvat markkinoimaan työnantajaansa vapaaehtoisesti. Tämä ei siis ole virallinen askel, enemmänkin huomio ja muistutus kaikkein tärkeimmästä.

On myös hyväksyttävä se, että tietty osa porukasta ei tule koskaan toimimaan työntekijälähettiläänä, vaikka olisivat kuinka tyytyväisiä. Se ei vain ole heille luontaista. Keskity potentiaalisiin ihmisiin, älä yritä käännyttää vaikeimpia vastarannankiiskiä.

Askel 1: Tavoitteet ja suunnitelma

Ensimmäinen vaihe on miettiä, mitä tavoitellaan ja mitä työntekijät voivat tehdä ja missä kanavissa. Tyypillisin toive on somelähettilyys, eli työntekijöiden toivotaan jakavan yrityksen sisältöjä omissa kanavissaan omille verkostoilleen. Tämä tuo myös nopeasti ihanan mitattavia tuloksia. Lisäksi varsinkin asiantuntijayrityksissä toivotaan myös asiantuntevia sisältöjä, kuten blogikirjoituksia.

Tavoitteiden pohjalta kannattaa tehdä ihan konkreettinen sisältösuunnitelma, sillä sisältöjä pitää olla, jotta niitä voi jakaa. Vastuuhenkilö pitää olla, sillä asiat harvemmin tuppaavat tapahtumaan itsellään. Näin varmistat myös, että sisältöjen aihepiirit tukevat yrityksen tavoitteita.

Askel 2: Koulutus ja välineet

Osa haluaa tehdä omaakin sisältöä, mutta kaikki eivät siihen taivu tai halua taipua. Valmiita sisältöjä pitää siis olla helposti saatavilla ja jaettavissa. Siihen löytyy myös apuvälineitä tarpeen mukaan.

Kaikki eivät ole someammattilaisia luonnostaan. Monet meistä tarvitsevat ja haluavat opetusta somen käyttöön. Monille koulutukseen pääseminen saattaa olla se porkkana eli oma hyöty, jonka tarvitsee ryhtyäkseen lähettilästyöhön. Lisäksi asiantuntijat voivat kaivata konkreettista valmennusapua omaan kirjoitustyöhönsä.

Parasta (ja melkein voisi sanoa, että välttämätöntä) on, että somettaminen ja sisällöntuotanto on sallittua työaikana.

Askel 3: Markkinointi, oma hyöty ja kannustimet

Pieni osa ihmisistä on innokkaita kaikkeen (uuteen) melkein automaattisesti, mutta loput tarvitsevat syyn tehdä asioita. Työntekijälähettilyyteen tulee kannustaa työntekijän oma hyöty edellä, sillä ”tämä on firmalle todella tärkeää” motivoi lopulta aika harvaa. Ammatillisten hyötyjen lisäksi voi ja kannattaakin tarjota ihan konkreettisia porkkanoita.

Sisäinen markkinointi on myös paikallaan, sillä työntekijälähettilyys, kuten mikä tahansa muukin kehitys, vaatii aikaa ja muistuttelua. Ja kyllä: johdon tulee olla tässäkin mukana, sekä kannustamassa että tekemässä itse.

Brändejä rakastavalla Tiinalla on pitkä kokemus viestinnän ja markkinointiviestinnän strategisesta suunnittelusta, strategiaviestinnästä ja sisältömarkkinoinnista viestintätoimistourallaan. Ovatpa taidot saaneet tunnustusta asiakkaiden lisäksi myös alan kilpailuissakin. Kaiussa Tiina vastaa omista avainasiakkuuksistaan sekä johtaa myyntiä ja markkinointia.

 

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

EVVK:n aika on ohi! –  "Kaiussa julistamme EVVK:n ajan viestinnässä lopullisesti päättyneeksi. Mitä se sitten tarkoittaa? Sitä, että viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla – ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi? – "Nyt vuorovaikutteisuudesta mennään vielä askel eteenpäin. Enää ei riitä, että vastailet yleisöllesi. Jotta saat yleisön ylipäätään keskustelemaan, sinun pitää vaikuttaa."

Sisältömarkkinointi-suomi-sisältömarkkinointi -sanakirja – "Sisältömarkkinointi on markkinointia, jossa potentiaaliselle tai olemassa olevalle asiakkaalle tarjotaan kiinnostavaa sisältöä, joka hyödyttää häntä jollain tavalla. Se siis esimerkiksi antaa jotain merkityksellistä informaatiota tai viihdyttää muuten. Kuten tämä kirjoitus toivottavasti tekee sinulle."


hei kuka puhuu brändisi äänellä

Hei, kuka puhuu brändisi äänellä?

Jos pyytäisin sinua kiteyttämään yrityksesi tai brändisi äänensävyn, mitä vastaisit? Jos olet markkinoinnin tai viestinnän ammattilainen – tai ollut mukana luomassa brändisi tone of voicea – vastaus tulisi todennäköisesti kuin hyllyltä. Lämmin, rento ja humoristinen. Tai vakuuttava, asiantunteva, opastava.

Entäpä kenen kaikkien yrityksessäsi pitäisi osata soveltaa äänensävyä omassa työssään? Viestintä ja markkinointi. Asiakaspalvelu. Myyjät. Asiantuntijat. HR. Johtokin ehkä. Joku muu, mikä?

Sitten käsi sydämelle. Ketkä kaikki todella osaavat viestiä tarkoituksenmukaisella, brändille sopivalla äänensävyllä?

Sävyjen ristiriitoihin törmää jatkuvasti. Kampanjoissa viestintä on viimeisen päälle viilattua, kun taas asiakaspalvelun sähköpostiviesti on tyly töksäytys. Sometilit vilisevät sukkelia päivityksiä, mutta asiantuntijan blogikirjoitus on vaikeaselkoinen termioksennus. Rekrytointisivut hehkuvat lämmintä me-henkeä, työnhakija sen sijaan saa ankean automaattivastauksen – jos sitäkään. Ja niin edelleen.

Brändi on mykkä ilman ihmistä

Verkko on täynnä kirjoituksia, joissa muistutetaan, kuinka tärkeää on, että ”brändin ääni on aito, puhutteleva ja yhdenmukainen tuotteiden sekä viestien kanssa”. Kilpailijoista erottuvan ja kohderyhmiin tehoavan äänensävyn luominen on tietysti oma lukunsa – ja tehtävä, jota ei pidä latistaa ympäripyöreiden adjektiivien arvonnaksi.

Vähemmän puhutaan siitä, missä kaikkialla huolella ja kalliillakin viilatun äänensävyn pitäisi kuulua. Kenen kaikkien tulisi osata puhua, ja kirjoittaa, brändin kieltä?

Toki voidaan ylimalkaisesti todeta, että kaikkialla ja kaikkien. Onhan brändi mielikuvien ja kokemusten summa. Jokainen kohtaaminen yrityksen edustajan kanssa on elävän elämän käyntikortti, tapahtui se sitten somessa, puhelimessa tai pääkonttorin aulassa.

Viestintä vaatii treeniä

Kaikki on vastaus, joka ei tarkoita mitään, ennen kuin ottaa kantaa, miten ihmiset kielen käytännössä omaksuvat. Yhtä vähän kuin henkilöstö oppii omatoimisesti puhumaan kiinaa, viestintätyyli siirtyy manuaaleista tosielämän taidoiksi.

Jotta ohjeistuksista ja linjauksista tulee arkipäivän viestintää, tarvitaan käytännönläheistä harjoittelua. Muutama ajatus:

  1. Priorisoi ne, joille harjoittelu on olennaisinta.

Ketkä viestivät eniten olennaisten sidosryhmien kanssa? Kenen työn näkökulmasta brändin mukainen viestintä, esimerkiksi oikean sävyinen kirjallisen viestintä, on erityisen tärkeää? Kuka on esillä paljon, kuka kohtaa ihmisiä jatkuvasti?

  1. Valmenna, älä kouluta.

Viestintätaidot eivät kehity syvällisesti kalvosulkeisilla tai yleisluontoisella koulutuksella. On tärkeää treenata oman työn näkökulmasta, mitä brändin mukainen viestintä tarkoittaa. Yhteisiä valmennussessioita kannattaa järjestää, mutta niiden lisäksi keskeistä on, että harjoittelukulttuuri jää jatkuvaksi osaksi arkea.

Otetaan esimerkiksi asiakaspalvelu. Toivottua mielikuvaa rakentava asiakaspalvelu on enemmän kuin brändiin istuvien fraasien opettelua ja kopioimista. Asiakaspalvelijoilta edellytetään paitsi vahvoja viestintätaitoja, myös tilannetajua ja sopeutumiskykyä. Kuinka paljon laittaa omaa persoonaa peliin? Miten toimia poikkeustilanteissa? Millaiseksi mukauttaa äänensävy reklamaatioissa tai vihaisen asiakkaan kanssa, puhumattakaan orastavissa somekriiseissä?

Aukottomia toimi näin -vastauksia tuskin kenelläkään on tarjota. Tekemällä oppii, kunhan saa tukea käydä omia onnistumisia ja hankalia tilanteita säännöllisesti läpi.

  1. Anna sävyn kaikua myös sisäisessä viestinnässä.

Jos tarkoitus on saada ihmiset viestimään brändin mukaisesti, asiaa auttaa se, että toivottu tyyli on työyhteisön vuorovaikutuksesta tuttua. Se näkyy sisäisissä tiedotteissa, kuuluu johdon puheissa ja pomppaa silmille intran uutisista. Arki on kielikylpyä.

Edellytyksenä tietenkin on se, että tone of voice, äänensävy, heijastaa yrityskulttuuria – eikä ole workshopeissa viritetty vieras kieli. Jos kulttuuri ei ole rentoa nähnytkään, voi olla vaikeaa saada ihmisiä saada omaksumaan rentoa viestintätyyliä. Kuinka aito brändin ääni silloin voi olla?

 

Kirjoittaja on intohimoinen viestijä ja viestinnän valmentaja, joka opiskelee työn ohessa parhaillaan markkinointiviestinnän johtamista.

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Brändi ei synny ilman viestintää – "Brändi rakentuu pala palalta kuin valtamerilaiva. Strategia toimii kompassina, jota kaikkien on osattava lukea oikein. Tutkimusten mukaan vain noin 15 prosenttia yritysten henkilökunnasta ymmärtää työnantajansa strategiaa."

Älä hylkää sanoja – "Tuskinpa sanat ovat mihinkään katoamassa – ainakaan työelämän viestinnästä. Sävyn hallinta on olennainen osa kirjoittajan työkalupakkia. Uskon, että sen merkitys vaan korostuu, kun sisältöjen määrä jatkuvasti kasvaa."

Tarinallinen yritysesittely rakentaa brändiä – "Hyvä tarina herättää tunteita. Tarina antaa laajempaa merkitystä asioille ja se muistetaan vielä seuraavanakin päivänä. Parhaassa tapauksessa tarinaa myös kerrotaan eteenpäin."


Tarinallinen yritysesittely rakentaa brändiä

Olet varmaan kuullut aika monta yritysesittelyä, joissa kerrotaan liikevaihto, työntekijämäärä ja monessako maassa yritys toimii. Tärkeitä faktoja, mutta harva muistaa lukuja enää seuraavana päivänä. Sen sijaan he muistaisivat, jos olisivat kuulleet tarinan.

Hyvä tarina herättää tunteita. Tarina antaa laajempaa merkitystä asioille ja se muistetaan vielä seuraavanakin päivänä. Parhaassa tapauksessa tarinaa myös kerrotaan eteenpäin.

Lisäksi tarina vastaa tärkeimpään mieltämme askarruttavaan kysymykseen: miksi. Me ihmiset kun haluamme aina tietää syy-seuraus-suhteen ennemmin kuin pelkät seuraukset. Luvut kertovat yrityksen suuruudesta ja asemasta, tarina kertoo miksi yritys on olemassa ja miten sinne on päästy. Varmuuden vuoksi: yritystarina ei ole kronologinen historiikki yrityksen vaiheista, vaan draaman kaarta myötäilevä kertomus mistä on lähdetty, mitä on tapahtunut ja missä nyt ollaan, miksi yritys on olemassa ja miksi kaikki tämä on onnistunut.

Klassinen draaman käyrä on ollut tarinan kerronnan perustana jo vuosisatoja. Yritystarinaa rakennettaessa draama voidaan supistaa kolmeen osaan: esittely, syventäminen ja ratkaisu.

Esittely
Esittelykohdassa kerrotaan miksi yritys on perustettu ja mihin tarpeeseen. Millaiseen maailmaan ja tilanteeseen yritys syntyi?

Syventäminen
Syventämisosuudessa laajennetaan ymmärrystä yrityksen olemassaolon perusteista. Mitä se saa aikaan, miksi se on tarpeellinen ja miten maailma sen ympärillä on muuttunut?

Ratkaisu
Ratkaisu visioi tulevaisuuteen. Miksi yritys saa olla olemassa ja menestyä myös tulevaisuudessa? Miten se on ratkaissut haasteet ja miltä sen tulevaisuus näyttää?

Yritystarinaa käytetään kohtaamisissa, joissa on tarpeen esitellä yrityksen toimintaa. Sen on toimittava suullisesti kerrottuna, ja se kannattaa myös visualisoida yrityksen kanaviin. Tarinallinen yritysesittelyvideo tai vastaava visualisointi myös helpottaa tarinan kertomista silloin, kun esittäjä ei ole tottunut esiintymään ja esittämään tarinaa.

 

Kirjoittaja on pitänyt lukuisia tarinankerronnan työpajoja ja rakentanut asiakkailleen kiinnostavia ja tunteita herättäviä tarinoita. Kirjoittaja myös rakastaa tarinoita vapaa-ajallaan, ja esimerkiksi luettujen kirjojen määrä on melkoinen.


Hyvä sisältö on lupaus vuosituhannen bileistä – ja muita ajatuksia Ping Helsingistä

Sanna Puutonen

Sisältö- ja vaikuttajamarkkinointifestivaali Ping Helsinki kokosi pari viikkoa sitten Helsingin Clarion-hotellin täyteen #businesshippejä ja #contentguruja.

Tässä kaikelta somettamiselta muistivihkooni päätyneet pääajatukset, olkaa hyvä!

#1 Parhaat tulokset kerää nyt sisältömarkkinointi, joka vetoaa suoraan ihmisten identiteetteihin.

Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta. Identiteetit, siis käsityksemme siitä, keitä oikeastaan olemme, rakentuvat pitkälti erilaisten tarinoihin ja niihin uskovien yhteisöjen ympärille. Tästä syystä molemmat ovat jo pitkään olleet brändinrakennuksen peruskauraa. Brändi tai tuote, joka onnistuu ujuttamaan tarinansa osaksi ihmisten itsestään rakentamaa omakuvaa, menestyy ja kasvaa.

Kiinnostavaa on sen sijaan se, missä kontekstissa identiteeteistä ja brändeistä parhaillaan puhutaan – ja nyt en tarkoita pinkeillä ilmapalloilla täytettyä Clarionia. Maailmassa vallitsee tällä hetkellä kestopula pysyvyydestä. Kansoja ja kansallisvaltioita koossa pitäneet suuret kertomukset eivät enää vetoa ihmisiin.

#2 Tarvitsemme siis uusia kertomuksia. Mitä rohkeampia ja röyhkeämpiä, sen parempi.

Emme voi hallita ilmastonmuutosta, digitalisaatiota tai sote-uudistusta – ainakaan päivittäisessä arjessamme. Siitä sen sijaan voimme päättää, millaista ruokaa syömme ja kenen kengissä kävelemme töihin. Kun vanhojen yhteisöjen arvot ja asenteet eivät enää tunnu omilta, on ne helppo korvata brändien tarjoamilla merkityksillä. Kaikkein mieluiten kulutammekin sellaisia tuotteita ja palveluita, joiden avulla voimme viestiä muille, kenen joukossa seisomme.

Sellaisia, kuin sisältöguru Ann Handleyn Ping-kansalle esittelemä, oluttuopin ympärille kääräistäviä villapaitoja valmistava Freaker, joka lupaa antaa käyttäjilleen aika paljon enemmän kuin pussikaljasuojuksen: ”They’re giving you an invitation to their party – a starter kit for a new lifestyle.”

Kutsu hyviin bileisiin vs. Suomi kuntoon? Niinpä. Handleyn mukaan tarinamarkkinoilla menestyvät ne, joilla on pokkaa tehdä viesteistään isompia, rohkeampia ja röyhkeämpiä kuin muut.

#3 Vaikuttajamarkkinoinnin merkitys kasvaa, koska identiteetit tarvitsevat tarinoiden lisäksi yhteisöjä, joihin kiinnittyä.

Vanhojen yhteisöjen horjuessa ihmiset etsivät itselleen uusia. Mitä suurempia heimoja brändit pystyvät kokoamaan ympärilleen, sitä vaikutusvaltaisempia niistä kasvaa. Tässä vaikuttajamarkkinoinnilla tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli. Ping Helsingin ja Dagmarin teettämän tutkimuksen mukaan neljä viidestä alle 35-vuotiaasta seuraa jotain vaikuttajaa sosiaalisessa mediassa. Tubettajat, bloggarit, snäppääjät ja muut sometähdet ovat seuratuimpien vaikuttajien listalla jo kolmantena muusikoiden ja urheilijoiden jälkeen.

Vaikutusvallan kylkiäisenä seuraa vastuu, jonka merkitystä peräänkuulutettiin festivaalilla moneen kertaan.

Identiteettishoppailulla on nimittäin myös kääntöpuolensa. Mitä enemmän identifioitumisen kohteita markkinoilla on tarjolla, sitä helpommaksi vaihtaminen tulee, jos vanha ei äkkiä enää miellytä. Ovi käy tiuhaan erityisesti silloin, jos yrityksen tai brändin arvot eivät ole linjassa niiden toiminnan kanssa.

#4 Jos arvot sen sijaan lävistävät aidosti koko yrityksen toiminnan, ei yksittäisen tuotteen markkinoinnin välttämättä edes tarvitse liittyä itse tuotteeseen.

Tästä antoi esimerkin YouTube-tähti Casey Neistat, joka käytti koko The Secret Life of Walter Mitty -leffan markkinointivideon tekoon tarkoitetun budjetin auttaakseen Filippiineille iskeneen hirmumyrskyn uhreja.

Itse elokuva mainitaan projektista kertovassa YouTube-videossa vain muutamaan otteeseen – muun muassa paperilapulla, jolle on kirjoitettu: ”This is what my the Secret Life of Walter Mitty promotional video budget looks like”. Taustalla näkyy bussi, johon Neistatin tiimi lastaa ruokaa ja muita tarvikkeita myrskyn uhreille.

Vaikka kyynikko voisi syyttää tempausta hätäapupornoksi, vetoavat videon anarkia ja ryysyistä rikkauksiin nousseen Neistatin vilpittömät pyrkimykset väistämättä katsojaan.

Mikä pistää väkisinkin miettimään:

#5 Olisiko mahdollista, että myös me markkinointihötön ja pöhinän kyllästämät sisältösepot pystyisimme toteuttamaan omassa työssämme jotain, mikä veisi paitsi myyntilukuja, myös maailmaamme aidosti parempaan suuntaan? 

Kuva: Sanna Puutonen


Ankeuttavatko automaattiviestit yrityskuvaasi?

Inari Anttila

Yrityksellä on hienot nettisivut. Kekseliäitä kampanjoita. Oivaltavaa sisältöä somessa. Hyvältä vaikuttaa. Sitten saat asiakkaana viestin, joka on ihan eri planeetalta markkinointiviestinnän perusteella muodostamasi mielikuvan kanssa. Tyly, kankea, kenties kielellisesti ontuva. Kuulostaako tutulta?

Kerronpa tuoreen esimerkin.

Case Yksityiskoulu

Eräässä paikallisessa yksityiskoulussa aloittaa joka vuosi kolme luokallista innokkaita oppijoita. Yleinen mielikuva tästä kieliopintoja painottavasta koulusta on, että siellä vaaditaan säntillisyyttä ja tiukkaa kuria. Alle kouluikäisten lasten vanhempia houkutellaan erilaisin viestein tutustumaan kouluun pitkin talvea. Itse asiassa Kusti on kantanut värikkäästi kuvitettua postia useamman vuoden. Minäkin tartuin täkyyn ennakkoluuloineni.

Kävi ilmi, ettei koulu ollut lainkaan (pahimpien) odotusteni mukainen; viesteistä aistittava ystävällisyys ja yhteisöllisyys näkyivät koulun käytävillä avoimien ovien päivinä, ekaluokkalaisten vanhempien päitä oli eri tilaisuuksissa käännyttämässä kokenut, nallekarhumainen opettaja. Kaikki kanssakäyminen oli kovin mukavaa.

Tuli soveltuvuuskokeiden aika. Lapset jaettiin ryhmiin, ja he saivat "matkaliput" koeluokkaan. Samaan aikaan vanhemmat saivat kahvia ja pullaa.

Tuli aika odottaa koetuloksia. Kuinkas sitten kävikään?

Ankeampien mielikuvien todellisuus astui peliin. Yhden kappaleen hylsykirje. Ei selityksiä, ei perusteluita, ei rohkaisua. Lisätietoja toki voisi tiedustella sähköpostitse. Kirjeen tyly sävy huuhteli mielestä kaikki edeltävien kuukausien mukavat kokemukset koulusta. Olinko sittenkin oikeassa ennakkoasenteineni? Samalla tuli sääli koulua ja kaikkea sitä positiivisen mielikuvan rakentamiseen mennyttä turhaa aikaa.

Kaikki viestintä rakentaa asiakaskokemusta

Koulu ei ole suinkaan haasteen kanssa yksin. Automaattiviestien, massapostitusten ja rutiinikuittausten heikkolaatuisuus on varsin tavallinen helmasynti organisaatioissa. Asiakkaan näkökulmasta kaikki viestit – olivat ne automaattisia tai kumppanin laatimia – ovat yrityksen tai organisaation viestintää. Saman fiiliksen on toistuttava aina organisaation kanssa toimiessa, riippumatta yksiköstä.

Tiedätkö, millaisia viestejä teiltä lähtee? Tässä muutamia, joista lähteä liikkeelle:

  1. Automaattisesti lähetettävät sähköpostivastaukset
  2. Asiakaspalvelun viestipohjat
  3. Toimistosihteerien, aula- ja vaihdehenkilöstön käyttämät viestit
  4. Ulkopuoliset, yrityksen nimissä toimivat yksilöt ja yritykset - esim. rekrytointia hoitavat konsultit ja muut alihankkijat
  5. Järjestelmäviestit

Miten koulun sitten olisi pitänyt viestiä?

Esimerkiksi näin:

"Kiitos kiinnostuksestanne kouluamme kohtaan. Tänä vuonna soveltuvuuskokeisiin osallistui lähes ennätysmäärä tulevia koululaisia, 78 oppilasta. Kun aloituspaikkoja on vain 24, karsinta on kovaa. Valitettavasti NIMI ei hyvästä yrityksestä huolimatta ollut kouluun hyväksyttyjen oppilaiden joukossa. Toivottavasti into oppimiseen ei kuitenkaan sammu. Iloa opin polulle!”

Ja kaikki työ ei olisi ollut turhaa.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tarjoatko faneillesi valtaistuimen vai valkosipulia?  –  "Ymmärrämmekö, mistä asiakkaamme syttyvät? Osaammeko huomioida heidän hyötynsä ja kiinnostavuusmuotoilla viestimme heidän näkökulmastaan?

Vihaa vai rakkautta viestinnän kautta? – Esittelyssä faith-holderit ja hateholderit –  "Jos luottamus petetään, faith-holder voi helposti muuttua hateholderiksi."

EVVK:n aika on ohi! – "Viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla - ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Kuva: Gratisography 


Brändi ei synny ilman viestintää

Jouko Marttila

Maailman suurimmat brändit kuten Google, Uber tai Tesla eivät käytä lainkaan perinteistä mediamainontaa. Silti ne tarvitsevat viestintää.

Sosiaalinen media, sisältömarkkinointi ja markkinointiautomaatio kaatavat mainonnan, markkinoinnin ja viestinnän raja-aitoja. New Yorkin yliopiston markkinoinnin professori Scott Galloway julisti Nordic Business Forumissa Helsingissä, että vain pöhköt yritykset maksavat perinteisestä mainonnasta.

Tekniikka mahdollistaa laadun ja kustannustehokuuden parantamisen, mikä kasvattaa teknologiaa viisaasti hyödyntävien brändien etumatkaa niihin, jotka eivät osaa tarttua uusiin ideoihin.

Amerikkalaisen viiniyrittäjän ja somegurun Gary Vaynerchuckin mielestä brändi tarvitsee huomiota, ja sosiaalinen media on siihen paras paikka. Hän on tehnyt itsestään ja yrityksestään brändin ilman mainontaa.

Perinteisen mainonnan korvaaminen sosiaalisella medialla on mahdollista, mutta ei välttämättä aloittavan yrityksen ensimmäinen askel menestykseen. Brändin rakentaminen vaatii joka tapauksessa viestinnän kokonaisvaltaista ymmärtämistä.

Sitouta henkilöstösi

Viestintä alkaa ennen yrityksen perustamista. Henkilökohtaiset vuorovaikutustaidot vaikuttavat siihen, millaisen tiimin yrittäjä saa ympärilleen koottua. Yksinyrittäjä saa puurtaa kellonympäri loputtomiin, jos hän ei ymmärrä viestinnän arvoa.

Viestinnän ja brändin rakentamisen ensimmäinen vaihe on oman henkilöstön sitouttaminen. Henkilöstön pitää tietää, mihin yritystä ollaan viemässä, missä se aikoo olla kilpailijoitaan parempi ja miten se erottuu muista. Työntekijöiden on uskottava, että strategian toteuttaminen tuottaa heille jotain hyvää.

Ilman strategista syvänäköä ja oman henkilöstön tukea yrityksen johtaminen ei ole johtamista, vaan ajelehtimista. Strateginen johtaminen vaatii kuuntelua ja vuorovaikutusta – viestintää. Yrityskulttuuri on osa brändiä ja se syntyy jo siinä vaiheessa, kun firmassa on alle 20 työntekijää. Organisaatiota on helppo muuttaa, kulttuurin muuttaminen vaati paljon enemmän.

Luo vahva brändi

Brändi rakentuu pala palalta kuin valtamerilaiva. Strategia toimii kompassina, jota kaikkien on osattava lukea oikein. Tutkimusten mukaan vain noin 15 prosenttia yritysten henkilökunnasta ymmärtää työnantajansa strategiaa. Ilman ymmärrystä on mahdotonta luoda vahvaa brändiä.

Markkinoilla brändi on asiakaskokemusten summa. Vahva brändi sitouttaa sekä henkilöstöä että asiakkaita paremmin kuin heikot brändit. Heikot brändit häviävät markkinaosuuksia helpommin kuin vahvat. Vain yksi prosentti markkinaosuutta menettäneistä yrityksistä onnistuu valtaamaan paikkansa takaisin.

Ole läsnä sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media on muuttanut sekä markkinadynamiikkaa että yritysten johtamista. Yrityksen on oltava jatkuvasti läsnä ja vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa. Suomalaiset yritysjohtajat ovat valitettavan näkymättömiä sosiaalisen median areenoilla, vaikka tarjolla on suora yhteys sekä kotimaiseen että kansainväliseen vuorovaikutukseen.

Yrityksen on kuunneltava henkilöstöään ja asiakkaitaan ylintä johtoa myöten, ja näytettävä se aidosti. Se tarkoittaa jatkuvaa keskustelua. Se tarkoittaa vaikuttavaa viestintää.

Brändin rakentamista voi opetella. Hyväksi viestijäksi ei kukaan synny. Se vaatii harjoittelua ja sitä varten on olemassa valmentajia. Moniko urheilija on noussut maailmanmestariksi ilman valmennusta? Moniko brändi on syntynyt ilman viestintää?


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Älä mokaa mediassa – "Viestintä on vaikea laji, ja kriisiviestintä erityisen vaikea. Johtajat kompuroivat tavan takaa mediassa tekemässä hallaa itselleen ja organisaatiolleen.

Some-osaaminen on johtajan perustaito – "Sosiaalisen median lukutaidosta on tullut kilpailutekijä, joka erottaa hyvät johtajat huonoista.


”Valtatien varren ainutlaatuinen yllättäjä” – aluebrändäyksen ensiaskeleet

Maria-Elena Cowell

Suomessa alueiden brändäys on vasta pääsemässä vauhtiin. Monet meistä muistavat liudan kiusallisia kuntasloganeita, joista on irronnut nostalgia- ja huumorikylläisiä keskusteluketjuja sosiaalisessa mediassa.

Moni kunta todella kuulostaa henkitoreiselta: ”Puolanka – sitkeää sorttia”. Ehkä vaatimattomuus kaunistaa. Epäselvää on, miten ”Paimio, pikkuisen parempi” eroaa ”piirun verran paremmasta” Kalajoesta. Kriisikunnan kriteereitä viime aikoina kevyesti täyttänyt Luviakin uskoo olevansa ”friskis myätäses”. Asukkaiden tähden sopii todella toivoa!

”Tee se Joutsenossa” siivitti somekommentoijat jo metatasoille.

Globaali kilpailu huomiosta pakottaa erottautumaan. Wikipedian mukaan kaupunkien brändäyksellä muutetaan kaupungit osuvasti ”sijainnista kohteeksi”.

Mutta aluebrändäys on paljon muutakin kuin kunnalle kömpelösti istutettu iskulause. Pohjois-Karjala kosiskeli keväällä paluumuuttajia suoramarkkinointikampanjalla. Espoon kaupunki käyttää joukkoälyä Espoon brändin kirkastukseen ja strategian luontiin. ”Haluamme luoda Espoolle tarinan, jonka avulla kaupungin muutosta voidaan johtaa”, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä totesi Helsingin Sanomissa (27.8.). BusinessOulu on tehnyt vimmaisesti ja tuloksellisesti työtä luodakseen lisää elinvoimaa ”Pohjois-Skandinavian pääkaupunkiin” esimerkiksi Northern Glow -tapahtumalla.

Suomessa aluebrändäyksen edelläkävijä on Lappi, jonka yhteinen markkinointi- ja viestintätalo House of Lapland levittää Lapin sanomaa myös omien lähettiläidensä avulla.

Kunnat ja alueet kilpailevat asukkaista ja yrityksistä, ja maat investoinneista ja matkailuvirroista. Alexander Stubb asetti ulkoministerikaudellaan valtuuskunnan pohtimaan Suomen maabrändiä. Alan guru, brittiläinen konsultti Simon Anholt määritteli Suomen identiteetin keskeiset teemat:

• Honour: Suomalaisiin voi luottaa

• Simplicity: Mutkaton ja ratkaisukeskeinen tapa toimia

• Madness: Suomalaiset muista pohjoismaista erottava peräänantamattomuus

Kuulostaa hyvältä! Mutta se ei yksin riitä. Laaja raportti jakeli myös jotakuinkin kaikille suomalaisille tehtäviä maabrändimme kirkastamiseen. Muistatteko? Virkamiehet avoimen tietoyhteiskunnan sotureiksi ja taloyhtiöille käsky järjestää juhlat. Isovanhempia velvoitettiin siirtämään kädentaitoja lapsenlapsilleen.

Nähtävästi työtä on vielä paljon tekemättä.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Lahjoitukset on niin 2015 –  "Markkinointi on muuttunut, kun viestintäympäristö on muuttunut. Tehokkainta viestintää on se, kun saa ihmiset innostumaan omasta toiminnasta, ja kertomaan tarinaa eteenpäin."

Trump näyttää mallia: Ansaittu media on uskallettava ansaita – "Nykyisessä nopean viestinnän maailmassa vahvasti kantaaottavilla mielipiteillä saa huomiota."

Kuva: Jonna / Kaiku Helsinki


YouTube-vinkkejä brändeille – Tubecon Industry Dayn opit

Anni Pakonen

Vierailin toissaviikolla Tubecon Industry Dayssä, jonne oli kutsuttu puhumaan digitaalisen sisällön ja videotuotannon asiantuntijoita aina Yhdysvalloista asti. Jokainen puhujista väläytteli toinen toistaan messevämpiä tilastoja verkkoon ladattavien videoiden määrästä ja niiden suosiosta.

Esimerkiksi YouTuben Pohjois-Euroopan vetäjän Pascal Van Laeren mukaan suomalaisten YouTuben katsomiseen käyttämä aika on viimeisen vuoden aikana kasvanut 50 prosentilla ja kanava tavoittaa jopa 2,3 miljoonaa meikäläistä viikossa. Onhan se vaikuttavaa.

Van Laeren puheenvuorosta löytyi konkreettisia ohjeita yrityksille, jotka tuottavat sisältöjä YouTubeen:

- Jos haluat erottua YouTube-videoiden massasta, varmista, että olet sijoittanut tuotettaviin sisältöihin riittävästi. Halvalla ei saa hyvää eikä vaikuttavaa.
Hyödynnä kampanjastasi saatava data, ota selvää mikä toimi ja mikä ei, ja opi siitä. Etenkin siitä, mikä toimi.
Kohdenna kampanjasi järkevästi.

Yleisössä istuneet brändien edustajat saivat konkreettisimpia ohjeita Van Laeren lisäksi Awesomeness TV:n Max Polisarilta, joka antoi vinkkejä yhteistyöhön tubettajien kanssa. Hän esitteli kampanjan suunnittelulle olennaisen nelikentän, johon kuuluivat:

Temperament
Mieti, paljonko kontrollia sinulla on kampanjasta oltava – pystytkö antamaan sisällön tuottajalle vapaat kädet?

Goal
Haluatko luoda pikaisesti eetterissä pyrähtävän hitin vai ikivihreää sisältöä?

Partner
Kumppani voi olla sisällön tuottaja itse tai häntä manageroiva verkosto – molemmissa on puolensa.

Timing
Uusi mediamuoto vaatii monelta totuttelua. Varaa tarpeeksi aikaa kampanjan suunnitteluun, valmisteluun ja muokkauksiin.

Poimin muutamilta puhujilta yhden mieleeni jääneen johtoajatuksen kultakin:

Gary Carter, Ex-CEO, Endemol Shine:

Yritysten ja brändien on sisällöissään otettava kantaa, oltava jotain mieltä. Sellaiset sisällöt kiinnostavat ja niitä jaetaan myös muille.

Max Polisar, Chief Revenue Officer, Awesomeness TV:

Muista, että videoiden yleisö on aktiivista porukkaa: he tykkäävät, kommentoivat, jakavat, dubbaavat ja muokkaavat. Heillä on valtaa.

Älä siis oleta, että julkaisemasi sisältö on staattinen kokonaisuus, joka uppoaa katsojiin sellaisenaan.

Pascal Van Laere, Head of YouTube, Northern Europe:

YouTube on yksi netin merkittävimmistä hakukoneista, ja siksi palvelun sisällöt elävät pitkään. YouTube ei ole vain sisältöjen julkaisualusta, jonne videot ennen pitkää hukkuvat.

Jokunen vierailija saattoi poistua tapahtumasta hieman huolissaan siitä, että on jo auttamatta myöhässä, eikä ehkä vieläkään ymmärrä, kuinka koukuttavia videosisältöjä luodaan. Ehkä tapahtuman antoisin oppi olikin se, että kontrollista kannattaa välillä luopua ja antaa sisällön luonnissa ohjakset osaaville tubettajille. Sitä he itsekin toivovat.

Päällimmäisenä uskon useimpia kuitenkin jääneen askarruttamaan pohdinta siitä, mitä voisi tarjota tuhottavaksi Hydraulic Press Channelille.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

"Shit doesn't just happen - Lyhyt oppimäärä asiakastyöstä –  "Voimme itse aktiivisesti koko ajan vaikuttaa tekemäämme työhön ja luomiimme asiakassuhteisiin."

"On-the-go" -viestintää Periscopessa, Snapchatissa ja Instagramissa – "Enemmän hetkiä jaettuna juuri tässä ja nyt, vähemmän etukäteen tuotettua myöhemmin julkaistavaa sisältöä."

Tätä oli sisältömarkkinointifestivaali PING Helsinki – "Kaiku Helsinki heittäytyi mukaan PING Helsinki -sisältömarkkinointifestivaaleille toukokuussa 2016."

Kuva: Alvin Bueno (Creative Commons)


2016 kuumat perunat – Osa 5: Mindfulness-viestintää

Petteri Puustinen

Mikä puhuttaa viestinnän ja markkinoinnin maailmassa vuonna 2016? Kaiun kansainvälinen kumppani Hotwire PR päätti käyttää 22 eri maassa viestivien yli 400 viestintä-, markkinointi-, myynti-, teknologia- ja yhteiskuntaosaajan joukkovoimaa selvittääkseen vuoden kuumat perunat. Hotwire 2016 Communications Trends -katsaus esittelee 12 ilmiötä ja kehityskulkua, jotka jokaisen viestijän olisi fiksua päästää takaraivoonsa kolkuttelemaan tänä vuonna.

Esittelemme trendit tiivistelminä yksi kerrallaan, mutta jos haluat harpata jonon kärkeen ja ladata koko Hotwire 2016 Communications Trends -raportin jo nyt, klikkaa rohkeasti tästä!

5. Mindfulness-viestintää

Mindfulness oli valtava trendi vuonna 2015, mutta vuonna 2016 vastaavanlainen ”hetkessä eläminen” näkyy myös viestinnässä. Instagramin, Snapchatin ja Periscopen kaltaisten viestintäkanavien yleistyminen merkitsee sitä, että viestinnän tahti on yhä nopeampaa ja että viestit pysyvät relevantteina vain tietyn lyhyen hetken ajan.

Lyhytjännitteisyys ja katoavaisuus tuovat haasteita viestinnän suunnitteluun, mutta parhaimmillaan ne tekevät markkinoijan ja yleisön suhteesta entistä luonnollisempaa ja aidompaa. Yritysten kannalta on entistäkin kriittisempää koota viestintää tekemään luotettava tiimi, jolle uskaltaa antaa mahdollisimman vapaat kädet reagoida hetkessä.

Spontaanius vaatii toki suunnittelua. Brändin äänensävyn ja sille sopivien aiheiden huolellisesta määrittelemisestä tulee entistäkin tärkeämpää. Kun suuntaviivat ja toimintamallit ovat järkevästi selvillä, viestintätiimien on paljon helpompaa luoda kussakin hetkessä toimivia ja tehoavia yksittäisiä viestejä. Pientä rosoakin varmasti esiintyy, mutta siloteltu täydellisyys ei ole Snapchat-/Periscope-maailmassa enää tärkeä juttu.

​Lue lisää "mindfulness-viestinnästä" ja muista vuoden 2016 kuumista perunoista: lataa Hotwire 2016 Communications Trends -raportti tästä!

Muut kuumaperunatiivisteet Hotwire 2016 Communications Trends -raportista:

1: Ote irti omista kanavista
2: Suppilo kiepsahtaa
3: Yleisö kyynistyy mainontaan – mistä kiertotie?
4: Ikä on vain numero, intohimo on ykkönen
6: Paikallinen, paikallisempi, hyperlokaali
7: Hyötyviestintää ja palveluasennetta
8: Virtuaalitodellisuus on totta
9: Arvoviestintää
10: PR:n uusi tuleminen – tarinankerronnan kautta
11: Video, video, video
12: Data ja luottamus