Palvelumuotoilu osaksi viestintää

Palvelumuotoilusta ja muotoilun soveltamisesta eri liiketoiminta-alueisiin juridiikasta strategiatyöhön puhuttiin vuonna 2017 paljon. Miksi tämä kiinnostaa? Tässä hektisessä, kovaa vauhtia eteenpäin kulkevassa ja tiedontäyteisessä ajassa on tilausta lähestymistavalle, jossa selvitetään rauhassa, mitä aidosti tarvitaan, ja mikä vastaa noihin aitoihin tarpeisiin. Ei kehitetä asioita olettamuksien pohjalta eikä kehitetä asioita, joista ei ole aitoa hyötyä.

Oma ennustukseni on, että palvelumuotoilu lyö isosti läpi myös viestintä- ja markkinointikentällä tänä vuonna. Yhä useampi organisaatio kiinnostuu kehittämään viestintäänsä asiakaskeskeisesti – panostamaan asiakkaiden tarpeiden ja todellisuuden ymmärtämiseen ennen työn aloittamista sekä ottamaan asiakkaita mukaan ideointiin ja ideoiden testaukseen. Siirrytään yhä enemmän tiedon tuuppaamisesta aidosti tarpeellisen tiedon välittämiseen kohderyhmille. Esimerkiksi sisäistä viestintää kehitettäessä ei automaattisesti lähdetä uudistamaan vaikkapa intraa, vaan tutkitaan eri menetelmillä, mitä meidän henkilöstö aidosti tarvitsee ja mikä oikeasti parantaa juuri meidän organisaation tiedonkulkua. Voi olla, että intran uudistamisen sijasta päädytään tekemään jotain ihan muuta, joka parantaa sisäistä viestintää merkittävästi enemmän.

Perustin loppuvuodesta uuden Facebook-ryhmän kaikille viestinnän, markkinoinnin ja palvelumuotoilun yhdistämisestä kiinnostuneille ammattilaisille ja kiinnostus on ollut suurta – tällä hetkellä ryhmässä on jo yli 1600 asiasta kiinnostunutta ammattilaista. Tervetuloa liittymään mukaan ja kehittämään tätä lähestymistapaa Suomessa eteenpäin!

 

Elina Piskonen on viestinnän palvelumuotoilija, viestintäkonsultti ja tiiminvetäjä sekä Viestinnän+markkinoinnin palvelumuotoilijat -Facebook-verkoston perustaja
Twitter @episkone / LinkedIn

Tämä teksti on julkaistu myös viestintätoimisto Kaiku Helsingin Viestinnän kiinnostavimmat trendit 2018 -raportissa. Raportissa Kaiku on selvittänyt suomalaisten viestintä- ja markkinointiammattilaisten odotuksia ja näkemyksiä viestintävuodelle 2018. Paketissa on kiinnostavaa asiaa mm. työntekijälähettilyydestä, lobbaamisesta ja influencer-markkinoinnista. Voit ladata trendiraportin täältä!


Matti, Merja ja Nils jättivät somen väliin

Presidenttiehdokkaiden somenäkyvyydessä on isot erot, kertoo Helsingin Sanomien seuraajien määristä ja aktiivisuudesta tekemä selvitys. Matti Vanhanen, Merja Kyllönen ja Nils Torvalds ovat aktiivisuudessa peränpitäjiä. Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto ovat kärjessä. Sauli Niinistön kampanjatilillä on Facebookissa 70 000 ja Twitterissä 117 000 seuraajaa. Esimerkiksi Matti Vanhasella vastaavat luvut ovat 3 500 ja 1 800. Samaa tasoa ovat erot ehdokkaiden aktiivisuudessa.

Mitä tästä pitäisi päätellä? Ainakin sen, että someaktiivisuudessa kahden ääripään Niinistön ja Vanhasen kampanjastrategiat ovat tyystin erilaiset. Niinistö haluaa puhutella laajasti eri kansalais- ja ikäryhmiä kun taas Vanhanen mitä ilmeisemmin keskittyy lähinnä siihen, että keskustan kannattajat lähtisivät liikkeelle. He eivät ole kaikkein aktiivisempia sosiaalisen median käyttäjiä.

Politiikan yksi sääntö on se, että pitää olla siellä missä kansalaisetkin ovat. Työväentalot ja tupaillat eivät enää täyty eikä ”työväentalonenällä” voi enää luotettavasti ennustaa. Kohtaaminen on silti edelleen tärkeää.  Siitä on osoituksena, että monet toritapahtumat vetävät edelleen runsaasti väkeä. Kimmo Grönlundin ja Hanna Wassin Eduskuntavaalitutkimus vuodelta 2015 osoittaa, että erityisesti nuori sukupolvi suosii suoran vaikuttamisen menetelmiä kuten kansalaisaloitetta ja sosiaalista mediaa. Vaalikampanjointi on myös muuttunut, koska kaikki tekniset alustat kuten Facebook, Twitter ja Instagram ovat halpoja hyödyntää. Niiden kautta voi tehokkaasti rekrytoida vapaaehtoisia toimimaan kampanjassa, järjestää tapahtumia ja myös kerätä lahjoituksia. Tämä tarkoittaa, että ainakin lähtökohtaisesti pienillä puolueilla ja vähemmän tunnetuilla ehdokkailla on aiempaa paremmat mahdollisuudet saada sanomansa esiin.

Kiinnostavaa on kansainvälisen tutkimuksen havainto (mt. Eduskuntavaalitutkimus), jonka mukaan internet ja sosiaalinen media aktivoivat politiikasta vain vähän kiinnostuneita kansalaisia keskustelemaan yhteiskunnallisista kysymyksistä. Aktivoituminen ei kuitenkaan enää ulottunut perinteiseen poliittiseen osallistumiseen kuten kampanjatyöhön tai äänestämiseen. Joka tapauksessa sosiaalisessa mediassa on perinteistä internetin käyttöä parempi mahdollisuus saada kansalaiset aktivoitumaan.

Mainitussa HS:n artikkelissa Pekka Haaviston kampanjapäällikkö toteaa, että enää ei ilmiöiden luominen somessa ole samaan tapaan mahdollista kuin kuusi vuotta sitten. Kyllä on. Peruskiinnostus ehdokkaaseen tai puolueeseen toki pitää olla mutta sosiaalinen media on oiva väline ilmiön vahvistamiseen.

Kokemukset eri maista ja myös Suomesta osoittavat, että sosiaalinen media on jatkuvasti tärkeämpi osa politiikan markkinointia. Toimiessaan Perussuomalaisten puheenjohtajana Timo Soini ei käyttänyt sosiaalista mediaa, mutta oma puolue käytti. Edellä siteerattu tutkimus osoitti, että perussuomalaiset saivat Facebookissa paremmin viestejään läpi kuin kilpailevat suuret puolueet. Se oli osa Jytkyä. Presidentinvaaleja – eikä muitakaan vaaleja – kuitenkaan ratkaista sosiaalisessa mediassa.


Viestinnän kiinnostavimmat trendit 2018

Viestijä,

vuoden 2017 viimeisinä päivinä kysyimme Sinulta ja kollegoiltasi viestinnän ja markkinoinnin maailmassa, mitkä vuoden 2018 nousevat trendit tulevat vahvimmin näkymään työssänne ja asiakkaillanne. Vastausten perusteella uuden viestintävuoden kärkitrendeiksi nousevat some ja digitaalisuus sekä viestinnän monikanavaistuminen. Myös videot ja viestinnän visualisointi eri tavoin pohdituttavat paljon. Näiden rinnalla ajankohtaisia ovat tekoälyn hyödyntäminen markkinoinnissa, asiakaskeskeisyys sekä viestinnän tarkempi kohdentaminen. Vuonna 2018 korostuvat lisäksi vastuullisuus ja aitous viestinnässä ja markkinoinnissa. Trendikäyrä näyttää edelleen nousujohteiselta myös työntekijälähettilyydelle, palvelumuotoilulle ja podcasteille.

Tiedustelimme myös, mitä uudistuksia tai kokeiluja suomalaiset viestijät suunnittelevat tekevänsä alkavana vuonna. Erimuotoiset videot sekä somekanavia laajentavat sovellukset kuten Facebook Live, LinkedIn Sales Navigator ja Workplace by Facebook esiintyivät tiuhaan vastauksissa. Moni ennakoi myös lisäävänsä automaation käyttöä tai kokeilevansa chatbottia. Teknologiahypen keskellä myös perinteisemmän viestinnän kehittäminen kukoistaa: suunnitteilla on verkkosivu-uudistuksia, esitteiden päivittämistä, printtijulkaisujen viemistä digitaaliseen muotoon sekä erilaisten järjestelmien hankintaa.

Viestinnän kiinnostavimmat trendit 2018 -paketti paljastaa lisää kyselymme tuloksista ja suomalaisen viestintäkentän näkymistä uudelle vuodelle. Lisäksi osaavat asiantuntijamme ovat Sinun hyödyksesi seuloneet ajankohtaisimmat näkemykset omilta viestinnän lohkoiltaan. Tervetuloa heittäytymään viestinnän kiinnostavimpiin trendeihin vuonna 2018!

 

Lataa trendiraportti tästä:


Pomo somepiilossa – Miksi johto arastelee työntekijälähettilyyttä?

Työntekijälähettilyys on kuuma aihe yritysviestinnässä. Usein siihen liittyy kuitenkin ristiriita: työntekijöitä kosiskellaan osallistumaan, mutta johto jättäytyy ulkopuolelle. Eivätkö johtajatkin ole työntekijöitä – ja tärkeitä yrityksensä lähettiläitä?

Taannoin pääsin näkemään läheltä, kuinka tärkeää henkilöstölle on, että johto laittaa itsensä likoon.

Olin valmentamassa noin 300 henkilön yrityksessä digitaalista viestintää ja sosiaalista mediaa. Aikaisemmin yrityksen työntekijät olivat suhtautuneet somen käyttöön työasioissa kielteisesti, jos siitä ei maksettu. Lisäksi somen käyttöä oli rajoitettu tiukoin säännöin.

Kyseisessä valmennuksessa asetelma oli uudenlainen: johto oli mukana aktiivisesti viestinnän kehittämisessä. Työntekijät antoivat johdon viestinnästä palautetta ja kertoivat, mistä olivat tykänneet ja mitä voisi parantaa. Valmennuksessa tuli sellainen olo, että nyt tämä menee työntekijöiden mielestä oikein.

Voimme nähdä tulokset myöhemmin henkilöstökyselystä, mutta oli hienoa todistaa viestintästrategian tuloksia viestintäkulttuurin muutoksena.

Johtajat oppivat koko ajan

Kuinka valmiita suomalaisten yritysten johtajat ovat toimimaan lähettiläinä?

Talouselämän julkaiseman tutkimuksen mukaan johtajat oppivat hiljalleen. Jutussa kerrotaan, että sadan twiitin johtajia on jo 64 kappaletta, vaikka suuri osa heistä vielä harjoittelee Twitterin käyttöä. Listauksen somejohtajien määrä oli vuodessa kolminkertaistunut. Suurten yritysten johtajat priorisoivat viestinnälle aikaa ja kokevat, että henkilökohtaisesta viestinnästä on jotain hyötyä henkilöbrändille tai yritykselle. Johtajien somesisällöissä on eroja ja opittavaa varmasti riittää, mutta suunta on oikea.

Voimme nostaa hattua näille johtajille. Aplodien arvoisia ovat myös viestintätiimit, jotka ovat onnistuneet tuomaan viestinnän osaksi johdon kiireistä aikataulua, innostaneet osallistumaan ja näyttäneet, mitä työntekijälähettilyys tarkoittaa.

Kuinka rakentaa työntekijälähettilyyttä? Lue myös aihetta brändin rakentamisen näkökulmasta pohtivan Tiina Hosiokosken blogikirjoitus.

 

Juho aloitti viestimään vuonna 1980. Viimeisten kymmenien vuosien aikana hänen työminänsä viestinnän taitojen kehittymistä voisi kuvata suunnitelmalliseksi – jopa viestintähenkilön kasvutarinaksi. Suomen kieliopin Juho otti suvereenisti haltuun opiskelemalla Saksan kielioppia. Viestinnän perusteet hän sisäisti pänttäämällä kansainvälistä liiketoimintaa Slovenian yliopistossa. Pisteenä i:n päällä kasvutarinassa on rekrytointi Kaiku Helsinkiin, sillä ehdolla, että hän aloittaisi vahvistuksena nykyisten työkavereiden koripallojoukkueessa. Tällaisen kakkupohjan päälle Juho on pursottanut iloisia asiakaskokemuksia, digiviestinnän kehitysprojekteja, työsuojelua ja tiimin vetämistä viimeiset kymmenen vuotta.


kaiku viestintä vinkit blogi 2018

11+1 viestinnällistä vinkkiä vuoden ajalta

Tunnustan: Kirjoitan koko vuoden suosikkibloggaustani. Tuntuu jo perinteeltä istua välipäivinä villasukat jalassa rauhallisella toimistolla, kelata kulunutta vuotta ja selata Kaiun blogia läpi. Mitä olemme oppineet? Mitkä teemat ovat innostaneet?

Vuosi 2017 on ollut varsin vireä viestinnällisten vinkkien vuosi blogissamme. Sille on syynsä: olemme entistä tietoisemmin panostaneet omien sisältöjemme kiinnostavuusmuotoiluun eli pohtineet, millaisista asioista blogimme lukijoille on käytännön hyötyä.

Harkitut vinkit eivät happane hetkessä. Siksi uskon, että näistä bloggauksista on sinulle hyötyä myös vuonna 2018:

  1. Miten laadit toimivan markkinointiviestinnän vuosikellon?

Alkuvuodesta pakerretaan vuosisuunnitelmia markkinointiviestintään, viestintään ja sisältömarkkinointiin. Markkinointiviestinnän tekijä, älä arvioi vuosikelloa, bloggasi kokenut strategimme Tiina Hosiokoski ja paketoi parhaat vinkkinsä vuosisuunnitelman rakentamiseen. Tärkeiden perusasioiden äärellä!

  1. Ehdotus uudenvuodenlupaukseksi: Siivoa tekstisi selkeäksi

KonMari-sensaation inspiroimana laadin KonKaiku-tekstinsiivousmenetelmän, jonka konstit pätevät tänäkin vuonna. Jos innostut pölyttämään tekstejäsi oikein kunnolla, katso myös KonKaiku-video, jossa Laura Vuorio-Kuokan kanssa jakelemme viisiä siistiä vinkkiä kirjoittajille.

  1. Miten hillitä somestressiä?

Kun olet siivonnut tekstisi, suuntaa seuraavaksi henkinen imurisi somen suuntaan. Somekuningattaremme Laura Vuorio-Kuokka innostui kesän korvilla soveltamaan siivousvinkkejä puhelimen näytöllä vallitsevaan sovellussotkuun. Lauran laatimat KonSome – siivoa somesi kesäkuntoon -vinkit sopivat mainiosti myös uuden vuoden alkuun.

  1. Nippu vinkkejä twiittaajalle

Twitter on vuoden aikana pyrkinyt madaltamaan kynnystä käyttää palvelua – ensin tuplaamalla merkkimäärän, sitten esittelemällä ketjuominaisuuden käyttöön. Kiinnostavuusmuotoilija ja somevalmentaja Petteri Puustinen opasti Ketju-Twitter – oletko jo kokeillut? -postauksessaan käyttämään uusia ominaisuuksia. Innokasta twiittaajaa saattaa kiinnostaa myös nörttimme Kimmo Kuokan kätevä vinkki hashtagien taivuttamiseen: näkymätön välilyönti kaunistaa!

  1. Varaudu poliittisiin riskeihin: Millainen on yhteiskuntailmasto satavuotiaassa Suomessa?

Yhteiskuntailmaston eli asenteiden ja arvojen kehitys toimii indikaattorina mahdollisille poliittisille riskeille. Kehityksen seuraaminen on markkinointi- ja viestintäammattilaisten työssä tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Neuvonantajamme valtiotieteen tohtori Jukka Koivisto kokosi keväällä raportin satavuotiaan Suomen yhteiskunnallisesta ilmapiiristä ja globaaleista megatrendeistä. Raportin pääset lataamaan Kaksi kolmesta suomalaisesta kaipaa vahvaa johtajaa -blogikirjoituksesta.

  1. Miten kannustaa työntekijöistä lähettiläitä?

Vaikka työntekijälähettilyys on sanahirviö, jota automaattinen oikolukukaan ei tunne, se on kuitenkin yksi tärkeimmistä ja tehokkaimmista brändin rakentamisen palikoista, toteaa brändejä rakastava Tiina Hosiokoski Työntekijälähettilyys brändin rakentamisen ytimessä -bloggauksessaan. Poimi tekstistä talteen Tiinan vinkit työntekijälähettilyyden rakentamiseen askel askeleelta.

  1. Miten kehittää sisäistä yhteistyötä?

Modernit, digitaalisesti avustetut mahdollisuudet yhteistyölle ovat kehittyneet nopeasti. Sisäisen yhteistyön kehitys lähtee ensisijaisesti IT:n, HR:n ja viestinnän yhteistyöstä, kirjoittaa verkostomaisen yhteistyön kehittämisestä innostunut Tuulikki Rautiainen. Kuka teillä vastaa yhteistyöstä? -bloggauksen lopusta pääset lataamaan kyselyraportin, josta saat vinkkejä sisäisen yhteistyön kehittämiseen.

  1. Mitkä neljä SEO-trendiä kannattaa pitää mielessä vuonna 2018?

Kuinka valjastat käyttöön pitkähäntästrategian? Mia Mäkipää kurkisti kristallipalloonsa ja esitteli tämän ja kolme muuta kovaa trendiä tekstissään Hakukoneoptimointi: Neljä SEO-trendiä vuodelle 2018.

  1. Mitä natiivimainonnasta tulisi tietää?

Viestinnän ja markkinoinnin kannalta määritelmistä tai natiivimainonnan ongelmia purkavasta kriittisestä keskustelusta ei ole hyötyä, jos samalla ei puhuta siitä, miksi, miten ja mihin tarkoitukseen natiivimainontaa oikeasti kannattaa käyttää, painottaa sisältöspesialistimme Sanna Puutonen. Sannan vinkit löydät bloggauksesta Mitä natiivimainonnasta tulisi tietää? – Viestijä: paina mieleesi ainakin nämä!. Jos kaipaat termiviidakkoon selkeytystä, lue samalla myös Tiina Hosiokosken kirjoitus Sisältömarkkinointi-suomi-sisältömarkkinointi-sanakirja.

  1. Näin löydät blogiin juttuaiheita

Miten varmistat, että yritysblogissa riittää kiinnostavia postauksia myös ensi-innostuksen laannuttua? Ole hyvä – monissa blogihankkeissa mukana ollut rautainen projektipäällikkömme Sari Sandrini kokosi sinulle kasan vinkkejä Yritysblogin ABC -postaukseensa.

  1. Mikä somessa kiinnostaa vuonna 2018?

Some on kuin lumipallo, joka kieriessään kasvaa ja kerää itseensä erilaista sälää, muistuttavat valmentajamme Laura Vuorio-Kuokka ja Petteri Puustinen. Kuinka erottua massasta ja kiinnittää itselle tärkeän yleisön huomio? Katso innokkaan someduomme vinkit videolta postauksesta Lumipallosta lumiukoksi? Kiinnostavuusmuotoilulla some-menestykseen 2018.

+ Bonus-vinkki: Kuinka viisastella tulevan vuoden kriiseissä?

Myös tulevana vuonna riittänee viestinnällisiä kriisejä. Kun kriisin ytimessä yritetään korjata asioita parhain päin, tarjolla on taas herkullisia kommentoinnin paikkoja kriisiviisastelijoille. Kriiseissäkin kylmähermoinen toimitusjohtajamme Pete Saarnivaara kokosi huoneentauluksi Kriisiviisastelijan viisi ohjetta.

 

Mihin asioihin kaipaat viestinnällisiä vinkkejä vuonna 2018? Otamme mielellämme ideoita vastaan. Kerro meille toiveistasi Twitterissä, Facebookissa tai LinkedInissä!


Ketju-Twitter – oletko jo kokeillut?

Haluaisitko käyttää Twitteriä enemmän, mutta se tuntuu hankalalta? Loppuvuoden 2017 Twitter-uudistukset ovat pyrkineet madaltamaan kynnystä Twitterin käyttöön. Ensin lokakuussa Twitter tuplasi yksittäisten viestien merkkimäärän 140:stä 280:een ja joulukuussa se otti käyttöön uuden Ketju-ominaisuuden (thread / tweetstorm).

Ketjua käyttämällä voit tehdä usean twiitin mittaisen sarjan, jossa twiittisi näkyvät siististi allekkain. Tämä on hyödyllistä erityisesti, jos sinulla on sanottavana jokin pidempi asia, joka ei mahdu yhteen twiittiin, mutta jota et halua tai voi kertoa pidemmin jossain muussa kanavassa (esimerkiksi blogissa).

Ketjun käyttäminen toimii näin:

  • Aloita kirjoittamaan tavallista twiittiä.
  • Kirjoitusikkunan alareunassa näet + -painikkeen. Sitä klikkaamalla aukeaa uusi kirjoituskenttä. Näin Ketju alkaa syntyä.
  • Ketjutetut twiitit toimivat kuten tavallisetkin: voit käyttää niissä kuvia, linkkejä, hashtagejä, jne.
  • Voit palata muokkaamaan Ketjun aiempaa twiittiä klikkaamalla sen kirjoitusikkunaa.
  • Voit myös lisätä uuden twiitin mihin tahansa väliin Ketjua: klikkaa ensin sitä twiittiä, jonka alle haluat uuden twiitin tulevan, ja klikkaa +:aa.
  • Kun olet tyytyväinen Ketjuusi, klikkaa Twiittaa kaikki.

Tässä sama vielä visuaalisesti:

Twitter-ketju

Miksi käyttää Ketjua?

Ketjujahan on ollut mahdollista tehdä Twitterissä myös ennen tätä. Aiemmin ketjuttaminen on onnistunut niin, että olet ensin julkaissut yhden twiitin, ja sitten "vastannut" itsellesi twiitti kerrallaan.

Tämä on kuitenkin ollut hieman sekavaa. Vastausketjut eivät välttämättä ole näkyneet seuraajillesi siinä järjestyksessä kuin olet toivonut. Tai olet ehkä joutunut ilmaisemaan kyseessä olevan ketjun käyttämällä kankeaa numerointia ("3/8" tms.). Ja koska twiitit ovat ilmestyneet yksi kerrallaan, muut käyttäjät ovat saattaneet päästä kommentoimaan väliin ja viemään asiasi sivuraiteille, vaikka ketjusi olisi vielä kesken.

Uuden Ketju-ominaisuuden ansiosta nämä hankaluudet poistuvat. Twiittisi näkyvät nyt varmasti oikeassa järjestyksessä, muut käyttäjät ymmärtävät selkeämmin että kyseessä on viestiketju, ja saat koko ketjun julkaistua yhdellä kertaa.

En tietenkään suosittele, että teet jatkossa kaikista ajatuksistasi kymmenien twiittien mittaisia ketjuja. Jo tavalliseen 280:een merkkiin mahtuu paljon. Toimiva nyrkkisääntö on edelleen: yksi twiitti = yksi selkeä ajatus. Pääasiahan on – jopa yksittäisen twiitin kohdalla! – kiinnostavuusmuotoilu: se, että herätät yleisösi kiinnostuksen tarjoamalla heille hyötyä.


trendit raportti 2018 SEO

Hakukoneoptimointi: Neljä SEO-trendiä vuodelle 2018

Mia Mäkipää

Inbound-yhteisö tietää, että paras paikka piilottaa ruumis on Googlen hakutulosten toiselle sivulle: kaikesta hakuliikenteestä 92 % jää ensimmäiselle sivulle, ja joka kolmas hakija tyytyy ensimmäiseen hakutulokseen. Hakusijoille täytyy kuitenkin päästä orgaanisilla tuloksilla: 95 % liikenteestä keskittyy orgaanisiin hakutuloksiin maksetun mainonnan sijasta. Yhä useammat yritykset seuraavat, sijoittuuko oma yritys olennaisilla hakusanoilla hakukoneen ensimmäisille sijoille. Kun kilpailu kiristyy, on pysyttävä hakukoneoptimoinnin trendien perässä.

Kurkistimme ennustuspalloon ja nostimme esiin neljä SEO-trendiä, jotka kannattaa pitää mielessä vuodelle 2018.

  1. AdWords tekee paljon enemmän kuin auttaa löytämään avainsanoja

AdWordsin ja Analyticsin linkitys tukee vahvasti myös SEO-strategiaa. Kiristyvien tietosuoja-asetusten myötä Analyticsista on yhä vaikeampi saada dataa siitä, millaisilla hakutuloksilla kävijät oikeasti sivustoille eksyvät: avoimet, näkyvissä olevat hakusanat voivat olla yhden prosentin luokkaa. Adwords tuo merkittävää tietoa kävijöiden verkkokäyttäytymisestä, jos yritys käyttää maksettua mainontaa.

Mainoksen laadulla, osuvilla laskeutumissivuilla ja monilla muilla parametreillä on iso vaikutus AdWords-strategian toimivuuteen, mutta avainsanojen exact matchit tuovat tietoa siitä, millä avainsanoilla verkkokävijät löytävät yrityksen verkkosivuille. Broad matchien myötä paljastuu lisää verkkokävijöitä houkutelleita avainsanoja, joita yritys ei kenties ole tullut edes ajatelleeksi. Kun Adwords linkitetään Analyticsiin ja siihen lisätään goalit ja konversiot, saadaan dataa erityisesti siitä, millaisilla avainsanoilla luodaan lopulta konversioita verkkosivuilla. Koko AdWords-datan tutkiminen tuo merkittävää laadukasta dataa avainsanatutkimukseen.

 

  1. Avainsana-analyysin on oltava yhä luovempaa ja intuitiivisempaa

Avainsanojen valinta perustuu edelleen avainsanatutkimuksen ja avainsana-analyysin perusteella. Avainsanat valitaan sisältöstrategiaan pohjalta niin, että ne sopivat kuhunkin asiakaspolkuun ja ostajapersoonaan. Avainsanatutkimuksen ei tulisi kuitenkaan lähteä yrityksen, vaan asiakkaan tarpeista. Yritysten ei kannata heitellä osuvia avainsanoja hatusta ja testata niiden toimivuutta työkaluilla, vaan perehtyä siihen, mitä ja milloin ja mihin tarpeeseen ihmiset tekevät hakujaan. Vaikka työkalujen avulla avainsanatutkimukseen saa lisää dataa ja ideoita, tulisi luovuuden ja asiakaslähtöisen ajattelun olla yhtä tärkeässä roolissa kuin datan. SEO ei ole joukko pikavoittoja, vaan pitkänmatkanjuoksu, ja siksi myös ennakointi ja tulevien trendien miettiminen on tärkeää.

 

  1. Älä anna korkean hakuvolyymin houkuttaa: pitkähännät ovat täällä!

Nyt kun yhä isompi osa yrityksistä on alkanut hakukoneoptimoida, kilpailu Googlen ensimmäisestä sijasta kiristyy jatkuvasti. Voit lähteä mukaan kilpailuun ja tavoitella paljon haetun termin ensimmäistä sijaa, tai ottaa käyttöön uusimman trendin ja valjastaa käyttöösi pitkähäntästrategian. Pitkähännät ovat hakuja, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta hakusanasta. Pitkähännillä on yleensä vähemmän hakuja, mutta kilpailua on myös vähemmän. Paras ratkaisu on yhdistellä enemmän ja vähemmän haettuja termejä sekä yksittäisiä hakusanoja ja pitkähäntiä hakukoneoptimoinnin sisältöstrategiaasi.

 

  1. Puheentunnistus muuttaa tapaa hakea tietoa

Älylaitteiden puheentunnistuksesta povataan seuraavaa hakukoneoptimoinnin muuttavaa trendiä. Ihmisten tavat hakea tietoa hakukoneista muuttuvat, jos kyseessä on puheen tunnistava älylaite. Jos ihminen etsii vaikkapa lähintä eläinkauppaa, hän todennäköisesti kirjoittaa hakukoneeseen jotain sellaista kuten ”eläinkauppa Hyvinkää”. Jos ihminen hakee tietoa puheentunnistusohjelman kautta, on hakulauseke todennäköisemmin jotain tällaista: ”Hei Siri, missä on lähin eläinkauppa Hyvinkäällä”? Tämä tulee muuttamaan myös hakukoneoptimoinnin tapoja. Nyrkkisääntönä voi toki ounastella, että kuten muutkin trendit, rantautunee tämä Suomeen vasta muutaman vuoden Yhdysvaltoja jäljessä, mutta varuillaan kannattaa olla. Vaikka puheentunnistus ei vielä Suomessa yleistyisikään, ihmisten tapa hakea tietoa on silti murroksessa, ja ihmiset kysyvät yhä enemmän kysymyksiä perinteisten hakujen sijaan.

 

Hakukoneoptimointi on ala, joka vaatii jatkuvaa ihmisten muuttuvan verkkokäyttäytymisen ja hakukoneiden muuttuvien algoritmien tarkkailua. Paras SEO on juurrettu toimivaan inbound-strategiaan osaksi sisällöntuotannon ja käyttäjäkokemuksen parantamisen strategiaa, ja se perustuu jatkuvaan mittaukseen ja toimivaksi todettujen tapojen valjastamiseen. Tärkein asia on kuitenkin laadukas, kiinnostava ja kohdennettu sisältö. Kuten aina.

 


#hashtagien taivutus näkymätöntä välilyöntiä käyttämällä

Vinkkejä #hashtag:ien taivuttamiseen – Näkymätön välilyönti kaunistaa

Suomen kielioppi sijamuotoineen on aiheuttanut harmaita hiuksia todennäköisesti kaikille, jotka eivät ole sitä äidinkielenään oppineet. Nykyään sijamuodot hankaloittavat muun muassa tekstiä tuottavien bottien ja tekoälykääntäjien toteuttamista.

Yksi sijamuotojen tuottama harmi liittyy hashtagien käyttöön ja käyttäjätunnuksiin viittaamiseen. Jos halutaan käyttää esim. hashtagia #harmi ja sitä pitää taivuttaa, alkaa kikkailu välimerkkien kanssa: #harmi n paikka, #harmi’n paikka, #harmi:n paikka.

Jos hashtag-sanaa joutuu taivuttamaan vain sen lopusta, on tähän kuitenkin nokkela ratkaisu: laittaa sanan perään tulostumattoman merkin, jonka leveys on olematon. Laajasti käytetty Unicode-merkistöstandardi sisältää erilaisia tyhjän tilan merkkejä kaikkiaan parikymmentä kappaletta.

Tulostumattomia ”tyhjemerkkejä” on hyödynnetty automaattisen tietojenkäsittelyn alkuaikoina muun muassa erottelemaan sanoja toisistaan tilanteissa, joissa järjestelmä ei sitä osannut tehdä. Näin vuonna 2017 niitä voi hyödyntää hashtagien kanssa tai käyttäjätunnukseen viitatessa: #harmi’n paikka näyttääkin visuaalisesti #harmin paikalta ja @uuno’n tunnus onkin @uunon tunnus.

Miten se kirjoitetaan?

Tyhjän merkin toteuttaminen on riippuvaista monesta eri seikasta aina käytössä olevasta näppäimistöstä lähtien, joten kaikkivoipaista ohjetta en edes yritä kirjoittaa. Jokainen, joka osaa lukea tämän artikkelin, osannee löytää Googlella omalle laitteisto & käyttöjärjestelmä -kombinaatiolle soveltuvat ohjeet.

Merkki, jonka haluamme kirjoittaa, on englanniksi nimeltään zero-width space (Unicode-standardissa: U+200B). Koska merkistössä ei ole tälle merkille omaa näppäintä, joutuu sen tuottamiseksi hieman kikkailemaan. Seuraava menetelmä on todettu toimivaksi suomenkielisessä Windows 10 -ympäristössä, jossa on erillinen numeronäppäimistö:

  1. paina ALT pohjaan
  2. varmista, että numlock on pohjassa
  3. naputtele erilliseltä numeronäppämistöltä +8203. (asetuksista riippuen joko + tai 0)
  4. vapauta ALT

Windows-kannettavissa, jossa erillistä numeronäppäimistöä ei ole käytössä, voi tyhjän välilyönnin toteuttaa Merkistö-sovelluksen (engl. Character Map) avulla:

  1. klikkaa start-menua
  2. kirjoita Merkistö (tai englanniksi char... Windows löytää sen, kun alat kirjoittaa ko. sanaa)
  3. ruksaa ”Näytä lisätiedot”
  4. valitse merkistöksi Unicode
  5. kirjoita 200B kohtaan ”Näytä Unicode”
  6. klikkaa valitse
  7. klikkaa kopioi
  8. liitä tyhjä merkki haluamaasi viestiin.

Kuulostaa monimutkaiselta, mutta oheinen kuva selventää asiaa kummasti:

Näkymätön välilyönti

Eihän tyhjän merkin käyttö elämää merkittävästi helpota, eikä se edes poista ongelmaa kaikkien hashtagiin tai käyttäjätunnukseen liittyvien taivutusten kohdalla. Kenties se antaa joillekin teistä edes pienen ilon tunteen, kun pystyy kiertämään kankean tietotekniikan rajoitteita sen omilla aseilla.

Bonusvinkki

Jos et jaksa kikkailla näppäinyhdistelmien kanssa, tämä nokkela online-työkalu osaa tehdä näkymättömän välilyönnin puolestasi: http://erikois.itq.fi/hashtag/.


Mitä natiivimainonnasta tulisi tietää? – Viestijä: paina mieleesi ainakin nämä!

Uutinen vaikuttajille suunnatun uuden Mustread-verkkomedian synnystä on kuluneen kuukauden aikana nostanut (jälleen) natiivimainonnan otsikoihin ja somekeskusteluihin. Keskustelua käydään (taas) erityisesti seuraavista: Onko natiivimainonta eettistä? Erottavatko kuluttajat natiivimainonnan ja journalismin toisistaan? Mitä pitäisi ajatella medioista, jotka luovuttavat journalismille varattua tilaa maksua vastaan yritysten viesteille?

Ja tietenkin: Mitä natiivimainonta on?

Google osaa kertoa, että natiivimainonnalla tarkoitetaan verkkomedian uutis- tai artikkelivirran joukossa ilmestyvää sisältöä, jonka julkaisemisesta on maksettu. Periaatteessa kyseessä on siis journalistisen jutun muotoon puettu mainos – mutta käytännössä paljon enemmän.

Viestinnän ja markkinoinnin kannalta määritelmistä tai natiivimainonnan ongelmia purkavasta kriittisestä keskustelusta ei ole hyötyä, jos samalla ei puhuta siitä, miksi, miten ja mihin tarkoitukseen natiivimainontaa oikeasti kannattaa käyttää.

Itse nostaisin natiivimainonnasta esiin ainakin seuraavat, julkisesta keskustelusta helposti sivuun jäävät faktat:

  1. Natiivimainonta on tämän hetken nopeimmin kasvava digimainonnan muoto.

Natiivimainonnan markkinaosuus kaikesta digimarkkinoinnista on kasvanut huimat 40 prosenttia vuoden kolmannen kvartaalin aikana. Natiivimainontaa ostettiin heinä-syyskuussa noin 2,8 miljoonan euron arvosta. Koko vuoden kasvutilastoissa natiivi on kakkosena (35,5 %) sosiaalisen median (39,5 %) jälkeen. Suosio ei selity pelkällä hypellä. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna sekä oikeaan tarkoitukseen käytettynä natiivimainonta on kustannustehokas ja kannattava tapa tehdä markkinointiviestintää.

  1. Natiivimainontaa ei tulisi ajatella mainontana.

Laadukkaalla natiivimainonnalla ei ole mitään tekemistä mainosten kanssa. Jotta natiivimainonta onnistuu, täytyy sen herättää lukijan kiinnostus, eli kiinnostavuusmuotoilun periaatteiden mukaisesti kyetä tarjoamaan hänelle jonkinlaista hyötyä. Toisin sanoen natiiviartikkelin tulee täyttää samat kriteerit kuin minkä tahansa jutun, jotta se nousee esiin muusta uutisvirrasta. Esimerkiksi henkilöjuttu Santtu-Matias Rouvalin kasvusta huippukapellimestariksi voi olla yhtä hyvin journalistisin periaattein kirjoitettu juttu – tai Tampereen Filharmonian natiivimainos. Ainoa ero jutun ja mainoksen välillä on tällöin aihevalinnan taustalta löytyvä motiivi, eli vastaus siihen, miksi juttu on kirjoitettu.

  1. Onnistunutta natiivikampanjaa ei luoda tunnissa – eikä kahdessa.

Hyvää natiivimainontaa ei synny siten, että puretaan mainos artikkelin muotoon tai julkaistaan tiedote natiivimainoksena. Kuten minkä tahansa viestintä, markkinointi tai sisältö, natiivimainonta vaatii onnistuakseen huolellista, omista ehdoistaan lähtevää suunnittelua – ja ainakin seuraavien kysymysten purkamista:

  • Mikä on tavoitteesi? Haluatko esimerkiksi kasvattaa myyntiä, ohjata lukijoita kampanjasivustolle vai lisätä tuotteen, palvelun tai yrityksen tunnettuutta?
  • Kenet haluat tavoittaa? Kohderyhmä määrittelee sisällön, kanavan ja joissain tapauksissa myös parhaan mahdollisen julkaisuajankohdan. Yksi natiivimainonnan vahvuuksista on, että sitä voidaan helposti kohdentaa halutulle ryhmälle esimerkiksi iän tai asuinpaikan mukaan.
  • Mikä on budjettisi? Entä onko se linjassa tavoitteidesi kanssa? Riippumatta budjettisi koosta, panosta hyvään sisältöön. Laajakaan näkyvyys ei pelasta, jos varsinainen natiivimainos ei onnistu herättämään lukijoiden kiinnostusta.
  1. Natiivimainonta tarvitsee tuekseen vahvan strategian

Onnistuakseen natiivimainonta tarvitsee kunnon selkänojan: vahvan strategian. Sisältöjä ei voi suunnitella miten sattuu, vaan niiden tulee tukea valittua strategiaa tai sisältökonseptia – ja viime kädessä liiketoiminnan tavoitteita. Sisällöt tuottavat haluttuja tuloksia, kun ne suunnitellaan ja nivotaan valittuun strategiaan osaksi muuta viestintää ja markkinointia.


Ethän enää kysy ”Mikä on paras some-kanava?”

Tälläkin viikolla olen kuullut kysymyksen ”Mikä on paras some-kanava?” vähintään kaksitoista kertaa. Tätä pohtivat kaikki viestintäpäälliköistä virkamiehiin ja opettajista oopperalaulajiin.

Aivan liian usein some-konsulttien vastaus tähän kysymykseen perustuu kunkin kanavan käyttäjämääriin. Facebookiin ja YouTubeen pitää panostaa, koska niillä on Suomessa eniten käyttäjiä. Twitter ja LinkedIn ovat maailmalla isoja, mutta täällä melko marginaalisia, joten ne voi jättää huomiotta. Ja niin edelleen.

Vastaukset voivat tarkoittaa hyvää, mutta ne johtavat helposti harhapoluille.

Itse asiassa koko kysymys on väärä.

Mikä on tavoitteesi, kun viestit?

Some-kanavien ”parhautta” ei nimittäin ole mitään järkeä arvioida ilman täsmentävää kysymystä: ”Mikä on paras some-kanava, kun tavoitteeni on vaikutus X kohderyhmässä Y?”

Kiinnostavuusmuotoilu-ajattelu perustuu siihen, että viestinnällä tavoitellaan vaikutusta. Emme viesti siksi, että Global Communications Director on niin määrännyt tai siksi, että tiedostossa viestintasuunnitelma2018.xls on helmikuun kohdalla ruutu, jossa sanotaan, että nyt pitää viestiä.

Viestimme, koska haluamme vaikuttaa. Jotta voimme vaikuttaa viesteillämme, meidän täytyy olla kiinnostavia kohdeyleisöjemme mielissä. Ja jotta voimme kiinnostaa, meidän on ymmärrettävä, mikä saa kohdeyleisömme viisarit värähtämään.

Kiinnostavuus-checklist avuksi some-kanavien valintaan

Ennen mitä tahansa viestintää – on kyse sitten yksittäisestä twiitistä, kokonaisesta some-strategiasta tai vaikka tapahtumakonseptista – kannattaa siis ottaa avuksi kiinnostavuus-checklist:

  1. Mitä VAIKUTUSTA tavoittelen?
    • Mikä on viestini tavoite?
    • Mikä on nykytilanne ennen kuin lähetän viestini?
    • Mikä viestin vastaanottajan elämässä muuttuu tänään/kuukauden kuluttua/vuoden sisään, kun hän on saanut viestini?
  1. KENELLE viestin?
    • Kuka on viestini yleisö / kohde? Keneen siis haluan vaikuttaa?
    • Onhan hän varmasti oikea ihminen, eikä geneerinen bulkkikohderyhmä kuten ”business-päättäjät” tai ”nuoret” tms.?
    • Tunteeko hän asiani etukäteen?
    • Mikä on hänen oletettava suhtautuminen asiaani: positiivinen / negatiivinen / neutraali?
  1. Mitä HYÖTYÄ voin tarjota hänelle?
    • Informatiivista hyötyä: uutta tietoa, vastauksia kysymyksiin, ratkaisuja ongelmiin…
    • Hedonistista hyötyä eli mielihyvähyötyä: huumoria, todellisuuspakoa, tirkistelyä…
    • Sosiaalista hyötyä: vahvistaa hänen statustaan hänen ”kuplassaan”, auttaa häntä erottumaan epätoivotusta porukasta…
  1. Missä MUODOSSA JA KANAVASSA voin tarjota hyödyn parhaiten?
    • Mikä on paras formaatti hyödylle, jota tarjoan?
    • Missä kanavissa tavoitan viestini yleisön parhaiten? Somessa, Salkkareissa, Suviseuroilla..? Mitä kanavia hän on tottunut käyttämään? Millä tavalla?
    • Tarvitsenko useampia kuin yhden kanavan?
  1. Mitä KIINNOSTAVUUSELEMENTTEJÄ voin käyttää sanomaani tehostamaan?
    • Ajankohtaisuus, luvut, ääripäät, kärjistykset, huumori, paikallisuus, julkkikset…

Kiinnostavuus-checklist auttaa pitämään mielessä, että kanavavalinta ei koskaan tule ensimmäisenä. Siksi kysymys ”parhaasta kanavasta” on vaillinainen. Naapurifirman viestintäpäällikön paras kanava voi olla sinulle täysin turha – ja toisin päin.

Valittu kanava on alisteinen tavoitteelle, yleisölle ja hyödylle – riippuu kustakin tapauksesta, mikä on paras kanava näiden aikaan saamiseen.

Kanavat vaihtelevat. Tarve vaikuttaa – ja siten tarve olla kiinnostava – säilyy.