Kesäkuvat jakoon

Anni Pakonen

Kesän aikana Facebookin ja Instagramin kuvasyötteet ovat täyttyneet varpaista, auringonlaskuista ja piknik-skoolauksista. Kuvia jaetaan ahkerammin kuin koskaan, ja yhä useampi ruudulle pompsahtava kuva on hemaiseva omakuva eli selfie.

Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä ruodittiin heinäkuun lopussa selfien suosiota, ja juttua varten haastateltu professori Anssi Männistö kertoi, että nykyään ihmisten erilaisia kuvaamistapoja yhdistää tarve kertoa itsestä muille. Mutta mistä johtuu, että toisilla tarve on paljon vahvempi kuin toisilla? Vai eikö kaikilla ole kerrottavaa? Vai onko kuvien jakaminen kuitenkin monelle liian pelottavaa? Kriittistä arvosteluryöppyä on ainakin turha pelätä. Yleensä peukut viuhuvat ja etenkin nuoremman sukupolven edustajat kehuvat toisiaan kilpaa söpöjen selfie-kuvien kommenttilaatikoissa.

Itse koen haastavaksi valita mitä kuvia jakaisin, koska en oikein tiedä mitä haluaisin niiden avulla kertoa. Kerronko missä trendikkäässä paikassa olen ja kenen kanssa? Tai mitä söin aamulla, lounaalla ja illalla? Toisaalta voisin näyttää, että tuli käytyä salilla tai että parisuhde kukoistaa. Katariinan vinkkaaman videon nähtyäni päädyin siihen, että merkitykselliset kuvausaiheet ovat aika vähissä.

Päätimme kuitenkin lomien päätteeksi jakaa teille omat kesäkuvamme. Jokaisella oli edessä se hankala tehtävä miettiä, mitä haluaa kuvallaan kertoa.

Kaikulaisten kesä, olkaa hyvä!

Intiaanikesä 2013, paluu lapsuuden lähes ikuisuuden jatkuneisiin kesiin uimarannat, auringonpaahde ja loppumattomat hiekkaleikit
- Elina

”Terveisiä Barcelonasta! Täällä on sen verran kivaa, etten ehkä tule takaisin toimistolle ollenkaan. T. Petteri”

Aikaa tutustua asioihin oikealla tasolla.
- Ismo

Horisontissa siintää.
- MEC

Bää!
- Katariina

Maija ja mediakriittinen Berliini.

"Kesän parhaita hetkiähän on olleet ne, kun lapset on saatu nukkumaan ja itse on päästy istumaan iltaa parvekkeelle viinin ja juuston seuraksi. Yhtenä iltana lokit aloitti kokoontumisajot ja lenteli isona laumana ympärillä."
- Sari

Päivän saalis, Träskö, Raasepori.
– Jokke

”Suomen kesäyössä voi törmätä mihin tahansa. Esimerkiksi amerikkalaisiin poliiseihin, jotka laittavat punkkarin kuriin. Tämä hämmentävä hetki on ikuistettu Helsingin Kalliossa heinäkuun alussa.”
- Kimmo K.

"Olin ollut purjeveneessä pari kertaa kyydissä ja eräänä kevätsunnuntaina tuntui hyvältä idealta ostaa kaverin kanssa purjevene. Mukava uusi harrastus ja opin samalla purjehtimaan."
- Juho

Ranskan Riviera
- Inari

Riippumaton ja saaren rauhaa
- Anni

Hello!
- Ile

La dolce vita
- Rebecca
 


Viestinnän mittaamisen opas

Juho Toivonen

Kävin vuosi sitten ProComin tilaisuudessa selvittämässä näkökulmia siihen, kuinka viestintää mitataan. Tilaisuudessa esiteltiin MTL:n viestinnän mittaamisen ohjeistus ja pääpuhujana oli viestinnän tutkija Elisa Juholin. Minua kiinnosti erityisesti saada tietää lisää siitä, kuinka viestinnän laatua voidaan mitata ja kuinka mitatuille määrille voidaan asettaa arvoja. 

MTL:n viestinnän ohjeistus oli tehty perinteisellä strategisella otteella:

Organisaatiolla on tavoitteita > Organisaation tavoitteet vaikuttavat Viestinnän tavoitteisiin > Viestinnällä on resursseja, joilla se tekee toimenpiteitä > Toimenpiteitä mitataan ja tehdään muutoksia toimintaan tulosten mukaan

Mittareita rakentaessa MTL:n ohjeistuksesta saa hyvä rungon, jonka päälle pystyy rakentamaan asiakaskohtaisia mittareita. Esimerkiksi alla olevan kuvan viitekehys toimii hyvin suunnittelun tukena. Ohjeistus on ladattavissa täältä

Kaiku Helsinki – Viestinnän mittaamisen opas

Tuotoksen mittaaminen on suhteellisen helppoa ja usein siitä saatava tieto on riittävää, kun halutaan kehittää toimintaa. Tuotoksen mittaamiseen vaikuttaa saatavilla oleva tieto.

Esimerkki: Tiedotteen tuotos

Tiedotteesta on selvillä seuraavat seikat:

  • Tiedotteen lähetysaika
  • Tiedotteen pääviestit ja kärki
  • Tiedotteen vastaanottajat
  • Kuka viestin on avannut sähköpostiohjelmalla (suuntaa antava)

Tiedotteen jakelun jälkeen saamme seuraavaa tietoa verkko- ja printtiseurannan työkaluilla:

  • Media ja toimittaja
  • Median levikki
  • Median määrittelemä kohderyhmä
  • Uutisen sisältö. Palstamillit, viestit, jne.

Tässä vaiheessa tulee tehdä päätös siitä, mitä halutaan mitata ja mikä määrällinen mittari kuvaa asiaa parhaiten ja on myöhemmin vertailtavissa esimerkiksi myyntiin. Määrällisiä mittareita voivat olla esimerkiksi palstamillit, levikki, osumien määrä jne.

Valitaan tässä esimerkkimittariksi levikki. Levikin kasvaessa mittarin arvo paranee. Jos lähetetyn tiedotteen viestin pääryhmä ovat esimerkiksi 'ostovoimaiset kuluttajat', tehokas kanava heidän tavoittamisekseen olisi esimerkiksi Kauppalehti. Tässä esimerkissä Kauppalehden levikille voidaan määritellä kerroin, jolloin sen saaminen mukaan parantaa mittarin tulosta paremmin kuin muut mediat. Tällä tavoin mittariin saadaan mukaan kohderyhmän vaikutus.

Kaiku Helsinki – Viestinnän mittaamisen opas

Toiseksi mittauksen kohteeksi sopii esimerkiksi jutun sisältö. Tiedotteen lähettäjä on suunnitellut, mitkö oleelliset viestit tietotteella halutaan lukijalle välittää. Vertailemalla medioissa julkaistujen juttujen sisältöjä tiedotteessa tavoiteltuihin sisältöihin voidaan nähdä, kuinka eri viestit ovat päässeet esille eri medioissa. Jos tiedotteen tavoitteena on esimerkiksi ollut kertoa 'ostovoimaiselle kuluttajalle' neljä yrityksen strategiasta johdettua viestiä, jokaiselle viestille voidaan asettaa arvo suhteessa aiemmin mainittuun levikkiin. Tällöin voimme vertailla kuinka eri viestit ovat olleet esillä eri medioissa.

Kaiku Helsinki – Viestinnän mittaamisen opas

Analyysivaiheessa katsotaan mitä saadut luvut ja kuvaajat kertovat. Tässä vaiheessa voidaan harrastaa ristiintaulukointia esimerkiksi tehtyjen toimenpiteiden ja viestien kanssa. Oliko viesti 1 tärkein strategian kannalta? Korreloivatko saadut tulokset esimerkiksi kuluttajatutkimusten kanssa? Onko tiedotteen lähetysajalla ollut merkitystä eri viestien esille nousemiseen? Onko esimerkiksi työhakemuksia, tuotteen myyntiä tai puheluita tullut toimenpiteen jälkeen lisää? Oikeat mittarit asettamalla ja keskinäisen vertailun avulla saat selville, miten viestintä tehoaa.

Nautinnollista mittaamista!


Tee se vähän paremmin

Salla Syrman

 

Työkauden aloittaminen puhtaalta pöydältä ei ole koskaan ollut yhtä helppoa kuin tänä syksynä. Keväällä liityin Kaiun toimistonomadeihin eli luovuin vapaaehtoisesti vakituisen työpisteen kahleista. Toisaalta, osa yleisessä käytössä olevista lasipöydistämme on kesän mittaan räjähdellyt alta pois.

Jos satunnaisia räjähdyksiä ei lasketa, toimistolla on heinäkuun lopussa melko hiljaista. Sitä ehtii kansioida asioita, laatia värikkäitä suunnitteluexceleitä ja tehdä hyviä, kestäviä päätöksiä loppuvuodeksi. Olen aina ollut sitä mieltä, että uuden vuoden lupaukset ovat skumppanousuissa luotua lumetta – todellinen muutoksen voima virtaa suonissa syksyllä! (Samoilla linjoilla on niin ikään lomilta palannut Katariina, joka haluaisi tehdä ihmisten päätöksentekoprosessien ajoittumisesta viiden vuoden seurantatutkimuksen.)

Innoituksen tämän syksyn lupaukselleni sain jo keväällä Kaiun strategiapäivillä, kun kollega kertoi meille Pekka Karhuvaaralta, MTV:n entiseltä toimitusjohtajalta, kuulleensa tarinan:

Kun Pekka Karhuvaarasta aikoinaan tuli MTV:n toimitusjohtaja, työntekijät kyselivät häneltä kohdatessaan, miten Maikkarilla meni.  Pekka keskusteli jokaisen työntekijän kanssa ja antoi ohjeen kutakuinkin näin: ”Keskity omaan työhösi ja tee se vähän paremmin. Jos olet kuvaaja, kiipeä puuhun tai parvekkeelle, jotta saat sellaisen kuvan, jota muilla ei ole. Jos olet toimittaja, tuo se skuuppi, jota muilla ei ole. Anna, että minä mietin, miten Maikkarilla menee. Kun kaikki tekevät työnsä paremmin, meillä menee varmasti hyvin.”*

Tarina on paitsi erinomainen esimerkki strategian konkretisoimisesta, se sisältää myös terveen muistutuksen: Keskity. Tee vähän paremmin.

Viestintäammattilainen pääsee valitettavan harvoin kiipeilemään puuhun, mutta silti ihan kaiken voimme mekin tehdä vielä vähän paremmin. Jokainen asiakkaalle lähtevä meili voi olla vielä vähän selkeämpi. Jokaisessa ideointisessiossa itseä ja muita voi yllyttää vielä vähän pidemmälle. Ennen kuin sanoo suoralta kädeltä ei, voi edes hetken miettiä miksei.

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta onko tosiaan? Ihmismielellä on nimittäin voimakas taipumus aikamatkailuun. Kiireisinä aikoina tuttuja ovat palaverit, joissa samaan aikaan analysoin, mitä olisin voinut tehdä toisin edellisessä palaverissa. Tai mietin jo seuraavaa palaveria. Kun mieli on samaan aikaan muualla, on vaikea keskittyä tekemään käsillä oleva homma eri tavalla kuin aiemmin.

Ei riitä, että muistuttaa itseään kerran tai kaksi vuodessa juhlavien lupausten yhteydessä. Karhuvaaran tarinan ajatus tulisi muistaa joka aamu.

Meidän työssämme menestys on yhtä kuin tyytyväinen asiakas. Kuten Pete alkukesästä kirjoitti, tyytyväinen asiakas on sellainen, joka tuntee olevansa ainoa. Siksi tämän yrityksen sankareita ovat ne, jotka tekevät pienimmätkin asiakastyöhön liittyvät asiat keskittyneesti, joka kerta vähän paremmin.

 

*Tarina jaettu Pekka Karhuvaaran suostumuksella.
KUVA: "Planet Spaceballs", Riku Syrman
 


SuomiAreena ja sen äiti

Kimmo Collander

SuomiAreena on maamme merkittävin yhteiskunnallisen keskustelun festivaali. Se järjestetään 15.-19.7. Pori Jazzin yhteydessä. MTV3:n tuottama ohjelma sisältää toista sataa keskustelua jos jonkinlaisista aiheista. Olemme olleet mukana viitenä vuotena. Tilaisuutemme ovat olleet joko asiakkaiden tilaamia tai ihan vain omasta mielenkiinnostamme järjestämiämme. Aiheina on ollut rahoitusmarkkinaveroa, Ranskan poliittista tilannetta, pornoa, Urho Kekkosta, uhkapeliä ja jokamiehen omistamista.

Tänä vuonna tilaisuuksissamme puhutaan turpeesta (maanantaina), rahasta (ke), EU:n sotilas- ja siviilitiedustelusta (to) ja lakien valmistelusta (ma). Koko SuomiAreenan ohjelman näet täältä. Tervetuloa osallistumaan!

Aloitimme viime vuonna uuden palvelun, jossa arvioimme asiakkaiden itse järjestämiä tilaisuuksia. Olemme tälläkin tavalla kehittämässä suomalaista keskustelukulttuuria rohkeammaksi ja kiinnostavammaksi. Täältä saat vinkkejä reipashenkisen keskustelutilaisuuden järjestämiseksi.

SuomiAreenan esikuva, Gotlannissa järjestettävä Almedalsveckan, on myös suomalaisten asiakkaiden kannalta kiinnostava. Almedalen on näppärä portti ruotsalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tapahtumana se on SuomiAreenaa massiivisempi, ja sinne kokoontuvat ns. ”kaikki” Ruotsin merkittävimmät vaikuttajat politiikan ja median maailmasta. Olemme Almedalenilla nyt kolmatta kertaa mukana, ja on hienoa huomata suomalaisten asiakkaidemme kiinnostuksen nousseen tätä mainiota tapahtumaa kohtaan.


Jokainen asiakas on ainoa

Pete Saarnivaara

”En halua edes ajatella, kuinka monta muuta asiakasta ja projektia heillä on. Silti meistä tuntuu aina, että olemme heidän ainoa asiakkaansa.”

Palaute tuli tällä viikolla asiakkaalta, joka kommentoi heidän viestintäänsä tekevää Kaiun tiimiä.

Palaute sisältää ison viisauden.

Jokainen asiantuntijapalvelujen tarjoaja haluaa olla asiakkaalle kumppani ja sparraaja. Itse olemme alkukesän aikana tehneet koko porukalla töitä tunnistaaksemme entistäkin paremmin, mistä haluamamme asiakaskokemus syntyy. Me haluamme olla kumppani, jolta asiakas saa hyvää ideointia ja sparrausta ja jonka kanssa toimiminen kasvattaa myös asiakkaan omaa osaamista.

Kumppanuuteen liittyy muillakin elämänalueilla kokemus siitä, että tuo ihminen on tuossa juuri nyt vain minua varten. Asiantuntijapalveluissa se tarkoittaa, että jokaisen asiakkaan pitää saada kokea olevansa se ainoa.

kuva Flickr-käyttäjältä dust&scratches (Creative Commons)


Eläminen sallittua!

Inari Anttila

Kaikki alkoi liian käyristä kurkuista. Viimeinen pisara oli lounasseurueen jakaminen eri pöytiin. Toimiva yhteiskunta tarvitsee sääntöjä, mutta nyky-Suomessa voi välillä kyseenalaistaa lainsäätäjän järjenkäytön. Me Kaiussa uskomme kannustuksen voimaan. Voisiko jokapäiväistä elämää lähestyä kieltojen sijaan positiivisuudella?

Kesälomakauden kynnyksellä muistutus, että tieliikenteessä on pidettävä turvavälit ja vesillä pelastusliivit…sekä nautittava vapaa-ajasta ja auringosta.

Hauskaa juhannusta!


Kohu! Ihmisiä valmennetaan esiintymään!

Elina Piskonen

Jos turhien uutisten ja ”kohujen” määrästä mitään voi päätellä, kesän uutispula taitaa olla jo ovella. Erityisesti iltapäivälehdet ovat perinteisesti kunnostautuneet kansaa tuohduttavien kohujen esiin nostamisessa, mutta osaavat ne muutkin.

Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla, kuinka Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto on jo muutaman vuoden ajan kouluttanut luottamushenkilöitään esiintymään mediassa. Viestintäkonsultilta meinasi mennä aamukahvi väärään kurkkuun. Siis mistä tässä uutisessa kerrotaan?

”Opeista saatiin näyttöä viimeksi eilen keskiviikkona, kun liiton hallituksen jäsenet Marko Meriläinen ja Esa Rantakangas vastailivat Ylen A-studiossa kysymyksiin eläinten kohtelusta. Esiintyminen oli monen katsojan silmään rauhallista ja avointa.”

Apua! Ihmiset osaavat esiintyä mediassa selkeästi ja avoimesti! Heitä on opastettu siihen!

Turkiseläinten kasvattajien liiton viestinnästä vastaava Max Arhippainen (juuri muuten nimitetty puolustusministeriön viestintäjohtajaksi) kertoo Hesarin jutussa, että he kävivät A-studiossa esiintyneiden turkiskasvattajien kanssa ennen haastattelua läpi muun muassa sitä, mitä haastattelussa on odotettavissa, ja että liitto on jo useamman vuoden ajan kouluttanut luottamushenkilöitään esiintymään mediassa.

Nyt seuraa tunnustus: Mekin Kaiku Helsingissä valmennamme asiakkaitamme esiintymään mediassa. Hesarin toimittaja antaa rivien välistä ymmärtää, että esiintymis- ja mediavalmennuksissa on jotain, mikä ei kestä päivänvaloa. Onhan se nyt kerrassaan epäilyttävää, jos työtehtäviisi kuuluu mediassa esiintymistä, ja sinä haet oppia siihen!

Miksei työhönsä saisi valmistautua kunnolla? Eikö ole toimittajienkin (ja katsojien) etu, että haastateltavat osaavat kertoa asiansa selkeästi?

"Etujärjestö valmentaa luottamushenkilöitään julkisuuteen. Se on yhtä kova uutinen kuin se, että vesi on märkää tai että taivas on sininen", Arhippainen toteaa Hesarin haastattelun lopuksi.

Enpä olisi voinut itse paremmin sanoa.

 


Ei nimi viestintätoimistoa pahenna

Salla Syrman

Kymmenen kuukauden yhteiselon jälkeen Aleksin Kaiku ja Conexio ottivat yhteisen nimen. Oli jo aikakin, sanoivat jotkut asiakkaat. Olemme samaa mieltä ja ehkä jo selityksen velkaa. Hyvä nimi hiottiin nähkääs huolella:

Vaihe 1: Joukkoäly & äänestys

Nimeäminen alkoi metallisesta salaattikulhosta, jonne kaikki saivat iltapäivän luovuuspuuskissa heitellä ehdotuksia. Paperilappuja kertyi 190 kappaletta, jotka nakin jossain tilapäisessä mielenhäiriössä hyväksynyt Kimmo K. naputteli Exceliin. Kärsivällisesti Kimmo järjesti myös äänestyksen, joka ei vielä johtanut mihinkään selkeään lopputulokseen.

Vaihe 2: Karsinta

Äänestyksen yhteydessä saimme rajattua mahdollisuuksia ja karsittua monta persoonallista ehdotusta pelistä pois. Ottajaansa jäivät odottamaan muun muassa seuraavat hienot nimet:

  • Dothraki Communications. Toimistomme on täynnä Game of Thrones  -friikkejä, joista fanaattisimmat laskevat fiktiivisiä mahtisukuja illalla lampaiden sijasta. Haaveuneksi se silti jäi nimenä.
  • PR Lokki. Conexion symppiksen täytetyn maskotin nimi löytyi odotetusti kulhosta. Lokkikultti jatkuu myös uudessa firmassa (jotkut neulovat sille pipojakin), vaan eivät vanhan suosikin siivet kantaneet voittoon saakka.
  • Lars Vegas & Sons. Tässä on kyllä jotain, mutta varmaan pitäisi perustaa bändi ensin. Juhon käsiala näkyy ehdotuksessa.
  • PRedator. Tuloksia väsymättömästi saalistava viestintätoimisto.
  • Maija Kestilän nimipäivät. Kambodzhassa vapaaehtoistyössä pyörähtänyt Maija on niin ihana, että mielellään hänelle soisi nimipäivän vaikka joka päivä.
  • MegaZonexio2000. Ei mennyt läpi tälläkään kertaa, vaikka Ville yritti ujuttaa.

Vaihe 3: Kuunnellaan asiakkaita!

Tarkan valinnan jälkeen näytimme finalistinimiä niille, joiden mielipiteellä meille on eniten merkitystä. Onneksi kysyimme, sillä niin vain moni nimi jakaa mielipiteitä. Kun jonkun mielestä Watson on ”Sherlock Holmesin välkky apulainen”, toiselle nimestä tulee mieleen ”Sherlockin nöyrä, vaatimaton, uskollinen mutta ei niin kauhean fiksu kaveri”. Meille Watson merkitsee paitsi ensimmäistä, myös kultaisen assistenttimme Rebeccan sukunimeä.

Yksi nimi sai valtavasti myönteistä palautetta kaikissa vastaajaryhmissä: Aleksin Kaiku – ”mieleenpainuva”, ”luottamusta herättävä”, ”erottuva”. Kiitos, niin meistäkin! Toisen osapuolen nimen käyttäminen olisi kuitenkin antanut väärän kuvan tasapuolisesta liitostamme, joten jonkinnäköinen tuunaus oli paikallaan. Töölönkadun Kaiku? Tavaapa se britille.

Vaihe 4: Yli byrokratian synkän virran

Sensuroitu. Ole hyvä, Pete!

Vaihe 5: Uutta, vanhaa ja lainattua

Tässä se nyt on: uutta (Kaiku Helsinki), vanhaa (Kaiku) ja lainattua (Helsinki).  Virallisiin papereihin kirjoitamme nimen kokonaisena, tuttujen kesken meitä saa mieluusti kutsua Kaiuksi.

Nimi kuvaa tätä 20 hengen porukkaa hyvin, kun kuuntelee vaikkapa torstailounaidemme vapaamuotoisia ideointisessioita. Eräs asiakkaamme kiteytti kuitenkin ydinajatuksemme parhaiten: "Kaiku vastaa, kun huutaa. Sen tekemä viestintä on tuloksekasta."


Kannibaaliblogit ja Kuponkiuutiset

Petteri Puustinen

“Sivustolla mainostaminen onnistuu display-mainonnan lisäksi erilaisten co-creation -kampanjoiden avulla. - - Kampanja voi olla esimerkiksi juuri lanseeratun tuotteen puolueeton testaus bloggaajiemme kautta - - Sisältöyhteistökampanjoiden hinnat vaihtelevat toteutuksesta riippuen 4000 € - 20 000 €.”

Tällaista mannaa lupaa mainostajille eräs urheiluun keskittyvä blogiyhteisö. Vastaavaa co-creation -palvelua, eli mainostajan toivomista aiheesta bloggaamista maksua vastaan tarjoaa myös mm. suosittu Indiedays-muotiblogiyhteisö.

Blogiyhteisöt ovat toki tietoisia mainonnan etiikasta ja yllämainittu urheiluun keskittyvä blogiyhteisökin lupaa, että sen bloggaajat ”toimivat itsenäisesti” ja että ”he eivät puutu bloggaajiensa blogien sisältöön”. Uskoo ken tahtoo.

Kyseisen blogiyhteisön tarjontaan kuuluu esimerkiksi sisältömarkkinointipaketti, jossa viisi yhteisöön kuuluvaa blogia arvostelee uutuustuotteen muutaman tuhannen euron maksua vastaan. Olisi melko vaikea kuvitella kovin monen mainostajan maksavan negatiivisesta julkisuudesta – ainakaan useammin kuin yhden kerran. Blogiyhteisöllä on siis varmasti vahva intressi tönäistä hellästi bloggaajiaan siihen suuntaan, että maksetut arvostelut olisivat ainakin päällisin puolin positiivisia.

Maksajan toivomaa sisältöä suoltavien blogien tekijät hakevat pikavoittoja ja syövät tärkeintä omaa pääomaansa, luottamusta. Blogimaailman viehätys ja suurin arvo on juuri siinä, että lukija voi saada blogeista asiantuntevia, uskottavia ja aitoja näkemyksiä. Lukijoiden ja bloggaajien välille rakentuu parhaimmillaan jopa henkilökohtainen luottamussuhde.

Luottamuksen rakentamiseen saattaa kulua vuosia – mutta sen voi menettää minuutissa. Jos lukija alkaa epäillä bloggaajan sanaa, blogilta katoaa pohja. Oman luottamuspääomansa kannibalisoinut blogi ei eroa käytännössä mitenkään Kuponkiuutisista. Ja kuka haluaisi mainostaa Kuponkiuutisissa?

Kirjoittaja on maltillinen somesosialisti ja tuntee vahingoniloa siitä, että kukaan ei ole vielä toistaiseksi keksinyt, miten Twitterin voi tehokkaasti saastuttaa mainoksilla.


Test blog page

Tuomas Vapaavuori

Aenean lacinia bibendum nulla sed consectetur. Etiam porta sem malesuada magna mollis euismod. Nullam quis risus eget urna mollis ornare vel eu leo. Nullam id dolor id nibh ultricies vehicula ut id elit. Sed posuere consectetur est at lobortis. Aenean eu leo quam. Pellentesque ornare sem lacinia quam venenatis vestibulum.

Vivamus sagittis lacus vel augue laoreet rutrum faucibus dolor auctor. Sed posuere consectetur est at lobortis. Vivamus sagittis lacus vel augue laoreet rutrum faucibus dolor auctor. Integer posuere erat a ante venenatis dapibus posuere velit aliquet. Donec id elit non mi porta gravida at eget metus. Nullam id dolor id nibh ultricies vehicula ut id elit.

Nullam id dolor id nibh ultricies vehicula ut id elit. Vestibulum id ligula porta felis euismod semper. Etiam porta sem malesuada magna mollis euismod. Curabitur blandit tempus porttitor.

Integer posuere erat a ante venenatis dapibus posuere velit aliquet. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Vivamus sagittis lacus vel augue laoreet rutrum faucibus dolor auctor. Cras justo odio, dapibus ac facilisis in, egestas eget quam. Morbi leo risus, porta ac consectetur ac, vestibulum at eros. Morbi leo risus, porta ac consectetur ac, vestibulum at eros. Cras mattis consectetur purus sit amet fermentum.