tyhjän ruudun kammo

Tyhjän ruudun kammo? Näillä nikseillä saat näppäimistön laulamaan

Irvistääkö yritysblogin deadline seuraavana aamuna ja sanaakaan ei synny? Möllöttääkö myyntiteksti Wordissa puolivalmiina? Olisiko asiantuntijakirjoitus pitänyt palauttaa jo, mutta kasassa on kokonaiset kolme riviä jargonia?

Tyhjän ruudun kammo on viheliäinen vaiva, mutta onneksi konstit ovat monet. Kokeile sanaummetukseen seuraavia lääkkeitä!

1. Kirjoita vartti tajunnanvirtaa ilman minkäänlaista itsekritiikkiä.

Laita ajastin päälle, tee olosi mukavaksi ja kirjoita viisitoista minuuttia. Charles Bukowski sen jo tiesi: Writing about writer’s block is better than not writing at all. Vartin jälkeen hanat saattavat aueta, ja ehkäpä ruudulta löytyy muutama säästämisen arvoinen virkekin.

2. Vastaa kysymyksiin.

Mieti kysymyksiä, jotka auttavat hahmottamaan aihettasi. Näin saat tekstiä syntymään ja samalla hiot näkökulmaa terävämmäksi. Esimerkiksi:

Millaisia faktoja aiheeseen liittyy? Millaisia positiivisia näkökulmia? Millaisia negatiivisia näkökulmia tai uhkia? Mitä tunteita aihe herättää? Mitä uutta kerrottavaa minulla on? Mitä kaikki jo tietävät?

3. Siirrä huomio tekstin vastaanottajaan. 

Onko mahdollista, että keskityt liikaa itseesi ja paineen riivaamana yrität tuottaa tekstiä, joka luo vaikutelman vakuuttavasta asiantuntijasta? Hengitä syvään ja muista miksi tekstiä tuotat. Kenen pitäisi kiinnostua sanomastasi? Mikä hänelle olisi hyödyllistä tietoa aihepiiristä? Mitä vaikutusta tavoittelet? Kun keskityt vastaanottajan hyötyyn, todennäköisesti silloin vasta vakuuttava oletkin.

4. Aloita helpommasta. 

Tökkiikö erityisesti tekstin aloitus? Älä yritä kylmiltäsi kirjoittaa täydellistä otsikkoa ja ingressiä, vaan jätä niille paikkansa ja siirry suosiolla helpompaan kohtaan. Kun olet saanut jonkun osan tekstiä soljumaan, vaikeammatkin osat saattavat tulla kuin itsestään. Koska tehokas aloitus on tärkeä huomionherättäjä, aina on joka tapauksessa hyvä idea tarkastella otsikkoa ja ingressiä uudelleen tekstin viimeistelyvaiheessa. 

5. Lue jotakin inspiroivaa. 

Onko sinulla kirjoittajaidoleja, joiden sanojen sointi ja tekstin rytmi ikään kuin tarttuvat korvamadon lailla? Etsi sellaisia − myös ammatillisista kirjoittajista ja sillä kielellä, jolla tekstiä työssäsi tuotat. Kyse ei ole kopioimisesta, vaan oikeanlaiseen tunnelmaan pääsemisestä. Voit myös inspiroitua omasta itsestäsi! Lue jokin vanha, onnistunut tekstisi, joka herättää muistikuvan hyvästä flow’sta.

6. Tee sisällysluettelo tai miellekartta. 

Tiedätkö, mistä asioista suurin piirtein aiot kirjoittaa? Silloin olet jo voiton puolella. Listaa ranskalaisin viivoin tekstisi asiasisältö ja ryhdy vapaasti kirjoittelemaan työotsikoiden alle. Jos hahmotat asioita paremmin visuaalisesti, saman homman voit tietenkin tehdä myös miellekarttana, joko paperille tai sovelluksen avulla. 

7. Tee jotakin muuta luovaa. 

Anna jonkun muun luovan toiminnan vauhdittaa luovan kirjoitusfiiliksen löytymistä. Toimisto-olosuhteissa voi olla haasteellista maalata akvarellia, mutta mitäpä jos tuhertelisit paperille tai taittelisit origamin?

8. Puhu aiheesta. 

Etsi luottotyökaverisi ja innosta hänet keskusteluun tekstisi aiheesta. Jos hän istuu peltorit korvilla ja koko kahvihuone ja vahtimestarikin pakenevat keskusteluyrityksiäsi, puhu edes itseksesi. Usein monimutkaisesta asiasta tulee yksinkertaisempi ääneen lausuttuna.

9. Unohda tyhjän ruudun kammo. Pidä tauko ja kokeile uudestaan. 

Kun ei tule, niin ei tule. Jos deadline sallii, tartu muihin töihin välillä. Tee jotakin niin puisevaa (itseeni tepsii toiminnanohjausjärjestelmämme päivittäminen), että kirjoittaminen tuntuu suorastaan nautinnolta ja palkinnolta sen jälkeen. Tai lähde liikkumaan, edes lenkille keittiösaarekkeen ympäri, jos SUP-lautailu ei onnistu.

10. Opettele tunnistamaan suotuisat hetket ja olosuhteet. 

Tässäpä tärkein vinkki kaikista, jos haluat taltuttaa kirjoituskammon kunnolla. Tarkkaile mihin vuorokauden aikaan ja millaisessa paikassa kirjoittaminen sujuu sinulta parhaiten. Koetko olevasi aamulla luovempi kuin iltapäivällä? Tarvitsetko hiljaisuutta vai saatko lisävirtaa ihmisten läsnäolosta? Rennosti verkkareissa kotitoimistolla vai selkä suorassa konttorilla? Litra kahvia vai lasi vettä? Kun opit tunnistamaan omat tapasi, jatkossa voit suunnitella kirjoitushetket sopivaan aikaan ja paikaan. 

Salla Syrman on Kaiku Helsingin partneri, viestintäkonsultti ja valmentaja. Kun Sallaan iskee tyhjän ruudun kammo, hän saa parhaat ideansa yleensä joogatunnin jälkeen suihkussa ja kiertämällä toimiston keittiössä kahvikuppi kädessä kehää. Kun hän oikein innostuu kirjoittamisesta, hän naputtelee äänekkäästi, mikä Sorbonnen kirjastossa vuonna 2001 johti huomautukseen: ”Mademoiselle, vous tapez trop fort!” Kirjoitusvalmentajana Salla on ymmärtäväinen, kannustava ja käytännönläheinen.


Töihinpalaaja, vie taukojumppa nextille levelille!

On taas se aika vuodesta, kun suomalaiset palaavat kesälomiltaan takaisin sorvin ääreen. Samalla mieleen muistuu uhkakuvat siitä, kuinka vaarallista istumatyön tekeminen onkaan.

Me kaikulaiset päätimme sanoa ei kasvavalle ennenaikaisen kuoleman riskille, kakkostyypin diabetekselle ja hiipien kehittyville syöpäkasvaimille.

Haluamme muistuttaa kaikkia muitakin töihinpalaajia kuinka tärkeää taukojumppa on, joten tässä viisi helppoa liikuntamuotoa, joiden parissa uudet ja terveellisemmät elämäntavat solahtavat istumatyöläisen kalenteriin kuin chia-siemenet terveyspetterin raakapuuroon.

1. Kerävoltti puolella kierteellä

Tiesitkö, että suuri osa toimistotyölaisille tyypillisistä alaselän kivuista johtuu kireistä lonkankoukistajista? Voimisteluliikkeet parantavat lihasten elastisuutta ja sopivat hyvin suoritettavaksi työnteon lomassa. Esimerkiksi koordinaatiota ja ponnistusvoimaa kehittävä kerävoltti on teknisesti todella helppo liike, joka soveltuu loistavasti toimistotyöläisen taukojumpaksi.

Tee näin: Kerävoltti puolella kierteellä toimii ihan samalla tavalla kuin kerävoltti: asento pyörii selkä hieman pyöreänä, jalat vartalon läheisyydessä sekä kädet tiukasti jalkojen vierellä. Pään pitää pysyä koko ajan leuassa kiinni, mutta sitä ei laiteta jalkojen väliin. Kun näet maan, laske toista olkapäätäsi alemmaksi ja käännä lantiotasi samaan suuntaan. Muista tulla alas aina lantio suorassa ja hartiat takana. Lopeta liike joustavaan polvikoukkuasentoon.

2. Office-parkour

Office-parkourissa tarkoituksena on liikkua mahdollisimman sulavasti, nopeasti ja tehokkaasti palaverista toiseen ja takaisin avokonttoriin ympäristön esineitä ja rakenteita innovatiivisesti hyödyntäen.

Tee näin: Office-parkouraajan haasteena on nähdä tuttu ympäristö uusin silmin. Ylitä mappihylly Cat Leapilla, alita vastakkain pakotetut työpöydät vauhdikkaalla Rollilla ja siirry kahvihuoneeseen ottamalla seinää pitkin Wall Run. Käytävän keskelle unohtunutta jukkapalmua tai talousjohtajaa väistät ketterästi Tic Tacilla. Kokeile myös sohvan alitusta tetsaamalla.

3. Parijooga

Milloin olet viimeksi koskettanut kollegaasi? Et ole ongelmasi kanssa yksin. Etääntyminen työkavereista lomakuukausien aikana on useita työyhteisöjä raastava yleinen pulma, johon voi onneksi hakea ratkaisua liikunnan avulla. Parijoogan asanoiden tekeminen yhdessä voi tuoda työtoveruuteen uutta vitaalisuutta ja vahvistaa tiimin jäsenten välistä yhteyttä.

Tee näin: Lähesty vastapäätä istuvaa Raimoa. Taipukaa yhdessä terapeuttiseen Folded Leaf -asanaan, kokeilkaa käsilihaksia ja keskivartaloa kehittävää Front Birdiä tai kallistukaa niskajumit vapauttavaan High Flying Whale -taaksetaivutukseen.

4. Skeittaus

Skeittaus sopii vauhdikkaana ja työtuolissa herkästi surkastuvia pohje- ja reisilihaksia kehittävänä lajina mainiosti myös toimistoon. Skeittauksessa ideana on liukua skeittilaudan päällä ja tehdä erilaisia temppuja.

Kokeile esimerkiksi näitä:

FS Shove-it – Pop Shove-It mutta lauta pyöräytetään frontside-tyylillä 180°.
Grindaus – Liu’utaan vaikkapa kaidetta tai curbia pitkin trukeilla.
Impossible – Lauta skoopataan pituussuunnassa.
Laserflip – Frontside 360 Shove-It ja Heelflip samaan aikaan.
Hardflip – 180° Frontside Pop Shove-It ja Kickflip samaan aikaan.
Cab – Hypätään fakie-asennosta 360 Ollie.
BigSpin – 180° 360 Pop Shove It.

5. Konttorikätköily

Geokätköilystä alkunsa saanut Konttorikätköily on hauska ja seikkailullinen aarteenetsintäpeli, johon syttyy koko toimisto. Ensimmäiseen lomanjälkeiseen työpäivään tulee ihan uudenlaista jännitystä, kun läppärit, lounarit, luottokortit ja järjestelmien salasananoja sisältävät muistilaput ovat kadonneet tavanomaisilta paikoiltaan työpöydille jätettyjen koordinaattiyhdistelmien taakse.

Jos kätköily on työpaikallanne jo tuttu harrastus, kokeilkaa näitä erikoiskätköjä:

Multikätkö – Koostuu nimensä mukaisesti useista kätköistä. Jokaiselta etapilta löytyy vihje, joka johtaa seuraavalle etapille ja lopulta itse kätkölle.

Laskumulti – Niin sanotun laskumultin koordinaatit paljastuvat etapilta löytyvän ja tiettyyn laskukaavaan liitettävän luvun tai tiedon avulla. Laskumulti tuo ammatillista lisäjännitystä etenkin insinööri- ja tilintarkastustoimistojen kätköilyhauskanpitoon!

Mysteeri – Mysteerikätkön koordinaatit voi saada esimerkiksi ratkaisemalla jonkin arvoituksen tai avaamalla salakirjoituksen. Haastavimpien mysteerien ratkaiseminen voi viedä toisinaan puoletkin työajasta. Turhautuminen ei kuitenkaan kannata: mysteerikätköt kiihdyttävät aivojen verenkiertoa ja tarjoavat ratketessaan suuria onnistumisen elämyksiä.

Riemukasta töihinpaluuta kaikille!


Hissipuhe – myy ajatuksesi hississä

Ei liene sattumaa, että Unikeon päivää ja Juttele hississä -päivää vietetään samaan aikaan. Hississä vaietaan ja tuijotellaan varpaankärkiä unisena. Hissihöpöttäjä erottuu ja jää mieleen, mutta hyvä hissipuhe myy ajatuksesi muuallakin kuin kerrosten välillä.

Kun kymmenen vuotta sitten päätimme perustaa viestintätoimiston, käyntikortteihimme painettiin iskulause ”Viestintä on myymistä. Ostatko ajatuksen?”. Kysymys herätti asiakkaan pohtimaan viestinnän merkitystä ja toimi hissipuheen johdantona.

Hissipuheella voit myydä osaamistasi pomoille, firmasi tarjontaa asiakkaalle tai yrityksesi osakkeita sijoittajille. Kaikissa tapauksissa kuulija pitää saada kiinnostumaan sinusta ja ajatuksistasi niin paljon, että hän haluaa kuulla lisää, eli ostaa ajatuksesi.

Kaikki osaavat sanoa nimensä ja melkein kaikki, mitä he tekevät työkseen. Harva pystyy kertomaan, miksi heidän työnsä on merkityksellistä. Oman hissipuheen valmistelu kannattaa aloittaa pohtimalla, miksi jonkun kannattaisi kiinnostua sinusta ja ajatuksistasi.

Hissipuhe kestää lyhyimmillään muutaman kymmenen sekuntia. Omalla hissipuheellani Kaiku Helsingistä on mittaa minuutti. Se on tässä:

”Terve! Olen Jouko Marttila, yksi viestintätoimisto Kaiku Helsingin perustajaosakkaista.

Mitä luulet, kuinka usein viestintä epäonnistuu?  Professori Osmo A. Wiion lain mukaan viestintä yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta.

Me Kaiku Helsingissä osoitamme Wiion lain vääräksi ja autamme asiakkaitamme onnistumaan. Teemme heistä kiinnostavia, oli sitten kyse medianäkyvyydestä tai vaikuttavuudesta. Uusimpana oivalluksena käytämme palvelumuotoilua viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa. Se tuo entistä parempia tuloksia ja auttaa yritysasiakkaitamme kasvamaan.

Valmennamme johtajia, esimiehiä ja asiantuntijoita onnistumaan heidän omassa viestinnässään. Autamme heitä kriisitilanteissa ja niiden ennalta ehkäisemisessä. Monet ovat avullamme välttyneet ikäviltä otsikoilta.

Meillä on Kaiussa yli 30 viestinnän huippuosaajaa. Esimerkiksi Verohallinto, Maa- ja metsätalousministeriö, Aberdeen Standard Investments, BAE Systems, Oral, Scandic Hotels ja Sofigate ovat tärkeitä asiakkaitamme.”

Käytän mielelläni kysymyksiä vuorovaikutuksen synnyttämiseen. Jos kysyt jotain, mieti oma vastauksesi valmiiksi. Jos yrityksesi myy käsinkosketeltavaa tuotetta, joka kulkee helposti mukana, käytä sitä.

Pidä hissipuhe selkeänä ja käytännönläheisenä niin, että se auttaa kuulijaa oivaltamaan, miksi hänen kannattaa kuunnella juuri sinua – ja jatkaa keskustelua vielä hissipuheen jälkeenkin.

Kirjoittaja Jouko Marttila on Suomen kokeneimpia ja monitaitoisimpia viestinnän ammattilaisia. Hän oli BBC:n, Ylen uutisten ja A-studion jälkeen perustamassa Arvopaperi-lehteä sekä myöhemmin käynnistämässä Forbes Suomea. Siinä välissä Jouko toimi pörssi- ja pankkivalvonnan viranomaisena Helsingissä ja Lontoossa sekä vastasi Suomen Pankin viestinnästä. Vuodesta 2009 lähtien Jouko on valmentanut eri organisaatioiden esimiehiä ja asiantuntijoita haastaviin media- ja vuorovaikutustilanteisiin sekä toiminut johdon strategisena neuvonantajana. Jouko väitteli 2016 työn ohessa valtiotieteen tohtoriksi. Hän on mustan vyön judoka, joka harrastaa hiihtoa, triathlonia ja maratonjuoksua. Joukon blogi löytyy osoitteesta taloudentulkki.com.


Emojeilla on nyt oma päivänsä – ja ne ovat jo muuttaneet tapaamme viestiä

Tiistaina vietettiin kansainvälistä emojipäivää, kuten Facebook avuliaasti muistutti. Ajatus voi aiheuttaa hilpeyttä tai lievää pahoinvointia.

Nyt jo vanha vitsi kuuluu, että emojien myötä ihmiskunta on palaamassa muinais-Egyptin hieroglyfeihin. Värikkäät pikkukuvat herättävät tunteita laidasta laitaan – joillekin ne ovat vakituinen osa kommunikointia, toisten mielestä nykynuorison humpuukia.

Emojien suosio kasvoi hurjasti, kun ne lisättiin mobiililaitteisiin 2010-luvulla. Niiden määrä on myös kasvanut tasaiseen tahtiin. Emojeita on jo 2 823, jos lasketaan mukaan erilaiset variantit, kuten esimerkiksi ihonvärit ja sukupuolet!

Kun melkein kaikkiin tilanteisiin voi reagoida hauskalla emojilla, kynnys käyttää niitä madaltuu. Emojeista on jopa povattu tulevaisuuden universaalia kieltä.

Emojit välittävät tunteita tehokkaasti, mutta vain jos molemmat osapuolet tulkitsevat ne samalla tavalla.

Emojeista on kirjallisessa viestinnässä monenlaista apua. Kuvia on helpompi ymmärtää kuin sanoja, ja ne auttavat ihmisiä ylittämään kielimuurin.

Emojeilla voi helposti vaikuttaa äänensävyyn, ja niiden avulla voi luoda helposti epämuodollisen ja kevyen ilmapiirin. Jos se on viestinnän tavoite, miksipä emojeita ei voisi käyttää! Emojien arkisuudesta on apua sosiaalisessa mediassa ja pikaviestimissä, joissa halutaan yleensä olla helposti lähestyttäviä. Teksti vaikuttaa ystävällisemmältä, kun siinä on lämpimästi hymyilevä emoji, ja esimerkiksi chat-palvelun robottimaisuutta voi vähentää emojeita käyttämällä.

VINKKI: Parhaiten haluttua tunnetta kuljettavat yksinkertaiset ja universaalit emojit. Hymyilevän naaman kanssa olet varsin turvallisilla vesillä.

On kuitenkin osattava hillitä itsensä, sillä emojien sijoittuminen nokkeluus–myötähäpeä-akselille riippuu niiden tyypistä ja käytöstä. Väärinkäytettynä emoji ei erotu edukseen ja antaa väärän kuvan. Ne voivat myös olla tulkinnanvaraisia, koska niiden ulkonäkö saattaa vaihdella puhelimesta riippuen.

Itkunauruemojit, sydänsilmäemojit ja keskisormet ovat esimerkkejä tunneperäisistä emojeista, joita on valtava määrä. Ne toimivat arjen viestittelyssä hyvin, mutta saattavat muodollisemmassa viestinnässä heikentää kirjoituksen laatua ja uskottavuutta. Kauhuleffoissakin tehokas keino välittää katsojalle tunne on lisätä äkillinen kova ääni kohtaukseen, jotta katsoja tietää, että nyt kuuluu säikähtää. Se toimii, mutta on tarkemmin ajateltuna aika halpamaista. Samaan tapaan emojit välittävät lukijalle halutun tunnetilan suoraan, ja se voi aiheuttaa lommon muuten hyvään kirjoitukseen.

VINKKI: Haastavampien emojien käyttö vaatii vastapuolen huumorin tuntemusta. Älä heitä keskusteluun apinaa, munakoisoa tai persikkaa, jos et ole varma siitä, mitä ne tarkoittavat. Emojien merkitykset voi tarkistaa Emojipediasta.

Onko kurkkivalla apinalla tulevaisuutta?

Emojit eivät sellaisenaan ole kovin uusi juttu – niitä käytettiin jo 2000-luvun alussa, tosin eri muodossa. Tekstihymiöt eli emoticonit olivat tyyliltään yksinkertaisia ja kuvastivat lähinnä ilmeitä, mikä rajoitti niiden soveltamista viestintään. Emojien joukkoon kuuluu ilmeiden lisäksi myös esineitä ja muita symboleita, jotka mahdollistavat kuvakkeiden monipuolisemman käytön.

Ehkä muutoksen alla onkin siis ihmisten tapa käyttää emojeita. Onko muutos hyvä tai pysyvä, vai onko emojien käyttö ohimenevä juttu? Nykyään trendit vaihtuvat yhä nopeammin – hetki sitten toimivaksi todettu juttu on nyt kuollut ja kuopattu. Emojit otettiin nopeasti osaksi someviestintää, mutta joutuvatko ne väistymään tulevaisuudessa jonkin uuden jutun tieltä?

Tällä hetkellä emojit voivat olla toimiva lisä viestintään – se toki riippuu sisällöstä, kohdeyleisöstä ja siitä, millaisen roolin emojeille haluaa antaa. Trendikkäillä elementeillä kirjoittaja voi sävyttää juttuaan ja osoittaa olevansa ajan hermolla, mutta koko juttua ei kannata perustaa ohimenevän ilmiön ympärille. Aikaa kestävä sisältö ei riipu trendeistä.

Henri on tutkijatyyppinen kaveri, jonka intohimona on viestinnän ja brändin välinen suhde. Kiinnostus kirjalliseen ja visuaaliseen ilmaisuun on johdattanut hänet markkinointiviestinnän, digitaalisen viestinnän ja brändijohtamisen pariin. Hän uskoo, että luovan ihmisen työ ei lopu koskaan – siksi siitä pitää tehdä itselleen mieluisaa. Työkokemusta on kertynyt brändi-ilmeiden suunnittelusta, startup-maailman markkinointiviestinnästä ja graafisesta suunnittelusta. Vapaa-ajallaan hän harrastaa taiteiden ja kulttuurin lisäksi pyöräilyä ja kuntoilua, koska haluaa jonain päivänä olla yhtä vahva kuin Nokia 3310.


Konsensus – kuollut ja kuopattu?

Sanalla konsensus kuvataan suomalaista kolmikantaa työnantajien, työntekijöiden ja valtiovallan välillä. Käytännössä – ainakin kriitikoiden mukaan – se on tarkoittanut sitä, että Hakaniemi ja Eteläranta ovat päässeet päättämään työelämän ja talouden sääntelystä hallituksen ohi.

Etujärjestöille oli tilausta

Etujärjestöjen rooli ei kasvanut sattumalta. Sotakorvauksia varten rakennetun teollisuuden menestys edellytti korkeimman tason poliittisia suhteita itään. Työnantajat ja työntekijät tarvitsivat valtiota, eikä luokkasopu ollut itsestäänselvyys maassa, jossa sisällissodan haavat olivat vielä sitomatta ja Neuvostoliitto hyödynsi suomalaisia kommunisteja osana pyrkimyksiään vaikuttaa suomalaiseen sisä- ja ulkopolitiikkaan.

Tupon vaikutukset

Palapeli koottiin 1960-luvun lopulla Tulopoliittiseksi kokonaisratkaisuksi, tuttavallisemmin Tupo, jossa työnantajat, työntekijät ja valtiovalta sopivat mm. palkoista ja verotuksen tasosta. Järjestelmä vähensi lakkoja ja vahvisti vientiä ja yhteiskuntarauhaa nousevan vasemmistoradikalismin vuosina, jolloin moni porvari nukkui huonosti.  Liian innokkaat palkankorotukset kuitattiin devalvaatioilla. Inflaatio kohosi, mutta sellu myi ja tekstiiliteollisuus pääsi kippaamaan kummallisen näköiset kuosinsa Neuvostoliittoon.

Syntyi järjestelmä, jossa etujärjestöt sopivat, ja valtio kuittasi laskut. 

Kolmikanta perustui osapuolten vahvalle keskinäiselle riippuvuudelle, ja sen kulmakiviä olivat Neuvostoliiton merkitys vientimaana (25%), oma markka sekä aito tarve sitoa epäluuloisesti toisiinsa suhtautuneet työmarkkinaosapuolet yhteisiin tavoitteisiin. Keväisin käydyt neuvottelut olivat pitkiä ja kosteita, mutta kun normaalit ruokajuomat oli riittävän moneen kertaan nautittu, sopu syntyi.

Järjestelmä tuotti hyvin ja mahdollisti hyvinvointivaltion rakentamisen. Samalla taloudesta tuli suuryritysvetoinen, jähmeä ja valtioriippuvainen.

Puolueet ovat alkaneet etääntyä toisistaan

Talouden asteittain vapauduttua ja Neuvostoliiton romahdettua konsensuspolitiikan perusfundamentit ovat osittain rapautuneet. Aiemmin ei ollut mahdollista uhkailla pääomien ja tuotantolaitosten siirrolla ulkomaille, nyt se on normikäytäntö. Työnantajaleiri on asteittain vetäytynyt perinteisestä yhteistyöstä, kun vastavoimat ovat heikentyneet.

Konsensus-Suomea sävyttänyt pyrkimys sitoa osapuolet yhteisiin päämääriin on heikentynyt. Politiikkaan tämä on heijastunut niin, että puolueet ovat alkaneet etääntyä toisistaan. Aiemmin poliittiset voimat ponnistivat kohti poliittista keskustaa, nyt politiikkaa suuntaa eräänlainen keskipakoisvoima, joka saa puolueet hakeutumaan kohti omia laitojaan. Hallitusten kokoaminen vaikuttaa yhä vaikeammalta, ja hallitusten sisäinen sopu on utuinen muisto menneestä.

Tupo-ratkaisuihin ei sanan perinteisessä merkityksessä ole paluuta, mutta voisiko politiikkaan lisätä ripauksen konsensusta? Vai onko se kuollut ja kuopattu?

Keskustelu jatkuu Porin SuomiAreenassa ensi viikolla

Aiheen käsittely jatkuu ensi maanantaina 16.7. Porin SuomiAreenalla, kun Kaiku Helsinki järjestää jo perinteeksi muodostuneen Kapakkaväittely-nimisen keskustelutilaisuuden Ravintola Kirjakaupassa. Tänä vuonna teemana on Konsensus – kuollut ja kuopattu?

Mukana keskustelemassa kansanedustaja Eero Heinäluoma, professori ja tutkimusjohtaja Mika Maliranta ja eduskunta-avustaja, Liike Nyt -aktiivi Karoliina Kähönen. Keskustelun juontaa Kaiun Jukka Relander.

 

Kirjoittaja Jukka Relander on vaikuttajaviestinnän ja strategisen mediaviestinnän luova ja tuloksellinen tekijä. Jukka on somessa kotonaan ja juontaa mitä vain 150 tv-keskustelun ja viidensadan radioon tehdyn suoran lähetyksen kokemuksella. Ympärivuorokautisena kokovartaloverkostoitujana Jukka tuntee huomattavan osan kantakaupungin puhelinpylväistäkin etunimeltä, tai ainakin ne moikkaavat kun neuvonantaja kulkee ohi. Lue Ylen verkkosivuilta Jukan tuorein kolumni: Helsinki ei ole huomion keskipiste vaan kulissi, kun Trump ja Putin tapaavat.


Noviisista kielivelhoksi - viisi kirjallisen ilmaisun treenivinkkiä

Viestijän tärkein työkalu on kieli. Harkittu kielellä leikittely ja osuva kielenkäyttö saavat viestin erottumaan ja ylläpitävät lukijan mielenkiintoa silloinkin, kun aihe itsessään on kankea. Selkeys ja sujuvuus ovat perusedellytyksiä. Räikeät kielivirheet puolestaan hankaloittavat viestin ymmärrettävyyttä ja voivat pahimmassa tapauksessa jopa muuttaa viestin merkitystä.

Kielivirheet eivät ärsytä jokaista lukijaa, mutta joidenkin silmissä ne luovat vaikutelman, että viesti on kiireellä huitaistu. Oikeinkirjoitus niin yrityksen kotisivuilla kuin yksittäisissä sähköposteissakin vaikuttaa uskottavuuteen ja brändimielikuvaan. Ammattiviestijöiden lisäksi kirjallisen ilmaisun taidosta on hyötyä kaikille muillekin, jotka haluavat saada sanomansa perille.

Siinä missä fyysinen kuntokin, kielitaito rapistuu, jos sitä ei ylläpidä ja huolla säännöllisesti. Lue viisi helppoa vinkkiä, joilla selkeytät ja siistit kirjallisen ilmaisun taitoasi:

  1. Ylläpidä sanavarastoasi. Ahmi suomenkielistä kaunokirjallisuutta, kuuntele äänikirjoja, tee ristisanatehtäviä tai pelaa Scrabblea, niin kielitaitosi ei pääse ruostumaan. Sanavaraston treeni sopii tehtäväksi myös leppoisana kesäpäivänä laiturin nokassa.
  2. Harjoita kielikorvaasi ja tarkista hankala kielioppi. Lisää kirjanmerkkeihin aina luotettava Kielitoimiston sanakirja, jotta pääset nopeasti tarkistamaan kinkkisten sanojen kirjoitusasun ja kertaamaan mietityttävät pilkkusäännöt ja yhdyssanat.
  3. Elävöitä tekstiä synonyymeillä. Edellä mainittu sanavaraston ylläpito on samalla erinomaista synonyymitreeniä. Inspiraation ollessa hukassa, akuutti apu löytyy Synonyymisanakirjasta.
  4. Oikolue tekstisi, niin opit virheistä. Omalle tekstille tulee helposti sokeaksi, jolloin kielimokia on vaikea huomata itse. Ota avuksi esimerkiksi Oikofix-sivusto (englanniksi apu löytyy Grammarlystä) tai Wordin oikeinkirjoituksen tarkistus. Hyvää harjoitusta on myös työkavereiden tekstien oikolukeminen.
  5. Huomioi kohderyhmä. Selkeys ja ymmärrettävyys eivät vähennä viestisi asiantuntevuutta tai paikkansapitävyyttä. Pyri popularisoimaan mutkikas ammattisanasto suosimalla yleiskieltä ja välttämällä monimutkaisia termejä vailla selitystä. Lainasanojen sijaan mieti, miten sanoisit saman suomeksi.

Aloita kielenhuoltotreeni jo kesällä, niin kehityt timanttiseksi kielivelhoksi töihin palatessasi!

Julia Wihuri on utelias viestijä ja kielinörtti, joka innostuu luovasta ja monikanavaisesta sisällöntuotannosta. Vaikuttavan sisällön Julia loihtii mieluiten tekstinä, videona ja kuvina. Nuori multitaskaaja opiskelee viestintää Vaasan yliopiston digitaalisen median maisteriohjelmassa, ja ennen kaikulaistumistaan hän on päässyt tositoimiin muun muassa matkailuviestinnän, festivaalitiedotuksen ja kesätyöviestinnän parissa. Töiden ohella Julia musisoi ja tanssii, viimeistelee elokuvatutkimuksen graduaan ja haaveilee tulevista matkoista ja seikkailuista. 


Vaikuttavan somepostauksen kaava

Millainen on toimiva somepäivitys? Mikä on sopiva määrä hashtageja? Onko kuva tarpeellinen? Miten pitkä linkki saa olla? Kehtaako emojeja käyttää?

Somevalmennuksissa minulta monesti kysytään näitä kysymyksiä, joiden perusteella syntyi tämä yleispätevä Vaikuttavan Somepostauksen Kaava. Tästä rungosta saa tukea niin Facebook-, Twitter- kuin LinkedIn-päivityksiinkin, kussakin kanavassa hieman soveltaen.

Kaava soveltuu niin yritys-/organisaatiotilien tarkoituksiin kuin asiantuntijoille työntekijälähettilyyskäyttöön.

1. Vain yksi asia per postaus

Tärkeintä somepäivityksessä on kohdeyleisöäsi kiinnostava sisältö, ytimekkäästi esitettynä. Ennen Julkaise-napin klikkaamista, tee aina kiinnostavuusmuotoilun pikatarkastus: Kenelle olen puhumassa? Mitä haluan sanoa? Mitä iloa sanomastani on hänelle, jolle olen puhumassa?

Älä yritä ahtaa montaa kärkeä samaan viestiin. Jos sinulla on asiaa useasta eri aiheesta, tee useampi eri postaus. Muista myös välttää jaarittelua: kun olet kirjoittanut päivityksesi valmiiksi, tarkista vielä, mitä sanoja tai päätteitä voisit karsia siitä pois.

Kerro asiasi tiiviisti ja mahdollisimman selkeästi. Otathan huomioon, että kaikki lukijasi eivät välttämättä ole nähneet jokaista edeltävää postaustasi, joten tee jokainen päivitys toimivaksi omana itsenäisenä sisältönään.

2. Linkillä laajennusta

Koska itse postauksen kannattaa olla tiivis ja ytimekäs, voit ohjata yleisön lisäinformaation pariin linkillä. Kerrotko itse aiheesta lisää esimerkiksi yrityksesi blogissa? Tai onko joku muu kirjoittanut postaukseesi liittyvän mielenkiintoisen artikkelin johonkin mediaan? Jaa linkkejä, niin somepostauksesi saavat lisää painoarvoa!

Monesti voi käydä myös sillä tavalla mukavasti, että kun linkität toiseen somekäyttäjään tai -tiliin – esimerkiksi uudelleentwiittaamalla tai Facebook-postauksen jakamalla – he puolestaan jakavat sinun jakoasi tai jotain muuta sisältöäsi ja näin saat lisää näkyvyyttä.

(HUOM 1: Twitterissä ei enää tarvitse edes ”siisteyden vuoksi” käyttää Bit.ly:ä tai muita URL-lyhentäjiä. Twitter osaa nykyisin lyhentää kaikki pitkät linkit automaattisesti ja jokainen linkki vie nykyisin 23 merkkiä tilaa, oli se sitten oikeasti kahdeksan tai kahdeksankymmentäkahdeksan merkkiä pitkä.)

(HUOM 2: Facebook ja LinkedIn osaavat nykyisin tehdä linkeistä siistin näköisen esikatselun. Kun copypastetat linkin Facebook- tai LinkedIn-päivitykseesi, palvelu hakee linkkaamaltasi sivulta sivun otsikon, ingressin ja usein myös kuvan. Kun esikatseluruutu on onnistuneesti ilmaantunut keskeneräiseen postaukseesi, voit poistaa varsinaisen linkin URL-osoitteen tekstin joukosta. Päivityksesi näyttää selkeämmältä, kun sen joukossa ei ole koodinpätkää. Myös Twitter tekee esikatselun, mutta se näkyy vasta twiitin julkaisemisen jälkeen, joten Twitterin puolella älä deletoi URL:ia pois.)

3. Tägää muita mukaan

Sosiaalinen media on sosiaalisinta ja siten toimivinta silloin, kun se saa aikaan keskustelua ja vuorovaikutusta, eikä jää yksisuuntaiseksi tuuttaukseksi. Liittyykö aiheeseesi joku ulkopuolinen taho? Jokin yritys, henkilö, media tai muu? Tägää heidät mukaan postaukseesi!

Tägääminen eli toisten somekäyttäjien mainitseminen voi lisätä oman päivityksesi näkymisen todennäköisyyttä muiden käyttäjien sisältövirrassa. Lisäksi tägäämäsi taho saa ilmoituksen, että heidät on mainittu, ja he saattavat parhaassa tapauksessa jakaa postauksesi eteenpäin omille seuraajilleen.

Käytännössä kaikissa somekanavissa mainitseminen tehdään @-merkillä. Ala kirjoittaa @ ja ajattelemasi tahon nimeä, niin saat yleensä listan ehdotuksia, joista voit valita oikean käyttäjän. Esim. @Kai… ehdottaa sinulle nopeasti Kaiku Helsinkiä.

(HUOM 1: Katso tarkkaan, että olet tägäämässä oikeaa kohdetta! Esimerkiksi Facebookin tägäysehdotukset ovat välillä hieman epäselviä tai puutteellisia. Desktopissa kätevin tapa on avata sama somekanava erilliseen välilehteen ja etsiä hakutyökalusta tägäyskohteesi täsmällinen nimi. … Ja tämän takia kannattaa laittaa myös omien sometilien profiilisivut kuntoon: kun joku muu on tägäämässä sinua, autat häntä osumaan oikeaan!)

(HUOM 2: Twitterissä ei kannata aloittaa twiittiä suoraan mainitsemalla @Käyttäjää. Jos aloitat twiittisi suoraan @-merkillä, twiitti ei näy suoraan seuraajiesi sisältövirrassa elleivät he seuraa sekä sinua että sitä @Käyttäjää, jonka olet maininnut. Jos postauksesi alkaisi loogisesti @-merkillä, laita sen sijaan alkuun jokin muu merkki. Monet käyttävät pistettä: ”.@kaikuhelsinki kirjoitti tänään...” Tai voit aloittaa twiitin kokonaan jollain muulla sanalla: ”Vadelmantuoksuinen @kaikuhelsinki kirjoitti tänään...”.)

4. #Hashtagit haltuun

Hashtagit eli aihetunnisteet tai asiasanat tulivat aluksi tutuksi Twitterin ja Instagramin kautta, mutta nykyisin niitä käytetään myös Facebookissa ja LinkedInissä. Hashtagit palvelevat somekäyttäjää kokoamalla tiettyyn aihepiiriin liittyvää keskustelua yhteen. Jos siis haluat, että sinut löydetään ja että sanomasi tulee liitetyksi osaksi laajempaa keskustelua, älä vieroksu hashtageja!

Hashtageja ei kannata lisätä summanmutikassa, vaan huolella valiten. Desktopissa avaa selaimeen uusi välilehti ja tarkista somepalvelun hakukentän (tai Googlen) kautta, mitkä ovat suosituimpia ja aktiivisimpia hashtageja aiheeseesi liittyen. Esimerkisi talousaiheisiin liittyen Twitterissä hashtag #sijoittaminen on paljon yleisemmin käytetty kuin #sijoitukset. On fiksumpaa tulla yhdistetyksi aktiivisempaan keskusteluun eli useammin käytettyyn hashtagiin!

Sopiva määrä hashtageille on 1–3. Tämä vaihtelee hieman kanavista riippuen, mutta nyrkkisääntö on, että postaus, jossa on hashtag, saa enemmän näkyvyyttä ja reaktioita kuin postaus, jossa ei ole hashtagia. Sen sijaan yli kolme hashtagia sisältävä somepäivitys alkaa tilastojen mukaan menettää näkyvyyttä, kommentteja ja jakoja.

Myös hashtagien taivutuksessa kannattaa olla tarkka! Perussääntöhän on, että hashtag ei taivu: esimerkiksi #viestintä ja #viestintää ovat kokonaan eri hashtagit. Jos on pakko taivuttaa, käytä vaikka kaksoispistettä #viestintä:ä. (Tai jos olet siisteysintoilija, kokeile tätä työkalua!)

Ja vielä viimeinen risuaitamuistutus: #-symbolin ja sanan väliin ei tule välilyöntiä, mutta eri hashtagien väliin tulee välilyönti. Eli ei # viestintä, vaan #viestintä. Ja ei #viestintä#markkinointi#helsinki, vaan #viestintä #markkinointi #helsinki.

5. ”Kuva (tai video) ois kiva!”

Olet varmasti huomannutkin, että melkein kaikkien yritysten twiiteissä, Facebook-postauksissa tai LinkedIn-päivityksissä on nykyisin kuva tai jokin muu visuaalinen elementti? Kuvien yleisyys perustuu sometieteelliseen täsmällisyyteen: tilastojen mukaan postaukset, joissa on kuva, saavat suuremman näkyvyyden kuin sellaiset, joissa ei kuvaa ole. Kannattaa siis panostaa visuaaliseen puoleen ja kerätä sopivaa kuva-arkistoa somesisältöjen mausteeksi!

Asiaan liittyy toki muttia. Etenkin Facebook viilaa sisältöjen näkyvyyttä arvottavaa algoritmiaan suuntaan tai toiseen lähes kuukausittain. Välillä kuvien käyttö lisää postauksen näkymistä muiden käyttäjien uutisvirrassa – ja välillä tekstipostaukset toimivat paremmin kuin kuvat. Johdonmukaista on kuitenkin se, että Facebook on parin viime vuoden aikana kannustanut todella vahvasti videoiden käyttöön ja etenkin live-videot saavat palvelussa paljon näkyvyyttä. Kokeile siis videota, jos sinulla on siihen resursseja. Mutta älä stressaa pakolla: mieluummin postaus ilman videota kuin huonon videon kanssa.

Vielä yksi huomio kuvista: Monesti saat somepostaukseesi valmiiksi kuvan, kun lisäät postaukseen linkin. Kuten kohdassa 2 mainitsin, käytännössä kaikki somepalvelut osaavat tehdä linkeistä siistin esikatselun ja tuoda kuvan linkitetyltä verkkosivulta. Kuvan hakeminen linkin takaa ei kuitenkaan aina toimi, joten jos linkin esikatselu jää kuvattomaksi, kannattaa kuva lisätä itse.

5+1. Emojit tuovat lisäpotkua

Hymiöt saattavat tuntua hölmöiltä, mutta datan perusteella emojien käyttö lisää klikkauksia ja reaktioita somessa. Emojit ovat löytäneet paikkansa myös bisnesympäristössä: CNBC:n mukaan niitä käyttävät työympäristössä ”kaikki ja äitisi”.

Emojivalikoimahan on nykyisin melko laaja ja tarjolla on paljon muutakin kuin vain keltaisia naamoja. Ylättävän moneen ”vakavaankin” aiheeseen löytyy sopiva emoji. Kannattaa tutkailla hetki Emojipedian valikoimia ja copypastettaa sieltä sopivat symbolit omiin somepäivityksiin! Myös sellaiset emojit, joita esimerkiksi Facebookin valmis emojivalikko ei tarjoa, toimivat joka tapauksessa jos copypastetat ne postauksesi joukkoon.

LOPUKSI

Tämä somepostauksen kaava on tietysti vain suositus, eikä käytännön tilanteissa jokaista kohtaa ole tarpeellista mahduttaa mukaan omiin somepostauksiin. Tärkeintä on pitää kohta 1 mielessä ja soveltaa muita niin hyvin kuin mahdollista! Kaavan tarkoituksena on auttaa jokaista someviestijää saamaan sanomansa näkyville mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttamaan mahdollisimman mieleenjäävästi.

Onko sinulla jotain omia ehdotuksia kaavan täydennykseksi tai karsimiseksi? Mitkä ovat omat toimivimmat somekikkasi? Voit tägätä minut vaikka Twitterissä nimellä @petteripuu!


Näin teimme suunterveydestä kansallisen ilmiön yhdessä Oral Hammaslääkärien kanssa

Oral Hammaslääkärit ja Kaiku palkittiin Finnish Comms Awardsissa 14.6.2018 yhteistyöstään, jossa suomalaisten suussa muhiva vaarallinen kansantauti nostettiin ihmisten tietoisuuteen aktiivisella, pitkäjänteisellä media- ja someviestinnällä.

Kuinka suunterveydestä tehtiin kansallinen ilmiö? Katso video!

https://youtu.be/1w8ZNLiSmf0

Suomalaiset oppivat 70-luvulla harjaamaan hampaat aamuin illoin sekä käymään hammaslääkärissä aina, kun kolottaa. Valitettavasti se ei riitä, vaan suu on kokonaisuus, joka on saumattomasti yhteydessä kaikkeen muuhun terveyteen.

Suunterveys kannattaa ottaa vakavasti, sillä esimerkiksi ientulehdus aiheuttaa muita terveysongelmia: hedelmättömyyttä, potenssiongelmia, reumaa, diabetesta, muistisairauksia, sydän- ja verisuonitauteja, aivoinfarktin riskiä, lapsen alhaista syntymäpainoa.

Media, kansa ja asiantuntijat puhumaan samaa kieltä

Ammattilaiset ovat perinteisesti valistaneet ientulehduksesta näin:

”Potilaalla on… krooninen graavi parodontiitti, jota komplisoi kakkostyypin epätasapainoinen diabetes. Aggressiivisia leesioita löytyy erityisesti molaarialueilta. Hoitosuunnitelmana on tässä vaiheessa anti-infektiivinen hoito…”

Oral ja Kaiku ymmärsivät median olevan avain asennemuutokseen. Kun toimittajat kertovat lukijoilleen, mikä merkitys suunterveydellä on ihmisen kokonaishyvinvointiin, ihmisten ymmärrys kasvaa, heidän toimintansa muuttuu, ja koko kansanterveys kehittyy.

Toiseksi viestinnän ydinkohderyhmäksi Oral ja viestintätoimisto nostivat suunterveyden ammattilaiset. Heidän suuntaansa Oral korosti ymmärrettävän ja kansankielisen viestinnän tärkeyttä ja valjasti heidät asennemuutoksen kärkijoukoksi.

Kansan tietoisuuteen monipuolisen keinovalikoiman avulla

  • Mediakontaktit ja pitkäjänteinen mediaviestintä
  • Lehdistötilaisuudet
  • Asiantuntija-artikkelit
  • Radiojutut
  • Kevyet suunterveyteen liittyvät vinkkijutut
  • Aktiivinen someviestintä

Suunterveys vakivieraaksi otsikoihin

Sinnikäs viestintä on tuottanut tuloksia. Tuoreen tutkimuksen mukaan nyt 93 prosenttia suomalaisista uskoo, että suunterveydellä on vaikutusta kokonaishyvinvointiin. Sanan suunterveys esiintyminen mediassa on kasvanut liki 30 prosenttia.

Kansanterveys kiittää, lääkärit kiittävät ja Oralin liiketoiminta kiittää.

Kuinka Kaiku voi auttaa sinua saavuttamaan strategiset viestinnälliset tavoitteesi? Ole meihin yhteydessä, niin mietitään, kuinka saat sanomasi kiinnostamaan juuri oikeita kohderyhmiä: sales@kaikuhelsinki.fi / 09 8866 6600.

 


Viisi virkistävää näkemystä viestinnästä: uudet kaikulaiset haastoivat toisensa – ja toimitusjohtajamme Peten

Tänä keväänä olemme saaneet Kaikuun varsinaisen tehojoukon uusia työkavereita. Tuoreet kaikulaiset (kuvassa vasemmalta oikealle) viestinnän harjoittelija Henri Leppänen,  toimistoassistentti Päivi Palva-Väänänen, markkinointikoordinaattori Marjo Paija ja viestinnän harjoittelija Julia Wihuri ovat jo tehneet meihin ja myös moneen asiakkaaseen suuren vaikutuksen innostuksellaan ja ideoillaan.

Ei ollut siis yllätys, että kaikki he heittäytyivät täysillä mukaan virtuaaliseen pallonheittoleikkiimme, jonka säännöt kuuluvat näin:

Hei uusi kaikulainen! Keksi viestintään liittyvä, itseäsi kiehtova haaste ja heitä se eteenpäin toiselle uudelle kaikulaiselle. Saat itse myös haasteen vastattavaksi. Kun olette vastanneet haasteisiinne, keksikää yhdessä mahdollisimman kiperä haaste toimitusjohtajallemme Petelle.

 

Päivi kysyy Julialta:
Miten somea voi hyödyntää näkyvyyden kasvattamiseksi?

Julia Wihuri, viestinnän harjoittelija

Video on tutkitusti vaikuttavin tapa tavoittaa ja osallistaa yleisö someviestinnällä.

Videoita jaetaan sosiaalisessa mediassa hurjat määrät joka päivä, joten vain kiinnostavat videot saavat katsojan pysähtymään sisällön äärelle. Somessa katsojan kynnys siirtyä toisaalle on matala ja keskittymiskyky lyhyt. Ulkoista laatua ei tietenkään pidä unohtaa, mutta somessa full-HD-kuvaa tärkeämpää on timanttinen sisältö.

Mikä tahansa somessa jaettu video ei johda näkyvyyden kasvuun. Niin kuin muussakin viestinnässä, videoissa on tärkeää pitää mielessä kohderyhmä, jonka huomiota tavoitellaan. Mieti, mistä teet videon, miksi ja kenelle. Mitä sanottavaa ja näytettävää sinulla on, ja mitä katsoja saa videostasi? Video toimii, kun sillä on kärki samaan tapaan kuin uutisella tai tiedotteella.

 

Julia kysyy Henriltä:
Mitä hyötyä viestijälle on markkinoinnin ymmärtämisestä ja osaamisesta?

Henri Leppänen, viestinnän harjoittelija

Markkinoinnin ja viestinnän välinen yhteys on joillekin olematon, joillekin suurpiirteinen ja joillekin kuin punainen vaate. Jos jokin edellisistä puhuttelee sinua erityisellä tavalla, ajattele asiaa tällä tavalla: Markkinointi ja viestintä ovat kuin erilaisia LEGO-palikoita. Voit rakentaa niillä hienoja rakennelmia ja kekseliäitä maailmoja, jos ymmärrät, miten niitä käytetään. Jos aliarvioit palikoidesi voiman ja annat niiden lojua levällään ympärilläsi, jossain vaiheessa astut epähuomiossa niiden päälle ja kiroilet äänekkäästi.

Markkinointipalikat ja viestintäpalikat voivat olla keskenään hieman eri sarjaa, mutta se ei haittaa. Jos otat viestijänä käyttöösi myös markkinointipalikat, saat käyttöösi enemmän ja monipuolisemmin osia, joita ei löydy omasta viestintäsarjastasi. Viestijälle hyödyllisiä markkinointipalikoita ovat esimerkiksi markkinoinnin kohdentaminen, räätälöity sisältö, hyvän sisällön uusiokäyttö, kohderyhmien tavoittaminen ja markkinoinnin analytiikka.

Näitä osia kannattaa lisätä omaan rakennelmaan, jos haluaa tuntea yleisönsä ja vahvistaa viestintäänsä. Koska työyhteisön jäsenet pelaavat samassa tiimissä, on hyvä rohkaista markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisia kokeilemaan toisen sarjan palikoita. Yhdistelemällä niitä kunnolla voi rakentaa linnan, joka saa muut haukkomaan henkeään!

 

Henri kysyy Marjolta:
Miten markkinoinnin automaatio voi mielestäsi helpottaa viestinnän suunnittelua?

Marjo Paija, markkinointi- ja viestintäkoordinaattori

Meistä jokainen on erilainen tarpeinemme ja kiinnostuksen kohteinemme, ja automaatiolla viesti voidaan suunnitella kohtaamaan viestin vastaanottaja mahdollisimman ilahduttavalla tavalla. Automaation avulla organisaatio voi miettiä, miten se voi tarjota ihmisille ratkaisuja heidän ongelmiinsa, saada heidät hymyilemään, syventämään tietämystään tai kysymään apua heille sopivimpaan aikaan.

Käytännössä automaation hyödyntäminen viestinnässä vaatii paljon taustatyötä, mm. merkityksellisten sisältöjen luomista ja sidosryhmien ymmärrystä. Työn tuloksena on soljuva, kaikkia hyödyntävä kokonaisuus, jossa ihminen saa hyödyllistä ja ajankohtaista tukea yhä tarkemmin kohdistettuna esimerkiksi toimialakohtaisissa asioissa. Samalla yritys oppii tuntemaan paremmin asiakkaansa ja potentiaaliset asiakkaansa ja halutessaan jättämään kylmäsoitot sinne, minne ne kuuluvatkin – historiaan.

 

Marjo kysyy Päiviltä:
Millainen työilmapiiri ruokkii luovuutta ja miten sen voi saavuttaa?

Päivi Palva-Väänänen, toimistoassistentti

Kun ilmapiiri on avoin, se rohkaisee kokeilemaan uutta. Sallivassa ja leppoisassa ilmapiirissä uskalletaan kohdata haasteita ja olla luovia. Olennaista on myös kollegoiden tuki ja sisäiset arvot, sillä ne luovat luottamusta ja tuovat vapautta toteuttaa ja kehittää omia visioita yhdessä ja erikseen. Luottamus ja turvallisuus ovatkin luovuuden peruspilareita, kuten myös yhteenkuuluvuuden tunne: yhdessä olemme ”ME-heimo”.

Pidetään huolta työyhteisöstä luomalla työkulttuuri, jossa on vapaus olla oma itsensä ja kuulua joukkoon. Avoin kommunikaatio on tärkeää, samoin erilaisuuden arvostaminen ja yhdessä tekeminen. Nauru pidentää ikää sanotaan, mutta se myös edesauttaa luovuuden ilmapiirin synnyssä ja ylläpidossa.

 

Uudet kaikulaiset kysyvät Peteltä:
Miten tulevaisuudessa varmistetaan, että organisaation viestintä on vaikuttavaa ja kiinnostavaa?

Pete Saarnivaara, toimitusjohtaja

Olennaisinta on tuijottaa oman navan sijaan niiden napaa, joihin halutaan vaikuttaa.

Se, mikä minulle tai organisaatiolleni juuri nyt on tärkeää, ei välttämättä kiinnosta lainkaan niitä, joille haluan viestiä. Tämän me kaikki ymmärrämme jokapäiväisessä arkivuorovaikutuksessa. Organisaation kontekstissa juutumme kuitenkin usein puhumaan kummallista epäkieltä ja kertomaan asioista, jotka ovat kohderyhmille yhdentekeviä. Sama henkilö, joka kertoo asiaa tuntemattomalle sukulaiselleen suhteellisen kiinnostavasti, mitä tekee työkseen, saattaa organisaation blogipostauksessa kertoa toimittavansa asiakkailleen liiketoimintaa edistäviä räätälöityjä ratkaisuja.

Vaikuttavuutta ja kiinnostavuutta ei ole ilman aitoa kiinnostusta keskustelukumppaniin. Mikä häntä kiinnostaa, mikä harmittaa ja minkä hän kokee hyödylliseksi? Organisaation viestinnän pääpainon on oltava niissä asioissa, jotka ovat sidosryhmien kannalta hyödyllisiä ja kiinnostavia. Usein kiinnostavaa ja vaikuttavaa on se, että organisaatiolla on asenne. Siis arvot ja äänensävy, jotka näkyvät ja kuuluvat ja jotka asiakkaat ja tärkeimmät sidosryhmät kokevat omikseen. Takkia ei kuitenkaan pidä kääntää sen mukaan, mistä kulloinkin tuulee. Organisaation arvopohjan ja asenteen tulee jo lähtökohtaisesti olla sellainen, että se puhuttelee vaikkapa asiakkaita. Jos se ei ole, organisaatio on vaarassa menettää olemassaolon oikeutuksensa.

Jokapäiväisissä, kasvokkain tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa pystymme nopeasti ilmeistä, eleistä ja äänensävyistä päättelemään, mistä keskustelukumppani on kiinnostunut. Välitetyssä viestinnässä tämä ei ole yhtä yksinkertaista. Kohderyhmiltä voi toki kysyä, mikä heille olisi hyödyllistä, mutta vastaus jää usein vajavaiseksi. Henry Fordin väitetään sanoneen, että jos hän olisi kysynyt, mitä asiakkaat haluavat, he olisivat vastanneet haluavansa nopeampia hevosia.

Siksi asiakasymmärryksen lisäämiseen – myös viestinnän ja markkinoinnin pohjaksi – käytetään nykyään esimerkiksi palvelumuotoilun menetelmiä, joiden avulla päästään kiinni siihen, mikä kohderyhmillemme on aidosti hyödyllistä. Palvelumuotoilun (tai vastaavien menetelmien) avulla muodostetaan hypoteesi siitä, mikä on kiinnostavaa. Hypoteesi testataan analytiikan avulla – mihin sisältöihin mitkäkin kohderyhmät oikeasti sitoutuvat. Samoin datan avulla optimoidaan sisältöjä edelleen.

Menetelmät ja teknologiat muuttuvat vauhdilla. Yksi asia kuitenkin säilyy niin kauan kuin organisaatio haluaa puhua ihmisille: viestintä voi olla kiinnostavaa ja vaikuttavaa vain, jos se perustuu empatiaan. Eli aitoon haluun olla hyödyksi ja avuksi niille, joiden kanssa viestitään.

 

Kaiku Helsinki on valmentava viestintätoimisto, joka työllistää 30 haasteita rakastavaa viestinnän ammattilaista. Haluamme nostaa asiakkaamme viestitulvassa pinnalle ja tehdä heistä kiinnostavia juuri niille, jotka he haluavat tavoittaa. Kaiun porukka on hieno yhdistelmä kokeneita viestinnän konkareita ja uusia tulokkaita. Arjen aherruksen vastapainoksi tässä työyhteisössä nauretaan paljon, katsellaan yhdessä luontodokkareita, väitellään TV-sarjoista, puidaan politiikkaa, käydään korismatseissa ja rauhoitutaan joogassa.


Rohkeat tyhmät – ja muita vastaloitsuja tiedon kiroukselle

Heinäkuu 1997. Olin kesäharjoittelijana hissiyhtiössä ja sain kummalliselta tuntuneen tehtävän: minua pyydettiin tutkimaan hissin huoltoon liittyvää diginäyttöä. Testaa, osaatko käyttää. En ymmärtänyt sisällöstä juuri mitään, mutta toimintojen selaaminen oli helppoa – kiitos selkeiden ohjeiden. Käyttöohjeet todettiin toimiviksi, koska täysi ummikkokin pystyi soveltamaan niitä.

Tämä kokemus on jäänyt mieleeni hyvänä esimerkkinä tilanteesta, jossa uuden työntekijän tietämättömyyttä osattiin hyödyntää ansiokkaasti. Kun itse on naimisissa jonkun projektin kanssa, ei enää kykene arvioimaan viestinnän selkeyttä luotettavasti. Liikaa ymmärtävä on tiedon kiroama. Siksi tietämättömästä työkaverista on apua, kunhan häntä rohkaistaan rehellisesti kertomaan, mikä tuntuu vaikealta.

Tiedon kirous – selkeän viestinnän verivihollinen

Haluan nostaa muistoni esiin juuri nyt, kun yrityksiin on saapumassa suuri joukko tuoreita silmäpareja – kesätyöntekijöitä. Siinäpä viestinnälle tarjottimella mahdollisuus testata omien tuotosten selkeyttä! Kesätyöntekijä ei tietenkään (välttämättä) edusta viestinnän kohderyhmää, mutta auttaa ainakin huomaamaan mahdollisia mutkikkaita kohtia.

Tiedon kirous, curse of knowledge, on kognitiivinen vääristymä, joka tarkoittaa karkeasti seuraavaa: Se, joka tietää jo paljon, on kyvytön arvioimaan, miten muut, vähemmän tietävät, ymmärtävät saman asian.

Konsulttijargonkalvot, joista yleisö ymmärtää 10 prosenttia (jos on vielä hereillä). Tiedon kirous. Johdon strategialöpinä, joka menee henkilöstöllä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tiedon kirous. Asiantuntijateksti, jota ei jaksa lukea, koska kirjoittajan mielestä tämä ainakin on pakko kertoa! Ja tämä! Ja tämä! Tiedon kirous.

Kaikki me olemme asiantuntijoina tiedon kirouksen sokaisemia – se on inhimillistä. Viestintä ei kuitenkaan voi olla vaikuttavaa, jos se ei ole selkeää ja palvele kohderyhmänsä tarpeita. Siksi meidän on aktiivisesti haastettava itsemme ja työyhteisömme kumoamaan asiakkaiden ja muiden kohderyhmiemme elämää kurjistuttava kirous. Tässä muutama vinkki!

Vastaloitsuja tiedon kiroukselle

  1. Ota palvelumuotoilu avuksi viestinnän suunnitteluun. Palvelumuotoilusta kohistaan nyt paljon, mutta syystäkin, sillä itsekkyyden aika yritysviestinnässä on auttamatta ohi. Palvelumuotoilu tarjoaa työvälineitä siihen, kuinka voit osallistaa asiakkaat ja muut kohderyhmät viestinnän suunnitteluun. Millainen viestintä palvelee asiakkaidemme tarpeita? Miksi arvella, kun voi selvittää! Palvelumuotoilu on erinomainen ymmärryksen kirkastaja myös sisäisessä viestinnässä, sisäisten asiakkaiden kanssa, kuten STUK:n esimerkki osoittaa.
  2. Rohkaise työkavereita olemaan tyhmiä tarvittaessa. Vaatii uskallusta sanoa ”nyt en ymmärrä” ja muistuttaa tiedon kirouksesta ja kohderyhmän tietotasosta, kun huoneellinen johtajia suoltaa jargonia suupielet vaahdossa. Innosta rakentamaan ilmapiiriä, jossa on lupa rohkeasti kyseenalaistaa viestintää, jos selkeys ja asiakasnäkökulma tuntuvat unohtuvan.
  3. Valmenna, älä nillitä.
    Kun osoitat viestinnän epäkohtia, ole rakentava. Selkeä viestintä ei ole taitona itsestäänselvyys, joten viestinnän edustajien kannattaa mieltää itsensä valmentajiksi, ei nillittäjiksi. ”Miten kertoisit tämän omin sanoin?” mieluummin kuin ”Onpas toi kamalaa kapulakieltä!”
  4. Hyödynnä uusien tulokkaiden ulkopuolinen näkemys.
    Muistatko, miltä tuntui mennä uuteen työpaikkaan, kun ei ymmärtänyt vielä termeistä tai tavoista mitään? Sen sijaan, että uusi ihminen tuskailee tietämättömyyttään, eikö olisi hienoa, että hän saisi kokea ylpeyttä tuodessaan arvokasta ulkopuolista näkemystä? Win-win.
  5. Pidä katala tiedon kirous mielessä – ja kertaa siihen tepsivä vastaloitsu. Aina, kun olet ryhtymässä laatimaan viestiä, käy läpi yksinkertainen kysymyslitania: Kenelle viestin? Millä tavoitteella? Missä kanavassa ja yhteydessä? Mikä kohderyhmälleni on hyödyllisintä? Tällä pääset jo hyvään alkuun!

Salla Syrman on Kaiku Helsingin partneri, jonka sydän sykkii selkeälle viestinnälle. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus viestintätaitojen valmentamisesta, ja hän nauttii siitä, kun valmennettavat saavat käytännönläheisiä oivalluksia arkensa avuksi. Asiakastöiden ohella Salla toimii Kaiun markkinointipäällikkönä, ja tuorein täydennys omaan osaamispalettiin on maaliskuussa valmistunut markkinointiviestinnän strategisen johtamisen tutkinto. LinkedIN / Twitter