Miksi puhua tekoälystä, kun voi jauhaa juomien pitoisuuksista?

Tekoäly tulee tuhoamaan Suomesta noin 300 000 työpaikkaa lähivuosina*, ja arviolta yli puoli miljoonaa työntekijää joudutaan tämän lisäksi kouluttamaan uudelleen, koska heidän työnsä mullistuu sen verran rajusti, etteivät vanhat taidot riitä.

Luulisi, että eduskunnassa ei juuri muusta puhuttaisikaan. Mutta kun ei puhuta. Jos edes nelosoluen vahvuuden verran alkoholikeskusteluun käytetystä energiasta olisi suunnattu elämäämme lähitulevaisuudessa ravisteleviin suuriin muutoksiin, asia olisi kaikkien huulilla. Vielä se ei ole.

Yhteiskunnan perusrakenteet haastetaan

Tuntuvat muutokset tulevat koskemaan lähes joka toista suomalaista työntekijää. Loppujenkin osalta palikat ovat liikkeessä, sillä tekoälyn vaikutuksesta sekä korkeasti että matalasti palkattujen työtehtävien määrä lisääntyy, ja keskituloisten työntekijöiden määrä vähenee. Nämä muutokset tulevat muodostamaan haasteen koko yhteiskunnan perusrakenteelle: rahoituspohja on arvioitava uudelleen, verotus on remontoitava ja perusturva pitää rakentaa paljon nykyistä joustavamman mallin pohjalle.

Ongelma on se, että digitaliaatiosta puhumalla ei saa yhtään ääntä. Tämä on sitaatti, sanojana istuva kansanedustaja. Sama koskee myös mediaa. Kaivatut klikit tulevat muualta, kuten kirjoittamalla lämpöpumpuista tai Pohjois-Koreasta. Tämäkin oli muuten sitaatti.

Digitalisaatio politiikkaan

Olemme TIEKE ry:n kanssa pohtineet, miten asetelmaa voisi muuttaa. Nyt kolmatta kertaa järjestetyn Tietoyhteiskunta-akatemian tavoitteena on ollut alusta alkaen se, että saisimme puskettua digitalisaatioon liittyvät teemat poliittiselle agendalle. Nyt kolmen vuoden työ on alkanut kantaa hedelmää.

Vuoden 2016 ja 2017 akatemioiden teemoina olivat digitalisaatio ja neljäs teollinen vallankumous. Saimme alan toimijat ja päättäjät kohtaamaan ja keskustelemaan, mutta jälkikäteen arvioiden vaikutukset eivät olleet vallankumouksellisia. Ja on todettava, että eduskunnan organisaatio ei oikein enää vastaa digitaalisen arjen vaatimuksia; talossa on liian vähän ihmisiä, jotka kokisivat itsensä aihepiirin avainhenkilöiksi. Tietoyhteiskuntaan liittyvät teemat käsitellään liikenne- ja viestintävaliokunnassa, jossa päähuomio saattaa hyvinkin kohdistua traktorin nopeusrajoituksiin.

Tänä vuonna akatemia kokosi päättäjät ja vaikuttajat Porvooseen. Kaiku kutsui eduskuntapuolueiden puheenjohtajat paneeliin ja valtakunnalliseksi mediakumppaniksi Helsingin Sanomat. Kaikki puheenjohtajat innostuivat mukaan: vain Brysseliin sidottu Jussi Halla-aho ja olympialaisiin matkustanut Sari Essayah jäivät pois. Hesari lähetti politiikan ykköstykkinsä Marko Junkkarin juontamaan keskustelun suorana streamina. 

Keskustelu kävi myös someyleisössä aktiivisena päivän aikana hashtagilla #uusitietoyhteiskunta:

 

Eduskunnan tekoälykeskustelu laajenee tulevana keväänä

Aika oli myös kypsä. Elinkeinoministeri Mika Lintilän vetämän ryhmän laatima tekoälyraportti valmistuu ”ennen kuin lehti on puussa”, ja tuo raportti tulee olemaan vuoden 2019 keväällä käytävien hallitusneuvotteluiden pohjapapereita. Hallituspiireissä tekoäly on puhuttanut jo jonkin aikaa, ja keskustelu tulee laajenemaan eduskuntaan kuluvan kevään aikana. Toivottavasti media keksii tavan muotoilla tulevat muutokset puhuttaviksi otsikoiksi. Vaalit lähestyvät, ja niiden alla soisi puhuttavan muustakin kuin työttömien keikkatyötunneista – mullistus on edessä, ja jälkeemme vedenpaisumus!

Kansainvälisten arvioiden mukaan Suomella on maailman toiseksi parhaat mahdollisuudet hyödyntää tekoälyä taloutensa kehittämisessä, mutta yleinen tietoisuus tekoälystä on EU-maiden huonointa. Vuoden 2018 tietoyhteiskunta-akatemia oli omalta osaltaan pohjustamassa julkisen keskustelun viriämistä aiheesta. Sen aika on nyt, muuten emme ehdi demokraattisesti vaikuttaa asioihin, jotka muuttavat elämämme lähivuosina.

Tekoäly tulee myös minun tilalleni kirjoittamaan kolumneja #kiinnostavuusmuotoilu'n algoritmeillä.

 

*Näin ainakin, jos uskomme McKinsey & Companyn tekemää raporttia.


Johtaja – tiedä tavoitteesi, kun puhut numeroista

Jos haluat kannustaa henkilöstösi parempaan suoritukseen, kiittää heitä hyvistä tuloksista tai pohjustaa strategista suunnanmuutosta, pelkkä tunnuslukujen esittäminen ei riitä. Kuinka tehdä numeroista tarina? Lue Kaiku Helsingin valmentaja ja Talouden tulkki -blogin kynäilijä Jouko Marttilan vinkit. Tekstin lopusta voit tilata maksuttoman Joken laatiman verkkokurssin!

Yritysten henkilöstöinfojen powerpointit täyttyvät pylväistä ja piiraista, kun johto valmistautuu kertomaan henkilöstölleen viime vuoden tulokset. Valtaosa esiintyjistä laskettelee menneen tilikauden luvut läpi riippumatta siitä, keitä yleisössä istuu. Yleisön reaktiot ovat sen mukaisia.

”En tajunnut mitään. Tase, EBITDA, ROI, nettotulos? Mikä näistä on olennainen?”

Esityksen suunnittelun pitäisi lähteä yleisöstä. Liian usein henkilöstölle suunnattu talousinfo keskittyy ainoastaan numeroihin, ei siihen, mistä ne kertovat tai miten niitä tulisi tulkita. Hyvä esiintyjä konkretisoi yleisölleen, mitä luvut tarkoittavat juuri heidän työnsä kannalta.

Onko tiedossa säästöjä? Pitääkö päivittäistä toimintaa muuttaa? Onko jossain onnistuttu erityisen hyvin? Numerot kertovat harvoin sellaisenaan mitään: ne tarvitsevat vertailukohteita. Missä suhteessa tulos on esimerkiksi kilpailijoihin verrattuna?

Pelkät numerot eivät muuta ajattelua tai aja muutosta. Yritystoiminnassa tulosten takaa löytyvät ihmiset. Rakenna tunnusluvuista tarina, joka johtaa haluttuun muutokseen henkilöstösi ajattelussa ja toiminnassa.

”Onpa täällä vakava tunnelma. Talousjohtaja vaikutti kireältä. Kuiskailevat eturivissä. Meneekö meillä nyt siis huonosti?”

Hyvä esitys perustuu vuorovaikutukseen esiintyjän ja yleisön – ei esiintyjän ja esityksen välillä. Jos talousjohtaja keskittyy puhumaan seinälle heijastetuille pylväsdiagrammeille henkilöstönsä sijaan, ei ihme, että tilaisuuden tavoitteet jäävät epäselviksi.

Keskity yleisöön, älä esitykseen. Ota katsekontakti ja puhuttele kuulijoitasi suoraan. Anna kiitos suoraan niille, joille se kuuluu: ”Tässä pärjäsimme hyvin, kiitos siitä erityisesti tiimille X!” Muista, että negatiivinen palaute annetaan aina henkilökohtaisesti. Jos joku on poissaoleva, ota hänet huomioon: ”Jäikö jokin asia vaivaamaan? Mitä ajatuksia herättää?”

”Okei, luvut sukeltavat. Kenen pää tässä joutuu vadille? Pitäisikö alkaa etsiä uutta duunia?”

Johdon tehtävä on keksiä ratkaisuja, ei osoittaa ongelmia. Jos talousjohtajalla on henkilöstölleen huonoja uutisia, pitäisi hänen myös kertoa, millaisia seurauksia niistä mahdollisesti koituu. Turhaa huolta tai vääriä tulkintoja ei synny, kun keskitytään ongelmien sijaan ratkaisuihin.

Kerro, mitkä ovat ne toimenpiteet, joiden avulla tilanne korjataan, ja mitä ne edellyttävät henkilöstöltä. Älä syytä ongelmista yhtä ryhmää tai osastoa, vaan rakenna yhteishenkeä: ”Voimme yhdessä tehdä asioita paremmin!”

”Jotain tarttis tehdä? No minähän teen, kunhan kerrotte mitä se voisi olla!”

Porukasta löytyy aina niitä, jotka pursuavat ideoita ja halua tehdä asiat paremmin. Mieti etukäteen, miten voit esityksessäsi kannustaa aktiiviset ihmiset osallistumaan ja antamaan parastaan.

Jätä esityksen loppuun aikaa kysymyksille. Kerro, miten aktiiviset työntekijät voivat heti osallistua ja tuoda ideansa julki.

”Juuh-elikkäs. Mitähän tänään on lounaaksi?”

Moni miettii henkilöstöinfoon kävellessään, ettei tilaisuus yleensä tarjoa mitään. Kumoa ennakkoluulot, ja suunnittele esityksesi kohdennetusti senkertaiselle kuulijakunnallesi. Voit lisätä esityksesi kiinnostavuutta leipomalla siihen yllätyksiä ja koukkuja, joita yleisösi ei odota kuulevansa.

Aloita kutkuttavalla kysymyksellä tai ristiriitatilanteella, jonka ratkaisu jää avoimeksi: ”Tiedättekö, mitä yhteistä on meidän yrityksen viime vuoden tuloksella ja vesiskootterilla? Palataan siihen kohta!” Yllätyksellinen alku ei yksin riitä ylläpitämään mielenkiintoa: kehitä esitykseesi juoni, joka huipentuu yllätyskäänteeseen. Tyydytä yleisösi uteliaisuus vasta lopuksi.

Nyt voit tilata Joken myös kotiisi: ”Numeroista tarinaksi” verkkokurssi on ladattavissa maksutta alla olevalla lomakkeella:


Harjoittelijahaku starttaa: Emme hae kliseitä, emme lupaa kliseitä

Harjoittelijahakumme vuodelle 2018 on auki! Koska keskustelu viestintäharjoittelun oloista, palkasta ja yleisestä olemuksesta kiehuu ajoittain somessa kuumana, päätimme kumota Kaiun ex-harjoittelijoiden (ja toimarimme Peten) johdolla viisi yleistä harjoittelijakliseetä.

KLISEE 1: "HARJOITTELIJAN TYÖTEHTÄVIIN KUULUU VAIN KAHVINKEITTOA JA MONISTAMISTA"

Taina, harjoittelija 2015:
"Ei pidä missään nimessä paikkaansa. Jo miltei ensimmäisistä päivistä ja viikoista lähtien pääsin mm. laatimaan tiedotteita, kontaktoimaan mediaa sekä ideoimaan asiakkaiden viestintää. Kaiussa harjoittelijalle annettiin alusta alkaen sopivissa määrin vastuuta ja myös luotettiin siihen, että hommat hoituvat. Vastuun määrä myös kasvoi harjoittelun (ja oman osaamisen kehittymisen) myötä.

Toki työtehtäviin kuului myös monistamista, kahvinkeittoa ja näpertelyä – siltä ei välty Kaiussa edes toimitusjohtaja. Harkkari ei joudu tekemään sitä yhtään enempää kuin muutkaan."

KLISEE 2: "VANHEMMAT TYÖNTEKIJÄT POMPOTTAVAT JA PÄTEVÄT HARJOITTELIJALLE"

Elina, harjoittelija 2017:
"Kaiussa harkkari on tasavertainen kaikkien kanssa. Minulla oli harjoitteluni alusta asti sellainen fiilis, että mielipiteilläni on merkitystä. Esimerkiksi ideointisessioissa ehdotukseni otettiin samalla lailla huomioon kuin vanhempien konsulttien keksinnöt. Tuntui todella hyvältä, kun oma idea päätyi ensimmäistä kertaa asiakkaalle lähteneeseen tarjoukseen asti."

KLISEE 3: "HARJOITTELIJALLA PITÄÄ OLLA 2 KORKEAKOULUTUTKINTOA JA 8 VUOTTA VASTUULLISTA KOKEMUSTA ALALTA, ETTÄ ON EDES MAHDOLLISTA TULLA VALITUKSI."

Pete, toimitusjohtaja:
"Koulutus ja alan kokemus parantavat mahdollisuuksia, mutta kyllähän harjoitteluun tullaan harjoittelemaan eikä hyppäämään suoraan kokeneen tekijän hommiin. Koulutus voi olla joltain ihan muultakin alalta, eikä tarvitse olla valmistunut – lähtökohta on, että työharjoittelut tehdään ennen valmistumista. Aiempi kokemus taas voi olla muutakin kuin alan töitä – vaikkapa harrastusten tai luottamustoimien parista. On meille joskus tultu harjoitteluun lähes olemattomalla viestintäalan kokemuksella.

Työ- tai luottamustoimikokemuksella on eniten merkitystä siinä vaiheessa, kun mahdollisesti isostakin hakemusten joukosta valitaan ne, jotka halutaan tavata. Siitä eteenpäin ratkaisevat haastattelut ja koetehtävissä onnistuminen, ei cv. Joten jos onnistuu tekemään muuten edukseen erottuvan hakemuksen, ei tarvitse olla alan koulutusta eikä rutkasti kokemusta vastaavista työtehtävistä."

KLISEE 4: "FIRMA PYÖRII PELKÄSTÄÄN HARJOITTELIJOIDEN VOIMALLA. HARJOITTELIJAT OVAT KERTAKÄYTTÖTYÖVOIMAA, JOTA EI OLE AIKOMUSTAKAAN MISSÄÄN VAIHEESSA VAKINAISTAA, VAAN EDELLISEN TILALLE SAADAAN AINA UUSI."

Sanna: harjoittelija 2016:
"Tämä myytti on helppo kumota pelkästään tilastoilla: kaikista Kaiun harjoittelijaohjelmista on rekrytoitu porukkaa pidempiin työsuhteisiin. Viimeisen kolmen vuoden aikana Kaiussa on työskennellyt yhteensä kuusi harjoittelijaa, joista kolme on sittemmin vakinaistettu – minä mukaan lukien. Omasta mielestäni harkkareiden kertakäyttötyöllistäminen olisi yksinkertaisesti tuhlausta: eihän ole mitään järkeä luopua kokeneesta ja talon tavoille oppineesta tyypistä ja ottaa tilalle toista, joka pitäisi taas kouluttaa uudelleen. Koin vahvasti läpi koko harjoittelijaohjelman, että oma kehitykseni kiinnosti ihan jokaista kaikulaista, ja että minusta haluttiin myös pitää kiinni. Kaikkia harjoittelijoita ei aina voida vakinaistaa, mutta harjoittelupaikkojen – joissa oikeasti oppii – tarjoaminen alan opiskelijoille on myös eräänlaista sosiaalista vastuuta."

KLISEE 5: "HARJOITTELIJALLE EI MAKSETA MITÄÄN."

Petteri, harjoittelija 2011:
"Kaiussa harjoittelijalle maksetaan palkkaa. Ei harjoittelijan liksalla vaurastumaan pääse, mutta Kaiussa se on isompi kuin monilla kilpailijoilla, enemmän kuin korkeakoulujen suositukset ja suurempi kuin minimityössäoloehdon perusteena oleva palkka. Lisäksi taskuun saa lounasseteleitä ja muita etuja. Eli kyllä sillä pärjää."


Emme siis tarjoa harjoittelijalle kliseitä, mutta emme myöskään etsi kliseistä harjoittelijaa. Kaiun harjoittelijana pääset sekä oppimaan että opettamaan. Lue TÄÄLTÄ, millaista omintakeista tekijää etsimme ja lähetä rohkeasti hakemuksesi 25.2. mennessä!


"Someilmastonmuutos on alkanut” – 2018 some livettyy, ryhmäytyy ja ryvettyy

Some-maailmassa ei tänä vuonna tulla näkemään hirmumyrskyä, mutta eräät muutoksen tuulet puhaltelevat jo.

Vuonna 2018 some on entistäkin reaaliaikaisempi. Someyleisöt alkavat pitää kaikenlaista live-tekemistä itsestäänselvyytenä – on kyse sitten videolähetyksistä, vuorokauden sisään katoavista Stories-sisältöpaketeista, chat-asiakaspalvelusta tai kriiseihin reagoimisesta. Yritysten ja muiden organisaatioiden on oltava läsnä hetkessä ja suunnattava resurssinsa järkevästi.

Toinen somessa 2018 vonkuva puhuri on käyttäjien luikkiminen entistä rajatumpiin ja suljetumpiin some-kanaviin ja -ryhmiin. Esimerkiksi Facebookia käyttää tilastojen valossa 3/4 suomalaisista, mutta silti FB:n uutisvirrassa näkyy vain muutaman aktiivisen kaverin päivityksiä – miksi? Siksi, että loput hoitavat yhteydenpitonsa suljettujen ryhmien tai Messengerin kautta. Päivä päivältä hurjistuva informaatiotulva nostaa ihmisten kriittisyyskynnystä. Viestijän on vaikeampi tavoittaa yleisöjään suljetuista kanavista, joten kiinnostavuusmuotoilu nousee entistäkin arvokkaammaksi taidoksi.

Jossain vaiheessa vuotta 2018 someilmapuntarin neula saattaa värähdellä kriisipuuskan seurauksena: ilmasta voi haistaa merkkejä yleisen luottamuksen rapautumisesta sosiaalista mediaa kohtaan. Some on niin pitkään nähty lähes pelkästään positiivisena tekijänä, että vasta nyt elämme ensimmäisiä hetkiä, jolloin ihmiset alkavat todella kritisoida – ja jopa hylkiä – sitä. Kohut propagandamainoksista, henkilötietovuodoista, kuplautumisesta ja trollaamisesta nousevat valokeilaan yhä tiuhempaa tahtia (monesti perinteisen median nostamina!). Meidän viestijöiden on varauduttava siihen, että kriisien seurauksena somepalveluihin saatetaan jatkossa kohdistaa erilaisia rajoitteita ja muutosvaatimuksia.

Someilmastonmuutos on alkanut…

 

Petteri Puustinen on Kaiun some-valmentaja ja kiinnostavuusmuotoilija. 
Twitter @petteripuu / LinkedIn

Tämä teksti on julkaistu myös viestintätoimisto Kaiku Helsingin Viestinnän kiinnostavimmat trendit 2018 -raportissa. Raportissa Kaiku on selvittänyt suomalaisten viestintä- ja markkinointiammattilaisten odotuksia ja näkemyksiä viestintävuodelle 2018. Paketissa on kiinnostavaa asiaa mm. työntekijälähettilyydestä, lobbaamisesta ja influencer-markkinoinnista. Voit ladata trendiraportin täältä!


NIINISTÖ 2.0: Valtakunnassa kaikki ennallaan?

(Teksti on kirjoittajan henkilökohtainen mielipide. Kaiku Helsinki ei yrityksenä ole poliittisesti sitoutunut, eikä se ole osallistunut yhdenkään ehdokkaan vaalikampanjointiin.)

Hohhoijaa, monet politiikan tutkijat ja toimittajat totesivat presidentinvaalikampanjasta. Aina kun ei löydy vauhtia ja vaarallisia tilanteita, tietty ammattikunta pitkästyy.

Suuri merkitys on kuitenkin sillä, että suuri enemmistö äänestäjistä oli jo pitkään varma siitä, että he halusivat presidentiksi juuri Sauli Niinistön. Tämä varmuus ja tahto oli uutta suoran presidentinvaalin historiassa. Miksi muut ehdokkaat eivät kyenneet horjuttamaan Niinistön asemaa, on varmasti politiikan tutkijoita kiinnostava asia ja vielä syvemmän analyysin paikka kuin vielä nyt on nähty.

Vaaleilla on aina heijastusvaikutuksia, tulkitaan ne alkuun kuinka yllätyksettömiksi tahansa. Runsaan vuoden kuluttua pidettävien eduskuntavaalien edellä pääministeripuolue keskustan asemaa ei uhkaa niinkään ainakin toistaiseksi alentuneet kannatusluvut, vaan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen. Kun hän vie kansalaispuolueensa eduskuntavaaleihin, sillä on mahdollisuus napsia muutamia kannatusprosentteja juuri keskustan tärkeimmiltä kannatusalueilta. Sillä viedään niitä tärkeitä vaalipiirien viimeisiä paikkoja, joilla sinetöidään mahdollisuus hallituspuolueeksi. ”Omat koirat purevat”, on kylmää todellisuutta ja asetelmaan sisältyy todellista ironiaa, koska Suomen talous on kääntynyt kasvuun monien hallituksen toimien ansiosta.

Kokoomus johtaa mielipidetutkimuksissa mutta presidentinvaalienkin tulos osoittaa vihreiden vahvistunutta asemaa kaupunkikeskuksissa kuten Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä. Kokoomus joutuu nyt todella haastetuksi ja se joutuu pohtimaan mitä ”sinivihreys” tai ”järkivihreys” käytännön politiikassa merkitsevät. Puolueen perinteeseen kun ei istu kilpalaulanta Vihreän liiton tavoitteiden kanssa. Vihreillä on vielä matkaa kärkipaikoille mutta kokoomuksen kannalta pulma on se, että vihreiden kannatus keskittyy samoille ydinkannatusalueille.

Perussuomalaisista irronneen Sinisten tulevaisuus ei näytä hyvältä. He ovat johdonmukaisesti ja vailla populismia puolustaneet hallituksen esityksiä, mikä on herättänyt arvostusta ja kunnioitusta. Kun ei ole rahaa eikä organisaatiota, menestystä on vaikea rakentaa. Jos kannatus lähtisi selvään nousuun 2-3 prosentista, niin se olisi jo tapahtunut. Todennäköisin vaihtoehto onkin, että mikäli sinisten kansanedustajat haluavat jatkaa politiikassa, uutta kotia on etsittävä muista puolueista. Useimmille vaihtoehdot ovat Keskusta ja Kokoomus tai paluu Perussuomalaisiin. Perussuomalaisille jäi rahat ja puoluekone sekä vielä tiukentunut linja. On vaikea nähdä, että hallituspaikka aukeaisi sen paremmin kannatuksen kuin yhteystyönkään puolesta.

Sosiaalidemokraatit ovat poliittisen asetelman villi kortti. Yhä enemmän tukea saa arvio, jonka mukaan Sdp:ssä vahvistuu edelleen kaksi fraktiota, eläkeläiset ja ay – liike. Viimeinen voitollinen vaali oli 2006 kun Tarja Halonen valittiin puolueen ehdokkaana presidentiksi. Eduskunta- ja kuntavaalien voitollista tulosta saa hakea vielä kauempaa. Oppositioasema luo nyt jotain pohjaa mutta varmuutta sen takaamasta menestyksestä ei ole, koska lähtötilanne ei ole kehuttava. Kaupungit ja nuoret kaupunkilaiset ovat Sdp:lle suuri dilemma ja sitä yhtälöä se ei ole onnistunut ratkaisemaan.

Puolueiden kannatuslukujen takana on aina suuremmat valtavirrat. Mittelöä käydään avoimesti suuntautuvan ja kansainvälisesti orientoituneen sekä toisaalta yhteiskunnalliseen eliittiin kriittisesti suhtautuvien kansalaisten välillä. Jälkimmäiseen kuuluu tiukka maahanmuutto- ja EU-kriittisyys, joka on pysyvä osa yhteiskuntakeskustelua. Muutosvoimia on nyt niin paljon ilmassa, että tulevaa poliittista karttaa on poikkeuksellisen vaikea ennustaa.

Yhteiskunnallisten viestijöiden on syytä virittää kompassinsa: navat eivät ole paikallaan, eikä valtakunta ennallaan, vaikka seuraavat kuusi vuotta Suomea johtaa tuttu mies.


Palvelumuotoilu osaksi viestintää

Palvelumuotoilusta ja muotoilun soveltamisesta eri liiketoiminta-alueisiin juridiikasta strategiatyöhön puhuttiin vuonna 2017 paljon. Miksi tämä kiinnostaa? Tässä hektisessä, kovaa vauhtia eteenpäin kulkevassa ja tiedontäyteisessä ajassa on tilausta lähestymistavalle, jossa selvitetään rauhassa, mitä aidosti tarvitaan, ja mikä vastaa noihin aitoihin tarpeisiin. Ei kehitetä asioita olettamuksien pohjalta eikä kehitetä asioita, joista ei ole aitoa hyötyä.

Oma ennustukseni on, että palvelumuotoilu lyö isosti läpi myös viestintä- ja markkinointikentällä tänä vuonna. Yhä useampi organisaatio kiinnostuu kehittämään viestintäänsä asiakaskeskeisesti – panostamaan asiakkaiden tarpeiden ja todellisuuden ymmärtämiseen ennen työn aloittamista sekä ottamaan asiakkaita mukaan ideointiin ja ideoiden testaukseen. Siirrytään yhä enemmän tiedon tuuppaamisesta aidosti tarpeellisen tiedon välittämiseen kohderyhmille. Esimerkiksi sisäistä viestintää kehitettäessä ei automaattisesti lähdetä uudistamaan vaikkapa intraa, vaan tutkitaan eri menetelmillä, mitä meidän henkilöstö aidosti tarvitsee ja mikä oikeasti parantaa juuri meidän organisaation tiedonkulkua. Voi olla, että intran uudistamisen sijasta päädytään tekemään jotain ihan muuta, joka parantaa sisäistä viestintää merkittävästi enemmän.

Perustin loppuvuodesta uuden Facebook-ryhmän kaikille viestinnän, markkinoinnin ja palvelumuotoilun yhdistämisestä kiinnostuneille ammattilaisille ja kiinnostus on ollut suurta – tällä hetkellä ryhmässä on jo yli 1600 asiasta kiinnostunutta ammattilaista. Tervetuloa liittymään mukaan ja kehittämään tätä lähestymistapaa Suomessa eteenpäin!

 

Elina Piskonen on viestinnän palvelumuotoilija, viestintäkonsultti ja tiiminvetäjä sekä Viestinnän+markkinoinnin palvelumuotoilijat -Facebook-verkoston perustaja
Twitter @episkone / LinkedIn

Tämä teksti on julkaistu myös viestintätoimisto Kaiku Helsingin Viestinnän kiinnostavimmat trendit 2018 -raportissa. Raportissa Kaiku on selvittänyt suomalaisten viestintä- ja markkinointiammattilaisten odotuksia ja näkemyksiä viestintävuodelle 2018. Paketissa on kiinnostavaa asiaa mm. työntekijälähettilyydestä, lobbaamisesta ja influencer-markkinoinnista. Voit ladata trendiraportin täältä!


Matti, Merja ja Nils jättivät somen väliin

Presidenttiehdokkaiden somenäkyvyydessä on isot erot, kertoo Helsingin Sanomien seuraajien määristä ja aktiivisuudesta tekemä selvitys. Matti Vanhanen, Merja Kyllönen ja Nils Torvalds ovat aktiivisuudessa peränpitäjiä. Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto ovat kärjessä. Sauli Niinistön kampanjatilillä on Facebookissa 70 000 ja Twitterissä 117 000 seuraajaa. Esimerkiksi Matti Vanhasella vastaavat luvut ovat 3 500 ja 1 800. Samaa tasoa ovat erot ehdokkaiden aktiivisuudessa.

Mitä tästä pitäisi päätellä? Ainakin sen, että someaktiivisuudessa kahden ääripään Niinistön ja Vanhasen kampanjastrategiat ovat tyystin erilaiset. Niinistö haluaa puhutella laajasti eri kansalais- ja ikäryhmiä kun taas Vanhanen mitä ilmeisemmin keskittyy lähinnä siihen, että keskustan kannattajat lähtisivät liikkeelle. He eivät ole kaikkein aktiivisempia sosiaalisen median käyttäjiä.

Politiikan yksi sääntö on se, että pitää olla siellä missä kansalaisetkin ovat. Työväentalot ja tupaillat eivät enää täyty eikä ”työväentalonenällä” voi enää luotettavasti ennustaa. Kohtaaminen on silti edelleen tärkeää.  Siitä on osoituksena, että monet toritapahtumat vetävät edelleen runsaasti väkeä. Kimmo Grönlundin ja Hanna Wassin Eduskuntavaalitutkimus vuodelta 2015 osoittaa, että erityisesti nuori sukupolvi suosii suoran vaikuttamisen menetelmiä kuten kansalaisaloitetta ja sosiaalista mediaa. Vaalikampanjointi on myös muuttunut, koska kaikki tekniset alustat kuten Facebook, Twitter ja Instagram ovat halpoja hyödyntää. Niiden kautta voi tehokkaasti rekrytoida vapaaehtoisia toimimaan kampanjassa, järjestää tapahtumia ja myös kerätä lahjoituksia. Tämä tarkoittaa, että ainakin lähtökohtaisesti pienillä puolueilla ja vähemmän tunnetuilla ehdokkailla on aiempaa paremmat mahdollisuudet saada sanomansa esiin.

Kiinnostavaa on kansainvälisen tutkimuksen havainto (mt. Eduskuntavaalitutkimus), jonka mukaan internet ja sosiaalinen media aktivoivat politiikasta vain vähän kiinnostuneita kansalaisia keskustelemaan yhteiskunnallisista kysymyksistä. Aktivoituminen ei kuitenkaan enää ulottunut perinteiseen poliittiseen osallistumiseen kuten kampanjatyöhön tai äänestämiseen. Joka tapauksessa sosiaalisessa mediassa on perinteistä internetin käyttöä parempi mahdollisuus saada kansalaiset aktivoitumaan.

Mainitussa HS:n artikkelissa Pekka Haaviston kampanjapäällikkö toteaa, että enää ei ilmiöiden luominen somessa ole samaan tapaan mahdollista kuin kuusi vuotta sitten. Kyllä on. Peruskiinnostus ehdokkaaseen tai puolueeseen toki pitää olla mutta sosiaalinen media on oiva väline ilmiön vahvistamiseen.

Kokemukset eri maista ja myös Suomesta osoittavat, että sosiaalinen media on jatkuvasti tärkeämpi osa politiikan markkinointia. Toimiessaan Perussuomalaisten puheenjohtajana Timo Soini ei käyttänyt sosiaalista mediaa, mutta oma puolue käytti. Edellä siteerattu tutkimus osoitti, että perussuomalaiset saivat Facebookissa paremmin viestejään läpi kuin kilpailevat suuret puolueet. Se oli osa Jytkyä. Presidentinvaaleja – eikä muitakaan vaaleja – kuitenkaan ratkaista sosiaalisessa mediassa.


Viestinnän kiinnostavimmat trendit 2018

Viestijä,

vuoden 2017 viimeisinä päivinä kysyimme Sinulta ja kollegoiltasi viestinnän ja markkinoinnin maailmassa, mitkä vuoden 2018 nousevat trendit tulevat vahvimmin näkymään työssänne ja asiakkaillanne. Vastausten perusteella uuden viestintävuoden kärkitrendeiksi nousevat some ja digitaalisuus sekä viestinnän monikanavaistuminen. Myös videot ja viestinnän visualisointi eri tavoin pohdituttavat paljon. Näiden rinnalla ajankohtaisia ovat tekoälyn hyödyntäminen markkinoinnissa, asiakaskeskeisyys sekä viestinnän tarkempi kohdentaminen. Vuonna 2018 korostuvat lisäksi vastuullisuus ja aitous viestinnässä ja markkinoinnissa. Trendikäyrä näyttää edelleen nousujohteiselta myös työntekijälähettilyydelle, palvelumuotoilulle ja podcasteille.

Tiedustelimme myös, mitä uudistuksia tai kokeiluja suomalaiset viestijät suunnittelevat tekevänsä alkavana vuonna. Erimuotoiset videot sekä somekanavia laajentavat sovellukset kuten Facebook Live, LinkedIn Sales Navigator ja Workplace by Facebook esiintyivät tiuhaan vastauksissa. Moni ennakoi myös lisäävänsä automaation käyttöä tai kokeilevansa chatbottia. Teknologiahypen keskellä myös perinteisemmän viestinnän kehittäminen kukoistaa: suunnitteilla on verkkosivu-uudistuksia, esitteiden päivittämistä, printtijulkaisujen viemistä digitaaliseen muotoon sekä erilaisten järjestelmien hankintaa.

Viestinnän kiinnostavimmat trendit 2018 -paketti paljastaa lisää kyselymme tuloksista ja suomalaisen viestintäkentän näkymistä uudelle vuodelle. Lisäksi osaavat asiantuntijamme ovat Sinun hyödyksesi seuloneet ajankohtaisimmat näkemykset omilta viestinnän lohkoiltaan. Tervetuloa heittäytymään viestinnän kiinnostavimpiin trendeihin vuonna 2018!

 

Lataa trendiraportti tästä:


Pomo somepiilossa – Miksi johto arastelee työntekijälähettilyyttä?

Työntekijälähettilyys on kuuma aihe yritysviestinnässä. Usein siihen liittyy kuitenkin ristiriita: työntekijöitä kosiskellaan osallistumaan, mutta johto jättäytyy ulkopuolelle. Eivätkö johtajatkin ole työntekijöitä – ja tärkeitä yrityksensä lähettiläitä?

Taannoin pääsin näkemään läheltä, kuinka tärkeää henkilöstölle on, että johto laittaa itsensä likoon.

Olin valmentamassa noin 300 henkilön yrityksessä digitaalista viestintää ja sosiaalista mediaa. Aikaisemmin yrityksen työntekijät olivat suhtautuneet somen käyttöön työasioissa kielteisesti, jos siitä ei maksettu. Lisäksi somen käyttöä oli rajoitettu tiukoin säännöin.

Kyseisessä valmennuksessa asetelma oli uudenlainen: johto oli mukana aktiivisesti viestinnän kehittämisessä. Työntekijät antoivat johdon viestinnästä palautetta ja kertoivat, mistä olivat tykänneet ja mitä voisi parantaa. Valmennuksessa tuli sellainen olo, että nyt tämä menee työntekijöiden mielestä oikein.

Voimme nähdä tulokset myöhemmin henkilöstökyselystä, mutta oli hienoa todistaa viestintästrategian tuloksia viestintäkulttuurin muutoksena.

Johtajat oppivat koko ajan

Kuinka valmiita suomalaisten yritysten johtajat ovat toimimaan lähettiläinä?

Talouselämän julkaiseman tutkimuksen mukaan johtajat oppivat hiljalleen. Jutussa kerrotaan, että sadan twiitin johtajia on jo 64 kappaletta, vaikka suuri osa heistä vielä harjoittelee Twitterin käyttöä. Listauksen somejohtajien määrä oli vuodessa kolminkertaistunut. Suurten yritysten johtajat priorisoivat viestinnälle aikaa ja kokevat, että henkilökohtaisesta viestinnästä on jotain hyötyä henkilöbrändille tai yritykselle. Johtajien somesisällöissä on eroja ja opittavaa varmasti riittää, mutta suunta on oikea.

Voimme nostaa hattua näille johtajille. Aplodien arvoisia ovat myös viestintätiimit, jotka ovat onnistuneet tuomaan viestinnän osaksi johdon kiireistä aikataulua, innostaneet osallistumaan ja näyttäneet, mitä työntekijälähettilyys tarkoittaa.

Kuinka rakentaa työntekijälähettilyyttä? Lue myös aihetta brändin rakentamisen näkökulmasta pohtivan Tiina Hosiokosken blogikirjoitus.

 

Juho aloitti viestimään vuonna 1980. Viimeisten kymmenien vuosien aikana hänen työminänsä viestinnän taitojen kehittymistä voisi kuvata suunnitelmalliseksi – jopa viestintähenkilön kasvutarinaksi. Suomen kieliopin Juho otti suvereenisti haltuun opiskelemalla Saksan kielioppia. Viestinnän perusteet hän sisäisti pänttäämällä kansainvälistä liiketoimintaa Slovenian yliopistossa. Pisteenä i:n päällä kasvutarinassa on rekrytointi Kaiku Helsinkiin, sillä ehdolla, että hän aloittaisi vahvistuksena nykyisten työkavereiden koripallojoukkueessa. Tällaisen kakkupohjan päälle Juho on pursottanut iloisia asiakaskokemuksia, digiviestinnän kehitysprojekteja, työsuojelua ja tiimin vetämistä viimeiset kymmenen vuotta.


kaiku viestintä vinkit blogi 2018

11+1 viestinnällistä vinkkiä vuoden ajalta

Tunnustan: Kirjoitan koko vuoden suosikkibloggaustani. Tuntuu jo perinteeltä istua välipäivinä villasukat jalassa rauhallisella toimistolla, kelata kulunutta vuotta ja selata Kaiun blogia läpi. Mitä olemme oppineet? Mitkä teemat ovat innostaneet?

Vuosi 2017 on ollut varsin vireä viestinnällisten vinkkien vuosi blogissamme. Sille on syynsä: olemme entistä tietoisemmin panostaneet omien sisältöjemme kiinnostavuusmuotoiluun eli pohtineet, millaisista asioista blogimme lukijoille on käytännön hyötyä.

Harkitut vinkit eivät happane hetkessä. Siksi uskon, että näistä bloggauksista on sinulle hyötyä myös vuonna 2018:

  1. Miten laadit toimivan markkinointiviestinnän vuosikellon?

Alkuvuodesta pakerretaan vuosisuunnitelmia markkinointiviestintään, viestintään ja sisältömarkkinointiin. Markkinointiviestinnän tekijä, älä arvioi vuosikelloa, bloggasi kokenut strategimme Tiina Hosiokoski ja paketoi parhaat vinkkinsä vuosisuunnitelman rakentamiseen. Tärkeiden perusasioiden äärellä!

  1. Ehdotus uudenvuodenlupaukseksi: Siivoa tekstisi selkeäksi

KonMari-sensaation inspiroimana laadin KonKaiku-tekstinsiivousmenetelmän, jonka konstit pätevät tänäkin vuonna. Jos innostut pölyttämään tekstejäsi oikein kunnolla, katso myös KonKaiku-video, jossa Laura Vuorio-Kuokan kanssa jakelemme viisiä siistiä vinkkiä kirjoittajille.

  1. Miten hillitä somestressiä?

Kun olet siivonnut tekstisi, suuntaa seuraavaksi henkinen imurisi somen suuntaan. Somekuningattaremme Laura Vuorio-Kuokka innostui kesän korvilla soveltamaan siivousvinkkejä puhelimen näytöllä vallitsevaan sovellussotkuun. Lauran laatimat KonSome – siivoa somesi kesäkuntoon -vinkit sopivat mainiosti myös uuden vuoden alkuun.

  1. Nippu vinkkejä twiittaajalle

Twitter on vuoden aikana pyrkinyt madaltamaan kynnystä käyttää palvelua – ensin tuplaamalla merkkimäärän, sitten esittelemällä ketjuominaisuuden käyttöön. Kiinnostavuusmuotoilija ja somevalmentaja Petteri Puustinen opasti Ketju-Twitter – oletko jo kokeillut? -postauksessaan käyttämään uusia ominaisuuksia. Innokasta twiittaajaa saattaa kiinnostaa myös nörttimme Kimmo Kuokan kätevä vinkki hashtagien taivuttamiseen: näkymätön välilyönti kaunistaa!

  1. Varaudu poliittisiin riskeihin: Millainen on yhteiskuntailmasto satavuotiaassa Suomessa?

Yhteiskuntailmaston eli asenteiden ja arvojen kehitys toimii indikaattorina mahdollisille poliittisille riskeille. Kehityksen seuraaminen on markkinointi- ja viestintäammattilaisten työssä tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Neuvonantajamme valtiotieteen tohtori Jukka Koivisto kokosi keväällä raportin satavuotiaan Suomen yhteiskunnallisesta ilmapiiristä ja globaaleista megatrendeistä. Raportin pääset lataamaan Kaksi kolmesta suomalaisesta kaipaa vahvaa johtajaa -blogikirjoituksesta.

  1. Miten kannustaa työntekijöistä lähettiläitä?

Vaikka työntekijälähettilyys on sanahirviö, jota automaattinen oikolukukaan ei tunne, se on kuitenkin yksi tärkeimmistä ja tehokkaimmista brändin rakentamisen palikoista, toteaa brändejä rakastava Tiina Hosiokoski Työntekijälähettilyys brändin rakentamisen ytimessä -bloggauksessaan. Poimi tekstistä talteen Tiinan vinkit työntekijälähettilyyden rakentamiseen askel askeleelta.

  1. Miten kehittää sisäistä yhteistyötä?

Modernit, digitaalisesti avustetut mahdollisuudet yhteistyölle ovat kehittyneet nopeasti. Sisäisen yhteistyön kehitys lähtee ensisijaisesti IT:n, HR:n ja viestinnän yhteistyöstä, kirjoittaa verkostomaisen yhteistyön kehittämisestä innostunut Tuulikki Rautiainen. Kuka teillä vastaa yhteistyöstä? -bloggauksen lopusta pääset lataamaan kyselyraportin, josta saat vinkkejä sisäisen yhteistyön kehittämiseen.

  1. Mitkä neljä SEO-trendiä kannattaa pitää mielessä vuonna 2018?

Kuinka valjastat käyttöön pitkähäntästrategian? Mia Mäkipää kurkisti kristallipalloonsa ja esitteli tämän ja kolme muuta kovaa trendiä tekstissään Hakukoneoptimointi: Neljä SEO-trendiä vuodelle 2018.

  1. Mitä natiivimainonnasta tulisi tietää?

Viestinnän ja markkinoinnin kannalta määritelmistä tai natiivimainonnan ongelmia purkavasta kriittisestä keskustelusta ei ole hyötyä, jos samalla ei puhuta siitä, miksi, miten ja mihin tarkoitukseen natiivimainontaa oikeasti kannattaa käyttää, painottaa sisältöspesialistimme Sanna Puutonen. Sannan vinkit löydät bloggauksesta Mitä natiivimainonnasta tulisi tietää? – Viestijä: paina mieleesi ainakin nämä!. Jos kaipaat termiviidakkoon selkeytystä, lue samalla myös Tiina Hosiokosken kirjoitus Sisältömarkkinointi-suomi-sisältömarkkinointi-sanakirja.

  1. Näin löydät blogiin juttuaiheita

Miten varmistat, että yritysblogissa riittää kiinnostavia postauksia myös ensi-innostuksen laannuttua? Ole hyvä – monissa blogihankkeissa mukana ollut rautainen projektipäällikkömme Sari Sandrini kokosi sinulle kasan vinkkejä Yritysblogin ABC -postaukseensa.

  1. Mikä somessa kiinnostaa vuonna 2018?

Some on kuin lumipallo, joka kieriessään kasvaa ja kerää itseensä erilaista sälää, muistuttavat valmentajamme Laura Vuorio-Kuokka ja Petteri Puustinen. Kuinka erottua massasta ja kiinnittää itselle tärkeän yleisön huomio? Katso innokkaan someduomme vinkit videolta postauksesta Lumipallosta lumiukoksi? Kiinnostavuusmuotoilulla some-menestykseen 2018.

+ Bonus-vinkki: Kuinka viisastella tulevan vuoden kriiseissä?

Myös tulevana vuonna riittänee viestinnällisiä kriisejä. Kun kriisin ytimessä yritetään korjata asioita parhain päin, tarjolla on taas herkullisia kommentoinnin paikkoja kriisiviisastelijoille. Kriiseissäkin kylmähermoinen toimitusjohtajamme Pete Saarnivaara kokosi huoneentauluksi Kriisiviisastelijan viisi ohjetta.

 

Mihin asioihin kaipaat viestinnällisiä vinkkejä vuonna 2018? Otamme mielellämme ideoita vastaan. Kerro meille toiveistasi Twitterissä, Facebookissa tai LinkedInissä!