hei kuka puhuu brändisi äänellä

Hei, kuka puhuu brändisi äänellä?

Jos pyytäisin sinua kiteyttämään yrityksesi tai brändisi äänensävyn, mitä vastaisit? Jos olet markkinoinnin tai viestinnän ammattilainen – tai ollut mukana luomassa brändisi tone of voicea – vastaus tulisi todennäköisesti kuin hyllyltä. Lämmin, rento ja humoristinen. Tai vakuuttava, asiantunteva, opastava.

Entäpä kenen kaikkien yrityksessäsi pitäisi osata soveltaa äänensävyä omassa työssään? Viestintä ja markkinointi. Asiakaspalvelu. Myyjät. Asiantuntijat. HR. Johtokin ehkä. Joku muu, mikä?

Sitten käsi sydämelle. Ketkä kaikki todella osaavat viestiä tarkoituksenmukaisella, brändille sopivalla äänensävyllä?

Sävyjen ristiriitoihin törmää jatkuvasti. Kampanjoissa viestintä on viimeisen päälle viilattua, kun taas asiakaspalvelun sähköpostiviesti on tyly töksäytys. Sometilit vilisevät sukkelia päivityksiä, mutta asiantuntijan blogikirjoitus on vaikeaselkoinen termioksennus. Rekrytointisivut hehkuvat lämmintä me-henkeä, työnhakija sen sijaan saa ankean automaattivastauksen – jos sitäkään. Ja niin edelleen.

Brändi on mykkä ilman ihmistä

Verkko on täynnä kirjoituksia, joissa muistutetaan, kuinka tärkeää on, että ”brändin ääni on aito, puhutteleva ja yhdenmukainen tuotteiden sekä viestien kanssa”. Kilpailijoista erottuvan ja kohderyhmiin tehoavan äänensävyn luominen on tietysti oma lukunsa – ja tehtävä, jota ei pidä latistaa ympäripyöreiden adjektiivien arvonnaksi.

Vähemmän puhutaan siitä, missä kaikkialla huolella ja kalliillakin viilatun äänensävyn pitäisi kuulua. Kenen kaikkien tulisi osata puhua, ja kirjoittaa, brändin kieltä?

Toki voidaan ylimalkaisesti todeta, että kaikkialla ja kaikkien. Onhan brändi mielikuvien ja kokemusten summa. Jokainen kohtaaminen yrityksen edustajan kanssa on elävän elämän käyntikortti, tapahtui se sitten somessa, puhelimessa tai pääkonttorin aulassa.

Viestintä vaatii treeniä

Kaikki on vastaus, joka ei tarkoita mitään, ennen kuin ottaa kantaa, miten ihmiset kielen käytännössä omaksuvat. Yhtä vähän kuin henkilöstö oppii omatoimisesti puhumaan kiinaa, viestintätyyli siirtyy manuaaleista tosielämän taidoiksi.

Jotta ohjeistuksista ja linjauksista tulee arkipäivän viestintää, tarvitaan käytännönläheistä harjoittelua. Muutama ajatus:

  1. Priorisoi ne, joille harjoittelu on olennaisinta.

Ketkä viestivät eniten olennaisten sidosryhmien kanssa? Kenen työn näkökulmasta brändin mukainen viestintä, esimerkiksi oikean sävyinen kirjallisen viestintä, on erityisen tärkeää? Kuka on esillä paljon, kuka kohtaa ihmisiä jatkuvasti?

  1. Valmenna, älä kouluta.

Viestintätaidot eivät kehity syvällisesti kalvosulkeisilla tai yleisluontoisella koulutuksella. On tärkeää treenata oman työn näkökulmasta, mitä brändin mukainen viestintä tarkoittaa. Yhteisiä valmennussessioita kannattaa järjestää, mutta niiden lisäksi keskeistä on, että harjoittelukulttuuri jää jatkuvaksi osaksi arkea.

Otetaan esimerkiksi asiakaspalvelu. Toivottua mielikuvaa rakentava asiakaspalvelu on enemmän kuin brändiin istuvien fraasien opettelua ja kopioimista. Asiakaspalvelijoilta edellytetään paitsi vahvoja viestintätaitoja, myös tilannetajua ja sopeutumiskykyä. Kuinka paljon laittaa omaa persoonaa peliin? Miten toimia poikkeustilanteissa? Millaiseksi mukauttaa äänensävy reklamaatioissa tai vihaisen asiakkaan kanssa, puhumattakaan orastavissa somekriiseissä?

Aukottomia toimi näin -vastauksia tuskin kenelläkään on tarjota. Tekemällä oppii, kunhan saa tukea käydä omia onnistumisia ja hankalia tilanteita säännöllisesti läpi.

  1. Anna sävyn kaikua myös sisäisessä viestinnässä.

Jos tarkoitus on saada ihmiset viestimään brändin mukaisesti, asiaa auttaa se, että toivottu tyyli on työyhteisön vuorovaikutuksesta tuttua. Se näkyy sisäisissä tiedotteissa, kuuluu johdon puheissa ja pomppaa silmille intran uutisista. Arki on kielikylpyä.

Edellytyksenä tietenkin on se, että tone of voice, äänensävy, heijastaa yrityskulttuuria – eikä ole workshopeissa viritetty vieras kieli. Jos kulttuuri ei ole rentoa nähnytkään, voi olla vaikeaa saada ihmisiä saada omaksumaan rentoa viestintätyyliä. Kuinka aito brändin ääni silloin voi olla?

 

Kirjoittaja on intohimoinen viestijä ja viestinnän valmentaja, joka opiskelee työn ohessa parhaillaan markkinointiviestinnän johtamista.

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Brändi ei synny ilman viestintää – "Brändi rakentuu pala palalta kuin valtamerilaiva. Strategia toimii kompassina, jota kaikkien on osattava lukea oikein. Tutkimusten mukaan vain noin 15 prosenttia yritysten henkilökunnasta ymmärtää työnantajansa strategiaa."

Älä hylkää sanoja – "Tuskinpa sanat ovat mihinkään katoamassa – ainakaan työelämän viestinnästä. Sävyn hallinta on olennainen osa kirjoittajan työkalupakkia. Uskon, että sen merkitys vaan korostuu, kun sisältöjen määrä jatkuvasti kasvaa."

Tarinallinen yritysesittely rakentaa brändiä – "Hyvä tarina herättää tunteita. Tarina antaa laajempaa merkitystä asioille ja se muistetaan vielä seuraavanakin päivänä. Parhaassa tapauksessa tarinaa myös kerrotaan eteenpäin."


Some ostoprosessin tukena ja asiakaskohtaaminen somessa -valmennukset syksyllä

Valmentava viestintätoimisto Kaiku Helsinki ja konsulttitalo Kulmia järjestävät syksyllä 2017 myyntiin liittyvää some-valmennusta.  Lämpimästi tervetuloa mukaan, mikäli kaipaat apua ja tehostusta yrityksesi sosiaalisen median tekemiseen!

Some ostoprosessin tukena

Some ostoprosessin tukena -valmennuksen avulla osallistujat oppivat kasvattamaan myyntiä ja ymmärtämään miten asiakkaiden ostoprosessia tuetaan somen avulla.

Valmennuksen osallistujat kuulevat parhaat käytännöt muista organisaatioista, saavat käytännön neuvoja ostoprosessin tehostamiseen ja saavat tukea somen tavoitteelliseen käyttöön osana omien asiakkaiden ostoprosessia.

Aika: 15.8.2017 klo 9:00–16:00 Paikka: Helsinki

Valmennuksen hinta: 995 euroa (+ alv 24 %) / hlö

Asiakaskohtaaminen somessa

Asiakaskokemuksen kokonaislaatu edellyttää vahvaa asiakaspalvelun hallintaa ja kehittämistä sähköisissä kanavissa, kuten sähköposti- ja some-asiakaspalvelussa. Henkilöstö on koulutettava ymmärtämään monikanavaisen asiakaskohtaamisen erityispiirteet ja digitaalisen ympäristön vaatimukset kirjalliselle ilmaisulle.

Tässä valmennuksessa autamme esimerkkien ja harjoitusten kautta rakentamaan asiakaskohtaamisille eri kanavissa yhteiset toimintamallit.

Aika: 24.8.2017 klo 9:00–16:00 Paikka: Helsinki

Valmennuksen hinta: 995 euroa (+ alv 24 %) / hlö

Lisätietoja valmennuksista ja ilmoittautumiset:

Ville Lehtovirta

ville.lehtovirta@kaikuhelsinki.fi 

050 346 6946


Ankeuttavatko automaattiviestit yrityskuvaasi?

Inari Anttila

Yrityksellä on hienot nettisivut. Kekseliäitä kampanjoita. Oivaltavaa sisältöä somessa. Hyvältä vaikuttaa. Sitten saat asiakkaana viestin, joka on ihan eri planeetalta markkinointiviestinnän perusteella muodostamasi mielikuvan kanssa. Tyly, kankea, kenties kielellisesti ontuva. Kuulostaako tutulta?

Kerronpa tuoreen esimerkin.

Case Yksityiskoulu

Eräässä paikallisessa yksityiskoulussa aloittaa joka vuosi kolme luokallista innokkaita oppijoita. Yleinen mielikuva tästä kieliopintoja painottavasta koulusta on, että siellä vaaditaan säntillisyyttä ja tiukkaa kuria. Alle kouluikäisten lasten vanhempia houkutellaan erilaisin viestein tutustumaan kouluun pitkin talvea. Itse asiassa Kusti on kantanut värikkäästi kuvitettua postia useamman vuoden. Minäkin tartuin täkyyn ennakkoluuloineni.

Kävi ilmi, ettei koulu ollut lainkaan (pahimpien) odotusteni mukainen; viesteistä aistittava ystävällisyys ja yhteisöllisyys näkyivät koulun käytävillä avoimien ovien päivinä, ekaluokkalaisten vanhempien päitä oli eri tilaisuuksissa käännyttämässä kokenut, nallekarhumainen opettaja. Kaikki kanssakäyminen oli kovin mukavaa.

Tuli soveltuvuuskokeiden aika. Lapset jaettiin ryhmiin, ja he saivat "matkaliput" koeluokkaan. Samaan aikaan vanhemmat saivat kahvia ja pullaa.

Tuli aika odottaa koetuloksia. Kuinkas sitten kävikään?

Ankeampien mielikuvien todellisuus astui peliin. Yhden kappaleen hylsykirje. Ei selityksiä, ei perusteluita, ei rohkaisua. Lisätietoja toki voisi tiedustella sähköpostitse. Kirjeen tyly sävy huuhteli mielestä kaikki edeltävien kuukausien mukavat kokemukset koulusta. Olinko sittenkin oikeassa ennakkoasenteineni? Samalla tuli sääli koulua ja kaikkea sitä positiivisen mielikuvan rakentamiseen mennyttä turhaa aikaa.

Kaikki viestintä rakentaa asiakaskokemusta

Koulu ei ole suinkaan haasteen kanssa yksin. Automaattiviestien, massapostitusten ja rutiinikuittausten heikkolaatuisuus on varsin tavallinen helmasynti organisaatioissa. Asiakkaan näkökulmasta kaikki viestit – olivat ne automaattisia tai kumppanin laatimia – ovat yrityksen tai organisaation viestintää. Saman fiiliksen on toistuttava aina organisaation kanssa toimiessa, riippumatta yksiköstä.

Tiedätkö, millaisia viestejä teiltä lähtee? Tässä muutamia, joista lähteä liikkeelle:

  1. Automaattisesti lähetettävät sähköpostivastaukset
  2. Asiakaspalvelun viestipohjat
  3. Toimistosihteerien, aula- ja vaihdehenkilöstön käyttämät viestit
  4. Ulkopuoliset, yrityksen nimissä toimivat yksilöt ja yritykset - esim. rekrytointia hoitavat konsultit ja muut alihankkijat
  5. Järjestelmäviestit

Miten koulun sitten olisi pitänyt viestiä?

Esimerkiksi näin:

"Kiitos kiinnostuksestanne kouluamme kohtaan. Tänä vuonna soveltuvuuskokeisiin osallistui lähes ennätysmäärä tulevia koululaisia, 78 oppilasta. Kun aloituspaikkoja on vain 24, karsinta on kovaa. Valitettavasti NIMI ei hyvästä yrityksestä huolimatta ollut kouluun hyväksyttyjen oppilaiden joukossa. Toivottavasti into oppimiseen ei kuitenkaan sammu. Iloa opin polulle!”

Ja kaikki työ ei olisi ollut turhaa.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tarjoatko faneillesi valtaistuimen vai valkosipulia?  –  "Ymmärrämmekö, mistä asiakkaamme syttyvät? Osaammeko huomioida heidän hyötynsä ja kiinnostavuusmuotoilla viestimme heidän näkökulmastaan?

Vihaa vai rakkautta viestinnän kautta? – Esittelyssä faith-holderit ja hateholderit –  "Jos luottamus petetään, faith-holder voi helposti muuttua hateholderiksi."

EVVK:n aika on ohi! – "Viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla - ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Kuva: Gratisography 


”Shit doesn’t just happen” − lyhyt oppimäärä asiakastyöstä

Taina Rinta-Kauhajärvi

Vietin heinäkuun alussa viikon EACA:n järjestämässä International Advertising Summer Schoolissa Berliinissä. Koulutuksen teemat jakautuivat kahtia: toinen puoli luennoista keskittyi pitkälti mainontaan ja toinen puoli siihen, miten me viestintä- ja mainostoimiston työntekijät voisimme tehdä työmme asiakkaiden suuntaan entistä paremmin. Alun perin Bob Mayerin tokaisemalla ”Shit doesn’t just happen” -sitaatilla viitattiin siihen, että voimme itse aktiivisesti koko ajan vaikuttaa tekemäämme työhön ja luomiimme asiakassuhteisiin. Tavoitteena tietysti on, että mahdollisimman moni yhteistyö jatkuu hedelmällisenä ja pitkäaikaisena.

Brexitistä syvästi järkyttyneet luennoitsijat (joista jokainen aloitti luentonsa pyytämällä anteeksi) listasivat lukuisia keinoja ja välineitä luovien toimistojen asiakastyön parantamiseen. Tässä siis muistutus ja ohjenuora itsellemme ja muille asiantuntijaorganisaatioille siitä, mitä erilaiset organisaatiot odottavat yhteistyöltä.

Tiivistetysti 15 olennaisinta:

1.       Tee, mitä lupaat

2.       Pidä säännöllisesti yhteyttä

3.       Ole mukava, luova, selkeä, kannustava, täsmällinen ja tavoitehakuinen

4.       Käytä jokainen euro, niin kuin se olisi omasi

5.       Tee palavereista mielekkäitä

6.       Kunnioita kaikkien ammattitaitoa

7.       Vältä monimutkaisuutta, rohkaise yksinkertaisuuteen

8.       Muista uudistua ja mennä eteenpäin

9.       Tutustu asiakkaan liiketoimintaympäristöön ja ymmärrä sen lainalaisuudet

10.   Kerro mielipiteesi

11.   Linkitä viestinnän ja markkinoinnin ratkaisut osaksi asiakkaan liiketoimintatavoitteita

12.   Muista myös luvut ja ymmärrä, mitä niiden taakse kätkeytyy

13.   Vietä asiakkaiden kanssa aikaa

14.   Tarkkaile asiakasorganisaation ympärillä tapahtuvaa kilpailua

15.   Nauttikaa menestyksestä yhdessä

Ekstravinkki: Toistimme luennolla ryhmissä isoon ääneen otsikon sitaattia. Seuraavan kerran, jos joku on menossa pieleen, suosittelen nousemaan ylös ja huutamaan kovaa ”Shit doesn’t just happen!”. Kuulostaa tyhmältä, mutta voi auttaa.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Meitä viestintätoimistoja lähestytään hyvin usein haastavalla tilanteella: oma viestintä ei tuota tulosta."

Vihaa vai rakkautta viestinnän kautta? - Esittelyssä faith-holderit ja hateholderit – "Media on toki voimissaan viestijänä, mutta netin ja erityisesti sosiaalisen median myötä sanoman perinteisistä vastaanottajista on tullut aktiivisia viestijöitä. Vieläpä vaikuttavia sellaisia."

Kuva: Kaiku Helsinki


Tarjoatko faneillesi valtaistuimen vai valkosipulia?

Salla Syrman

Viime viikolla fanitin innokkaasti kahta kulttuuri-ilmiötä.

Toinen on riemukkaan dramaattinen Vampyyrien tanssi -musikaali, joka kannattaa kulmahampaat ojossa juosta Helsingin Kaupunginteatteriin katsomaan, vielä kun pystyy. Toinen on Game of Thrones -tv-sarja, jonka pian alkavaa kuudetta kautta puoli maailmaa tuntuu odottavan kuin Starkit talvea.

Game of Thronesin fanittaminen on tehty houkuttelevan helpoksi. Kampin Narinkkatorille nousi HBO:n ilmaisnäyttely, jossa ei ollut epäselvää, millä tägeillä selfieitään voisi somettaa. Ajattelin vain katsoa sisään, mutta hemmetti, pakkohan oli päästä lisäämään oma kuva Hall of Facesiin! Ja istumaan Rautavaltaistuimelle! Ja samalla vaivalla jakamaan Facebookissa, kun sekin oli niin käteväksi tehty!

Vampyyrien tanssin aluksi kuulutettiin, kuten teatterissa yleensä, että esityksen kaikenlainen taltiointi on ehdottoman kiellettyä. Niin kuitenkin kävi, että huikea esitys tempasi mukaansa, vieruskaveri unohti ajan ja paikan – ja ryhtyi ikuistamaan yhtä parhaista tanssikohtauksista puhelimellaan. Valpas henkilökunta teki mitä kuuluukin: oli hetkessä paikalla, osoittamassa ajattelematonta katsojaa taskulampulla, vahvistamassa, että laiton video poistetaan puhelimesta saman tien. Pienen hetken fiilis oli kuin vampyyrilla valkosipulin kohdatessa, mutta ymmärsimme kyllä, että kieltoon on syynsä ja säännöt ovat säännöt.

Annatko asiakkaasi fanittaa sinua?

Kokemukset kuvastavat kahta tapaa suhtautua someen ja asiakkaan intoon olla sanansaattaja: HBO ja Game of Thrones ovat kaikki asiakkaan sanansaattajuudesta irti -ääripää. Jopa maailman laajamittaisinta piratismia katsotaan sormien läpi, koska ”Well, you know, that’s better than an Emmy.” Teatterimaailma taas elää vielä vahvasti sääntöjen värittämässä perinteessä, jossa fanitus ei vielä käänny yhtä helposti uusiksi lipputuloiksi. Toki – voisihan asiakas periaatteessa jakaa esityksen hurmiossa valmiin promovideon kavereilleen, mutta jakaako? Siitä puuttuu omakohtaisuus. Elämyksellisyys. Rosoisuus.

Unohdetaan vampyyrit ja Westeros hetkeksi. Asetelma herättää mielenkiintoisia kysymyksiä, joita yritysten ja organisaatioiden kannattaa kysyä itseltään:

1. Tunnistammeko fanimme – asiakkaat, jotka ovat valmiita suosittelemaan? Entäpä toisen ääripään? Keistä koostuvat luottojoukkomme, entä vihanlietsojamme?

2. Ymmärrämmekö, mistä asiakkaamme syttyvät? Osaammeko huomioida heidän hyötynsä ja kiinnostavuusmuotoilla viestimme heidän näkökulmastaan?

3. Tunnistammeko tilanteet, jossa asiakkaamme olisivat valmiita toimimaan, fanittamaan? Teemmekö näissä tilanteissa toimimisen helpoksi vai vaikeutammeko sitä?

4. Jos toimintaamme liittyy rajoittavia tekijöitä – kuten kuvauskielto – voimmeko silti tarjota asiakkaalle jotakin, millä osoitamme, että heidän huomionsa meille on tervetullutta ja tärkeää?

Game of Thronesin kuudes tuotantokausi on ensi-illassa maanantaina 25.4. klo 04 alkaen HBO Nordicilla. Vampyyrien tanssi on Helsingin Kaupunginteatterin ohjelmistossa huhtikuun loppuun saakka. Kirjoittaja suosittelee molempia!


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kiinnostavuusmuotoilu  –  "Sisältöjen tulva on siis aivan valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua ja saada oma viestinsä läpi? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava. (Monimutkaisempi vastaus seuraa myöhemmin.)"

Vihaa vai rakkautta viestinnän kautta? – Esittelyssä faith-holderit ja hateholderit –  "Jos luottamus petetään, faith-holder voi helposti muuttua hateholderiksi."

2016 viestinnän kuumat perunat: Irti omista kanavista"Jos asiakaskunta on jo valmiiksi tottunut liikkumaan muualla, miksi käyttää aikaa ja energiaa heidän houkuttelemisekseen pois heille tutuista ja helpoista kanavista?"

 

Kuva: Steve Terrell (Creative Commons)