Arene ry – Insinöörihanke

Kilpailu opiskelijoista koulujen välillä on kovaa. Nuoria houkuttelevat eri koulut, alat sekä paikkakunnat ympäri Suomen – ulkomaisia oppilaitoksia unohtamatta. Useat asiantuntijat kannustavat nuoria hakemaan alalle, johon nuori tuntee suurta paloa. Vaikka Suomi on tunnetusti insinöörimaa, tätä suurta paloa ja intohimoa ala ei valittavasti synnytä.

Siksipä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene ry) tekniikka-, liikenne- ja merenkulun alan työryhmä päätti yhteisestä hankkeesta insinööriopintojen puolesta.

Pulpetit tyhjinä

Haaste oli yksiselitteinen: Vaikka ammattikorkeakouluissa supistettiin yleisesti aloituspaikkoja, insinöörialan opintopaikkoihin tehtiin lisäyksiä (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitys 2015). Miten nämä paikat täytetään, kun pulpetit ovat osittain tyhjillään jo nyt?

Ei vaihtoehtoisia faktoja

Taustaselvitysten avulla totesimme, että insinöörialalla on vanhentunut imago ja vallalla myös vääriä käsityksiä. Rakensimme viestinnän kovien faktojen, eli lukujen ja datan varaan: alan eläköitymiset lähivuosina, naisten palkkaus alalla, alan selkeästi parempi vastavalmistuneiden keskipalkka sekä lisätyt opiskelupaikkamäärät eri paikkakunnilla.

Kohderyhmiksi valitsimme nuorten itsensä ohella nuorten vanhemmat sekä koulujen opinto-ohjaajat ja tukijoiksi alan keskeiset sidosryhmät eli liitot ja alan suurimmat työllistäjät.

Laaja keskustelukierros toi uskottavuuden

Kävimme tapaamassa alan tärkeimmät sidosryhmät: Insinööriliiton, Insinööriopiskelijaliiton, Teknologiateollisuuden, Kemianteollisuuden, Energiateollisuuden, Metsäteollisuuden sekä Rakennusteollisuuden edustajat. Lisäksi tapasimme suurten insinööripainotteisen yrityksen edustajat Fortumista, Wärtsilästä ja Pöyrystä. Tapaamiskierros osoitti, että insinöörikoulutuksen vetovoimahaasteet ja etenkin tulevaisuuden eläköitymismäärät eivät olleet kaikille ensinkään selviä. Kierroksen jälkeen huolesta tuli yhteinen.

Opot ja vanhemmat viestin viejinä

Koulut pitivät erittäin hyvin yhteyttä opoihin, mutta huomasimme materiaalien keskittyvän koulujen yleiseen markkinointiin. Teimme vain insinöörialaa koskevan yleismateriaalin. Tavoitteenamme oli, että opot kertoisivat insinöörialasta oppilaille tuoreimpien faktojen kautta. Kouluille ja oppilaitoksille tammikuussa 2016 toimittamamme faktapaketti saikin erityiskiitokset opinto-ohjaajilta sekä ammattikorkeakoulujen rehtoreilta.

Nuorille teimme aiheesta Facebook-sisältöjä ja ylläpidimme aiheen näkyvyyttä aina hakuajan loppumiseen asti. Lisäksi nuoret tavoitettiin ammattikorkeakoulujen markkinoinnin toimesta; kaikki 22 ammattikorkeakoulua, joissa insinöörikoulutusta järjestetään, olivat tiiviisti mukana hankkeessa.

Vanhemmat haluavat lapsilleen aina parasta. Mediaviestinnän teemat valittiin tätä silmällä pitäen, eli korostimme hyvää palkkausta ja hyviä työllistymisnäkymiä. Mediaviestintää tehtiin koko kampanjan ajan, mutta varsinainen päätapahtuma oli kevään mediatilaisuus yhteishaun aikaan maaliskuussa 2016. Tilaisuuteen kutsuimme pääpuhujaksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen. Paikalla olivat maamme päämediat ja aihe nostatti kovan keskustelun medioiden uutissivustojen kommenttikentissä.

Suomi nousuun insinöörien avulla!

Insinöörit – Uusi sukupolvi -Facebook-sivun-tykkääjien määrä kasvoi 24 prosenttiyksikköä. Yksittäiset Facebook-julkaisut saavuttivat säännöllisesti yli 10 000, parhaimmillaan jopa yli 40 000 nuorta ja saivat osakseen tuhansia klikkauksia, tykkäyksiä, kommentteja ja jakoja.

Aiheesta uutisoitiin koko kampanjan ajan yhteensä yli 40 mediassa. Onnistuimme saamaan pääviestin läpi juuri halutulla tavalla ja tärkeimpänä ajankohtana, eli kevään yhteishaun alla.

Insinööriopiskelijoita oli jo pitkää vaivannut yhä vähenevä opiskelijahaku per aloituspaikka, nyt tuo suunta saatiin kääntymään ja hakijoita oli reilun prosenttiyksikön verran enemmän per aloituspaikka.