Bob ja Alice keksivät oman kielen – orjuuttavatko pian sinut?

Jonna Aaja

Bob: I can i i everything else

Alice: balls have zero to me to me to me to me to me to me to me to me to

Bob: you i everything else

Alice: balls have a ball to me to me to me to me to me to me to me to meca

Tämä on otanta keskustelusta, joka käytiin kahden Facebook-chatbotin välillä, ennen kuin Facebook säikähti ja päätti lopettaa kokeilun. Yritys halusi opettaa boteille neuvottelutaitoja, ja niin myös tapahtui: Kun botit kommunikoivat keskenään, ne ymmärsivät nopeasti, että ihmisten käyttämä perusenglanti on liian kankeaa tehokkaaseen neuvotteluun. Näin syntyi bottien oma ”interlingua”.

Tapaus leimattiin mediassa nopeasti karmivaksi. Mahtimiehet ovat kohisseet tekoälyn vaaroista jo pidempään: Stephen Hawking varoitti vuonna 2014, että tekoälyyn tulisi suhtautua varauksella, koska se osaa keksiä itsensä uudelleen, eivätkä biologisesti rajoittuneet ihmiset pysty mitenkään kilpailemaan rinnalla. Elon Musk on todennut useaan otteeseen, että Terminator-henkinen koneiden kapina on mahdollinen elinaikanamme. Ihmiset jäävät jalkoihin.

Tunteiden tulkki

Pelko tekoälyä kohtaan on luonnollista, joskus tarpeellistakin, mutta kiistaton fakta on, että tekoäly on jo täällä. Bobin ja Alicen keskustelu ei ollut ensimmäinen kerta, kun tekoäly on hyödyntänyt välikieltä. Google paljasti muutama kuukausi sitten, että Google Translate käyttää eräänlaista neuraaliverkostoa käännöksissä. Kahden kielen välisen käännöksen takana on tekoälyn luoma välikieli, joka ei käänny yhdellekään ihmiskielelle. Sen avulla järjestelmä luo osuvampia käännöksiä nopeasti.

Tekoälykriitikot vetoavat usein siihen, että kone ei voi oppia tulkitsemaan ihmisen tunteita kuten toinen ihminen. HBR:n heinäkuinen essee kumoaa olettamuksen. Jo nyt käytössä on järjestelmiä, jotka tulkitsevat ihmisten tunnetiloja äänensävyn ja ilmeiden perusteella ja paljastavat bluffeja pokeripeleissä. Ihmisten tunteiden tulkitseminen on hienovaraista, HBR kirjoittaa, mutta ei taikuutta.

Miten tästä eteenpäin?

Tekoälyn maallikolle näkyviä kehitysaskelia on toistaiseksi leimannut voimakas viihteellisyys. Kuluttajapuolella tekoälyä on hyödynnetty markkinointikäytössä etenkin kosmetiikkapuolella ja vaateteollisuudessa. Pokemon Gó on viime vuosien näkyvin ilmentymä tekoälyn käytöstä peliteollisuudessa. Siri vastailee Apple-uskovaisten päättömiin kysymyksiin väsymättä. Sovellukset herättävät käyttäjissä lähinnä hilpeyttä.

Tekoälyn valjastaminen kokonaisvaltaisemmin yrityksen viestintäkäyttöön tulee olemaan haasteellista. Se vaatii teknistä ymmärrystä, ja tekoäly tarvitsee paljon dataa oppiakseen. Jos yrityksellä ei ole dataa siistissä järjestyksessä valmiina, sen haaliminen voi viedä aikaa.

Daniel Faggella neuvoo Incin artikkelissa pienempiä yrityksiä katsomaan, mitä isot pelurit saavat tekoälykokeiluilla aikaan ja odottamaan kustannustehokkaampien ratkaisujen saapumista markkinoille. Kun ympärillä alkaa näkyä enemmänkin esimerkkejä tekoälyn positiivisista vaikutuksista yritystoimintaan, voi sen soveltamisesta tulla ajankohtaista. Tärkeintä on mennä oma bisnes – ei hype – edellä.

Kirjoittaja intoilee tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista häpeilemättömän innokkaasti.

 

Kaiun uutiskirje tarjoaa laajan kattauksen uutta ja yllättävää:

Kuva: iStock