Viestintäharjoittelijan päiväkirja, osa 1: Kuka olen, mihin hain?

30.11.2018

Kuka oikein olen?

Olen Siiri, toinen Kaiun uusista harkkareista. Elämässäni kääntyi juuri uusi sivu, kun valmistuin lokakuussa kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta. Pääaineeni oli markkinointi, jonka lisäksi opiskelin vakuutustiedettä ja johtamista. Opintojen päätyttyä (ainakin hetkellisesti) olo on samaan aikaan sekä huojentunut että haikea. Onneksi tämä harkkapaikka on loistava startti työelämälle: opettelen tuttuja ja uusia asioita käytännössä saaden samalla hyvää työkokemusta. Töiden ohella rentoudun harrastamalla monipuolisesti erilaista liikuntaa, esimerkiksi lenkkeilyä, uintia, luistelua, vaellusta, laskettelua, hiihtämistä, seinäkiipeilyä…

Olen Eliisa, Kaiun harkkari numero kaksi. Olen journalistiikan kandidaatti, nuori toimittaja ja nykyinen politiikan ja viestinnän maisteriopiskelija. Jyväskylässä suoritettujen kandiopintojen ja yhden ulkomailla vietetyn välivuoden jälkeen päädyin jatkamaan opintojani Helsinkiin. Tänä syksynä edessä oli siis uusi kaupunki ja uudet kujeet: opintojen ohella nautin Helsingin kirpputoritarjonnasta ja yliopiston joogatunneista.

Eliisa Aikkila ja Siiri Ruikka – parhaat palaverit pidetään keittiössä

Miten päädyin Kaiku Helsingille?

S: Kuten moni muu, minäkään en vielä tiedä, mitä minusta isona tulee. Ennen Kaikua työskentelin vakuutusalalla markkinointiviestinnän tehtävissä. Silloin nautin kiinnostavien ja hyödyllisten vakuutusaiheiden tuottamisesta tiedotteiden, uutiskirjeiden ja blogisisältöjen muodossa. Viestinnästä innostuneena päätin hakea Kaiku Helsingille, sillä haluan edelleen kehittyä viestijänä.

Mikä olisikaan parempi oppimispaikka kuin viestintätoimisto, jossa pääsee työskentelemään yhdessä viestinnästä innostuvien ammattilaisten kanssa? Täällä viestintä on yrityksen ydinosaamista, ei pakollinen kuluerä.

E: Mitäpä muutakaan tuoreet viestinnän opiskelijat voisivat syksyllä tehdä kuin kuhista harkkapaikoista? Mahdollisuudet ovat monet, ja syksyllä olikin meneillään oikea viestintätoimistoekskujen ja muihin potentiaalisiin harjoittelupaikkoihin tutustumisen suma.

Henkilökohtaisesti tiesin, minkä tyyliseen harjoitteluun halusin mieluiten: tahdoin ennen kaikkea päästä tekemään monenlaista hommaa, sillä minulla ei vielä ole kokemusta viestinnän puolelta. Toivoin myös löytäväni hieman pidemmän harjoittelupätkän, jotta viestintätoimiston arkeen pääsee kunnolla sisään ja rutiinia ehtisi kertyä mahdollisimman paljon.

Kaiun kohdalla sain rastin kumpaankin ruutuun: harjoittelu kestää puoli vuotta (siinä ajassa ehtii jo oppia, siitä olen varma), ja kaikulaisen viestintäharjoittelijan työnkuvasta löytyy hommia ja asiakkuuksia laidasta laitaan.

Mitä odotan tältä harjoittelulta?

S: Alkuinnostuksen lisäksi pitää myöntää, että ensimmäiset päivät jännittivät. Uuteen työpaikkaan siirtyminen jännittää aina väkisinkin. Itselläni mielessä pyörivät kysymykset: Millaisia tulevat työkaverit ovat? Miten sopeudun porukkaan? Opinko uudet asiat nopeasti? Millainen työtahti viestintätoimistossa on? Entä osaanko minä tarpeeksi? Tällaiset kysymykset ovat luonnollisia aina silloin tällöin, mutta erityisesti ne nousevat mieleen muutostilanteissa, kun kaikki on epävarmaa. Perhoset vatsanpohjassa kuuluvat kuitenkin asiaan.

Tulevalta harjoitteluajalta toivon paljon uusia haasteita. Olen jo tehnyt monipuolisesti erilaisia markkinoinnin ja viestinnän tehtäviä, mutta toivon saavani osaavilta kollegoiltani sparrausta läpi harjoittelun. Kaiussa riittää vaikka mitä mielenkiintoista mediatiedottamisesta palvelumuotoiluun. Haluan päästä kokeilemaan mahdollisimman erilaisia juttuja ja oppia uusia taitoja. Haluan kehittyä kirjoittamisessa ja esiintymisessä sekä esimerkiksi projektiluontoisessa työskentelytavassa.

Kaikista eniten odotan omaa kehittymistä. Toivon, että puolen vuoden päästä huomaan oikeasti kehittyneeni paitsi viestijänä, myös ihmisenä. Toivon, että puolen vuoden päästä olen taas varmempi osaamisestani ja tulevaisuudensuunnitelmani olisivat kirkastuneet.

E: Odotukseni seuraavalle puolelle vuodelle ovat korkealla: tahdon saada harjoittelusta mahdollisimman paljon irti ja antaa Kaiulle parhaan mahdollisen työpanoksen, johon kykenen. Uskon, että Kaiku Helsingissä opin viestinnästä erittäin paljon ja huomaan, missä asioissa olen erityisen hyvä ja mistä nautin eniten.

On jännittävää olla jonkin täysin uudenlaisen tekemisen ääressä. Takana on viisi kesää kesätöitä ynnä muita pätkiä eri toimituksissa, joten toimitusarki on minulle jo varsin tuttua ja uutiskärjen metsästäminen selkäytimessä. Pitkästä aikaa joudunkin opettelemaan paljon uutta ja painimaan epävarmuuden kanssa. On myös erittäin mielenkiintoista päästä näkemään kolikon kääntöpuoli: uskon, että sekä toimittajien että viestinnän alalla työskentelevien olisi erittäin tärkeää ymmärtää toistensa arkea. Sillä päästäisiin parempiin lopputuloksiin molempien näkökulmasta.

On myös huippua, että meitä harjoittelijoita on kaksi! Tulevan puolen vuoden jakaminen samassa veneessä olevan kanssa tuntuu mukavalta. Se, että tulemme Siirin kanssa hyvin eri taustoista, on varmasti lisäksi niin meille harjoittelijoille kuin Kaiullekin antoisaa.

Seuraa Siirin ja Eliisan harjoittelua Kaiun blogissa kevään aikana! Millaista viestintäharjoittelu on käytännössä? Millaisiin projekteihin harkkarit pääsevät mukaan? Mitkä opit ovat tärkeimpiä? Järjestämme Kaiku Helsingin harjoittelijaohjelman tavallisesti kaksi kertaa vuodessa, puolen vuoden välein. Kerromme uuden harjoittelijaohjelman hakuajan alkamisesta Kaiun somekanavissa ja blogissa.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Miten tavoittaa tulevaisuuden ammattilaiset – kysyimme heiltä itseltään

Kaikuja-podcast: Ei kieltolistoja, vaan tukea rohkeaan asiakaspalveluun

Tilaa Kaiku Helsingin uutiskirje:

TILAA