Pomo somepiilossa – Miksi johto arastelee työntekijälähettilyyttä?

Juho Toivonen

08.01.2018

Työntekijälähettilyys on kuuma aihe yritysviestinnässä. Usein siihen liittyy kuitenkin ristiriita: työntekijöitä kosiskellaan osallistumaan, mutta johto jättäytyy ulkopuolelle. Eivätkö johtajatkin ole työntekijöitä – ja tärkeitä yrityksensä lähettiläitä?

Taannoin pääsin näkemään läheltä, kuinka tärkeää henkilöstölle on, että johto laittaa itsensä likoon.

Olin valmentamassa noin 300 henkilön yrityksessä digitaalista viestintää ja sosiaalista mediaa. Aikaisemmin yrityksen työntekijät olivat suhtautuneet somen käyttöön työasioissa kielteisesti, jos siitä ei maksettu. Lisäksi somen käyttöä oli rajoitettu tiukoin säännöin.

Kyseisessä valmennuksessa asetelma oli uudenlainen: johto oli mukana aktiivisesti viestinnän kehittämisessä. Työntekijät antoivat johdon viestinnästä palautetta ja kertoivat, mistä olivat tykänneet ja mitä voisi parantaa. Valmennuksessa tuli sellainen olo, että nyt tämä menee työntekijöiden mielestä oikein.

Voimme nähdä tulokset myöhemmin henkilöstökyselystä, mutta oli hienoa todistaa viestintästrategian tuloksia viestintäkulttuurin muutoksena.

Johtajat oppivat koko ajan

Kuinka valmiita suomalaisten yritysten johtajat ovat toimimaan lähettiläinä?

Talouselämän julkaiseman tutkimuksen mukaan johtajat oppivat hiljalleen. Jutussa kerrotaan, että sadan twiitin johtajia on jo 64 kappaletta, vaikka suuri osa heistä vielä harjoittelee Twitterin käyttöä. Listauksen somejohtajien määrä oli vuodessa kolminkertaistunut. Suurten yritysten johtajat priorisoivat viestinnälle aikaa ja kokevat, että henkilökohtaisesta viestinnästä on jotain hyötyä henkilöbrändille tai yritykselle. Johtajien somesisällöissä on eroja ja opittavaa varmasti riittää, mutta suunta on oikea.

Voimme nostaa hattua näille johtajille. Aplodien arvoisia ovat myös viestintätiimit, jotka ovat onnistuneet tuomaan viestinnän osaksi johdon kiireistä aikataulua, innostaneet osallistumaan ja näyttäneet, mitä työntekijälähettilyys tarkoittaa.

Kuinka rakentaa työntekijälähettilyyttä? Lue myös aihetta brändin rakentamisen näkökulmasta pohtivan Tiina Hosiokosken blogikirjoitus.

 

Juho aloitti viestimään vuonna 1980. Viimeisten kymmenien vuosien aikana hänen työminänsä viestinnän taitojen kehittymistä voisi kuvata suunnitelmalliseksi – jopa viestintähenkilön kasvutarinaksi. Suomen kieliopin Juho otti suvereenisti haltuun opiskelemalla Saksan kielioppia. Viestinnän perusteet hän sisäisti pänttäämällä kansainvälistä liiketoimintaa Slovenian yliopistossa. Pisteenä i:n päällä kasvutarinassa on rekrytointi Kaiku Helsinkiin, sillä ehdolla, että hän aloittaisi vahvistuksena nykyisten työkavereiden koripallojoukkueessa. Tällaisen kakkupohjan päälle Juho on pursottanut iloisia asiakaskokemuksia, digiviestinnän kehitysprojekteja, työsuojelua ja tiimin vetämistä viimeiset kymmenen vuotta.

Tilaa Kaiku Helsingin uutiskirje: