Some-morkkista, tekoälyä ja rohkeusviestintää – 3 tuliaista WebSummitista

Petteri Puustinen

21.11.2018

Kuvittele Slush. Mutta ei Pasilassa, vaan Lissabonissa. Eikä yhden Messukeskuksen kokoisena, vaan neljän valtavan näyttelyhallin plus yhden jättiareenan laajuisena. Noin 70 000 osallistujaa yli 160 maasta. Neljä täyttä päivää asia-asiaa ja hype-asiaa teknologiasta, markkinointiviestinnästä, bisneksestä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Jonoja, tungosta, tapaamisia ja oivalluksia.

Tätä kaikkea oli megakonferenssi WebSummit, joka järjestettiin tänä vuonna kymmenettä kertaa ja johon osallistuin nuuskiakseni trendejä ja puheenaiheita asiakkaidemme iloksi.

Twiittasin livenä paikan päältä peukalonivelet paukkuen, mutta halusin järjestellä kuulemaani ja pohtimaani vielä hieman laajemmaksi blogiksi. Tässä siis tiivistettynä kolme tuliaista WebSummitista:

1.      Morkkis kalvaa some-porukkaa

Viimeistään vuonna 2018 maailma on herännyt siihen, että kaikki teknologinen edistys ei tuokaan autuutta ja että sosiaalisella medialla on myös pimeä puolensa kissavideoiden ja kliktivismin takana.

WebSummitissa oli aistittavissa, että verkon valtiaita kalvaa morkkis. Lähes jokainen tech-firma Googlesta ja Facebookista lähtien tuntuu olevan kauhuissaan siitä, että heidän alun perin hyvää tarkoittaneet keksintönsä onkin nyt valjastettu pahoihin tarkoituksiin. Tai ennen kaikkea nämä yhtiöt ovat kauhuissaan siitä, että kun kansalaiset havaitsevat teknologian negatiiviset vaikutukset, se johtaa mainostulojen laskuun.

Oli motiivi mikä tahansa, teknologiayhtiöt pohtivat nyt sitä, miten ohjata verkon ja somen käyttöä takaisin positiivisemmille laduille. Koko www:n keksijänä pidetty Sir Tim Berners-Lee julkisti WebSummitissa #ForTheWeb-aloitteensa, eräänlaisen ”Internetin perussopimuksen”, johon hän yrittää saada sitoutumaan niin internetin käyttäjät, teknologian tarjoajat kuin valtiotkin.

Toivon Sir Timin aloitteelle menestystä, mutta Summitissa kuulemani perusteella en uskalla olla kovin optimistinen. Tapahtuman yhteiskunnallisissa paneelikeskusteluissa poliitikot, ammattiyhdistysjohtajat ja erilaisten järjestöjen edustajat puivat tuohtuneina teknologian vaikutuksia kansalaisten elämään. Mutta teknologia- ja some-firmojen edustajat puuttuivat useimmista näistä debateista! Nyt näyttää pahasti siltä, että ”poliittinen” puoli yrittää ratkaista netin ongelmia keskenään ja teknologiapuoli keskenään. Huolestuttavaa on myös se, että keskustelujen perusteella poliittisen puolen ymmärrys teknologiasta vaikuttaa olevan vähintään pari vuotta jäljessä siitä, mitä tech-puoli tulevaisuutta varten kehittelee.

2.      Tekoäly vähentää huteja markkinoinnissa

Tekoäly on nyt joka paikassa – myös markkinointiviestinnässä! Kansainvälisten mainos- ja markkinointitoimistojen pomot paasaavat innoissaan siitä, miten AI säästää aikaa ja vähentää hutilyöntejä.

Mainosjätti TBWA:n digipuolta luotsannut Wes Nichols näki tekoälyn muuttavan ennen kaikkea markkinoinnin mittaamista ja analytiikkaa. Kun analytiikka on aiemmin kertonut lähinnä siitä, miten on onnistuttu menneisyydessä, tekoälyllä höystettynä se voi alkaa viitoittamaan sitä, mitä kannattaa tehdä tulevaisuudessa.

Studio71-sisältötalon vetäjän Reza Izadin mukaan tekoälystä on apua myös sisällöntuottajalle. AI analysoi ja nostaa esiin elementtejä parhaiten toimivista sisällöistä, jolloin sisällöntuottajat pystyvät tekemään enemmän paremmin tehoavia sisältöjä. Näin tekoäly auttaa muovaamaan ja kohdentamaan markkinointiviestintää entistä tarkemmaksi.

Muita tekoälyn hyödyntämisalueita markkinointiviestinnässä olivat mm. videoiden editointi AI:n tekemänä sekä some-influenssereiden esikarsinta. Kuulemma AI osaa leikata kahden tunnin raakavideosta lähes samanlaisen parin minuutin pätkän kuin mitä ihminen tekisi.

3.      Brändi liikuttaa rohkeudella… kunnes tulee vastareaktio?

Usean mainos- ja viestintätoimiston puheenvuoroissa korostui rohkeuden merkitys viestinnän menestystekijänä. WebSummitissa esitellyt rohkeusesimerkit voisi jakaa kahteen kategoriaan:

Huumori. Kampanjoissa hulluttelu ja hassuttelu muuttuu vuosi vuodelta räväkämmäksi ja rohkeammaksi, välillä jopa törkeän rajamailla liikkuvaksi. Esimerkiksi Burger King korosti mainoskampanjassaan oman avotuligrillinsä erinomaisuutta salakuvaamalla kilpailijansa McDonald’sin johtoryhmäläisten takapihoja: poikkeuksetta jokaisen Mäkkäri-pomon luksuskodin takapihalta löytyi aito grilli, vaikka McDonald’s-ravintoloiden keittiöistä sellainen puuttuu.

Yhteiskunnallinen kantaaottavuus. Kansainvälisen PR-ketju Ketchumin johtajan Barri Raffertyn mukaan 65 % milleniaalikuluttajista tekee ostopäätöksiä yrityksen maineen ja yhteiskunnallisten arvojen perusteella. Niinpä viestintätoimistojen tehtäväksi tulee yhä vahvemmin olla mukana rakentamassa yrityksen yhteiskunnallisten kannanottojen linjauksia.

Molemmat näistä rohkeuden trendeistä näkyvät markkinointiviestinnässä Suomessakin. Esimerkiksi Saludo-kahvin mainio tuore kampanja puhuu kahvista tavalla, joka vielä kymmenen vuotta sitten olisi ollut aivan liian rohkeaa. Myös yritysten yhteiskunnalliset kannanotot ovat Suomessa yleistyneet viime vuosina, esimerkkeinä vaikkapa Finlaysonin tasa-arvokampanja ja Fazerin tuore sysäys netin vihapuhetta vastaan.

WebSummitissa todettiin myös, että rohkeuteen pyrkiminen aiheuttaa varmasti jossain vaiheessa vastareaktion ja saattaa napsahtaa yrityksen omille näpeille. Huumorirohkeuden tapauksessa se voi näyttäytyä vahinkoina ylilyönteinä – mutta sellaiset ovat kuitenkin yleensä korjattavissa. Yhteiskunnallisten kannanottojen osalta vastareaktio voi olla tylympi: jos yrityksen toiminnan päämäärät ja kulttuuri eivät aidosti liity sen ajamiin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuluttajat kokevat viestinnän päälleliimatuksi ja ontoksi. Tällä hetkellä yrityksillä on valtava into tarttua erilaisiin laajempiin teemoihin, mutta niiden pitäisi aidosti liittyä yrityksen brändiin eikä toimia ainoastaan myynninedistäjinä.

Jatkuu… Twitterissä!

Jos haluat sukeltaa syvemmälle WebSummitin tapahtumiin, klikkaa itsesi Twitterin puolelle: kokosin kattauksen #WebSummit-twiittejäni kätevään moments-muotoon. Yllä mainittujen aiheiden lisäksi luvassa on makupaloja myös asiakaspalvelusta, palvelumuotoilusta, median ansaintalogiikasta ja Fender-kitaroista.

Petteri Puustinen on valmentaja ja sisällöntuottaja, jonka erityisalueita ovat sosiaalinen media, digitaalinen asiakaspalvelu ja sisältöjen kiinnostavuusmuotoilu. Petteri innostuu omaperäisyydestä ja kuvottuu kliseistä. Portugalin WebSummit-matkalla Petteriä kiinnostivat konferenssin ohella myös mustekalat, kaakelit ja pastel del nata -vaniljatortut. 

Kuva: Samuel Santos, lisenssi Creative Commons CC-BY-SA 2.0.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

”Ai, onko meillä oikeasti lupa auttaa asiakasta?”

Vaikuttavan somepostauksen kaava

Tilaa Kaiku Helsingin uutiskirje:

TILAA