Kriisi mittaa johtajan kyvyt

02.10.2013

Jouko Marttila

Johtamista voi mitata monella tavalla, mutta päätöksentekokyky on yksi tärkeimmistä. Yhtä tärkeää on taito viestiä päätöksistä vaikuttavalla ja vakuuttavalla tavalla. Kriisitilanteessa otetaan mittaa molemmista.
 
Suomalaiset yritysjohtajat ovat päässeet näyttämään kriisijohtamis- ja viestintätaitojaan tasaiseen tahtiin, eikä aina niin onnistuneella tavalla. Monesti johtajat heittävät omalla toiminnallaan bensaa liekkeihin. Näin kriisit syvenevät ja pitkittyvät. 
 
Marimekko on viimeisin median hampaissa jauhettu tapaus, joka nousi uudestaan otsikoihin, kun yhtiö erotti plagiointiin syyllistyneen suunnittelijansa kuukausia varsinaisen mainekriisin jälkeen. Nopeat päätökset, nopea toiminta ja nopea viestintä olisivat hillinneet ikävää medianäkyvyyttä. Marimekko saa osan synneistään anteeksi toimitusjohtaja Mika Ihamuotilan sairausloman vuoksi, mutta johtajan poissaolo ei saa lamauttaa koko organisaatiota. Eikä sillä saa sympatiaa, että toteaa Marimekon olevan myös uhri. Yritys vastaa viime kädessä palkollisistaan.
 
Finnair on kulkenut julkisuuskriisistä toiseen. Mika Vehviläisen asunnon seinästä on tuskin maali kuivunut, kun yhtiö värvää rikkurityövoimaa Espanjasta. Asia ei tietysti aivan näin ole, mutta siltä se salaa kuvatuissa videoissa näyttää. Yksi johtamisen ja kriisinhallinnan perusasioita on, että älä koskaan kuvittele puhuvasi luottamuksellisesti, kun huone on täynnä vieraita ihmisiä. Sama pätee laajalla jakelulla lähetettyihin sisäisiin sähköposteihin tai intranet-viesteihin. Ne loistavat ennen pitkää mediassa kuin palavat porauslautat.
 
Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa yllätti. Hän piti medialle vanhanaikaisen puhuttelun. Tilaisuudesta ei saanut tehdä tallenteita. Moni vanhemman polven toimittaja koki henkisen paluun kekkoslovakiaan. Nopeus, avoimuus ja rehellisyys Stephen Elopin palkitsemisen taustoittamisessa olisivat säästäneet Nokian monelta ikävältä otsikolta.
 
Johtajien perussynti tuntuu olevan välinpitämättömyys. Kriisien vaikutukset aliarvioidaan, eivätkä johtajat uskalla laittaa itseään peliin.  Kun vastuu lopulta otetaan, niin usein liian myöhään. Tragikoomiselta tilanne näyttää viimeistään siinä vaiheessa, kun johtaja tavaa tiedotustilaisuudessa viestintäkonsultin kirjoittamaa lappua ja konsultti nyökkäilee vieressä. Konsultti kannattaa yleensä palkata jo paljon ennen kriisiä. Kriiseihin voi ja kannattaa varautua etukäteen.
 
Johtajuutta on myös kriisin jälkihoito. Yrityksessä pitää analysoida tarkasti, mikä meni pieleen, miksi ja mitä siitä voi oppia. Sen jälkeen opit voidaan muuttaa toiminnaksi. Kriisit eivät synny ja kuole vain paperilla. Kriisitilanteita kannattaa harjoitella ihan käytännössä.
 
Johtamisviestintä ja kriisit ovat aiheenani Leadership-tapahtumassa 11.11.2013 Helsingin Messukeskuksessa.
 
Tapahtumien kehittymistä voi seurata Twitterissä ja muualla sosiaalisessa mediassa hashtagilla #LeadershipHki
 
Kuva Flickr-käyttäjältä János Pálinkás, Creative Commons
 

Tilaa Kaiku Helsingin uutiskirje:

TILAA