Kirjallisen viestinnän kauhukammio, osa III: Kadonnutta rakennetta etsimässä

20.08.2014

Salla Syrman

Kirjallisen Viestinnän Kauhukammiossa olemme tähän mennessä ajaneet kapulakielen sanahirviöt päivänvaloon ja laittaneet laiskat adjektiivit töihin lunastamaan paikkansa tekstissä. Nyt pakotamme kammion ahmatit laihdutuskuurille. Otamme käsittelyyn kyltymättömän nälkäiset virkkeet, joilla on tapana ahmia itseensä kaikki ajatukset ympäriltään ja sairastuttaa lukijansa infoähkyyn.

Mikä on liikaa?

Tarinan mukaan ranskalaisen kirjailija Marcel Proustin pisin virke yltää seitsemäntoista kertaa viinipullon ympärille. Se Kadonnutta aikaa etsimässä -romaanisarjan mestarille taiteen nimissä sallittakoon. Meidän muiden kannattaa tähdätä vähän lyhyempään lopputulokseen, jos haluamme, että lukijat pysyvät kyydissä mukana.

Tehdäänpä pieni testi:

  1. Lue alla oleva virke kertaalleen läpi.
  2. Laita silmät kiinni ja muistele lukemaasi.
  3. Kirjoita ydinajatus lyhyesti omin sanoin.

”Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja -rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta, sekä jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen takia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin.”

Todennäköisesti muistisi toimii niin, että mieleen jää muutama ensimmäinen ja viimeinen sana, mutta kaikki siltä väliltä muuttuu puuroksi.

Ahmattivirkkeiden laihdutuskuurin ensimmäinen periaate on naurettavan yksinkertainen, niin kuin toimivat dieetit yleensäkin: Yksi virke sisältää yhden ajatuksen. Jaa monimutkaiset virkkeet osiin, ja luettavuus paranee varmasti.

Pidä kuitenkin huoli, ettei laihdutuskuuri karkaa käsistä ja tekstisi muutu töksähteleväksi sähkösanomaksi: ”Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen prosessi. Se on myös teknologiarakenteinen prosessi. Siinä yksilöt ja yhteisöt rakentavat yhteisiä merkityksiä. Jne.” Terveessä tekstissä on eripituiset ja erilaiset lausetyypit vaihtelevat virkistävästi.

Ei se pelkkä koko

Laihdutuksen lisäksi tarvitsemme tekstiin lihasta eli toimivan rakenteen: selkeä teksti etenee loogisesti ja sen eri osat – niin kappaleet, virkkeet kuin lauseetkin – linkittyvät toisiinsa sujuvasti.

Helpommin sanottu kuin tehty? Niin onkin. Raamikas rakenne tulee harvan kynästä helpolla, vaan vaatii treenaamista. Harjoittelussa kannattaa panostaa ainakin kappalejakoon, informaatiorakenteeseen ja sidosteisuuteen. Hyvä ja ilmainen tekstin kuntosali löytyy Oulun yliopiston Kirjoittajan ABC-kortti -sivuilta. Sinne vaan nostelemaan painavia sanoja!

Jos kirjallinen viestintä yrityksessäsi on veltostunut kesän jälkeen ja kaipaa järeämpää treenausta, personal trainerimme ovat palveluksessanne ja räätälöivät teille henkilökohtaisen harjoitusohjelman.

***

Kolmiosainen Kirjallisen Viestinnän Kauhukammio (osa 1: Sanahirviöt, osa 2: Laiskat adjektiivit) sulkee nyt ovensa ja pahoittelee aiheuttamiaan painajaisunia. Kieliasioista nillitän mielelläni jatkossakin ja olen kiitollinen hyvistä aiheideoista. Mikä ärsyttää, mihin kaipasit vinkkejä, mitä olet aina miettinyt? Kommentoi alle, viserrä tai lähetä postia!

Kirjallisen Viestinnän Kauhukammion muut osat:


Kuva: Sander van der Wel (Creative Commons)

Tilaa Kaiku Helsingin uutiskirje:

TILAA