Haluatko, että viestisi kuullaan? – Tee siitä tarina.

08.06.2016

Sanna Puutonen

…ja lässyn-lää, tylsää. Kerro jotain uutta!

Markkinoinnin, viestinnän, journalismin ynnä erinäisten brändien tarinallistamisesta on jauhettu viime vuodet siihen tahtiin, että tiedostavat sisällöntuottajat ovat jo ajat sitten pyyhkineet koko sanan myyntislideistaan – tai vähintäänkin korvanneet sen jollain pöhinääherättävämmällä. Parasta ennen -ajattelutavan mukaan tarinallistamisen kulta-aika on jo takana päin, eikä sillä enää vakuuteta ketään, vaikuteta mihinkään saati myydä mitään.

Markkinointislangahtava tarinallistaminen välittää mielikuvaa, jonka mukaan tarinat syntyvät ainoastaan ihmisten tietoisen toiminnan tuloksena: ”Tämä meidän tiimi nyt joko tekee teille niitä tarinoita tai sitten ei tee.”

Todellisuudessa kertomukset ovat erottamaton – ja usein tiedostamaton – osa koko sitä tapaa, jolla lähestymme maailmaa ja välitämme siitä muodostamiamme käsityksiä eteenpäin.

Kas näin:

Kun lässytät kahvihuoneessa pääseväsi pian ”hyvin ansaitulle lomalle”, noudatat ihmesaduista tuttua ideologiaa, jonka mukaan hyvät asiat ovat aina seurausta kovasta työstä ja oikeamielisistä teoista.

Fiilistellessäsi Patrik Lainetta, Cheekiä tai Mannerheimiä peukutat itse asiassa myyttiä klassisesta sankarista, joka laittaa yliluonnollisten voimiensa avulla a) kiekkoa ylämummoon, b) ”mestat pala-maan” c) Suomen kuntoon.

Ja kun väität eron muuttaneen sinua, matkustamisen opettaneen sinulle uuden tavan tarkastella maailmaa tai ruokailutottumustesi mullistuneen Jutta-dieetin myötä, jaksotat elämääsi Aristoteleen Runousopista tuttuihin käännekohtiin.

Koko länsimainen historiankirjoitus perustuu niin ikään Aristoteleelta lainattuun rakennekaavaan: sodilla, tyylikausilla, valtakunnilla ja poliittisilla ideologioilla on alku, keskikohta ja loppu. Ei ole myöskään sattumaa, että Skywalkerin suvun vaiheet, Keskimaan sodat tai suunnilleen mikä tahansa Disney-leffa jaksavat vuodesta toiseen kiinnostaa ja kiehtoa ihmisiä – Odysseuksesta tuttu ”sankarin matka” johdattelee maksavan yleisön kerta toisensa jälkeen Finnkinon lippuluukulle.

Tarinat eivät ole mikään ohimenevä trendi – ne eivät ole menossa minnekään.

Sen sijaan kykymme tunnistaa erilaisia kertomusrakenteita on vaarassa heikentyä, jos tarinoiden merkitys vähätellään maton alle.

Mitä huonommin havaitsemme narratiivit, joiden avulla meihin yritetään vaikuttaa, sitä helpommin seuraamme niitä, jotka tarinoiden voimaa osaavat käyttää. Ja aina joku osaa. Tämän hetken kenties taitavin satuilija lienee republikaanien ehdokkaaksi Yhdysvaltain presidenttikisassa nouseva Donald Trump, jonka suosio perustuu perinteiseen myyttiin pahan valtaa vastaan taistelevasta messiassankarista. Se, että valtaosa Trumpin löpinöistä on todistetusti silkkaa valhetta, ei tunnu kiinnostavan hänen seuraajiaan – niin hyvältä lupaus Amerikan suuruuden palauttamisesta kuulostaa.

Tarinat ovat vanhin ja perustavanlaatuisin tapamme selittää ja ymmärtää maailmaa, jossa elämme. Tästä syystä unohdamme helposti, ettei niiden sisältämillä lupauksilla, juonikuluilla ja loppuratkaisuilla välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa – jokainen tarina on aina viime kädessä kuva kertojastaan.

Meistä jokaisen olisikin aika ajoin syytä pitää palaveri itsemme kanssa ja miettiä, millaisia kertomusrakenteita haluamme olla välittämässä eteenpäin – kahvihuoneessa ja sen ulkopuolella.

Kirjoittaja Sanna Puutonen on Kaiun harjoittelija. Sanna on myös yleisen kirjallisuustieteen opiskelija, arkkitehtuurin kandidaatti, pesäpallon nelinkertainen suomenmestari sekä [onneksi] entinen Silja Symphonyn buffet-emäntä.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  ”Kiinnostavat sisällöt tarvitsevat tuekseen kohderyhmän tuntemista.”

Kiinnostavuusmuotoilu – ”Ole kiinnostava. Miten?  Tarjoa yleisöllesi aitoa hyötyä.”

2016 kuumat perunat – Osa 10: PR:n uusi tuleminen – tarinankerronnan kautta – ”Sisältötulvassa tarinankerronnan taidosta on tullut uusi kuninkuuslaji. Se, miten kiinnostavan ja koskettavan tarinan yritys tai organisaatio osaa kertoa itsestään, ratkaisee yleisön suhtautumisen ja lopulta ostopäätöksen.”

Kuva: umjanedoan (Creative Commons)

Tilaa Kaiku Helsingin uutiskirje:

TILAA