3 surkeinta vinkkiä esiintymisjännitykseen

11.02.2016

Pauliina Perttuli

Se mikä toimii yhdelle esiintymisjännityksen hallinnassa, ei toimi toiselle. Kuitenkin esiintymistaitojen valmentajana törmään jatkuvasti muutamaan vinkkiin, joiden en usko toimivan juuri kenellekään. Tässä kolme surkeaa vinkkiä esiintymisjännityksen kanssa kamppaileville.

1. ”Kuvittele yleisösi alasti.”

Ainakin minusta alaston ihmismassa auditoriossa tuntuu paitsi oudolta myös uhkaavalta. Vinkin taustalta voi kuitenkin jäljittää hyvää tarkoittavan ajatuksen; jos esiintyjä suhtautuu vääristyneesti yleisöönsä eli pitää yleisöä syyttä suotta pelottavana, porukan kuvitteleminen ilkosilleen saattaa ravistella tätä epärealistista käsitystä. Mutta kuka oikeasti pystyy tällaiseen mielikuvaleikkiin?

Onnistuminen siinä, että saa kuviteltua eteensä nakuilevan yleisön, vaatii syvää osaamista mielikuvaharjoittelussa. Jos esiintyjällä on näin vahvaa osaamista ja hyvä mielenhallinta, sen voima kannattaisi suunnata toisaalle, tehokkaampiin keinoihin! Monet ovat saaneet apuja esiintymisjännityksen hallintaan myönteisellä mielikuvaharjoittelulla, jossa esiintyjä siirtää miellyttävien tilanteiden tunnetiloja esiintymistilanteeseen tai rentoutuu ennen esitystä kuvittelemalla onnistuneen esiintymiskokemuksen.

2. ”Etsi yleisöstä yhdet ystävälliset kasvot ja puhu niille.”

Oletko joskus ollut nämä yhdet ystävälliset kasvot? Minä olen useasti ja viimeistään parinkymmenen minuutin jälkeen esiintyjän intensiivinen katsekontakti minuun – ja vain minuun – on alkanut puuduttaa. Mutta unohdetaan katseen kohde ja mietitään, onko tästä vinkistä apua itse jännittäjälle? Ehkä hetkellisesti hyvän draivin tavoittamisessa, mutta pitkäaikaista apua ei kannata toivoa. Kun keskittyy vain yhteen ihmiseen, jää muu yleisö helposti pelottavaksi tuntemattomaksi massaksi. Ja tietoisuus tästä massasta ahdistaa, vaikka sitä ei katsoisikaan.

Katseen avulla voi tutustua yleisöön ja kutsua heidät mukaan ottamaan vastuuta esiintymistilanteen onnistumisesta. Katsekontakti on kuin kädenojennus. Osoitus siitä, että esiintyjä haluaa tehdä tuttavuutta yleisönsä kanssa. Ja tämä ele lämmittää kuulijoita. Yleisö ottaa tutustumiskutsun vastaan ja on esiintyjän puolella.

3. ”Pääse eroon jännityksestä hankkimalla runsaasti esiintymiskokemuksia.”

Tämä usein kuultu vinkki pitää pilkkoa kahteen osaan, sillä vinkkiin sisältyy myös hyvä puolensa. Aloitetaan lopusta. Hankkimalla runsaasti kokemusta erilaisista esiintymistilanteista oppii itsestään esiintyjänä sekä rakentaa toimivia tapoja erilaisiin tilanteisiin ja erilaisten yleisöjen kohtaamiseen. Tämä on kertakaikkisen hienoa ja suositeltavaa – ja auttaa hallitsemaan jännitystä ja tulkitsemaan sen positiivisena voimavarana.

Vinkin ongelma onkin alussa: ”pääse eroon jännityksestä”. Jännitys on monen hyvän esityksen edellytys ja rutinoituminen taas monen huonon esityksen syy. Jännitys luo tarvittavan intensiteetin ja toisin kuin usein toivotaan, siitä ei ole missään nimessä syytä pyrkiä eroon. Jännitys on parhaimmillaan positiivinen vireystila, joka auttaa esiintyjää keskittymään ja toimimaan mahdollisimman hyvin tärkeässä tilanteessa. Jos et enää jännitä, niin pyri ihmeessä löytämään tarvittava kutina takaisin vatsanpohjaan.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Johtaja, älä kärvenny kriisissä! 10 vinkkiä vastuulliseen viestintäkulttuuriin – ”Vahva viestintäkulttuuri auttaa organisaatiota selviämään kovassakin paikassa.”

Vuoden 2016 kuumat perunat: Mindfulness-viestintää – ”Instagramin, Snapchatin ja Periscopen kaltaisten viestintäkanavien yleistyminen merkitsee sitä, että viestinnän tahti on yhä nopeampaa ja että viestit pysyvät relevantteina vain tietyn lyhyen hetken ajan.”

Onko pakko palaveerata?”Palavereita pidetään, koska suunnitellaan yhteistyötä, tarvitaan yhteisiä päätöksiä tai halutaan innostaa ihmisiä mukaan uuteen tekemiseen. Palavereita pidetään myös, koska vältellään vastuunottoa, päätöstentekoa tai ihan vaan työntekoa.”

 

Kuva: Ian Burt (Creative Commons)

Tilaa Kaiku Helsingin uutiskirje:

TILAA