Mikä jeesaa, kun kaksi yrityskulttuuria sulautetaan yhteen? Arvot ja läpinäkyvyys nostettiin kulmakiviksi Scandicin integraatioviestinnässä

Scandic kasvoi viime vuodenvaihteessa tehdyn yrityskaupan myötä Suomen suurimmaksi hotelliyritykseksi. Kahden erilaisen yrityskulttuurin yhdistäminen on viestinnällinen haaste. Tehtävä on kuitenkin hyvin selkeä, kun lähtökohtana on yksilön arvo ja viestinnän läpinäkyvyys.

”Tahtotilamme on tehdä integraatiosta niin avoin ja läpinäkyvä kuin mahdollista”, viitoitti tulevan tien Scandic Hotelsin toimitusjohtaja Aki Käyhkö suunnitellessamme Suomen hotellihistorian suurimpaan yrityskauppaan liittyvää viestintää syksyllä 2017.

Oli itsestään selvää, että myös arvot nostetaan viestinnän keskiöön. Scandicilla on vahva arvopohja, jonka tuntevat yrityksen kaikki työntekijät. Arvot ovat Be You, Be Caring, Be a Pro ja Be Bold. Be You -arvon mukaisesti myös Scandicin toimitusjohtaja luotsasi omalla persoonallaan vahvasti yhdentymismatkaa.

Matka yhdeksi – BeOne!

Restelin hotellipuolen 1400 työntekijää oltiin johdettu melko autoritäärisesti. Cumulus-hotelliketjun hotellit edustivat pääosin keskitasoa, ja koettiin asiakaskunnassa tutuiksi ja turvallisiksi. Scandic-hotellit miellettiin kliinisemmiksi, ruotsalaisomisteisiksi business-hotelleiksi. Scandicin Suomen maaorganisaatio oli Scandic-konsernin paras paitsi kannattavuudessa, myös asiakas- ja henkilöstötyytyväisyydessä. Yhtiö oli vuotta aiemmin valittu Suomen parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -tutkimuksessa. Valinta oli aikaansaanut hyvää tekemisen meininkiä ja ylpeyttä 900 työntekijän keskuudessa.

Scandicin johdon tahtotilana oli nyt tehdä integraatiosta mahdollisimman avoin ja läpinäkyvä ja panostaa vahvasti sekä sisäiseen että ulkoiseen viestintään. Haluttiin, että yhtiöissä kaikki tietävät, mitä tapahtuu ja mitä on odotettavissa.

Viestintä nostetaan Scandicin arvoista. Se on rohkeaa ja korostaa ammattimaisuutta, kunkin työntekijän arvoa, yhtenäisyyttä vastuullisuutta ja välittämistä. Lisäksi se on jatkuvaa. Näkemyksenä oli myös ymmärrys siitä, että se, mikä on sisäistä, on ulkoista ja päinvastoin.

Muutos on haaste, joka tiedostettiin. Muutos askarruttaa ja aiheuttaa vastarintaa niin uusien kuin vanhojenkin työntekijöiden keskuudessa. Keskeisenä ideana oli madaltaa tätä kynnystä ja tehdä uusille työntekijöille uusi työnantaja niin helposti lähestyttäväksi kuin mahdollista. Samalla vanhat työtekijät haluttiin tutustuttaa uusiin työkavereihin. Kunkin työntekijän arvoa yksilönä haluttiin Scandicin arvojen mukaisesti korostaa.

Integraatiomatkan sloganiksi ja myönteiseksi yhdentymiskehoitukseksi valittiin Be One. Siitä tehtiin logo, jossa O-kirjaimen korvaa sydän.

Kirjeitä ja kavereita

Heti liiketoimintakaupan varmistuttua joulukuussa 2017 lähetettiin uusille työntekijöille tulevista tapahtumista informoiva lämminhenkinen tervetuliaiskirje Scandicin toimitusjohtajan nimissä. Kirjeen viesti oli halu toimia aidosti ja läpinäkyvästi yhteistyössä yhtenä porukkana.

Vuoden vaihduttua integroituminen konkretisoitui. Scandicin johto vieraili Restelin konttoreilla. Hotelleihin riensivät tehtävään koulutetut BeOne-kaverit. He varmistivat, että uudet tiimiläiset pääsivät jouhevasti mukaan osaksi toimintaa. Ensisijaisesti he toimivat mentoreina hotellien esimiehille. ”Heiltä voi kysyä mitä vain, eikä tyhmiä kysymyksiä ole.”

Tervetuliaisvideossa toimitusjohtaja toivotti uudet työntekijät tervetulleiksi. Heidät kutsuttiin mukaan työtekijöiden aktiiviseen Facebook-ryhmään. Tervetuliaispaketissa he saivat toimitusjohtajan henkilökohtaisen tervehdyskirjeen ja yöpymislahjakorttien lisäksi oli TERVETULOA TIIMIIMME! -opas. Oppaassa avattiin ydinviestit, arvot, missio ja johtoryhmä leikillisen pelin avulla. Scandic-sanastolla he saivat ensiotteen uudesta terminologiasta huumorilla höystettynä.

Uusissa yksiköissä pidettiin ennen brändäysten alkamista Aki on tour -sessioita, joissa työntekijöillä oli mahdollisuus tutustua uuteen isäntäänsä. Samalla kutsuttiin paikallismediaa paikalle.

Eroon ennakkoluuloista viikkoviesteillä

Integraatioviestinnän pääkanavaksi polkaistiin käyntiin uusi julkaisu; BeOne-VIIKKOVIESTI. Julkaisulla haluttiin säännöllisesti viestimällä kertoa, mitä tukikonttorilla ja kentällä tapahtuu sekä vahvistaa yhtenäisyyden tunnetta arvopohjaisesti. Ennakkoluuloja hälvennettiin sekä vanhassa että uudessa leirissä. Tammikuun alusta juhannukseen julkaistiin yhteensä 22 BeOne-VIIKKOVIESTIä.

Liiketoimintajohtajat kirjoittivat BeOne-VIIKKOVIESTIN pääkirjoitukset vuoroviikoin. Brändäystarinat kerrottiin tapahtumapaikkakunnilta. Brändäyspäivästä tehtiin yhteinen juhla, jossa kuohuviinein ja kakuin fiilisteltiin uutta alkavaa taivalta Scandicina.  Julkaisuun sisällytettiin kunkin viikon mediatiedotteet ja -osumat. Ne kertoivat työntekijöille, miten heistä ja yhteisestä yrityksestä on viestitty ulospäin. Hotellinjohtajat nostettiin toimintapaikkakunnilla näkyviksi.

Uudet tiimiläiset tutuiksi

VIIKON TIIMILÄINEN -palstalla pureuduttiin haasteltavan tiimiläisen persoonaan ja arvostuksiin. Arvot käsiteltiin tarkoin. Tiimiläiset nostettiin ”kummastakin leiristä” vuoroviikoin.  Julkaisussa tuotiin vahvasti esille arvojen mukaiset toimintaperiaatteet, jotka koskivat kestävää kehitystä ja esteettömyyttä.

Arvojen mukainen toiminta tarkoitti myös keväällä 2018 läpiviedyssä yhteistoimintaprosessissa läpinäkyvyyttä, kuulluksi tulemista ja lakivelvoitteet ylittävää työllistymisen tukemista.

”Arvomme ohjaavat vahvasti henkilöstömme päivittäistä työntekoa. Kokemuksemme mukaan työntekijöiden on helppo sitoutua yritykseen, jossa on vahva arvopohja. Myös uudet scandiclaiset ovat ottaneet arvomme omikseen. Meille on tärkeää, että jokainen saa olla töissä oma itsensä ja tehdä työtä oman persoonansa kautta”, totesi henkilöstöjohtaja Riikka Mattila.

Scandic valittiin toistamiseen Suomen parhaaksi työpaikaksi helmikuussa 2018 ja Euroopan kolmanneksi parhaaksi työpaikaksi kesäkuussa 2018.

Ulkoinen viestintä nivottiin hotellibrändäyksiin

Ulkoisen viestinnän ydin olivat uudet hotellit. Ydinviesteiksi nostettiin nouseminen Suomen johtavaksi hotelliyritykseksi, toiminnan laajentuminen 31 paikkakunnalle ja ylivertainen asiakaskokemus.

”Scandicin brändi rakentuu asiakaskohtaamisissa. Tärkein voimavaramme ovat työntekijät, jotka kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä, jonka toteutustapaan he pystyvät vaikuttamaan”, Aki Käyhkö summaa.

Tammikuussa julkistettiin Scandic-brändin alle siirtyvien yksiköiden nimet ja tuleva brändäysaikataulu. Brändäyskevään pyörähtäessä käyntiin helmikuun lopussa pidettiin kaksi mediatilaisuutta, ja media pidettiin ajan tasalla koko kevätkauden. Ensimmäinen Cumulus muutettiin Scandic-hotelliksi Helsingin Meilahdessa. Hotellit brändättiin kovaa tahtia, pääosin kolmen hotellin viikkovauhtia. Cumulus-hotelleista viimeisenä vuorossa oli kesäkuun alussa kylpylähotelli Eden Nokialla.

Scandic sai fuusion myötä useita perinteikkäitä hotelleja, joilla on tärkeä merkitys varsinkin paikallisille asukkaille. Klassikkonimet päätettiin säilyttää. Joillakin jopa palautettiin käytöstä poistuneet nimet takaisin. Esimerkiksi Rovaniemen Pohjanhovi, Vaasan Waskia ja Kuopion Atlas saivat takaisin historialliset nimensä. Myös Crowne Plaza Helsingin Mannerheimintiellä ottaa vuoden 2019 alussa takaisin vanhan nimensä ja palaa Hesperiaksi.

”Monilla uusista hotelleistamme on paikkakunnillaan pitkät perinteet ja ikoninen asema. Haluamme kunnioittaa näiden hotellien historiaa, mikä näkyy myös nimivalinnoissa”, kertoo Scandicin kaupallinen johtaja Christian Borg.

Integraatiomatka jatkuu yhä. Uusiin hotelleihin viedään Scandicin toimintakonsepteja. Useat entiset Cumulus-hotellit ovat remontin tarpeessa ja investoinnit uusiin kohteisiin vievät vielä muutaman vuoden. Kahden erilaisen toimintakulttuurin sulauttamisessa riittää työsarkaa. Onnistuneiden asiakaskokemusten luominen on jokapäiväinen yhteinen tehtävä niin vanhoissa kuin uusissa hotelleissa. Yhteisen arvopohjan siivittämänä. Läpinäkyvästi.

integraatioviestintä
Aki Käyhkö ensimmäisenä brändätyn Scandic Meilahden 11. kerroksen sviitissä, kuva Leena Piirto

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

http://kaikuhelsinki.fi/blogi/kaiku-helsingista-l-arkkitehtien-strateginen-viestintakumppani/

http://kaikuhelsinki.fi/yleinen/suunterveydesta-kansallinen-ilmio/


Viisi myyttiä mediasta

Meillä on yhteensä noin puoli vuosisataa toimittajakokemusta ja pari vuosikymmentä olemme valmentaneet yritysjohtajia ja asiantuntijoita mediakohtaamisiin. Toistuvasti törmäämme mediaan ja toimittajiin liittyviin myytteihin, joita joudumme murtamaan. Tässä viisi yleisintä.

1. Toimittajat ovat kieroja

Toimittajia pelätään, koska heihin ei luoteta. Moni yritysjohtaja ja asiantuntija epäilee, että toimittajalla on aina ketun häntä kainalossa. Kieroja konsteja kuten salanauhoituksia käytetään, mutta vain, jos haastateltavaa itseään on syytä epäillä vilpistä tai asioiden peittelystä. Toimittajat eivät ole syntymäkieroja, ainoastaan uteliaita, mikä kuuluu toimittajan perusominaisuuksiin.

2. Media vääristelee

Haastattelupyyntöihin suhtaudutaan epäluuloisesti, koska oma viesti ei mene sellaisenaan läpi mediassa. Mediaa syytetään asioiden vääristelystä. Siksi jotkut välttelevät toimittajien kohtaamista. Sosiaalinen media klikkiotsikoineen ei kerro asioista aina oikealla tavalla, mutta sisältöjen tietoinen vääristely kuuluu valemedioille. Puutteistaan huolimatta media on mahdollisuus. Jos ei itse kerro, miten asiat ovat, niin joku muu kertoo – eikä sillä toivotulla tavalla.

3. TV-haastattelussa voi vain epäonnistua

Kamerakammoa kohtaa valmennuksissa edelleen, vaikka nuoremmalle sukupolvelle esiintyminen alkaa olla jo luonnollista. Yleensä kameraa pelätään liikaa. Useimmat ensikertalaisetkin toteavat itsensä nähtyään, että ei se niin huono ollutkaan. Hyvästä esiintymisestä tulee erinomainen, kun pyrkii luontevaan keskusteluun, eikä esitä mitään roolia. Ja kysymyksen voi aina pyytää toimittajalta uudestaan, jos ajatus katkeaa. Siinä ei ole mitään hävettävää.

4. Toimittaja määrää, mitä tehdään

Haastateltavat tulevat liian usein toimittajan eteen kuin lampaat teuraalle. Oletuksena on, että toimittaja takoo kysymykset ja poistuu. Kyse on enemmän yhteispelistä ja vuorovaikutuksesta. Hyvä toimittaja lämmittelee haastateltavan kanssa keskustellen ja hyvä haastateltava kysyy omia kysymyksiään haastattelun ja jutun sisällöstä. Hyvä pohjustus takaa molemminpuolisen onnistumisen – ja toki toimittajalla on muutama jokerikysymys hihassaan.

5. Juttuja ei saa tarkistaa

Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavalla on oikeus nähdä lainaukset, joita hänen suuhunsa on tarkoitus laittaa. Useimmat toimittajat lähettävät koko artikkelin, ilman otsikoita ja kuvatekstejä, pyydettäessä tarkistettavaksi. Välillä kuulee tilanteista, joissa oman nimen ilmestyminen lehteen on tullut yllätyksenä. Aina kannattaa kysyä, onko kyse haastattelusta vai taustatiedoista, ja pyytää teksti tarkistettavaksi. Tarkistuksessa pitää keskittyä vain olennaisten virheiden korjaamiseen. Toimittajalla on oikeus omiin mielipiteisiin.

Ile Könönen aloitti toimittajan uransa 1975 reportterina mm. Länsi-Savossa ja Uudessa Suomessa ja sen jälkeen uutistenlukijana Helsinki Televisiossa ja STT:ssä, ajankohtaisohjelman vetäjänä Kolmostelevisiossa ja uutisankkurina MTV:ssä. Ile on myös kahden Ylen TV-dokumentin ja satojen Talentumin teknologialehtien, Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Kauppalehden ja Tekniikan Maailman juttujen takana. Mieleenpainuvimpia hetkiä Ilen uralla ovat olleet mm. Persianlahden sodan alkaminen 1991 ja kesken lähetyksen tullut uutinen avaruussukkula Challengerin tuhoutumisesta.

Jouko Marttila on toiminut vuodesta 1979 lähtien toimittajana ja kolumnistina eri medioissa kuten Savon Sanomissa, Helsingin Sanomissa, BBC:llä, Ylellä ja Arvopaperissa. Teräväkynäisen talouden ja politiikan asiantuntijamme käsialaa on myös talousblogi www.taloudentulkki.com. Toimittaja-ajoista Jokelle on jäänyt parhaiten mieleen Estonian uppoaminen ja erityisesti Hiihtoliiton doping-jupakka ja STT:n Kari Väisäsen haastattelu, jossa hän esitteli ampullin suorassa Urheiluruudun lähetyksessä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/04/29/doping-ryvetti-seka-sttn-etta-hiihtopomot.

viisi myyttiä mediasta

 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

http://kaikuhelsinki.fi/blogi/nain-olet-toimittajalle-avuksi/

http://kaikuhelsinki.fi/blogi/kiinnostavuusmuotoile-viestinta/