Näin teimme suunterveydestä kansallisen ilmiön yhdessä Oral Hammaslääkärien kanssa

Oral Hammaslääkärit ja Kaiku palkittiin Finnish Comms Awardsissa 14.6.2018 yhteistyöstään, jossa suomalaisten suussa muhiva vaarallinen kansantauti nostettiin ihmisten tietoisuuteen aktiivisella, pitkäjänteisellä media- ja someviestinnällä.

Kuinka suunterveydestä tehtiin kansallinen ilmiö? Katso video!

https://youtu.be/1w8ZNLiSmf0

Suomalaiset oppivat 70-luvulla harjaamaan hampaat aamuin illoin sekä käymään hammaslääkärissä aina, kun kolottaa. Valitettavasti se ei riitä, vaan suu on kokonaisuus, joka on saumattomasti yhteydessä kaikkeen muuhun terveyteen.

Suunterveys kannattaa ottaa vakavasti, sillä esimerkiksi ientulehdus aiheuttaa muita terveysongelmia: hedelmättömyyttä, potenssiongelmia, reumaa, diabetesta, muistisairauksia, sydän- ja verisuonitauteja, aivoinfarktin riskiä, lapsen alhaista syntymäpainoa.

Media, kansa ja asiantuntijat puhumaan samaa kieltä

Ammattilaiset ovat perinteisesti valistaneet ientulehduksesta näin:

”Potilaalla on… krooninen graavi parodontiitti, jota komplisoi kakkostyypin epätasapainoinen diabetes. Aggressiivisia leesioita löytyy erityisesti molaarialueilta. Hoitosuunnitelmana on tässä vaiheessa anti-infektiivinen hoito…”

Oral ja Kaiku ymmärsivät median olevan avain asennemuutokseen. Kun toimittajat kertovat lukijoilleen, mikä merkitys suunterveydellä on ihmisen kokonaishyvinvointiin, ihmisten ymmärrys kasvaa, heidän toimintansa muuttuu, ja koko kansanterveys kehittyy.

Toiseksi viestinnän ydinkohderyhmäksi Oral ja viestintätoimisto nostivat suunterveyden ammattilaiset. Heidän suuntaansa Oral korosti ymmärrettävän ja kansankielisen viestinnän tärkeyttä ja valjasti heidät asennemuutoksen kärkijoukoksi.

Kansan tietoisuuteen monipuolisen keinovalikoiman avulla

  • Mediakontaktit ja pitkäjänteinen mediaviestintä
  • Lehdistötilaisuudet
  • Asiantuntija-artikkelit
  • Radiojutut
  • Kevyet suunterveyteen liittyvät vinkkijutut
  • Aktiivinen someviestintä

Suunterveys vakivieraaksi otsikoihin

Sinnikäs viestintä on tuottanut tuloksia. Tuoreen tutkimuksen mukaan nyt 93 prosenttia suomalaisista uskoo, että suunterveydellä on vaikutusta kokonaishyvinvointiin. Sanan suunterveys esiintyminen mediassa on kasvanut liki 30 prosenttia.

Kansanterveys kiittää, lääkärit kiittävät ja Oralin liiketoiminta kiittää.

Kuinka Kaiku voi auttaa sinua saavuttamaan strategiset viestinnälliset tavoitteesi? Ole meihin yhteydessä, niin mietitään, kuinka saat sanomasi kiinnostamaan juuri oikeita kohderyhmiä: sales@kaikuhelsinki.fi / 09 8866 6600.

 


Viisi virkistävää näkemystä viestinnästä: uudet kaikulaiset haastoivat toisensa – ja toimitusjohtajamme Peten

Tänä keväänä olemme saaneet Kaikuun varsinaisen tehojoukon uusia työkavereita. Tuoreet kaikulaiset (kuvassa vasemmalta oikealle) viestinnän harjoittelija Henri Leppänen,  toimistoassistentti Päivi Palva-Väänänen, markkinointikoordinaattori Marjo Paija ja viestinnän harjoittelija Julia Wihuri ovat jo tehneet meihin ja myös moneen asiakkaaseen suuren vaikutuksen innostuksellaan ja ideoillaan.

Ei ollut siis yllätys, että kaikki he heittäytyivät täysillä mukaan virtuaaliseen pallonheittoleikkiimme, jonka säännöt kuuluvat näin:

Hei uusi kaikulainen! Keksi viestintään liittyvä, itseäsi kiehtova haaste ja heitä se eteenpäin toiselle uudelle kaikulaiselle. Saat itse myös haasteen vastattavaksi. Kun olette vastanneet haasteisiinne, keksikää yhdessä mahdollisimman kiperä haaste toimitusjohtajallemme Petelle.

 

Päivi kysyy Julialta:
Miten somea voi hyödyntää näkyvyyden kasvattamiseksi?

Julia Wihuri, viestinnän harjoittelija

Video on tutkitusti vaikuttavin tapa tavoittaa ja osallistaa yleisö someviestinnällä.

Videoita jaetaan sosiaalisessa mediassa hurjat määrät joka päivä, joten vain kiinnostavat videot saavat katsojan pysähtymään sisällön äärelle. Somessa katsojan kynnys siirtyä toisaalle on matala ja keskittymiskyky lyhyt. Ulkoista laatua ei tietenkään pidä unohtaa, mutta somessa full-HD-kuvaa tärkeämpää on timanttinen sisältö.

Mikä tahansa somessa jaettu video ei johda näkyvyyden kasvuun. Niin kuin muussakin viestinnässä, videoissa on tärkeää pitää mielessä kohderyhmä, jonka huomiota tavoitellaan. Mieti, mistä teet videon, miksi ja kenelle. Mitä sanottavaa ja näytettävää sinulla on, ja mitä katsoja saa videostasi? Video toimii, kun sillä on kärki samaan tapaan kuin uutisella tai tiedotteella.

 

Julia kysyy Henriltä:
Mitä hyötyä viestijälle on markkinoinnin ymmärtämisestä ja osaamisesta?

Henri Leppänen, viestinnän harjoittelija

Markkinoinnin ja viestinnän välinen yhteys on joillekin olematon, joillekin suurpiirteinen ja joillekin kuin punainen vaate. Jos jokin edellisistä puhuttelee sinua erityisellä tavalla, ajattele asiaa tällä tavalla: Markkinointi ja viestintä ovat kuin erilaisia LEGO-palikoita. Voit rakentaa niillä hienoja rakennelmia ja kekseliäitä maailmoja, jos ymmärrät, miten niitä käytetään. Jos aliarvioit palikoidesi voiman ja annat niiden lojua levällään ympärilläsi, jossain vaiheessa astut epähuomiossa niiden päälle ja kiroilet äänekkäästi.

Markkinointipalikat ja viestintäpalikat voivat olla keskenään hieman eri sarjaa, mutta se ei haittaa. Jos otat viestijänä käyttöösi myös markkinointipalikat, saat käyttöösi enemmän ja monipuolisemmin osia, joita ei löydy omasta viestintäsarjastasi. Viestijälle hyödyllisiä markkinointipalikoita ovat esimerkiksi markkinoinnin kohdentaminen, räätälöity sisältö, hyvän sisällön uusiokäyttö, kohderyhmien tavoittaminen ja markkinoinnin analytiikka.

Näitä osia kannattaa lisätä omaan rakennelmaan, jos haluaa tuntea yleisönsä ja vahvistaa viestintäänsä. Koska työyhteisön jäsenet pelaavat samassa tiimissä, on hyvä rohkaista markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisia kokeilemaan toisen sarjan palikoita. Yhdistelemällä niitä kunnolla voi rakentaa linnan, joka saa muut haukkomaan henkeään!

 

Henri kysyy Marjolta:
Miten markkinoinnin automaatio voi mielestäsi helpottaa viestinnän suunnittelua?

Marjo Paija, markkinointi- ja viestintäkoordinaattori

Meistä jokainen on erilainen tarpeinemme ja kiinnostuksen kohteinemme, ja automaatiolla viesti voidaan suunnitella kohtaamaan viestin vastaanottaja mahdollisimman ilahduttavalla tavalla. Automaation avulla organisaatio voi miettiä, miten se voi tarjota ihmisille ratkaisuja heidän ongelmiinsa, saada heidät hymyilemään, syventämään tietämystään tai kysymään apua heille sopivimpaan aikaan.

Käytännössä automaation hyödyntäminen viestinnässä vaatii paljon taustatyötä, mm. merkityksellisten sisältöjen luomista ja sidosryhmien ymmärrystä. Työn tuloksena on soljuva, kaikkia hyödyntävä kokonaisuus, jossa ihminen saa hyödyllistä ja ajankohtaista tukea yhä tarkemmin kohdistettuna esimerkiksi toimialakohtaisissa asioissa. Samalla yritys oppii tuntemaan paremmin asiakkaansa ja potentiaaliset asiakkaansa ja halutessaan jättämään kylmäsoitot sinne, minne ne kuuluvatkin – historiaan.

 

Marjo kysyy Päiviltä:
Millainen työilmapiiri ruokkii luovuutta ja miten sen voi saavuttaa?

Päivi Palva-Väänänen, toimistoassistentti

Kun ilmapiiri on avoin, se rohkaisee kokeilemaan uutta. Sallivassa ja leppoisassa ilmapiirissä uskalletaan kohdata haasteita ja olla luovia. Olennaista on myös kollegoiden tuki ja sisäiset arvot, sillä ne luovat luottamusta ja tuovat vapautta toteuttaa ja kehittää omia visioita yhdessä ja erikseen. Luottamus ja turvallisuus ovatkin luovuuden peruspilareita, kuten myös yhteenkuuluvuuden tunne: yhdessä olemme ”ME-heimo”.

Pidetään huolta työyhteisöstä luomalla työkulttuuri, jossa on vapaus olla oma itsensä ja kuulua joukkoon. Avoin kommunikaatio on tärkeää, samoin erilaisuuden arvostaminen ja yhdessä tekeminen. Nauru pidentää ikää sanotaan, mutta se myös edesauttaa luovuuden ilmapiirin synnyssä ja ylläpidossa.

 

Uudet kaikulaiset kysyvät Peteltä:
Miten tulevaisuudessa varmistetaan, että organisaation viestintä on vaikuttavaa ja kiinnostavaa?

Pete Saarnivaara, toimitusjohtaja

Olennaisinta on tuijottaa oman navan sijaan niiden napaa, joihin halutaan vaikuttaa.

Se, mikä minulle tai organisaatiolleni juuri nyt on tärkeää, ei välttämättä kiinnosta lainkaan niitä, joille haluan viestiä. Tämän me kaikki ymmärrämme jokapäiväisessä arkivuorovaikutuksessa. Organisaation kontekstissa juutumme kuitenkin usein puhumaan kummallista epäkieltä ja kertomaan asioista, jotka ovat kohderyhmille yhdentekeviä. Sama henkilö, joka kertoo asiaa tuntemattomalle sukulaiselleen suhteellisen kiinnostavasti, mitä tekee työkseen, saattaa organisaation blogipostauksessa kertoa toimittavansa asiakkailleen liiketoimintaa edistäviä räätälöityjä ratkaisuja.

Vaikuttavuutta ja kiinnostavuutta ei ole ilman aitoa kiinnostusta keskustelukumppaniin. Mikä häntä kiinnostaa, mikä harmittaa ja minkä hän kokee hyödylliseksi? Organisaation viestinnän pääpainon on oltava niissä asioissa, jotka ovat sidosryhmien kannalta hyödyllisiä ja kiinnostavia. Usein kiinnostavaa ja vaikuttavaa on se, että organisaatiolla on asenne. Siis arvot ja äänensävy, jotka näkyvät ja kuuluvat ja jotka asiakkaat ja tärkeimmät sidosryhmät kokevat omikseen. Takkia ei kuitenkaan pidä kääntää sen mukaan, mistä kulloinkin tuulee. Organisaation arvopohjan ja asenteen tulee jo lähtökohtaisesti olla sellainen, että se puhuttelee vaikkapa asiakkaita. Jos se ei ole, organisaatio on vaarassa menettää olemassaolon oikeutuksensa.

Jokapäiväisissä, kasvokkain tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa pystymme nopeasti ilmeistä, eleistä ja äänensävyistä päättelemään, mistä keskustelukumppani on kiinnostunut. Välitetyssä viestinnässä tämä ei ole yhtä yksinkertaista. Kohderyhmiltä voi toki kysyä, mikä heille olisi hyödyllistä, mutta vastaus jää usein vajavaiseksi. Henry Fordin väitetään sanoneen, että jos hän olisi kysynyt, mitä asiakkaat haluavat, he olisivat vastanneet haluavansa nopeampia hevosia.

Siksi asiakasymmärryksen lisäämiseen – myös viestinnän ja markkinoinnin pohjaksi – käytetään nykyään esimerkiksi palvelumuotoilun menetelmiä, joiden avulla päästään kiinni siihen, mikä kohderyhmillemme on aidosti hyödyllistä. Palvelumuotoilun (tai vastaavien menetelmien) avulla muodostetaan hypoteesi siitä, mikä on kiinnostavaa. Hypoteesi testataan analytiikan avulla – mihin sisältöihin mitkäkin kohderyhmät oikeasti sitoutuvat. Samoin datan avulla optimoidaan sisältöjä edelleen.

Menetelmät ja teknologiat muuttuvat vauhdilla. Yksi asia kuitenkin säilyy niin kauan kuin organisaatio haluaa puhua ihmisille: viestintä voi olla kiinnostavaa ja vaikuttavaa vain, jos se perustuu empatiaan. Eli aitoon haluun olla hyödyksi ja avuksi niille, joiden kanssa viestitään.

 

Kaiku Helsinki on valmentava viestintätoimisto, joka työllistää 30 haasteita rakastavaa viestinnän ammattilaista. Haluamme nostaa asiakkaamme viestitulvassa pinnalle ja tehdä heistä kiinnostavia juuri niille, jotka he haluavat tavoittaa. Kaiun porukka on hieno yhdistelmä kokeneita viestinnän konkareita ja uusia tulokkaita. Arjen aherruksen vastapainoksi tässä työyhteisössä nauretaan paljon, katsellaan yhdessä luontodokkareita, väitellään TV-sarjoista, puidaan politiikkaa, käydään korismatseissa ja rauhoitutaan joogassa.


Rohkeat tyhmät – ja muita vastaloitsuja tiedon kiroukselle

Heinäkuu 1997. Olin kesäharjoittelijana hissiyhtiössä ja sain kummalliselta tuntuneen tehtävän: minua pyydettiin tutkimaan hissin huoltoon liittyvää diginäyttöä. Testaa, osaatko käyttää. En ymmärtänyt sisällöstä juuri mitään, mutta toimintojen selaaminen oli helppoa – kiitos selkeiden ohjeiden. Käyttöohjeet todettiin toimiviksi, koska täysi ummikkokin pystyi soveltamaan niitä.

Tämä kokemus on jäänyt mieleeni hyvänä esimerkkinä tilanteesta, jossa uuden työntekijän tietämättömyyttä osattiin hyödyntää ansiokkaasti. Kun itse on naimisissa jonkun projektin kanssa, ei enää kykene arvioimaan viestinnän selkeyttä luotettavasti. Liikaa ymmärtävä on tiedon kiroama. Siksi tietämättömästä työkaverista on apua, kunhan häntä rohkaistaan rehellisesti kertomaan, mikä tuntuu vaikealta.

Tiedon kirous – selkeän viestinnän verivihollinen

Haluan nostaa muistoni esiin juuri nyt, kun yrityksiin on saapumassa suuri joukko tuoreita silmäpareja – kesätyöntekijöitä. Siinäpä viestinnälle tarjottimella mahdollisuus testata omien tuotosten selkeyttä! Kesätyöntekijä ei tietenkään (välttämättä) edusta viestinnän kohderyhmää, mutta auttaa ainakin huomaamaan mahdollisia mutkikkaita kohtia.

Tiedon kirous, curse of knowledge, on kognitiivinen vääristymä, joka tarkoittaa karkeasti seuraavaa: Se, joka tietää jo paljon, on kyvytön arvioimaan, miten muut, vähemmän tietävät, ymmärtävät saman asian.

Konsulttijargonkalvot, joista yleisö ymmärtää 10 prosenttia (jos on vielä hereillä). Tiedon kirous. Johdon strategialöpinä, joka menee henkilöstöllä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tiedon kirous. Asiantuntijateksti, jota ei jaksa lukea, koska kirjoittajan mielestä tämä ainakin on pakko kertoa! Ja tämä! Ja tämä! Tiedon kirous.

Kaikki me olemme asiantuntijoina tiedon kirouksen sokaisemia – se on inhimillistä. Viestintä ei kuitenkaan voi olla vaikuttavaa, jos se ei ole selkeää ja palvele kohderyhmänsä tarpeita. Siksi meidän on aktiivisesti haastettava itsemme ja työyhteisömme kumoamaan asiakkaiden ja muiden kohderyhmiemme elämää kurjistuttava kirous. Tässä muutama vinkki!

Vastaloitsuja tiedon kiroukselle

  1. Ota palvelumuotoilu avuksi viestinnän suunnitteluun. Palvelumuotoilusta kohistaan nyt paljon, mutta syystäkin, sillä itsekkyyden aika yritysviestinnässä on auttamatta ohi. Palvelumuotoilu tarjoaa työvälineitä siihen, kuinka voit osallistaa asiakkaat ja muut kohderyhmät viestinnän suunnitteluun. Millainen viestintä palvelee asiakkaidemme tarpeita? Miksi arvella, kun voi selvittää! Palvelumuotoilu on erinomainen ymmärryksen kirkastaja myös sisäisessä viestinnässä, sisäisten asiakkaiden kanssa, kuten STUK:n esimerkki osoittaa.
  2. Rohkaise työkavereita olemaan tyhmiä tarvittaessa. Vaatii uskallusta sanoa ”nyt en ymmärrä” ja muistuttaa tiedon kirouksesta ja kohderyhmän tietotasosta, kun huoneellinen johtajia suoltaa jargonia suupielet vaahdossa. Innosta rakentamaan ilmapiiriä, jossa on lupa rohkeasti kyseenalaistaa viestintää, jos selkeys ja asiakasnäkökulma tuntuvat unohtuvan.
  3. Valmenna, älä nillitä.
    Kun osoitat viestinnän epäkohtia, ole rakentava. Selkeä viestintä ei ole taitona itsestäänselvyys, joten viestinnän edustajien kannattaa mieltää itsensä valmentajiksi, ei nillittäjiksi. ”Miten kertoisit tämän omin sanoin?” mieluummin kuin ”Onpas toi kamalaa kapulakieltä!”
  4. Hyödynnä uusien tulokkaiden ulkopuolinen näkemys.
    Muistatko, miltä tuntui mennä uuteen työpaikkaan, kun ei ymmärtänyt vielä termeistä tai tavoista mitään? Sen sijaan, että uusi ihminen tuskailee tietämättömyyttään, eikö olisi hienoa, että hän saisi kokea ylpeyttä tuodessaan arvokasta ulkopuolista näkemystä? Win-win.
  5. Pidä katala tiedon kirous mielessä – ja kertaa siihen tepsivä vastaloitsu. Aina, kun olet ryhtymässä laatimaan viestiä, käy läpi yksinkertainen kysymyslitania: Kenelle viestin? Millä tavoitteella? Missä kanavassa ja yhteydessä? Mikä kohderyhmälleni on hyödyllisintä? Tällä pääset jo hyvään alkuun!

Salla Syrman on Kaiku Helsingin partneri, jonka sydän sykkii selkeälle viestinnälle. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus viestintätaitojen valmentamisesta, ja hän nauttii siitä, kun valmennettavat saavat käytännönläheisiä oivalluksia arkensa avuksi. Asiakastöiden ohella Salla toimii Kaiun markkinointipäällikkönä, ja tuorein täydennys omaan osaamispalettiin on maaliskuussa valmistunut markkinointiviestinnän strategisen johtamisen tutkinto. LinkedIN / Twitter 


someohje

Hyvä someohje kannustaa henkilöstöä askel askeleelta – Case Senaatti-kiinteistöt

Onnistunut someohje rakennetaan jokaisen organisaation yksilöllisiin tarpeisiin ja ennen kaikkea sen työntekijöiden tarpeisiin. Netistä kopioitu ohje on parempi kuin ei mitään, mutta siihen voi olla haastavaa sitoutua ja vaarana on, että se jää vain yhdeksi dokumentiksi muiden joukkoon intranetin syövereihin.

Someohjeita on yhtä monta erilaista kuin on organisaatioitakin.

Osuvammin voisi sanoa, että someohjeita on käytännössä aivan liian harvassa organisaatiossa ja aivan liian harvoin niitä on rakennettu aidosti työntekijöitä ajatellen.

Hyvä organisaatio tarjoaa tukea ja kannustusta viestintään kaikille – someohje tukenaan

Senaatti-kiinteistöt käynnisti muutama vuosi sitten työntekijälähettiläsohjelman, jossa senaattilaisia kannustettiin käyttämään sosiaalista mediaa osana omaa asiantuntijatyötään sekä viemään organisaation viestejä eteenpäin sosiaalisessa mediassa.

Ensimmäisen aallon työntekijälähettiläsohjelmassa oli mukana noin 30 hengen ryhmä. Viime vuonna tuumattiin, että someohjetta voisi päivittää entistä kannustavammaksi ja selkeämmäksi. Uusi someohje toteutettiin yhdessä Kaiku Helsingin kanssa.

Samalla järjestettiin koko henkilöstölle tarkoitettuja koulutuksia muun muassa Twitterin ja LinkedInin hyödyntämiseen omassa asiantuntijatyössä. Henkilöstön toiveita ja odotuksia kuuntelemalla osattiin uuteen someohjeeseen poimia juuri senaattilaisille oleellisia seikkoja.

Senaattilaisen seitsemän steppiä somessa

Senaatilla oli jo aiemmin olemassa koko henkilöstölle tarkoitettu someohje, josta löytyi samoja periaatteita kuin uudistetusta versiosta. Uusi ohje on konkreettisempi ja visuaalisempi kuin edeltäjänsä ja siihen on tuotu selkeät etenemisportaat.

Portaat sopivat hyvin Senaatin toimialaan kiinteistöjen ja työympäristöjen asiantuntijana. Senaatin puolesta projektissa avainasemassa olivat tiedottaja Suvi Vanto, viestintäpäällikkö Outi Tarkka ja henkilöstöasiantuntija Armi Wallen.

Mikä on uudistetun Senaattilainen somessa -ohjeen tärkein tehtävä ja tarkoitus Suvi, Armi ja Outi?

- Uudet someohjeet on tehty ihan koko henkilöstölle. Ohjeella pyritään madaltamaan kynnystä toimia somessa, antamaan hyviä vinkkejä siellä toimimiseen sekä tukemaan someportailla etenemistä.

- Olemme halunneet ohjeen avulla kertoa, minkälaisia hyötyjä somesta voi olla asiantuntijalle ja miten jokainen voi edetä itselleen sopivalla tahdilla. Haluamme rohkaista ja kannustaa ihmisiä siihen, että jokainen voi toimia somessa omalla tavallaan!

 

Tässä pari esimerkkiä, mitä Senaattilainen somessa -someohje pitää sisällään:

 

Aiheesta lisää: Somessa ilmeesi ja eleesi eivät aina välity vastaanottajan ruudulle kuten toivoisit. Tone of voice -asiantuntijamme Salla Syrman kokosi blogissa vinkkejä henkilökohtaisen sävyn kohentamiseen kirjallisessa viestinnässäsi. 


Mitkä viestintätaidot ovat tärkeimpiä vuonna 2025?

Saammeko esitellä uuden pahvisen työntekijämme, Viestijä 2025:n! Hän pääsi ensi kertaa työn touhuun DigiArena-messuilla Helsingissä 17.5.

Hahmon idea on auttaa viestinnän ammattilaisia rakentamaan oma vuoden 2025 viestijäkuvansa hahmottamalla nykyiset vahvuudet ja tulevaisuuden viestintätaidot, joissa toivoo kehittyvänsä. Taitojen kartoitus auttaa asettamaan ja priorisoimaan tavoitteita. Vastaavaa menetelmää on Kaiussa hyödynnetty aikaisemminkin.

Nyt kaikulaiset kertovat, mitkä viestintätaidot ovat tulevaisuudessa tärkeitä ja miksi niiden harjoittelu kannattaa aloittaa jo nyt:

viestintätaidot

”Tulevaisuuden markkinointiviestinnän ammattilainen on rohkea (eikä nyt puhuta pelkästään keskustelutaidoista). Hän on rohkea omaksumaan uusia viestintäkanavia ja työvälineitä, sekä rohkea pohtimaan itse sitä, miten viestintäalaa viedään eteenpäin ja kehitetään entistä monimuotoisemmaksi. Hän luopuu rohkeasti kaavamaisuudesta ja epäluuloista maailmaa kohtaan. Hän luottaa rohkeasti siihen, että asiantuntijuutta kasvatetaan kokeilemalla ja että asiantuntijuutta syntyy muutenkin kuin luentopenkillä tai 40+ vuoden kokemuksella.”

- Jonna Aaja, markkinointiviestijä

”Tulevaisuuden viestijän toimintakenttä muuttuu yhä nopeammin ja samalla monimutkaistuu. Tulevaisuuden viestijä hahmottaa kokonaisuudet eikä jää vanhoihin poteroihin makaamaan. Keskiöön nousee lisäksi kohderyhmien ymmärrys, hyvä asiakaskokemus vaikuttaa myös viestin vaikuttavuuteen entistä enemmän.”

- Markku Vänskä, asiakasjohtaja

Empatia mielletään usein pehmeäksi asiaksi, mutta itse väitän, että se on yksi kovimpia juttuja, mitä viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisen kannattaa hallita. Ilman empatiaa teemme asioita omista tarpeistamme ja mieltymyksistämme lähtien: Empatia on kykyä asettua toisen asemaan ja sen avulla saadaan syvällistä ymmärrystä siitä, miten voimme kohderyhmiämme parhaiten auttaa viestinnällämme.”

- Elina Piskonen, palvelumuotoilujohtaja

”Monikanavainen tarinankerronta on tärkeä viestinnän keino nyt ja tulevaisuudessa. Kerronnallisuudella saat yleisön koukkuun ja viettämään aikaa sisältösi parissa. Kuivakka asiakin on kiinnostava, jos sillä on tarina - parhaimmillaan inhimillinen ja tunteisiin vetoava. Yhtä lailla kiinnostavakin asia voi näyttäytyä puisevana, jos se on huonosti kerrottu ja siltä puuttuu tarina. Lisätty todellisuus voidaan valjastaa kerronnan avuksi, mutta se ei korvaa ihmisen roolia luontaisena tarinankertojana ja suunnittelijana.”

- Julia Wihuri, viestintäharjoittelija

Automaatioteknologia jakaa mielipiteitä ja tunteita. Toiset näkevät automaation työpaikkoja ryöstelevänä mörkönä, toiset arkea helpottavina innovaatioina, jotka auttavat keskittymään olennaiseen. Viestinnässä ja markkinoinnissa automaatio auttaa saattamaan upeat sisällöt mahtaville vastaanottajille parhaaseen aikaan, ja kun automaation pohjatyöt ja jatkuva ajatuksella tehty ylläpito ovat kunnossa, säästyy resursseja tärkeimmille asioille, kuten laadukkaille sisällöille ja aidoille ihmiskohtaamisille.”

- Marjo Paija, viestintä- ja markkinointikoordinaattori

”Jos joskus viestintä oli virallisesti muutaman harvan ja valitun vastuu organisaatiossa, nyt viestinnästä on tullut – ja tulee koko ajan enemmän –  kaikkien yhteinen asia. Kuka tahansa saattaa vastata asiakkaalle somessa tai esiintyä yrityksen käyntikorttina tapahtumapuhujana. On tärkeää, että kaikilla on työroolinsa kannalta riittävät valmiudet viestiä selkeästi, kiinnostavasti ja yhteisen linjan mukaisesti. Jotta organisaatio onnistuu tässä, ammattiviestijöistä on tultava valmentajia. Kyse ei ole enää siitä, miten itse viestit ja kuinka taidokkaita tekstejä tuotat – vaan siitä, kuinka voit auttaa muuta organisaatiota kulmahuoneesta asiakaspalveluun viestimään vaikuttavasti. Siksi minusta viestijöiden kannattaa satsata valmennus- ja fasilitointitaitojen parantamiseen.”

- Salla Syrman, viestintäkonsultti ja valmentaja

”Yrityksen luonteeseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Kuten tavallisessa sosiaalisessa kanssakäymisessäkin, kiinnostava ja arvostettava brändi on läsnä ja ottaa muut huomioon. Siksi uskon, että tulevaisuudessa luovuuden merkitys brändinhallinnassa kasvaa entisestään – vaikka tekoäly pakottaakin maailman muuttumaan, luovuus ja inhimillisyys ovat ihmisten valttikortteja. Miten sitten rakennat brändistäsi kestävän ja kiinnostavan? Se onnistuu viestinnällä! Käytä aikaa viestinnän strategiseen suunnitteluun (kirjalliseen JA visuaaliseen puoleen) ja ole helposti lähestyttävä, niin olet vahvoilla vuonna 2025.”

- Henri Leppänen, viestintäharjoittelija

”Laitteet ja tekniikka muuttuvat, mutta ihmisaivot ovat säilyneet käytännössä samanlaisina jo tuhansien vuosien ajan. Uskon, että jatkossakin vaikuttavaa viestintää syntyy luovan kielenkäytön ja taitavan tarinankerronnan kohtauspisteessä. Muutosta enemmän ratkaisee se, miten uuteen suhtautuu. Siksi koitan ainakin itse pysyä uteliaana ja tökkiä itseäni eteenpäin. Pieni epämukavuuden tunne on merkki siitä, että olet jonkin tärkeän äärellä!”

- Sanna Puutonen, viestintäkonsultti


Mitä pitäisi ajatella brändistä, jota ei kiinnosta myynti, mutta jonka mainoksia on samaan aikaan kaikkialla?

John Schoolcraftilla on hassu sukunimi, suorastaan häiritsevällä tavalla painovoimaa uhmaava kuontalo ja piristävän anarkistisia slideja. Niissä esiintyy maitoa kakkivia lehmiä ja etikettejä, joissa herjataan

This tastes like sh*t!

Schoolcraft aloitti ruotsalaisen Oatlyn luovana johtajana vuonna 2012 ja laittoi kerta heitolla brändin markkinoinnin uusiksi. Sittemmin yhtiö on yli kaksinkertaistanut liikevaihtonsa ja kolminkertaistanut tuotantokapasiteettinsa.

Schoolcraftin mukaan Oatlylla ei ole markkinointiosastoa, eikä yritystä kiinnosta tuotteidensa myynti tai osakkaanomistajien miellyttäminen. Hän väittää, että brändin ainoa tavoite on parempi maailma, jossa on vähemmän kasvihuonekaasuja (ja niitä peräsuolestaan vapauttavia maidontuottajia).

Minä väitän, että Schoolcraft puhuu pötyä.

Seurasin Schoolcraftin keynote-puhetta 8. toukokuuta Helsingissä järjestetyssä Ping Festival -tapahtumassa. Pohjoismaiden suurin vaikuttajamarkkinoinnin festari jakoi ohjelmansa tänä vuonna viiteen ”streamiin”, joista yksi, ”Trust”, käsitteli luottamuksen merkitystä markkinoinnissa.

Streamiin kiinnitettyjen puhujien viestin voisi tiivistää näin: kuluttajat eivät luota perinteiseen markkinointiin, mutta kuuntelevat mielellään suosituksia kavereiltaan ja seuraamiltaan somevaikuttajilta. Nopein tie kuluttajan lompakkoon vie siis tälle läheisen yhteisön tai heimon kautta.

Heimoista paasaa puheessaan myös Schoolcraft: brändi haluaa rakentaa kaurapohjaisten tuotteiden ympärille suorastaan kultin – tunteen siitä, että kuluttamalla mjölön sijaan kauraa lunastaa samalla paikkansa muiden oikeamielisten joukossa.

Ei voi kiistää, etteikö Oatly olisi onnistunut tavoitteessaan.

Sen pakkausdesign on nokkelaa, itseironista ja sopivan häiriköivää. Sen tuotteet ovat hyviä, ja sen fanilaumat todella muodostavat – jos eivät kulttia – niin ainakin heimon, jonka kansalaistottelemattomuus on lyhyen olemassaolonsa aikana aiheuttanut kosolti otsahikeä perinteisille maitotaloille. Schoolcraftin esityksessä vilahtaa esimerkki suuren ruotsalaisen maitotalon Facebook-kampanjasta, jossa kuluttajilta kysyttiin, mitä heidän suosikkiaamupalaansa kuuluu. Fiksu osaa päätellä, mitä Oatlyn fanit vastasivat.

Olen myös vakuuttunut, että Oatly tahtoo olla hyvien puolella ja todella tehdä osansa puhtaamman maapallon puolesta. Väitteitä siitä, että kauratalo ei olisi kiinnostunut myyntiluvuistaan tai osakkeenomistajistaan, en kuitenkaan märehtimättä niele.

Oatly on yritys, jonka liiketoimintaa on kuluttajatuotteiden valmistaminen ja myyminen. Oli sen tavoitteena sitten maailman pelastaminen tai perinteisempi (ja osakeyhtiölaissa säädetty) voiton tuottaminen omistajille, voi se saavuttaa päämääränsä vain yhdellä keinolla: myymällä mahdollisimman paljon omia tuotteitaan. Ja jotta tuotteet menevät kaupaksi, Oatlyn on pakko markkinoida ja mainostaa niitä.

Silti brändi haluaa kovalla vimmalla vakuuttaa heimonsa siitä, että lasikaupassa ei ole norsua.

Vai mitä pitäisi ajatella jos brändi, jonka mainokset väittävät kiivaasti olevansa jotain muuta kuin mainontaa, samanaikaisesti vuoraa niillä käytännössä kaikki Helsingin ulkomainospaikat? Mikä lopulta on totta?

Oatlylla on toimiva tuoteperhe, todellinen missio ja loistavaan tarinaan pohjautuva brändi- ja markkinointistrategia. Brändin voima ei siitä vähene, jos Schoolcraft kutsuisi sen kantavia voimia rohkeasti omilla nimillään – ainakin silloin, kun puhuu niistä markkinoinnin ammattilaisille.

PS. Historiasta löytyy muuten esimerkkejä yrityksistä, jotka eivät ole koskaan tarvinneet markkinointia, joiden tavoitteena on ollut vahvan yhteisön luominen ja jotka ovat ehdottomasti juuri tämän yhteisön, eivät suinkaan osakkeenomistajien puolella. Viime aikoina erään tällaisen yrityksen toimitusjohtaja on kiertänyt tiuhaan maailman oikeusistuimissa todistelemassa yhteisönsä jäsenille, että yrityksen tarjoamiin palveluihin voi ja kannattaa yhä luottaa.

 

Jos viestintä olisi kymmenottelu, kirjoittaja Sanna Puutonen hallitsisi suvereenisti sen kaikkia lajeja. Kielestä ja sen käytöstä loputtoman kiinnostunut konsultti tunnetaan toimistolla rautaisena projektijohtajana, täyden palvelun sisällöntuottajana ja ehtymättömänä yhden naisen ideahautomona. Jotain viestintäkonsultin rautaisesta kirjoitustaidosta kertoo se, että Sanna kruunattiin toukokuussa J. H. Erkon lyhytproosakilpailun voittajaksi.