Pyyhi pois digihiki – inhimillisyys yhä tärkeämpi vahvuus viestinnässä

Ensimmäistä kertaa toukokuussa järjestetty DigiArena kokosi yhteen markkinointiviestijöitä Messukeskukseen, jossa Kaiku toivotti messuvieraat tervetulleiksi trooppisella rantabaarillaan.

Vaikka messuosasto oli teemaltaan rentouttava, siellä ei lorvittu toimettomana – vieraat saivat pikavalmennuksia viestinnän palvelumuotoiluun ja pohtivat omaa viestijäkuvaansa nyt ja vuonna 2025. Uskaliaimmat kokeilivat myös päräyttäviä inkivääri-lime-shotteja!

Ohjelmanumeroiden aikana vieraat pääsivät kuuntelemaan digimarkkinointia käsitteleviä puheenvuoroja. Tässä blogissa esittelemme lyhyesti muutamia kuuntelemistamme esityksistä sinulle, hyvä lukija, jotta saat apua oman digitaalisen viestintäsi suunnitteluun.

Sean Pillot de Chenecey: Rehellisyys ja läpinäkyvyys ovat viestintäsi ja brändisi keinot erottautua muista

Viestinnällä on valtava vaikutus brändiin, ja totuus on sen peruspilari. Valeuutisten ja epäluottamuksen todellisuudessa totuus tuntuu kuitenkin olevan katoava luonnonvara. Luottamuksen puute brändien ja kuluttajien välillä aiheuttaa armottomia ongelmia yrityksille. Epäilyttävä ja kaukainen ihminenkin on luotaantyöntävä, miksei sama pätisi brändiin?

Brändin luonne kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän, ja ihmiset arvostavat inhimillisiä hyveitä. Yleisimpiä brändiin sovellettavia hyveitä ovat aitous, läpinäkyvyys, empatia, luotettavuus ja yksityisyyden kunnioittaminen.

Sallamaari Muhonen: Somekohussa osapuolina ovat ihmiset, ja ihmisillä on tunteet

Tunteiden ymmärtäminen viestinnässä on tärkeää – onhan kaiken kirjoittelun ja kommunikaation takana ihminen. Aina kun kirjoitat nettiin jotain, joku saattaa loukkaantua. Joskus se on aiheellista, joskus oman pahan olon purkamista.

Nykypäivänä kuka tahansa voi joutua äkillisen somekohun silmään. Onkin elintärkeää yrittää varustautua somekohuihin mahdollisimman hyvin etukäteen.

Vaikka ajatus saattaa jännittää, voit välttää varustautumisen avulla kohun ja saavuttaa jopa mainehyötyjä. Jos somekriisi pääsee iskemään sinua arkaan paikkaan, pelkkä ”Oho, sori, meijän moka” ei riitä. Lastenleffojenkin yksinkertaisimpia oppeja on, että sinun on osoitettava tehneesi aito korjausliike.

Minna Valtari: Vuorovaikutuksellinen markkinointi tarvitsee muutakin kuin euroja

Some lisää vauhtia viestinnän murrokseen, minkä takia menestyksekäs markkinointi edellyttää yhä enemmän vuoropuhelua kohderyhmien kanssa. Yleisön kanssa kommunikointi vie sijaa yksipuoliselta markkinoinnilta, koska vuorovaikutuksessa korostuu huomioonottaminen ja erityisyyden tunne.

Onnistunut dialogi vaatii uudenlaisten prosessien omaksumista ja monikanavaista läsnäoloa, etenkin sosiaalisessa mediassa. Käytännössä markkinointiin olisi syytä investoida muutakin kuin rahaa: koko organisaation aikaa. Jos olet isompi pamppu organisaatiossasi, voit kannustaa henkilöstöäsi someaktiivisuuteen näyttämällä itse esimerkkiä somevaikuttajana.

Kaiku Helsingin rantabaarin ilosanoma

Kaiku Helsingin mieltä lämmittää, että suuressa osassa puheenvuoroja vuorovaikutus ja inhimillisyys viestinnässä esiintyivät tärkeinä osina digitaalisaation keskelläkin, sillä itsekin liputamme näiden teemojen puolesta. Teknologia ei ole ainoa tie onneen, ja jokaisen kannattaisi pohtia mihin kannattaa keskittyä digipanostusten rinnalla.

Rantabaarissamme ohjeistimme osallistujia pyyhkimään pois liikaa digihikeä ja nostamaan viestintä- ja vuorovaikutustaitojen merkityksen keskiöön. Tarjoilimme myös virkistysdrinkkejä ja minisparrauksia teemoilla Palvelumuotoilu on the beach ja Communicatini 2025.

 

Henri Leppänen on tutkijatyyppinen kaveri, jonka intohimona on viestinnän ja brändin välinen suhde. Kiinnostus kirjalliseen ja visuaaliseen ilmaisuun on johdattanut hänet markkinointiviestinnän, digitaalisen viestinnän ja brändijohtamisen pariin. Hän uskoo, että luovan ihmisen työ ei lopu koskaan – siksi siitä pitää tehdä itselleen mieluisaa. Työkokemusta on kertynyt brändi-ilmeiden suunnittelusta, startup-maailman markkinointiviestinnästä ja graafisesta suunnittelusta. Vapaa-ajallaan hän harrastaa taiteiden ja kulttuurin lisäksi pyöräilyä ja kuntoilua, koska haluaa jonain päivänä olla yhtä vahva kuin Nokia 3310.


Kaikuja-podcast: Kärnästyttääkö?

Tästä jutusta alkavat uudet Kaikuja-podcastimme. Pureudumme podcasteissa kiinnostaviin viestinnän ja vaikuttajaviestinnän ilmiöihin. Haluamme tarjota monipuolisen kirjon haastateltavia, aiheita ja näkökulmia. Mielellämme otamme myös toiveita vastaan! Laita ehdotuksesi meille vaikkapa sähköpostitse osoitteeseen markkinointi@kaikuhelsinki.fi 

(Kaikista malttamattomimmille hätähousuille tiedoksi: Kaiun ensimmäisen podcastin löydät tekstin loppuvaiheilta.)

Kärnästyttääkö, kansanedustaja Mikko Kärnä?

Aina luotettavan Urbaanin sanakirjan mukaan kärnästyminen tarkoittaa ”voimakasta ja tarpeetonta närkästymistä pienestä ja vähäpätöisestä asiasta.”

Harva ensimmäisen kauden kansanedustaja on saanut nimensä sanakirjaan. Keskustan ja Lapin edustaja Mikko Kärnä on.

Tosin eivät ne närkästymisen aiheet aina vähäpätöisiä ole. Kärnä on ollut puolustamassa aktiivisesti Katalonian itsenäisyyttä, liberaalimpaa alkoholilainsäädäntöä ja avioliiton tasa-arvoa vaalipiirissä, joka on vanhoillislestadiolaisuuden tärkeitä tukialueita. Muut lempiaiheet pyörivät luonnon ja metsästyksen ympärillä, mutta jos pusikossa rasahtaa, Kärnä kyllä ampuu muutakin.

”Jos ei kukaan suutu, mikään ei muutu”, Kärnä on julistanut sosiaalisessa mediassa. Moni on ainakin suuttunut. Muutokset tulevat ehkä perässä.

Uuden ajan poliitikko on viestintäaktiivi

Kärnä on uuden ajan politiikko vanhoillisesta vaalipiiristä. Tiedotteita lähtee siihen tahtiin, että lehtien toimituksissa puhutaan yleisesti päivän Kärnästä. Nimitys ei ole liioittelua, Kärnä kertoo itsekin lähettävänsä keskimäärin viisi tiedotetta viikossa. Viestinnän volyymi vastaa noin kahta eduskuntapuoluetta.

Politiikka on viestintää, ja näkyvyyttä haetaan erityisesti vaalien alla printtimedian lisäksi sosiaalisessa mediassa, missä Kärnä on vahvoilla. Edustaja Kärnän Twitter-näkyvyys vastaa hyvinkin muutaman maakuntalehden näkyvyyttä kaikissa kanavissa yhteensä.

Perinteisesti poliitikot ovat mielellään tehneet ulostuloja aiheista, jotka yhdistävät suurta määrää ihmisiä. Kärnä toimii toisin: hän puhuu asioista, jotka erottavat ihmisiä. Kannattajien ja vastustajien määrä kasvaa samassa tahdissa. Takapenkkiläinen voi toimia näin. Silloin voi sotia, kun ei tarvitse sopia.

Kekkosen jalanjäljissä

Kärnän edeltäjä uuden median haltuunotossa oli Urho Kekkonen. Mannerheim tuskin puhui suomea, ja Paasikiven tekohampaat putoilivat kesken radiopuheiden, mutta Kekkonen oli sähköisen median mestari, joka esiintyi sulavasti niin radiossa kuin TV:ssäkin. Niin hyvin, että moni voisi ottaa hänestä mallia edelleenkin.

Ristiriitojen kautta viestivä Kärnä voi olla uuden aikakauden ensimmäinen poliitikko. Sosiaalisessa mediassa etsitään polttoainetta päivän skandaaleihin, ja media hakee kärjekkäitä vastakkainasetteluita klikkiotsikoiksi. Kysyntä on olemassa, Kärnä hoitaa tarjonnan.

Paavo Väyrynen tiputtaa kesällä Kärnän reserviin, mutta uudet vaalit ovat alle vuoden päästä. Medianäkyvyydeltään ylivertaiselle Kärnälle valituksi tuleminen on ilmoitusasia.

Mutta tyytyykö Kärnä tähän? Hah. Luvassa on viestintää aivan uudella volyymilla, kun kokouksia on vähemmän ja aikaa enemmän. Kansalaiset, teitä on varoitettu. Kärnä tulee takaisin.

Kuuntele podcast:

Spotify-käyttäjänä voit vaihtoehtoisesti kuunnella podcastin myös Spotifyn kautta:

Avaa Spotifyssa


Ständin kanssa messuille vai sidosryhmätilaisuutta järjestämään - 4 vinkkiä, joiden avulla saat tapahtumista enemmän irti

Suomen turut ja torit kuhisevat pian jos jonkinmoisia tapahtumia messuista festivaaleihin ja yleisöjuoksuista urheilukisoihin. Tapahtumiin osallistuminen on tärkeä osa organisaatioiden viestintää ja markkinointia, mutta mihin tapahtumiin organisaation kannattaa osallistua ja miksi?

Ainakin seuraavia asioita on hyvä pohtia, ennen kuin riennät messuesitteinesi kohti ihmispaljoutta.

TAVOITE, TAVOITE ja vielä kerran TAVOITE

Vielä muutama vuosi sitten iso osa organisaatioista kirjasi itsensä jokaiseen mahdolliseen somekanavaan, koska ”kaikki muutkin ovat siellä”. Pian moni alkoi kuitenkin pohtia tarkemmin, kannattaako ihan jokaisessa kanavassa olla näytillä. Sama koskee myös tapahtumia. Organisaation ei kannata osallistua yhteenkään tapahtumaan miettimättä ensin, miksi se on sinne ylipäätään menossa. Jos tavoitteena on saada päättäjät kiinnostumaan asiasta X, ständi lapsille suunnatuilla messuilla tuskin vie tavoitetta eteenpäin.

Tapahtumaa varten organisaation kannattaa asettaa itselleen selkeä, mitattava tavoite. Se on hyvä sitoa myös organisaation laajempaan tavoitteeseen, olipa kyseessä sitten brändin lanseeraus, tietoisuuden kasvattaminen tai kuluttajien tavoittaminen. Mieti siis, tukeeko juuri tähän tapahtumaan osallistuminen organisaatiosi tavoitteita.

Ovatko tapahtuman kohderyhmä ja luonne brändillesi sopivia?

Organisaation kannattaa luonnollisesti etsiä tapahtumapaljoudesta sellaiset tilaisuudet, joissa sen kohderyhmätkin ovat. Mieti samalla myös, sopiiko tapahtuma brändisi tavoittelemiin mielikuviin, vai voiko tapahtumaan osallistuminen jopa olla haitaksi brändillesi.

Muista myös irrotella – saatat löytää uusia asiakkaita! Valitse Tangomarkkinoiden sijaan hevifestari tai suuntaa kirjamessujen sijaan esimerkiksi juoksutapahtumaan – kunhan osallistuminen tukee tavoitetta ja tavoittaa halutut kohderyhmät. Parhaiten jäävät mieleen ne organisaatiot ja brändit, jotka selkeästi erottuvat muista ja osallistavat tapahtumakävijää jollain tapaa. Esimerkiksi yksi SuomiAreenan mieleenpainuvimmista toteutuksista oli tempaus, jossa ympäri kaupunkia levittäytyneet puhelinkopit tarjosivat kielikylpyjä ruotsiksi.

Ständi pystyyn vai yhteistyökumppaniksi - Miten tapahtumaan kannattaa osallistua?

Tapahtumiin voi osallistua lukuisilla eri tavoilla. Aina ei ole järkevää kärrätä perinteistä roll-upia paikalle ja laittaa messulipareita ja karkkeja jakoon. Muitakin vaihtoehtoja on: järjestäkää tapahtuman kylkeen oma sidosryhmätilaisuus, pyrkikää tapahtuman yhteistyökumppaniksi tai käykää vain verkostoitumassa ja aistimassa pienellä porukalla tapahtuman tunnelmia. Budjetti määrittelee, mitä kaikkea organisaatiosi voi tehdä tapahtumassa. Tärkeintä on saada vastinetta rahoille.

Ilman viestintää kukaan ei tiedä, että olet mukana

Kerro jo hyvissä ajoin kohderyhmillesi, että olet tapahtumassa mukana. Parhaimman näkyvyyden saat, kun viestit osallistumisestasi ennen tapahtumaa, sen aikana ja tapahtuman jälkeen.

Mieti jo tarkkaan ennen tapahtumaa, miten saat hankittua tapahtumasta uusia kontakteja, ja miten ne tarttuvat haaviisi myös tapahtuman jälkeen. Muista jälkimarkkinointi, kiitä osallistujia ja pyydä heiltä palautetta.

Mukavaa tapahtumakesää!

 

Kirjoittaja Taina Rinta-Kauhajärven osaamisalaa ovat markkinointiviestintä, tapahtumajärjestäminen, mediasuhteet, viestinnän suunnittelu ja some. Taina on tottunut paiskimaan hommia laajojen ja monimutkaistenkin kokonaisuuksien kanssa. Tainan sielu lepää, kun tekstien pilkut, pisteet ja välimerkit ovat kohdillaan ja asiat on selkeästi organisoitu. Vapaa-ajallaan Taina on fiilistelijä ja elämyksien etsijä. Niitä hän metsästää jääkiekkokatsomosta, lenkkipolulta tai hyvältä festarikeikalta. LinkedIn / Twitter


Sähköinen asiakaspalvelu – heikoin lenkki vai vahvin mainetekijä?

Asiakaspalvelu vaikuttaa yrityksen tai organisaation maineeseen niin hyvässä kuin pahassakin, joten sen roolia ei kannata väheksyä. Monet asiakaspalvelutilanteet ovat suoraan markkinointia, jolloin kannattaa hyödyntää asiakaspalvelun mahdollisuudet ja tunnistaa mahdolliset kriisit palvelutilanteissa.

Kaiku Helsingin viestintävalmentaja Laura Vuorio-Kuokka vinkkaa, miten yritys tai organisaatio voi parantaa mainettaan loistamalla sähköisessä asiakaspalvelussa (teksti jatkuu videon jälkeen).

https://www.youtube.com/watch?v=_eJjZalqe-Q

Toimintaympäristö tutuksi

Perinteisen puhelinpalvelun ja kasvotusten tapahtuvan viestinnän lisäksi asiakkaat odottavat saavansa palvelua sähköpostitse, chatissä ja sosiaalisen median kanavissa. Kahdenkeskeisen tilanteen sijaan asiakaspalvelutilanne voi olla satojen tai tuhansien ihmisten silmien alla, mikä edellyttää uudenlaista rohkeutta asiakaspalvelijalta.

Onnistuneen asiakaskokemuksen salaisuus on se, että varmistetaan asiakaspalvelutyötä tekevien ihmisten osaaminen. Asiakaspalvelijan on tärkeää olla perillä siitä, missä kanavissa ja minkälaisissa toimintakulttuureissa työtä tehdään.

"Pitkälle päästään jo sillä, että asenne on kunnossa ja toimintaympäristö on tuttu", painottaa Vuorio-Kuokka.

Kielelliset valinnat avainasemassa

Sähköisessä asiakaspalvelussa merkittävässä roolissa on tone-of-voice eli äänensävy. Sävyllä tarkoitetaan niitä kielellisiä valintoja, joita tehdään yrityksen tai organisaation asiakasviestinnässä.

"Miltä kuulostamme, kun näymme ja kuulumme ulospäin?", Vuorio-Kuokka kehottaa kysymään.

Kielelliset valinnat riippuvat aina siitä, mitä halutaan viestiä ja minkälainen mielikuva viestinnällä halutaan luoda. Ei riitä, että päätetään asiakasviestinnän sävyksi esimerkiksi rentous. Sävyn lisäksi kannattaa miettiä, miten haluttu äänensävy toteutuu käytännössä eli minkälaisia kielellisiä valintoja tehdään, jotta viestintä on halutunlaista.  Äänensävy ei siirry käytäntöön ilman oivalluttavaa harjoittelua ja ylläpitotreenejä, joihin Kaiku asiakasviestinnän valmennuksissaan panostaa.

Onnistuneen asiakaskokemuksen MINE-malli

Kaiun valmentajat Petteri Puustinen ja Laura Vuorio-Kuokka ovat kehittäneet MINE-mallin onnistuneen asiakaskokemuksen rakennuspalikoiksi. MINE koostuu neljästä tekijästä:

  1. M niin kuin matala kynnys. Pitää tuntea, missä omat asiakkaat haluavat ottaa yhteyttä. Asiakkaita on kuunneltava ja heille on luotava mahdollisimman matala kynnys yhteydenottoon. Valituista viestintäkanavista ei kannata pitää kiinni, jos ne eivät ole asiakkaalle tarpeeksi matalan kynnyksen kanavia.
  2. I niin kuin inhimillisyys. Inhimillinen viestintä ja on yksi suurimmista asiakaspalvelun trendeistä tänä vuonna. Asiakaspalvelun lähtökohtana on, että asiakas kohdataan yksilöllisesti ja empaattisesti.
  3. N niin kuin nopea reagointi. Asiakas odottaa nopeaa reagointia sähköisessä asiakaspalvelussa. On määriteltävä, mitä nopeus tarkoittaa yritykselle tai organisaatiolle, ja kuinka nopeita valituissa kanavissa halutaan olla. Eri kanavien luonne on ymmärrettävä, sillä somessa, chatissä tai vaikkapa sähköpostissa on erilaiset odotukset nopeudelle.
  4. E niin kuin ekstra ja elämyksellisyys. Asiakaspalvelu voidaan nostaa vielä yhtä tasoa ylemmäs, jos siihen onnistutaan lisäämään jotakin sellaista, jolla asiakaspalvelutilanne erottuu positiivisesti ja jää asiakkaan mieleen. Edellytyksenä on, että asiakaspalvelijalla on olemassa työkalut ekstra-elämyksen tarjoamiseen omassa työssään.

 

Julia Wihuri on utelias viestijä ja kielinörtti, jonka sydän sykkii luovalle ja monikanavaiselle sisällöntuotannolle tekstinä, kuvina ja videolla. Julia opiskelee viestintää Vaasan yliopiston digitaalisen median maisteriohjelmassa ja hänen sivuaineensa on elokuva- ja televisiotutkimus. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa matkailuviestinnän parissa, festivaalitiedotuksessa ja kesätyöviestinnän kentällä. Töiden ohella Julia rakastaa musiikkia, tanssia ja teatteria, viimeistelee graduaan ja haaveilee tulevista matkoista ja seikkailuista. LinkedIN / Twitter


Kirje tulevalle työkaverillemme

Tervehdys tuleva työkaverimme!

 

Toivottavasti kevääsi on sujunut mukavasti. Saatoit jo huomatakin, että huhuilimme sinua kumppanimme Rekrytointitallin sivuilla, nimikkeellä asiakkuusjohtaja / seniorikonsultti. Jotta saapuisit luoksemme juoksujalkaa, keräsimme vielä yhdessä muutamia syitä, miksi Kaiussa meidän mielestämme on hyvä työskennellä.

 

Kaikulaisten illallistunnelmia Capranican kylästä, Italiasta, syyskuussa 2017.

”Kaiku on työyhteisö, jossa saa olla oma itsensä. Hyvinä päivinä kanssasi iloitaan ja huonoina saat olkapään, johon nojata. Jos tarvitset tiukkoja ohjenuoria tai esimiestä kyttäämään selkäsi taakse, tämä ei ole sinun paikkasi. Kaiussa jokainen saa paljon vapautta, ja itselle jää vastuu siitä, miten sen käyttää.”

”Kaiussa kehityt ja kehität. Itselläni on yli 10 vuoden kokemus viestinnästä, mutta edelleen löytyy uutta opittavaa, viimeisimpänä inspiraationa palvelumuotoilu!”

”Teemme parhaamme sen eteen, että johtaminen on läpinäkyvää. Siksi talousnäkymistä kerrotaan henkilöstölle säännöllisesti ja myös johtoryhmän kokoukset ovat avoimia kaikille.”

"Meillä mukavuus syntyy ilman hölmöä henkselien paukuttelua!"

”Kaiussa on inhimillinen henki, ja täällä työntekijöistä välitetään ihmisinä. Vaikka teemme tosissamme töitä, ketään ei pidetä tuloksentekorobottina. Lue vaikkapa tämä juttu todisteeksi!”

”Kaiku on hieno yhdistelmä kokeneita viestinnän konkareita ja uusia tulokkaita. Uudet ihmiset tuovat aina mukanaan osaamista, josta koko työyhteisö oppii!”

Pysyisitkö Joken ja Petterin vauhdissa?

”Kaiussa työnteko on joustavaa. Siksi on ollut helppoa yhdistää työ ja perhe-elämä pienten lasten äitinä.”

”Meillä on ihan älyttömän hyvä asiantuntijuus-huumorintaju-tasapaino! Toisena hetkenä olen sparraamassa asiakkaan toimitusjohtajaa, toisena hetkenä leivon työkavereille majavamuffinsseja. Minun unelmatyöni on juuri tällainen, jossa on tilaa kasvaa huippuammattilaiseksi – mutta saada olla vastapainoksi omalla toimistolla vähän hassukin.”

”Myynti meillä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että haluamme kuunnella, auttaa ja pitää asiakkaistamme hyvää huolta. Hyvä myynti on hyvää palvelua. Olemme viime vuosina satsanneet paljon asiakkuusjohtamiseen, myyntiin ja markkinointiin.”

”Minusta on etu, ettemme ole keskittyneet mihinkään tiettyyn toimialaan, eikä Kaiku ole järjestäytynyt niin, että ihmiset tekisivät töitä toimialatiimeissä. Täällä pääsee halutessaan tekemään töitä eri toimialoille autoleasingista suun terveyteen.”

Tule jo!

”Meillä on hyvä maine, ja ollaan saatu erinomaiset tulokset aina vuosittaisessa asiakaskokemuksen NPS-mittauksessa. Vuoden toimisto -kilpailussa olimme kärkijoukkoa!”

Olemme varmoja, että löydät nopeasti oman paikkasi. Ainakin otamme sinut avosylin vastaan! Fyysisesti paikkasi sijaitsee viihtyisällä toimistollamme Bottan tunnelmallisessa rakennuksessa, josta löydät aina lounasseuraa johonkin lähiseudun runsaista ravintoloista. Kun kaipaat keskittymisrauhaa, voit vetäytyä hiljaisiin työtiloihimme – tai vaikkapa pitää etätyöpäivän.

Ehkäpä saamme sinusta myös seuraa joogaan, korismatsiin, dokumentti-iltaan – tai johonkin ihan uuteen rentoutusrientoon, johon sinä meidät tutustutat!

 

Sinua innokkaasti odottaen

Kaikulaiset

Jos Kaiku kuulostaa sinun uudelta työpaikaltasi, lue lisää Rekrytointitallin sivuilta ja laita sen jälkeen hakemus tulemaan.  Lisätietoa tehtävästä saat toimitusjohtajaltamme Pete Saarnivaaralta ke 9.5. klo 14.30-15.30, pe 11.5. klo 11-12 tai pe 18.5. klo 13-15 numerossa 050 568 8635.


Ihminen

Teknologia tarvitsee inhimillisyyttä - tästä syystä viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin pitää nyt satsata

Teknologia muuttaa organisaatioita ja johtamista kuin Mooren laki, jonka mukaan tietokoneiden laskentateho kaksinkertaistuu joka toinen vuosi. Yksilötasolla käytöksemme muuttuu nopeasti, mutta organisaatiot liikkuvat hitaasti. Teknologisen murroksen keskellä inhimillinen vuorovaikutus korostuu.

Facebook on pelottava esimerkki uuden viestintäteknologian voimasta. Sillä vaikutetaan ihmisten mieliin, voidaan valita presidenttejä, ohjata kansanäänestyksiä tai synnyttää jopa kansanmurhia. Organisaatiotasolla teknologiaa ei ole osattu kesyttää Facebookin kaltaiseen aivopesuun, mutta sosiaalisen median kanavia käytetään sisäisessä viestinnässä laajasti.

Kymmenen muutostrendiä

Yritysrakenteet, liiketoiminnan suunnittelu, työtehtävien sisällöt ja johtamisen käytännöt periytyvät teollisen vallankumouksen ajoilta. Teknologia murtaa vanhoja rakenteita. Konsulttiyhtiö Deloitten mukaan yritysten pitää vastata kymmeneen muutostrendiin, jos ne aikovat menestyä. Viestinnällä ja vuorovaikutuksella on avainrooli muutoksessa.

1. Tukevaisuuden organisaation pitää olla ketterä. Hierarkiat täytyy purkaa ja korvata verkostomaisesti yhdessä toimivilla tiimeillä. Tiimityön perusta on luottamus, joka syntyy siitä, että kaikki uskaltavat paljastaa heikkoutensa ja keskustella avoimesti.

2. Yhden ammatin sijasta työntekijöille tarjotaan useita urapolkuja. Työnantajien on tuettava jatkuvaa oppimista. Osaamisen puoliintumisaika laskee jyrkästi, sillä vanhat opit on päivitettävä joka viides vuosi. Asiantuntijoilta ja esimiehiltä vaaditaan entistä parempia koulutus-, valmennus- ja viestintätaitoja.

3. Osaaville ihmisille on löydyttävä heitä kiinnostavia tehtäviä. Kilpailu parhaista tekijöistä korostuu, ja työltä kaivataan merkityksellisyyttä pelkän palkan tai tittelin sijasta. Johtajien on osattava kuunnella ja arvostaa ihmisiä ympärillään.

4. Työntekijäkokemus nousee asiakaskokemuksen veroiseksi mittariksi. Työntekijöiden hyvinvointi ja yrityskulttuuri määrittävät hyvää ja huonoa työntekijäkokemusta. Johtamisella ja viestinnällä luodaan vahva perusta, joka vaikuttaa yrityksen maineeseen työnantajana.

5. Jatkuvalla vuorovaikutuksella ja palautteenannolla organisaatioiden johto kykenee parantamaan yhteisiä tuloksia ja mittaamaan tuottavuutta sekä seuraamaan yrityskulttuurin kehittymistä.

6. Johtaminen muuttuu joustavaksi ja sopeutuvaksi. ”Näin on aina tehty”, ei saa olla vastaus enää mihinkään.

7. Henkilöstöhallinnolta vaaditaan uusia digitaalisia ja helppokäyttöisiä apuvälineitä, joilla kerätään ajantasaista tietoa henkilöstön hyvinvoinnista ja organisaation tarpeista.

8. Työn laatua ja tuloksia analysoidaan paljon, mutta tietojen hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä on lapsenkengissä. Alle kymmenen prosenttia yrityksistä sanoo hyödyntävänsä riittävästi henkilöstön osaamiseen liittyviä tietoja liiketoimintansa kehittämisessä.

9. Oikeudenmukaisuus, osallistaminen ja vastuunkanto toistuvat usein johdon puheissa, mutta siirtyvät harvoin käytäntöön. Sen on muututtava, jos haluaa menestyä. Ylimmän johdon on näytettävä esimerkkiä muutoksen toteuttamisessa.

10. Lisätty todellisuus, tekoäly, automaatio ja robotiikka muuttavat työtä. Osa-aikainen työ valtaa alaa konsulttien ja keikkatyöläisten rinnalla. Työn käsitettä ja sisältö uudistuvat. Yrityksistä 41 prosenttia kertoo ottaneensa käyttöön kognitiivisia tai tekoälyyn liittyviä teknologioita, mutta kone ei koskaan korvaa inhimillistä vuorovaikutusta.

 

Kaiku DigiArenalla 17.5.2018: Pyyhi pois digihiki – ihmistaidot pitävät vielä pintansa!

Inhimilliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeämpiä kuin koskaan, jotta saat teknologian kehityksestä parhaan hyödyn irti. Mihin kannattaa keskittyä digipanostusten rinnalla?

Rennossa rantabaarissamme tarjoamme sinulle ihmissuuhun sopivat virkistysdrinkit, Palvelumuotoilu on the beach ja Communicatini 2025, ja niihin kuuluvat pikasparraukset:

  • Kiinnostaako palvelumuotoilu? Muotoile käyttöösi kiinnostavan markkinointiviestinnän asiakaspolku!
    Palvelumuotoilun keinoin luot myyvää ja sitouttavaa sisältöä. Kaiku Helsingin kiinnostavuusmuotoilijoilta saat viiden minuutin pikapulahduksen markkinointiviestinnän palvelumuotoiluun.
  • Mitä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sinun – ja organisaatiosi avainhenkilöiden – kannattaa nyt ja lähitulevaisuudessa kehittää?
    Tule rakentamaan Viestijä 2025 -tavoitekuvasi valmentajiemme opastuksella. Tätä kehollisen osallistavaa menetelmää tuskin olet aiemmin kokeillut! Sparrauksen tuotoksena saat kuvan muistuttamaan tavoitteista arjessa.

Teknostressittömään keitaaseemme on vapaa pääsy! Lisätietoa DigiArenan maksullisesta ohjelmasta löydät osoitteesta www.digiarenahelsinki.fi.

Lähde: Deloitte Global Human Capital 2017
Kuva:  Eric PatnoudesUnsplash

Kirjoittaja Jouko Marttila on valmentaja, mustan vyön judoka, valtiotieteen tohtori ja Kaiku Helsingin hallituksen puheenjohtaja.Joukon viestintäkokemus on vertaansa vailla: Hän oli BBC:n, Ylen uutisten ja A-studion jälkeen perustamassa Arvopaperi-lehteä sekä myöhemmin käynnistämässä Forbes Suomea. Siinä välissä Jouko toimi pörssi- ja pankkivalvonnan viranomaisena Helsingissä ja Lontoossa sekä vastasi Suomen Pankin viestinnästä. Vuodesta 2009 lähtien Jouko on valmentanut eri organisaatioiden esimiehiä ja asiantuntijoita haastaviin media- ja vuorovaikutustilanteisiin sekä toiminut johdon strategisena neuvonantajana.