Häviääkö työstäsi hallinnan tunne? Näin parannat työpäivääsi

Hoidatko työpäiväsi aikana sen seitsemäätoista asiaa? Niin mekin täällä Kaiussa. Yleensä se on mukavaa, mutta haitalliseksi stressiksi tilanne yltyy, kun hallinnan tunne omasta työstä katoaa tai tilanne kestää pitkään.

Keräsin kaikulaisilta vinkkejä oman työn organisointiin – näin meidän porukkamme pitää työt hallussa. Aihe ei ole ihan helppo, sillä yhden tapa ei välttämättä toimi toiselle. Saipa keskustelu aikaan jopa pienoisia väittelyitäkin – erityisesti siitä, onko digi vai paperi parempi, tähän tapaan:

”Hommat pysyvät kasassa siten että päivien kohdalle kirjoitan kaikki palaveri, menot ja dedikset. To-do-lista kulkee siinä vieressä posti-it-lapulla, jossa jokaisen duunin perään on merkitty, minä päivänä aion ne tehdä.”
- Kaikulainen 1

”Paperikalenterin käyttäjä näyttää muumiolta, joka ei opi digiaikaa.”
- Kaikulainen 2

Ihminen sisäistää tekemällä käsin. Tuhansia vuosia kehittynyt prosessi ei muutu samassa tahdissa kuin tekniikka kehittyy. ”
- Kaikulainen 1

Tässä kolme asiaa, joista emme luovu, vaikka toteutustavasta olisimmekin eri mieltä

1. Kalenteri järjestykseen

Kalenterin käyttäjissä on useampaa koulukuntaa. Mihin sinä kuulut?

  • Tapaamiset organisoiva käyttäjä. Kalenterissa on palaverit, tapaamiset ja ehkä deadlinet. Ei muuta ylimääräistä.
  • Kalenterilla työtään organisoiva käyttäjä. Tällä kalenteroijalla on kalenterissa aika varattu sähköpostien kirjottamiselle ja jokaiselle päivän aikana tehtävälle hommalle. Palikoita voi siirrellä, jos tulee yllättäviä hommia väliin.
  • Multitaskaava superkäyttäjä. Samassa näkymässä on jaettuna useita kalentereita: on omaa kalenteria, työkalenteria ja perhekalenteria. Omille töille ja tapaamisille on värikoodauksia ja muistutuksia.
  • Kalenteri päässään pitävä käyttäjä. Tapaamiset ovat lähinnä omassa muistissa – tämä tosin toimii harvalle. Jos olet usein myöhässä tai unohtelet tapaamisia, tee asialle jotain. Jos et kuitenkaan aiheuta kanssaihmisille harmaita hiuksia tai pahennusta työpaikalla, anna mennä. Kalenterin käyttäminen ei ole lakisääteistä.

2. Muistutukset ja viestiäänet kuriin

Aivotutkijakin sen vinkkaa: keskeytykset lisäävät virheitä ja saavat työn kestämään pidempään.  (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/13/aivotutkija-nama-viisi-asiaa-kaipaavat-kipeimmin-muutosta-suomalaisessa) Sulje siis turhat notifikaatiot puhelimestasi ja varmista, ettei tuleva sähköposti pomppaa ruudulle. Laita puhelin tarvittaessa äänettömälle, jos tarvitse aikaa keskittyä. (Tähän on kyllä pakko todeta, että tämä kaikki kuulostaa helpolta, mutta on oikeasti vaikeaa: asiat eivät etene, jos et ole valmiina vastaamaan.)

3. To-do-listat järjestykseen

Nykyaikainen versio to-do-listoista ovat tietysti IT-puolella käytetyt tiketit. Toinen haluaa ehdottomasti paperiversion. Yhdellä on sovellus, joka toimii puhelimessa ja läppärillä. Oli toteutustapa mikä tahansa, lista pitää kaaosta hallinnassa, eikä mikään unohdu. Tutkimusten mukaan ennen nukahtamista listan tehneet myös nukkuivat paremmin kuin ne, jotka eivät listaa tehneet.

Esimerkiksi tässä Guardianin jutussa annetaan hyviä vinkkejä siihen, minkälainen hyvä todo-listan pitäisi olla.

+ Viimeiseksi annan sinulle vielä bonusvinkin, jonka avulla olen luvannut itselleni selviytyväni kaikesta, pahimmastakin työsumasta tai stressitilanteesta. Hengitä rauhassa. Kun tätä sinnikkäästi jatkaa, tilanne kuin tilanne lopulta ratkeaa. Jos olet unohtanut, miten (yllättävän moni ei nimittäin osaa hengittää), lue vinkit vaikkapa Hyvä Terveys -lehdestä.


Yrmeästä ystävälliseksi – seitsemän helppoa vinkkiä henkilökohtaisen sävyn kohentamiseen kirjallisessa asiakasviestinnässä

Kuvittele tilanne: Viestittelet ensimmäistä kertaa uuden ihmisen kanssa, ja ilmaisutyylin perusteella mieleesi piirtyy kuva tylyhköstä tiukkapiposta tai kireästä käskyttäjästä. Myöhemmin tapaat samaan henkilön – ja yllätyt, kuinka mukava tyyppi tämä onkin kasvokkain. Tekstistä syntynyt vaikutelma ja elävän elämän kohtaaminen ovat kuin yö ja päivä. Kuulostaako tutulta?

Se, mikä kasvokkaisessa viestinnässä hoituu ilmeillä, eleillä ja äänensävyllä, täytyy kirjallisessa viestinnässä tuoda sanojen avulla esiin. Toisilta lämpimän tunnelman loihtiminen tekstiin tulee luonnostaan, toisten taas on vaikea ymmärtää, miksei ytimekäs asiatäräytys riitä.

”Turhaa liirumlaarumia, mitä sitä sanomaa sekavoittamaan korulauseilla.”
- Noin 100 kertaa viestintävalmennuksissa kuulemani kommentti

Ystävällinen sävy ja selkeä teksti eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, vaan ovat yhteenkuuluva parivaljakko – aivan kuten huomaavainen ja sujuva palvelu kasvokkaisessa kohtaamisessa. Harvemmin tiskin takaa välähtävä hymy tai iloisesti kaikuva tervehdys hankaloittaa asiakaspalvelutilannetta. Jos asiakaskokemuksen on tarkoitus olla tärkeä asia, silloin palvelun sävyn on oltava tärkeä asia – myös kirjallisissa viestintäkanavissa.

Kuinka hymyillä sanoilla?

Kun henkilökohtaisen sävyn merkityksen oivaltaa, alkuun pääsee pienillä asioilla. Esimerkiksi seuraavanlaisilla:

1. Uskalla käyttää etunimeä.

Vaikka jonkun satunnaisen arvostelijan mukaan ”Hei Petteri!” tai ”Tervehdys Elina!” olisivat imelän amerikkalaisia tervehtimistapoja, etunimen käyttöä kirjallisessa viestinnässä voisi verrata reippaaseen katsekontaktiin kasvokkaisessa kohtaamisessa.

2. Älä kaihda kohteliaisuuselementtejä.

Kiitä yhteydenotosta. Lupaa antaa lisätietoja mielelläsi. Toivota hyvää kevättä, lämpimiä lomasäitä, kaunista keskikesää. Älä hutaise kohteliaisuuden osoituksia laiskoiksi lyhennyksiksi, kuten ”YT”, ”Yst.”, ”Terv.”, ”T.” Kun hymyilet vastapäätä olevalle ihmiselle, jaksat varmasti silloinkin nostaa molempia suupieliä ylöspäin?

3. Ota omistusliitteet käyttöön.

”Kiitos viestistäsi!”, ”Tässä on yhteistyöehdotuksemme”. Eikö kuulosta mukavammalta kuin ”Kiitos viestistä” tai ”Tässä on yhteistyöehdotus”?

4. Viesti minulta sinulle.

Teitittely alkaa olla suomalaisessa kirjallisessa asiakasviestinnässä poikkeustapaus. Sinuttelu on sävyltään läheisempi ja sopii yleensä tilanteeseen hyvin, ellei viestikumppani ole Herra Tasavallan Presidentti. Sinuttelu/teitittely-valinnan lisäksi kannattaa miettiä minuttelu/meitittelyä: Käytä minä-muotoa, kun puhut itsestäsi, ja me-muotoa, kun todella haluat viitata koko yritykseen. ”Lähetän sinulle asennusohjeet liitteenä” ”Toimitamme tilaukset yleensä viikon sisällä”.

5. Pyydä ja kehota kauniisti.

”Lähetätkö sopimuksen” on astetta kauniimpi sävyltään kuin ”Lähetä sopimus!” Vielä paremman vaikutuksen teet, jos pehmennän pyyntöäsi: ”Lähettäisitkö sopimuksen” tai mikseipä tarpeen tullen jopa: ”Lähettäisitkö ystävällisesti sopimuksen”.

6. Pahoittele vilpittömästi.

”Olemme pahoillamme, että koit palvelun surkeaksi”. Vastaanottaja mieltää heti koko henkilökunnan puistelemassa päitään pahoitellen asiakkaan ahdinkoa – tuskinpa. ”Olen pahoillani, että palvelussamme on tapahtunut kömmähdys” osoittaa empatiaa ihmiseltä ihmiselle eikä vähättele asiakkaan kokemusta.

7. Karta kiemuraista kapulakieltä.

Suosi selkeitä rakenteita ja persoonamuotoisia verbejä. Mieti, miten kertoisit asian suullisesti mahdollisimman yksinkertaisesti.
EI: ”Palvelun nopeuttamisen mahdollistamiseksi laskutusta koskevat yhteydenotot toivotaan lähetettävän suoraan laskutusyksikköömme.”
Vaan esimerkiksi: ”Kun olet laskutusasioissa suoraan yhteydessä laskutusyksikköömme, saat vastauksen kysymykseesi mahdollisimman nopeasti.”

Sävy ei riitä, jos sisältö ei ole kunnossa

Ystävällinen sävy menettää merkityksensä, jos sisältö on silkkaa höttöä. Olennaista on varmistaa, että asiakas saa tarvitsemansa avun ja toimintaohjeet mahdollisimman sujuvasti. Pirteät syysterveiset eivät ilahduta, jos itse vastaus ei ole kysyjälle hyödyllinen.

Koska olen vinkkien jakamisen tuulella, tässä vielä yksi neuvo sinulle, jonka työn rooliin kuuluu varmistaa, että työntekijät osaavat toteuttaa yrityksen tai brändin äänensävyä itsenäisesti työssään.

Brändi on mykkä ilman ihmistä. Tone-of-voice tai brändin äänensävy ei ole vielä sillä jalkautettu, että jossain intran uumenissa löytyy soveltamisesimerkkejä sisältävä dokumentti, josta pitäisi katsoa mallia. Huolehdi siitä, että olennaiset ihmiset pääsevät harjoittelemaan äänensävyä käytännönläheisesti ja saavat palautetta teksteistään. Tekstuaaliset hymylihakset tarvitsevat kunnon treenausta.


Salla Syrman on Kaiku Helsingin partneri ja viestintäkonsultti, jolla on yli kymmenen vuoden kokemus kirjallisen viestinnän valmentamisesta eri toimialoilla. Hän ilahtuu siitä, kun pystyy tarjoamaan asiakkaalle käytännönläheistä apua viestinnässä onnistumiseen. Asiakastöiden ohella Salla toimii Kaiun markkinointipäällikkönä, ja tuorein täydennys omaan osaamispalettiin on maaliskuussa valmistunut markkinointiviestinnän strategisen johtamisen tutkinto. LinkedIN / Twitter 


Tehoa sisäiseen strategiaviestintään palvelumuotoilun avulla? Näin Säteilyturvakeskus onnistui

Säteilyturvakeskus halusi kehittää sisäistä viestintäänsä. Kimmokkeena oli uusi strategia, josta haluttiin kertoa koko henkilöstölle ihmisläheisesti. Viestintään kaivattiin kekseliäitä, koko henkilöstön tavoittavia keinoja ja henkilöstö haluttiin myös mukaan kehitystyöhön. Kehittämismenetelmäksi valikoitui palvelumuotoilu, ja hankkeen vetäjäksi Kaiun tuore palvelumuotoilujohtaja Elina Piskonen.

”Palvelumuotoilu sopii tosi hyvin sisäisen viestinnän kehittämiseen, sillä se on ihmiskeskeinen tapa kehittää asioita. Sisäisessä viestinnässä näkökulma käännetään henkilöstöön. Ei mietitä viestintää viestintäyksikön, johdon tai henkilöstöhallinnon näkökulmasta vaan selvitetään, mitä henkilöstö oikeasti tarvitsee viestinnältä. Kehittämistyö tehdään sen pohjalta”, Elina kuvailee.

Miten palvelumuotoilu toimii viestinnän kehittämisessä? Kolme vinkkiä

  1. Muuta ajattelutapaa.
    Tiedon tuuppauksen aika on ohi. Viestinnän tehtävä on palvella viestinnän kohderyhmiä ja tehdä asioita heidän tarpeistaan käsin.
  2. Selvitä kohderyhmän tarpeet.
    Mitkä ovat kohderyhmän aidot tarpeet? Esimerkiksi, mitä tietoa henkilöstö tarvitsee sisäiseltä viestinnältä, ja mitä kanavia pitkin. Miten voimme helpottaa heidän arkeaan töissä?
  3. Osallista kohderyhmät

Ennen kuin rupeat kehittämään, mieti miten saisit kohderyhmän mukaan ideoimaan, tai miten voisitte yhdessä sidosryhmien kanssa kehittää viestintäänne.

Entä tulokset?

”Palvelumuotoiluhanke oli meille hyvä muistutus siitä, että kaikki ihmiset motivoituvat ja omaksuvat uutta ja osallistuvat ja viestivät eri tavoin. Loimme meille viisi erilaista viestijäpersoonaa, ja niiden pohjalta olemme pystyneet kehittämään uusia viestintätapoja, joilla saavutamme erilaiset ihmiset”, kertoo STUKin viestintäasiantuntija Leena Hietanen.

Viestintäpersoonien lisäksi Säteilyturvakeskus on ottanut käyttöön monia uusia viestintäkeinoja: Suunnitteilla on agenttipullia ja erilaisia työpajoja, Yammer-keskusteluja ja ideagrillejä. Viestintäpersoonia aletaan lisäksi käyttää myös muuhun työyhteisöviestintään – ei pelkästään strategiasta viestintään.


Kuinka Helsingin kaupungin digineuvonta löysi viestinnän punaisen langan kohderyhmilleen palvelumuotoilun avulla

Digitaalisuus on tullut tärkeäksi osaksi kaupunkilaisten arkea, ja Helsingin kaupunki – kuten muutkin suuret kaupungit –  kehittävät digipalveluja nyt aktiivisesti. Eräs kriittisen tärkeä asia on varmistaa, että kaupunkilaisten digitaidot kehittyvät samaa matkaa palvelujen kanssa. Tässä kaupungin tarjoamalla digineuvonnalla on merkittävä tehtävä.

Helsingin kaupunki valitsi Kaiun kumppanikseen vastaamaan tärkeään haasteeseen: digineuvonnan tarjonta ja käytännöt vaihtelivat kaupungin eri palveluissa ja toimipisteissä. Myös asiakkaiden odotukset ja tarpeet saattoivat erota tarjotusta neuvonnasta. Digineuvonnan palvelukuvaus ja palvelulupaus eivät olleet yhtenäisiä.

Kuinka luoda yhtenäinen palvelukuvaus, jonka avulla digineuvonnan periaatteet voitaisiin viestiä digineuvojille, kaupungin työntekijöille ja kaupunkilaisille?

Aineistokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen palvelumuotoilun menetelmillä

Tartuimme päättäväisesti ja innostuneesti työhön Helsingin kaupungissa toimivan digiosaamisen vahvistamisen projektiryhmän kanssa. Aloituspalaverin tilanne oli monista projekteista tuttu: aineistosta ei ollut pulaa. Oli ohjeita, muistioita, linjauksia, opasteita, raportteja, kyselyjä ja kasapäin muita dokumentteja. Ne olivat toki relevantteja yksittäisissä yhteyksissä, mutteivat palvelleet digineuvonnan toteuttamista kokonaisuutena.

Tutustuimme taustamateriaaleihin, mutta päätimme ryhtyä rakentamaan palvelukuvausta mahdollisimman epäaineistokeskeisesti – palvelumuotoilun menetelmien avulla. Teimme laajan sähköisen kyselyn, sähköpostihaastatteluja sekä useita syvähaastatteluja puhelimitse. Lisäksi fasilitoimme työpajan, jossa eri sidosryhmät ja yhteistyötahot palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen työstivät meille aineistoa ja itse palvelukuvausta.

Kuka on asiakas? Kenelle palvelukuvauksesta on hyötyä?

Keskeinen oivallus projektin edetessä oli, että koska palvelukuvauksella on useita eri kohderyhmiä, täytyy meidän huomioida heidät kaikki tasapuolisesti. Näin päädyimme kolmeosaiseen palvelukuvausmalliin.

Pysähdyimme pohtimaan, kenen silmillä tarkastelimme palvelukuvausta kulloisenakin hetkenä. Millainen kuvaus on digineuvonnan työntekijän silmin? Entäpä miten kuvaus muuttuu, kun sitä katsoo loppukäyttäjä eli digineuvonnan asiakas? Miten kuvaus palvelee kaupungin työntekijöitä ja muita kaupunkilaisia, jotka eivät ehkä suoraan ole tekemisissä digineuvonnan kanssa?

Lopputulos: Selkeä ja eri kohderyhmät huomioiva viestinnän väline

Projektin päätöstilaisuudessa meillä oli esiteltävänä palvelukuvaus, joka on samaan aikaan sekä yhtenäinen että eri kohderyhmät huomioiva. Valmiin palvelukuvauksen esittelyn lisäksi haastoimme paikalla olleita sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita pohtimaan ryhmissä vielä sitä tärkeintä: miten palvelukuvaus viedään käytäntöön ja osaksi arkea?

Jalkautustyö on aloitettu ja sitä jatketaan edelleen. Helposti ymmärrettävä palvelukuvaus tukee palveluiden esteettömyyttä ja sitä, että kaikki asukasryhmät pystyvät hyödyntämään tarjottua opastusta ja edelleen käyttämään sujuvasti kaupungin digitaalisia palveluita. Uusi palvelukuvaus myös helpottaa digineuvojien asiakaspalvelutyötä ja kirkastaa monitasoisia palveluprosesseja.

Maailman toimivin kaupunki sanoo ei digisyrjäytymiselle

Projektipäällikkö Heli Rantanen kertoo, että hanke oli kaupungille tärkeä, koska digineuvonta – entiseltä työnimeltään ”digisyrjäytymisen estäminen” – on tärkeä osa digitalisaatiokehitystä, johon Helsinkikin on sitoutunut.

”Mielestäni tässä työssä saatiin hyvin konkretisoitua se, että strategian mukainen ’maailman toimivin kaupunki’ pitää huolta myös niistä, joille tietotekniikan käyttö ei ole vielä niin helppoa tai joille se on jopa täysin vierasta. Hyvin läpiviedyt työpajat toivat tämän teeman parissa työskentelevät tahot kattavasti yhteen, ja saimme aikaiseksi palvelukuvauksen, johon voi ja pitääkin sitoutua”, Rantanen summaa.

Meille Kaiku Helsingissä tärkeintä on tietysti tyytyväinen asiakas ja onnistunut projekti, mutta mikä oli projektin suurin hyöty kaupungin näkökulmasta?

”Tärkein hyöty oli se, että pitkään hautunut asia saatiin vihdoin muotoon, jota on helppo esitellä ja levittää jatkossa sekä kaupungin sisäisesti että kaupunkilaisille, jotka etsivät tietoa tarjolla olevasta digitalisaatioon liittyvästä tuesta.”

Digineuvonnan palvelukuvaus toteutettiin osana ”6Aika - Avoin osallisuus ja asiakkuus” -hanketta, josta voit lukea lisää täältä.

Kaiku Helsingistä projektista vastasivat Laura Vuorio-Kuokka ja Ville Lehtovirta.

Palvelukuvausta työstämässä olivat Ari Tammi, Heli Rantanen, Anu Markkola, Mirkka Hietanen sekä Lasiapalatsin Mediakeskuksesta Jani Suonperä ja Kimmo Lehtonen sekä kaikki työpajoihin osallistuneet.

Kiitos kaikille ja erityisesti digineuvojille, jotka toivat tärkeää asiakkaiden arjen näkökulmaa kehittämistyöhön!


Liian moni tiedote on sekava, ja ihan turhaan – viestijä, näin olet toimittajalle avuksi

Toimitusten sähköposteihin tulvii tiedotteita. Miten koukuttaa lukija? Yksi tapa pohtia asiaa on miettiä kysymystä toimituksen näkökulmasta. Tässä siis kahdeksan vinkkiä hyvän tiedotteen tekemiseen, terveisin entinen uutistoimittaja ja verkkodeskiläinen.

Kirjoitat hetken juttua eteenpäin, seuraavaksi vaihdat etusivun uutisten paikkaa. Selailet välilehdillä auki olevia kilpailijoiden verkkosivuja. Tarkistat vielä puhelimella pelastuslaitoksen hälyn, oliko se jotain vakavaa.

Tänä aikana, kymmenessä minuutissa, sähköpostissa ehtii tapahtua paljon.

Toimituksen verkkovuorolaisen arki on hektistä. Se on sitä maakuntalehdessä, ja valtakunnallisessa uutistoimituksessa tahti on vieläkin kovempi. Ei mikään ihme, että suurin osa tiedotteista jää vaille mitään huomiota – siis aukaisematta.

Työskentelin ennen Kaiku Helsinkiä toimittajana neljässä eri uutismediassa, joista kolmessa tein verkkovuoroja. Viestijä, jos haluat olla kiireiselle verkkodeskiläiselle enemmän hyödyksi kuin haitaksi, suosittelen tiedotteiden tekemiseen seuraavia ohjeita:

  1. Nosta otsikkoon uutinen, älä aihetta.

Tiedotustilaisuuksia, avajaisia, seminaareja ja lanseerausjuhlia. Tapahtumatiedotusta riittää, mutta toimituksen väki on rajallinen. Sen sijaan, että kerrot toimitukseen, että ensi viikolla järjestämme 153. kerran Suurilammen seudun kyläjuhlat, kerro, miksi tapahtumaan pitäisi tulla. Onko siellä merkittävä puhuja? Mitä konkreettista voit nostaa tapahtuman ohjelmasta otsikkoon? Toimittajaystäväni on kertonut, että hän ei lue muita tiedotteita kuin niitä, joiden aihe koskettaa hänen seuranta-aluettaan tai tiedotteita, joissa on erityisen kiinnostava otsikko. Jos et ole varma, meneekö tiedote juuri oikean kohderyhmän henkilölle, satsaa edes otsikkoon.

  1. Uutisen perinteinen rakenne toimii edelleen.

Mitä? Missä? Milloin? Miksi? Miten? Kuka? Tärkein alkuun ja vähemmän tärkeä loppuun. Kuulostaa helpolta, mutta todellisuudessa liian usein uutinen tulee vastaan tiedotteen loppupuolella. Jos mikään ei koukuta toimittajaa ennen tätä, hän tuskin lukee jutun loppuun asti. Älä kuluta tiedotteen tärkeimpiä kohtia tylsyyteen, jos voit kertoa jo alussa jotain merkittävää.

Ja jos jutussasi ei ole uutista, älä lähetä tiedotetta uutistoimitukseen.

  1. Liitä yksittäinen asia osaksi suurempaa ilmiötä.

Yrityksesi tuote valmistuu. Mutta kiinnostaako se ketään, vai voitko liittää esimerkin johonkin ilmiöön? Uutiselle on aina hyvä saada yhteiskunnallinen konteksti, kun tavoittelet laajaa yleisöä. Onko uutisoitavalla asialla yhteiskunnassa suurempaa merkitystä? Miten aiheesi vaikuttaa uutismedian lukijoiden elämään? Nosta vaikuttavuus esille ja sanallista se auki.

  1. Kerro sitaateissa jotain uutta ja mielellään vahvoja mielipiteitä.

Tiedotteen sitaatit ovat monesti tyhjiä lauseita. ”Iloitsemme yhteistyön alkamisesta.” ”Olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen.” ”Uudistus sujui tavoitteiden mukaisesti.” Tylsää! Yleisen löpinän sijaan kerro sitaateissa konkretia: Mikä muuttuu tai on muuttunut? Miten? Miksi? Minkä takia asia on tärkeä? Mitä syitä tälle on? Unohda jaarittelu ja kerro vahvasti puhujan kanta. Toimittajat odottavat haastateltavilta näkemyksiä.

  1. Kirjoita selkeästi. Palastele, pätki, hyödynnä päälauseita.

Autat verkkotoimittajaa, jos kirjoitat tiedotteen asiat mahdollisimman helposti ymmärrettäviksi. Käytä päälauseita, väännä vaikeat asiat rautalangasta, vältä jargonia, konkretisoi asia esimerkein. Tällä vältät myös mahdolliset faktavirheet jutussa.

Palastele tiedote helposti hahmotettavaksi visuaaliseksi kokonaisuudeksi. Otsikon, ingressin ja väliotsikoiden lukemisella pitäisi päästä kärryille siitä, mistä tiedotteessa on kyse.

  1. Laita yhteyshenkilöksi ihminen, joka vastaa puhelimeen.

Liian usein toimittajana minulle tuli vastaan tilanteita, joissa tiedotteeseen lisätietoja antavaksi henkilöksi merkattu ihminen ei vastaa puhelimeen. Näin ei pitäisi käydä. Tilanne voi johtaa siihen, että uutinen jää tekemättä. Tiedotteiden julkaisemista sellaisenaan vierastetaan. Mediat haluavat uutiseensa omaa, toimitettua sisältöä, minkä vuoksi haastateltavan tavoittaminen on ensisijaisen tärkeää.

  1. Joskus tiedote kannattaa lähettää yksinoikeudella.

Jos tiedotteessa on erittäin mielenkiintoinen uutinen, ja tavoittelet tietyn median kiinnostusta, harkitse jutun lähettämistä yksinoikeudella. Aiheen kiinnostavuus voi nousta melkoisesti, jos toimittaja tietää, että media saa oman uutisen, jota kilpailijoilla ei ole.

  1. Lähde esiin. Aina.

Jos tiedotteessa väitetään jotain, laita lähde selkeästi esiin. Linkki tutkimusraporttiin, tilastoon, tietokantaan, tai mistä uutisen fakta onkaan peräisin. Lähde lisää läpinäkyvyyttä, uskottavuutta ja luotettavuutta. Toimittajan on sen avulla helpompi tarkistaa, mihin väitetty tieto perustuu ja arvioida sitä.

 

Kaiku Helsingin viestinnän suunnittelija Elina Kirvesniemi on intohimoinen tarinoiden metsästäjä, joka ei tee uutisjuttua ilman hyvää kärkeä. Hän nauttii ideoinnista, asioihin syventymisestä ja kiinnostavien näkökulmien etsimisestä – oli juttu sitten tekstin tai radiojutun muodossa. Vapaa-ajallaan Elina käy live-keikoilla, juoksee Keskuspuiston poluilla ja yrittää olla unohtamatta espanjan kieltä. Twitter / LinkedIN


Kaiku Helsinki viestimään Adlibriksen kasvavasta tuotevalikoimasta

Viestintätoimisto Kaiku Helsinki ja Suomen suosituimpiin verkkokauppoihin kuuluva Adlibris ovat aloittaneet yhteistyön. Kaiku Helsinki auttaa Adlibristä viestimään laajentuneesta tuotevalikoimastaan ja tuomaan Suomessa jo pitkään toimineen verkkokaupan monipuolisuutta esille.

Verkkokirjakauppana tunnettu Adlibris on viime vuosien aikana kasvattanut valikoimaansa kirjoista myös toimistotarvikkeisiin, lankoihin ja leluihin. Viimeisimpänä valikoima on laajentunut keittiötarvikkeilla.

"Haluamme muuttaa ihmisten mielikuvia siitä, että olisimme pelkkä kirjakauppa. Toki olemme edelleen erittäin vahvasti kirjabisneksessäkin mukana. Uskon, että Kaiku Helsingin avulla saamme lisättyä tietoisuutta siitä, että olemme kokonaisvaltainen verkkokaupan toimija", sanoo Adlibriksen markkinointipäällikkö Marjut Määttä.

Kaupan liiton mukaan verkkokauppa kasvaa nyt ennätystahtia. Adlibris on noussut Suomen toiseksi suosituimmaksi verkkokaupaksi. Adlibriksen myyntijohtaja Sakari Luovio uskoo, että suuri osa verkkokaupan potentiaalista on edelleen kokonaan hyödyntämättä. Hänen mukaansa talouden kohentuminen näkyy jo kuluttajien ostokäyttäytymisessä: vielä on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät verkkokauppoja käytä.

"Tähtäämme siihen, että olemme jo tänä vuonna Suomen suosituin verkkokauppa. Uskomme onnistuvamme, sillä asiakastyytyväisyytemme on jo nyt erittäin korkealla tasolla. Tavoitteena on myös kasvattaa muiden tuoteryhmiemme myyntiä huomattavasti", Luovio kertoo.

Kiinnostavuusmuotoilulla tavoittelemaan uusia asiakkaita

Adlibriksen tavoitteena on kasvattaa tuotevalikoimaansa tulevina vuosina entisestään. Tällä hetkellä moni verkkokauppa erikoistuu myymään vain tietyn tuoteryhmän tuotteita, mutta Adlibris uskoo kasvavan valikoiman tuovan heille uusia asiakkaita.

Viestintätoimisto Kaiku Helsinki aikoo hyödyntää Adlibriksen viestinnässä kehittämänsä kiinnostavuusmuotoilun oppeja. Viestintää lähdetään rakentamaan asiakkaiden saamien hyötyjen kautta.

"Adlibris on kiinnostava verkkokauppatoimija, koska sillä on käytössä laaja digitaalisen markkinoinnin keinovalikko, mutta viestintää ei ole vielä kunnolla hyödynnetty. Kaiku Helsingin kiinnostavuusmuotoilu tuo palettiin merkittävän lisän. Lähdemme laajentamaan mielikuvaa Adlibriksen tuotevalikoimasta tavoittelemalla uusia kohderyhmiä ja asiakkaita", sanoo Kaiku Helsingin asiakkuusjohtaja Inari Anttila.

Kaiku Helsingin ja Adlibriksen yhteistyö käynnistyi tämän vuoden helmikuussa.

Lisätietoja

Marjut Määttä, markkinointipäällikkö, Adlbris, marjut@adlibris.com, puh. +358 50 3103 007

Sakari Luovio, myyntijohtaja, Adlibris, sakari.luovio@adlibris.com, puh. +46 70 990 0997

Inari Anttila, asiakkuusjohtaja, Kaiku Helsinki, inari.anttila@kaikuhelsinki.fi, puh. +358 43 824 0090

 

Adlibris
Bonnier-konserniin kuuluva Adlibris on Pohjoismaiden suurin verkkokirjakauppa. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toimivalla Adlibriksellä on yhteensä yli 1,7 miljoonaa aktiivista asiakasta. Kirjojen lisäksi Adlibriksen valikoimaan kuuluvat toimistotarvikkeet, askartelu- ja käsityötuotteet, lelut ja lastentarvikkeet ja nyt uusimpana lisäyksenä keittiötarvikkeet. Adlibris-konsernin liikevaihto on yli 200 miljoonaa euroa. Konserniin kuuluu noin 200 työntekijää.