Palvelumuotoilu osaksi viestintää

Palvelumuotoilusta ja muotoilun soveltamisesta eri liiketoiminta-alueisiin juridiikasta strategiatyöhön puhuttiin vuonna 2017 paljon. Miksi tämä kiinnostaa? Tässä hektisessä, kovaa vauhtia eteenpäin kulkevassa ja tiedontäyteisessä ajassa on tilausta lähestymistavalle, jossa selvitetään rauhassa, mitä aidosti tarvitaan, ja mikä vastaa noihin aitoihin tarpeisiin. Ei kehitetä asioita olettamuksien pohjalta eikä kehitetä asioita, joista ei ole aitoa hyötyä.

Oma ennustukseni on, että palvelumuotoilu lyö isosti läpi myös viestintä- ja markkinointikentällä tänä vuonna. Yhä useampi organisaatio kiinnostuu kehittämään viestintäänsä asiakaskeskeisesti – panostamaan asiakkaiden tarpeiden ja todellisuuden ymmärtämiseen ennen työn aloittamista sekä ottamaan asiakkaita mukaan ideointiin ja ideoiden testaukseen. Siirrytään yhä enemmän tiedon tuuppaamisesta aidosti tarpeellisen tiedon välittämiseen kohderyhmille. Esimerkiksi sisäistä viestintää kehitettäessä ei automaattisesti lähdetä uudistamaan vaikkapa intraa, vaan tutkitaan eri menetelmillä, mitä meidän henkilöstö aidosti tarvitsee ja mikä oikeasti parantaa juuri meidän organisaation tiedonkulkua. Voi olla, että intran uudistamisen sijasta päädytään tekemään jotain ihan muuta, joka parantaa sisäistä viestintää merkittävästi enemmän.

Perustin loppuvuodesta uuden Facebook-ryhmän kaikille viestinnän, markkinoinnin ja palvelumuotoilun yhdistämisestä kiinnostuneille ammattilaisille ja kiinnostus on ollut suurta – tällä hetkellä ryhmässä on jo yli 1600 asiasta kiinnostunutta ammattilaista. Tervetuloa liittymään mukaan ja kehittämään tätä lähestymistapaa Suomessa eteenpäin!

 

Elina Piskonen on viestinnän palvelumuotoilija, viestintäkonsultti ja tiiminvetäjä sekä Viestinnän+markkinoinnin palvelumuotoilijat -Facebook-verkoston perustaja
Twitter @episkone / LinkedIn

Tämä teksti on julkaistu myös viestintätoimisto Kaiku Helsingin Viestinnän kiinnostavimmat trendit 2018 -raportissa. Raportissa Kaiku on selvittänyt suomalaisten viestintä- ja markkinointiammattilaisten odotuksia ja näkemyksiä viestintävuodelle 2018. Paketissa on kiinnostavaa asiaa mm. työntekijälähettilyydestä, lobbaamisesta ja influencer-markkinoinnista. Voit ladata trendiraportin täältä!


Matti, Merja ja Nils jättivät somen väliin

Presidenttiehdokkaiden somenäkyvyydessä on isot erot, kertoo Helsingin Sanomien seuraajien määristä ja aktiivisuudesta tekemä selvitys. Matti Vanhanen, Merja Kyllönen ja Nils Torvalds ovat aktiivisuudessa peränpitäjiä. Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto ovat kärjessä. Sauli Niinistön kampanjatilillä on Facebookissa 70 000 ja Twitterissä 117 000 seuraajaa. Esimerkiksi Matti Vanhasella vastaavat luvut ovat 3 500 ja 1 800. Samaa tasoa ovat erot ehdokkaiden aktiivisuudessa.

Mitä tästä pitäisi päätellä? Ainakin sen, että someaktiivisuudessa kahden ääripään Niinistön ja Vanhasen kampanjastrategiat ovat tyystin erilaiset. Niinistö haluaa puhutella laajasti eri kansalais- ja ikäryhmiä kun taas Vanhanen mitä ilmeisemmin keskittyy lähinnä siihen, että keskustan kannattajat lähtisivät liikkeelle. He eivät ole kaikkein aktiivisempia sosiaalisen median käyttäjiä.

Politiikan yksi sääntö on se, että pitää olla siellä missä kansalaisetkin ovat. Työväentalot ja tupaillat eivät enää täyty eikä ”työväentalonenällä” voi enää luotettavasti ennustaa. Kohtaaminen on silti edelleen tärkeää.  Siitä on osoituksena, että monet toritapahtumat vetävät edelleen runsaasti väkeä. Kimmo Grönlundin ja Hanna Wassin Eduskuntavaalitutkimus vuodelta 2015 osoittaa, että erityisesti nuori sukupolvi suosii suoran vaikuttamisen menetelmiä kuten kansalaisaloitetta ja sosiaalista mediaa. Vaalikampanjointi on myös muuttunut, koska kaikki tekniset alustat kuten Facebook, Twitter ja Instagram ovat halpoja hyödyntää. Niiden kautta voi tehokkaasti rekrytoida vapaaehtoisia toimimaan kampanjassa, järjestää tapahtumia ja myös kerätä lahjoituksia. Tämä tarkoittaa, että ainakin lähtökohtaisesti pienillä puolueilla ja vähemmän tunnetuilla ehdokkailla on aiempaa paremmat mahdollisuudet saada sanomansa esiin.

Kiinnostavaa on kansainvälisen tutkimuksen havainto (mt. Eduskuntavaalitutkimus), jonka mukaan internet ja sosiaalinen media aktivoivat politiikasta vain vähän kiinnostuneita kansalaisia keskustelemaan yhteiskunnallisista kysymyksistä. Aktivoituminen ei kuitenkaan enää ulottunut perinteiseen poliittiseen osallistumiseen kuten kampanjatyöhön tai äänestämiseen. Joka tapauksessa sosiaalisessa mediassa on perinteistä internetin käyttöä parempi mahdollisuus saada kansalaiset aktivoitumaan.

Mainitussa HS:n artikkelissa Pekka Haaviston kampanjapäällikkö toteaa, että enää ei ilmiöiden luominen somessa ole samaan tapaan mahdollista kuin kuusi vuotta sitten. Kyllä on. Peruskiinnostus ehdokkaaseen tai puolueeseen toki pitää olla mutta sosiaalinen media on oiva väline ilmiön vahvistamiseen.

Kokemukset eri maista ja myös Suomesta osoittavat, että sosiaalinen media on jatkuvasti tärkeämpi osa politiikan markkinointia. Toimiessaan Perussuomalaisten puheenjohtajana Timo Soini ei käyttänyt sosiaalista mediaa, mutta oma puolue käytti. Edellä siteerattu tutkimus osoitti, että perussuomalaiset saivat Facebookissa paremmin viestejään läpi kuin kilpailevat suuret puolueet. Se oli osa Jytkyä. Presidentinvaaleja – eikä muitakaan vaaleja – kuitenkaan ratkaista sosiaalisessa mediassa.


Viestinnän kiinnostavimmat trendit 2018

Viestijä,

vuoden 2017 viimeisinä päivinä kysyimme Sinulta ja kollegoiltasi viestinnän ja markkinoinnin maailmassa, mitkä vuoden 2018 nousevat trendit tulevat vahvimmin näkymään työssänne ja asiakkaillanne. Vastausten perusteella uuden viestintävuoden kärkitrendeiksi nousevat some ja digitaalisuus sekä viestinnän monikanavaistuminen. Myös videot ja viestinnän visualisointi eri tavoin pohdituttavat paljon. Näiden rinnalla ajankohtaisia ovat tekoälyn hyödyntäminen markkinoinnissa, asiakaskeskeisyys sekä viestinnän tarkempi kohdentaminen. Vuonna 2018 korostuvat lisäksi vastuullisuus ja aitous viestinnässä ja markkinoinnissa. Trendikäyrä näyttää edelleen nousujohteiselta myös työntekijälähettilyydelle, palvelumuotoilulle ja podcasteille.

Tiedustelimme myös, mitä uudistuksia tai kokeiluja suomalaiset viestijät suunnittelevat tekevänsä alkavana vuonna. Erimuotoiset videot sekä somekanavia laajentavat sovellukset kuten Facebook Live, LinkedIn Sales Navigator ja Workplace by Facebook esiintyivät tiuhaan vastauksissa. Moni ennakoi myös lisäävänsä automaation käyttöä tai kokeilevansa chatbottia. Teknologiahypen keskellä myös perinteisemmän viestinnän kehittäminen kukoistaa: suunnitteilla on verkkosivu-uudistuksia, esitteiden päivittämistä, printtijulkaisujen viemistä digitaaliseen muotoon sekä erilaisten järjestelmien hankintaa.

Viestinnän kiinnostavimmat trendit 2018 -paketti paljastaa lisää kyselymme tuloksista ja suomalaisen viestintäkentän näkymistä uudelle vuodelle. Lisäksi osaavat asiantuntijamme ovat Sinun hyödyksesi seuloneet ajankohtaisimmat näkemykset omilta viestinnän lohkoiltaan. Tervetuloa heittäytymään viestinnän kiinnostavimpiin trendeihin vuonna 2018!

 

Lataa trendiraportti tästä:


Pomo somepiilossa – Miksi johto arastelee työntekijälähettilyyttä?

Työntekijälähettilyys on kuuma aihe yritysviestinnässä. Usein siihen liittyy kuitenkin ristiriita: työntekijöitä kosiskellaan osallistumaan, mutta johto jättäytyy ulkopuolelle. Eivätkö johtajatkin ole työntekijöitä – ja tärkeitä yrityksensä lähettiläitä?

Taannoin pääsin näkemään läheltä, kuinka tärkeää henkilöstölle on, että johto laittaa itsensä likoon.

Olin valmentamassa noin 300 henkilön yrityksessä digitaalista viestintää ja sosiaalista mediaa. Aikaisemmin yrityksen työntekijät olivat suhtautuneet somen käyttöön työasioissa kielteisesti, jos siitä ei maksettu. Lisäksi somen käyttöä oli rajoitettu tiukoin säännöin.

Kyseisessä valmennuksessa asetelma oli uudenlainen: johto oli mukana aktiivisesti viestinnän kehittämisessä. Työntekijät antoivat johdon viestinnästä palautetta ja kertoivat, mistä olivat tykänneet ja mitä voisi parantaa. Valmennuksessa tuli sellainen olo, että nyt tämä menee työntekijöiden mielestä oikein.

Voimme nähdä tulokset myöhemmin henkilöstökyselystä, mutta oli hienoa todistaa viestintästrategian tuloksia viestintäkulttuurin muutoksena.

Johtajat oppivat koko ajan

Kuinka valmiita suomalaisten yritysten johtajat ovat toimimaan lähettiläinä?

Talouselämän julkaiseman tutkimuksen mukaan johtajat oppivat hiljalleen. Jutussa kerrotaan, että sadan twiitin johtajia on jo 64 kappaletta, vaikka suuri osa heistä vielä harjoittelee Twitterin käyttöä. Listauksen somejohtajien määrä oli vuodessa kolminkertaistunut. Suurten yritysten johtajat priorisoivat viestinnälle aikaa ja kokevat, että henkilökohtaisesta viestinnästä on jotain hyötyä henkilöbrändille tai yritykselle. Johtajien somesisällöissä on eroja ja opittavaa varmasti riittää, mutta suunta on oikea.

Voimme nostaa hattua näille johtajille. Aplodien arvoisia ovat myös viestintätiimit, jotka ovat onnistuneet tuomaan viestinnän osaksi johdon kiireistä aikataulua, innostaneet osallistumaan ja näyttäneet, mitä työntekijälähettilyys tarkoittaa.

Kuinka rakentaa työntekijälähettilyyttä? Lue myös aihetta brändin rakentamisen näkökulmasta pohtivan Tiina Hosiokosken blogikirjoitus.

 

Juho aloitti viestimään vuonna 1980. Viimeisten kymmenien vuosien aikana hänen työminänsä viestinnän taitojen kehittymistä voisi kuvata suunnitelmalliseksi – jopa viestintähenkilön kasvutarinaksi. Suomen kieliopin Juho otti suvereenisti haltuun opiskelemalla Saksan kielioppia. Viestinnän perusteet hän sisäisti pänttäämällä kansainvälistä liiketoimintaa Slovenian yliopistossa. Pisteenä i:n päällä kasvutarinassa on rekrytointi Kaiku Helsinkiin, sillä ehdolla, että hän aloittaisi vahvistuksena nykyisten työkavereiden koripallojoukkueessa. Tällaisen kakkupohjan päälle Juho on pursottanut iloisia asiakaskokemuksia, digiviestinnän kehitysprojekteja, työsuojelua ja tiimin vetämistä viimeiset kymmenen vuotta.