Tarinallinen yritysesittely rakentaa brändiä

Olet varmaan kuullut aika monta yritysesittelyä, joissa kerrotaan liikevaihto, työntekijämäärä ja monessako maassa yritys toimii. Tärkeitä faktoja, mutta harva muistaa lukuja enää seuraavana päivänä. Sen sijaan he muistaisivat, jos olisivat kuulleet tarinan.

Hyvä tarina herättää tunteita. Tarina antaa laajempaa merkitystä asioille ja se muistetaan vielä seuraavanakin päivänä. Parhaassa tapauksessa tarinaa myös kerrotaan eteenpäin.

Lisäksi tarina vastaa tärkeimpään mieltämme askarruttavaan kysymykseen: miksi. Me ihmiset kun haluamme aina tietää syy-seuraus-suhteen ennemmin kuin pelkät seuraukset. Luvut kertovat yrityksen suuruudesta ja asemasta, tarina kertoo miksi yritys on olemassa ja miten sinne on päästy. Varmuuden vuoksi: yritystarina ei ole kronologinen historiikki yrityksen vaiheista, vaan draaman kaarta myötäilevä kertomus mistä on lähdetty, mitä on tapahtunut ja missä nyt ollaan, miksi yritys on olemassa ja miksi kaikki tämä on onnistunut.

Klassinen draaman käyrä on ollut tarinan kerronnan perustana jo vuosisatoja. Yritystarinaa rakennettaessa draama voidaan supistaa kolmeen osaan: esittely, syventäminen ja ratkaisu.

Esittely
Esittelykohdassa kerrotaan miksi yritys on perustettu ja mihin tarpeeseen. Millaiseen maailmaan ja tilanteeseen yritys syntyi?

Syventäminen
Syventämisosuudessa laajennetaan ymmärrystä yrityksen olemassaolon perusteista. Mitä se saa aikaan, miksi se on tarpeellinen ja miten maailma sen ympärillä on muuttunut?

Ratkaisu
Ratkaisu visioi tulevaisuuteen. Miksi yritys saa olla olemassa ja menestyä myös tulevaisuudessa? Miten se on ratkaissut haasteet ja miltä sen tulevaisuus näyttää?

Yritystarinaa käytetään kohtaamisissa, joissa on tarpeen esitellä yrityksen toimintaa. Sen on toimittava suullisesti kerrottuna, ja se kannattaa myös visualisoida yrityksen kanaviin. Tarinallinen yritysesittelyvideo tai vastaava visualisointi myös helpottaa tarinan kertomista silloin, kun esittäjä ei ole tottunut esiintymään ja esittämään tarinaa.

 

Kirjoittaja on pitänyt lukuisia tarinankerronnan työpajoja ja rakentanut asiakkailleen kiinnostavia ja tunteita herättäviä tarinoita. Kirjoittaja myös rakastaa tarinoita vapaa-ajallaan, ja esimerkiksi luettujen kirjojen määrä on melkoinen.


Saska Saarikoski: Oma napa kiinnostaa median kuluttajia

Mikä median kuluttajia kiinnostaa? Oma napa, kuului vastaus järjestämässämme keskustelutilaisuudessa viime viikolla. Kokosimme asiakkaitamme yhteiseen syksyn starttiin, jossa Helsingin Sanomien palkittu toimittaja Saska Saarikoski kertoi, mitä medialle tänään kuuluu. Alla olennaisimmat poiminnat keskustelusta.

Katso Saskan videohaastattelu TÄSTÄ (linkki).

  1. Oma napa ratkaisee

Mikä lukijaa kiinnostaa juuri nyt? Yksi asia: minä itse. Se, mitä näkee peilistä, on tärkein. Siksi terveys-, kuntoilu-, ruoka-, tyyli- ja seksijutut elävät kultakauttaan ja kuuluvat mennen tullen luetuimpiin teemoihin. Trumpin viitoittamalla tiellä narsismista on tullut yleisesti hyväksyttävä persoonallisuuspiirre.

Kiinnostavuudesta on muodostunut merkittävä uutiskriteeri. Toimittajat toki suorittavat harkintaa yhteiskunnallisen merkittävyyden ja tärkeyden sekä kiinnostavuuden välillä, mutta ensisijaisesti juttuja kirjoitetaan lukijan hyöty edellä.

  1. Sanomalehti ei enää ole ”lupa painaa rahaa”

”Media ei palaa, eikä sen kuuluisikaan, siihen, mitä se oli 20 vuotta sitten”, Saarikoski muotoili. Hän muistutti, että sanomalehtiä ei alun perin perustettu suinkaan rahan takia, vaan suomalaisuuden vuoksi: luomaan yhteisöjä ja poliittisia kantoja. Tiedonkulkuun, ei viihteeksi. Vaikka tehtiin niillä rahaakin.

Tähän kultakauteen ei enää ole paluuta, mutta medialla menee juuri nyt ihan hyvin. Suurimmasta kriisistä on päästy yli, vaikka paljon on vielä töitä tehtävänä. Tulevaisuus näyttäytyy kuitenkin valoisana.

  1. Journalismi ei ole kuollut

Moni muistelee journalismin ”vanhoja hyviä aikoja”. Saarikosken mukaan journalismi oli varsin pitkään Suomessa erittäin auktoriteettilähtöistä ja jäykkää. Kansalaisten saatavilla oli yhdestä kahteen uutismediaa, joista tietoa imettiin. Koska vertailukohtia ei ollut, yleisö tyytyi siihen tietoon, jota heille annettiin.

Nyt saatavilla on enemmän tietolähteitä ja monipuolisempaa uutisointia kuin koskaan aikaisemmin. Vaikka voi olla yksittäisiä toimittajia, jotka eivät ole hyviä journalisteja, journalismi isossa kuvassa ei ole kadonnut, eikä katoa. Myöskin medialukutaito ja ymmärrys on lisääntynyt: toimittaja ei ole objektiivinen, Saarikoski lataa.

  1. Mediakriittisyys kasvaa

Koska tarjolla on enemmän uutislähteitä kuin koskaan aikaisemmin, on yleisö myös kriittisempää kuin koskaan aikaisemmin. Elämme median ylitulvan aikaa, Saarikoski julistaa.

Tämä johtaa siihen, että yleisö suhtautuu kuluttamaansa sisältöön entistä kriittisemmin ja toimittajat eivät todellakaan pääse helpolla. Kaikki uutissisältö syynätään tarkasti, ja tilastot, alkuperäinen kertoja sekä tarkat tietolähteet ovat tärkeässä roolissa. Eikä kukaan enää oleta, että media on erehtymätön ja oikeassa.

  1. Majakka pitää yhteisöä kasassa

Yhteisöt eivät ole ajan saatossa kadonneet mihinkään, vaan niiden toiminta on laajentunut ja muuttanut muotoaan. Digitalisaatio ja internet ovat avanneet meille pääsyn uudenlaisten yhteisöjen äärelle, jossa kaikki äänet saavat kukkia.

”Mediasta on tullut majakka, joka auttaa pitämään kansan kansana”, Saarikoski summaa. Uutislähteiden ympärille kokoonnutaan jakamaan tarinoita, keskustelemaan sekä luomaan uudenlaisia näkökantoja. Ja itse asiassa mediaa käytetään enemmän kuin koskaan ennen.

  1. Toimittajalla on (oikeasti) kiire, ole siis kiinnostava

”Jos yksi asia on varma, niin se, että taustoittaville lounaille ei ole enää aikaa”, Saarikoski summaa. Aikaisemmin viestintäammattilaiset saattoivat verkostoitua erilaisissa tilaisuuksissa toimittajien kanssa, mutta nyt verkostoituminen on siirtynyt lähes kokonaan sosiaaliseen mediaan.

Toimittajilla on kiire, ja tiedotteita kilisee postiin satoja päivittäin. Saarikoski toivoo, että tiedotteita laatiessa viestijät muistaisivat kertoa olennaisen napakasti ja jättää liian kuorruttamisen pois.

Toisaalta viestijöiden tulisi myös muistaa keskiössä kiinnostavuus: se, että yritys on tehnyt jotain omasta mielestään todella merkittävää, ei itsessään ole uutinen. Ajankohtaisuus sekä laajemmat yhteiskunnalliset merkitykset ovat asioita, jotka saavat toimittajan tarttumaan tiedotteeseen helpommin. Jos tiedote kertoo aiheesta, joka voi avittaa ihmiskuntaa tai muuten viedä meitä eteenpäin, siihen suhtaudutaan vastaanottavaisemmin.

 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Palkittua: aidosti osallistava strategian jalkautus –  "Tiukka raati perusteli palkintoa näin: ”Strategiaviestinnän haastavassa lajissa luotettiin vuorovaikutuksen voimaan ja siihen, että tuodaan strategia mahdollisimman lähelle jokaisen työntekijän arkea.”

Toivon, että palkat nousevat. Terveisin yrittäjä. – "Toivon, että ne nousevat roimasti sen takia, että teemme asioita joka vuosi paremmin, tehokkaammin ja luovemmin kuin edellisenä vuonna, jolloin viivan alle jää entistä enemmän euroja, joista jaetaan työntekijöille tuntuvia bonuksia."

Rusinanmurun terveisiä "kuumimmalta kasvualalta" – "Ammattitaitoiselle viestinnälle on Suomessa tällä hetkellä tilausta, koska organisaatiot ovat havainneet, että sisältöihin perustuva markkinointi sekä johdon ja asiantuntijoiden viestintävalmiuksien kehittäminen tuottavat tulosta."

Kuva: Kaiku Helsinki


Työ = ihmiset

Kesälomien päättyessä oli sopiva hetki miettiä edellistä työvuotta. Ei sillä tavalla, että mittaisi vuotta mediaosumien tai some-tykkäysten määrällä – vaan ihmisten kautta. Tässä työssä omaa fiilistä määrittävät niin paljon ne persoonat, joiden kanssa työtä saa tehdä.

Viime aikoina olen työn puolesta saanut keskustella muun muassa musikaaliteatterin omistajan, Bitcoin-spesialistin, huippuhammaslääkärin sekä ex-pääministerin kanssa. Kaikki aivan supermielenkiintoisia ihmisiä ja omien alojensa terävimpiä asiantuntijoita!

Tämän alan hienous on juuri siinä, miten monipuolista porukkaa työasioissa pääsee tapaamaan ja miten erilaisia uusia asioita heiltä pääsee oppimaan. Hammaspaikkojen materiaaleista tai Bitcoin-teknologian nippeliominaisuuksista löytyy hurjan paljon kiinnostavia yksityiskohtia, kun niistä saa kuulla ihmisiltä, jotka suhtautuvat niihin aidon intohimoisesti.

Ja asiakkaiden lisäksi ovat tietysti kollegat. Täällä Kaiussa on niin uskomattoman monipuolinen porukka niin erilaisia persoonia niin vaihtelevista taustoista, että on suuri etuoikeus saada välillä katsella asioita heidän näkökulmistaan. On urheilutoimittajaa ja virkamiestä ja insinööriä ja opettajaa ja palvelumuotoilijaa ja vaikka mitä!

Markkinointi- ja viestintäala ovat täynnä erilaisia kilpailuja ja gaaloja, joissa jaetaan palkintoja näyttävimmille ja myyvimmille kampanjoille ja pläjäyksille. Onnistumisia saa ja pitääkin hehkuttaa – mutta perustyön ytimessä ovat ihmiset. Voisimme siis ainakin omassa arjessamme palkita – tai ainakin kiittää – asiakkaita, kollegoita ja yhteistyökumppaneita, jotka omalla panoksellaan tekivät tästäkin vuodesta hienon.

Kiitos kaikille, ja nyt syksyllä jatketaan viestimistä toivottavasti samojen ja uusien hienojen ihmisten kanssa!

(Ja ei: en kirjoittanut tätä tekstiä liikuttuneessa hypemoodissa, vaan sateisena tiistaiaamuna puolentoista kahvikupillisen jälkeen.)


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tuleva Kaiun harkkari, pääset ihanaan työyhteisöön –  "Kun olen kertonut lähipiirilleni, että työpaikallani pidetään kuukauden kaveri -kilpailua, kehutaan kollegoita työpaikan somessa ja eräs aamu jopa katsoimme majavadokumenttia yhdessä, he ovat ihmetelleet, mikä tuollainen työpaikka on."

Suomi-Twitterin piiri on pieni mutta vaikuttava – "Koska resurssit ja vuorokauden tunnit ovat rajallisia, täytyy siis tehdä valintoja. Mihin some-kanaviin kannattaa panostaa ja mitkä jättää (toistaiseksi) syrjään?"

Kiinnostavuusmuotoilu – "Sisältöjen tulva on tänä päivänä aivan valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua ja saada oma viestinsä läpi? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava.


Bob ja Alice keksivät oman kielen – orjuuttavatko pian sinut?

Bob: I can i i everything else

Alice: balls have zero to me to me to me to me to me to me to me to me to

Bob: you i everything else

Alice: balls have a ball to me to me to me to me to me to me to me to meca

Tämä on otanta keskustelusta, joka käytiin kahden Facebook-chatbotin välillä, ennen kuin Facebook säikähti ja päätti lopettaa kokeilun. Yritys halusi opettaa boteille neuvottelutaitoja, ja niin myös tapahtui: Kun botit kommunikoivat keskenään, ne ymmärsivät nopeasti, että ihmisten käyttämä perusenglanti on liian kankeaa tehokkaaseen neuvotteluun. Näin syntyi bottien oma ”interlingua”.

Tapaus leimattiin mediassa nopeasti karmivaksi. Mahtimiehet ovat kohisseet tekoälyn vaaroista jo pidempään: Stephen Hawking varoitti vuonna 2014, että tekoälyyn tulisi suhtautua varauksella, koska se osaa keksiä itsensä uudelleen, eivätkä biologisesti rajoittuneet ihmiset pysty mitenkään kilpailemaan rinnalla. Elon Musk on todennut useaan otteeseen, että Terminator-henkinen koneiden kapina on mahdollinen elinaikanamme. Ihmiset jäävät jalkoihin.

Tunteiden tulkki

Pelko tekoälyä kohtaan on luonnollista, joskus tarpeellistakin, mutta kiistaton fakta on, että tekoäly on jo täällä. Bobin ja Alicen keskustelu ei ollut ensimmäinen kerta, kun tekoäly on hyödyntänyt välikieltä. Google paljasti muutama kuukausi sitten, että Google Translate käyttää eräänlaista neuraaliverkostoa käännöksissä. Kahden kielen välisen käännöksen takana on tekoälyn luoma välikieli, joka ei käänny yhdellekään ihmiskielelle. Sen avulla järjestelmä luo osuvampia käännöksiä nopeasti.

Tekoälykriitikot vetoavat usein siihen, että kone ei voi oppia tulkitsemaan ihmisen tunteita kuten toinen ihminen. HBR:n heinäkuinen essee kumoaa olettamuksen. Jo nyt käytössä on järjestelmiä, jotka tulkitsevat ihmisten tunnetiloja äänensävyn ja ilmeiden perusteella ja paljastavat bluffeja pokeripeleissä. Ihmisten tunteiden tulkitseminen on hienovaraista, HBR kirjoittaa, mutta ei taikuutta.

Miten tästä eteenpäin?

Tekoälyn maallikolle näkyviä kehitysaskelia on toistaiseksi leimannut voimakas viihteellisyys. Kuluttajapuolella tekoälyä on hyödynnetty markkinointikäytössä etenkin kosmetiikkapuolella ja vaateteollisuudessa. Pokemon Gó on viime vuosien näkyvin ilmentymä tekoälyn käytöstä peliteollisuudessa. Siri vastailee Apple-uskovaisten päättömiin kysymyksiin väsymättä. Sovellukset herättävät käyttäjissä lähinnä hilpeyttä.

Tekoälyn valjastaminen kokonaisvaltaisemmin yrityksen viestintäkäyttöön tulee olemaan haasteellista. Se vaatii teknistä ymmärrystä, ja tekoäly tarvitsee paljon dataa oppiakseen. Jos yrityksellä ei ole dataa siistissä järjestyksessä valmiina, sen haaliminen voi viedä aikaa.

Daniel Faggella neuvoo Incin artikkelissa pienempiä yrityksiä katsomaan, mitä isot pelurit saavat tekoälykokeiluilla aikaan ja odottamaan kustannustehokkaampien ratkaisujen saapumista markkinoille. Kun ympärillä alkaa näkyä enemmänkin esimerkkejä tekoälyn positiivisista vaikutuksista yritystoimintaan, voi sen soveltamisesta tulla ajankohtaista. Tärkeintä on mennä oma bisnes – ei hype – edellä.

Kirjoittaja intoilee tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista häpeilemättömän innokkaasti.

Kuva: iStock