Some ostoprosessin tukena ja asiakaskohtaaminen somessa -valmennukset syksyllä

Valmentava viestintätoimisto Kaiku Helsinki ja konsulttitalo Kulmia järjestävät syksyllä 2017 myyntiin liittyvää some-valmennusta.  Lämpimästi tervetuloa mukaan, mikäli kaipaat apua ja tehostusta yrityksesi sosiaalisen median tekemiseen!

Some ostoprosessin tukena

Some ostoprosessin tukena -valmennuksen avulla osallistujat oppivat kasvattamaan myyntiä ja ymmärtämään miten asiakkaiden ostoprosessia tuetaan somen avulla.

Valmennuksen osallistujat kuulevat parhaat käytännöt muista organisaatioista, saavat käytännön neuvoja ostoprosessin tehostamiseen ja saavat tukea somen tavoitteelliseen käyttöön osana omien asiakkaiden ostoprosessia.

Aika: 15.8.2017 klo 9:00–16:00 Paikka: Helsinki

Valmennuksen hinta: 995 euroa (+ alv 24 %) / hlö

Asiakaskohtaaminen somessa

Asiakaskokemuksen kokonaislaatu edellyttää vahvaa asiakaspalvelun hallintaa ja kehittämistä sähköisissä kanavissa, kuten sähköposti- ja some-asiakaspalvelussa. Henkilöstö on koulutettava ymmärtämään monikanavaisen asiakaskohtaamisen erityispiirteet ja digitaalisen ympäristön vaatimukset kirjalliselle ilmaisulle.

Tässä valmennuksessa autamme esimerkkien ja harjoitusten kautta rakentamaan asiakaskohtaamisille eri kanavissa yhteiset toimintamallit.

Aika: 24.8.2017 klo 9:00–16:00 Paikka: Helsinki

Valmennuksen hinta: 995 euroa (+ alv 24 %) / hlö

Lisätietoja valmennuksista ja ilmoittautumiset:

Ville Lehtovirta

ville.lehtovirta@kaikuhelsinki.fi 

050 346 6946


Viestitkö ämpäristä vai sen sisällöstä?

Ystäväni, 70 ja risat, on ahkera WhatsAppin käyttäjä ja lähettelee aina piristäviä paikalliskuulumisia. Toissaviikolla sain kuvan ämpäristä – täynnä leipää. Vain 5 euroa! Kuvan mukana tuli monta hymiötä; vähän hölmöltähän ostos tuttavasta tuntui. Olikohan nyt joutunut leipurin huijaamaksi? Mutta toisaalta: paljon niitä muutkin ihmiset ostivat. Ja jäähän siitä hieno ämpäri talteen. Kuka nyt ei ämpäriä haluaisi!

Ämpärien vetovoima on kiehtova. Tuhannet suomalaiset ovat valmiita jonottamaan saadakseen ilmaisen tai huokean ämpärin. Minkä vuoksi? ”Tarvitsen ämpäreitä tavaroiden säilyttämiseen.” ”Ämpäri on kätevä autonpesussa.” ”Käytän ämpäriä aina, kun käyn saunassa.” No totta kai! Muun muassa näin Tokmannille jonottajat perustelivat ämpäritarvettaan Me naiset -lehden haastattelussa.

Ämpäri on selvästikin tarpeellinen. Ei ihme, että markkinoijat ovat tarttuneet sankoihin innokkaasti kiinni. Mitä kaikkea voisikaan myydä ämpärin oheistuotteena? Onko sisällöllä oikeastaan väliä – leipää tai viestintää – kunhan vain on ämpäri? Kuinka pitkään ämpärin vetovoima pitää pintansa? Kun asiakas on jo riemastunut joukkoliikenneämpäristä ja leipä-ämpäristä, ehkä seuraava kampanjaämpäri onkin se, joka tuntuu kuluneelta idealta. Silloin vilkaisee sisältöäkin kriittisemmin: ämpärillinen sukkia, en tarvitse, ei kiinnosta.

Varo kanavahuumaa

Kuvainnollisesti ämpärihuuma tuo mieleen jotain tuttua: kuoret ensin, sisältö sitten. Kun markkinointiviestinnän mahdollisuudet ovat kuin karkkikaupan tiski, iskee houkutus tehdä valintoja siksi, että muutkin tekevät tai että jokin asia tuntuu päivän jutulta. Ratsastetaan keinot ja kanavat edellä, siis.

Mennään kuumiin uusiin somepalveluihin! Kilpailijallakin on blogi! Tehdään hyvännäköisiä videoita! Infografiikkaa on pakko saada! Lisää tapahtumia! Pomon naama lehteen – mielellään sellaiseen, jota lukevat KAIKKI!

Kaikki edellä mainitut voivat olla perusteltuja toimenpiteitä. Ne voivat myös olla täyttä rahan- ja ajanhukkaa, jos niiden toteuttamista ohjaa kanavahuuma tai jopa kanavakiima. Huumainen viestijä ikään kuin valitsee ämpärinsä muiden vanavedessä ja lappaa sinne sisältöä miettimättä, oliko ämpäri alkujaankaan paras väline. Ehkä tuohikori olisikin palvellut kohderyhmän tarpeita paremmin. Ehkä kalliisiin kuoriin pakatusta sisällöstä tulikin tylsää markkinointihöttöä, kun luotettiin, että kyllä me osataan meidän tuotteista ja palveluista kertoa kiinnostavasti. Turha siihen nyt on liikaa aikaa käyttää!

Uusista mahdollisuuksista innostumisessa ei ole mitään pahaa, päinvastoin! Trendien seuraaminen ja rohkeus kokeilla ovat ihan valtavan hyviä asioita. Todellisiin tuloksiin pääsee käsiksi kuitenkin vasta silloin, kun on pakottautunut miettimään: Miksi?

Siis miksi?

Jotta sisältösi kiinnostaa ja erottuu muusta sisältötulvasta, seuraavista simppeleistä kysymyksistä on apua:

  • Miksi viestin – mitä vaikutusta tavoittelen?
  • Millainen on kohderyhmäni?
  • Mitä kohderyhmä tietää asiastani etukäteen? Miten oletettavasti suhtautuu?
  • Mitä hyötyä pystyn tarjoamaan kohderyhmälleni?
  • Mikä valitsemassani näkökulmassa on erottuvaa, herättävää tai yllättävää?
  • Ja osana muuta pohdintaa: Mitkä kanavat ja keinot tukevat tavoitteitani parhaiten?

Kutsumme tätä Kaiussa kiinnostavuusmuotoiluksi. Kun ymmärrämme, mikä sanomassa kohderyhmää kiinnostaa, sen jälkeen olemme valmiit tarttumaan kaikkiin mahdollisiin luoviin kanaviin ja keinoihin. Vaikka ämpäriin, jos se jostain syystä sattuisi olemaan sopiva ratkaisu.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kiinnostavuusmuotoilu –  "Sisältöjen tulva on tänä päivänä valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua ja saada oma viestinsä läpi? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava."

Tarjoatko faneillesi valtaistuimen vai valkosipulia? –  "Ymmärrämmekö, mistä asiakkaamme syttyvät? Osaammeko huomioida heidän hyötynsä ja kiinnostavuusmuotoilla viestimme heidän näkökulmastaan?

Älä hylkää sanoja – "Mitä tapahtuu, kun viestintä muuttuu kirjalliseksi? Hyvästi kehonkieli. Hyvästi äänensävy. Sanojen merkitys on sata prosenttia."

Kuva:  iStock (muokattu)


Palkittua: Aidosti osallistava strategian jalkautus

Nappasimme voiton MTL ry:n Communications Awards -kisassa. Oral Hammaslääkäreiden strategian jalkautustyömme palkittiin parhaana sisäisen viestinnän toteutuksena. Tiukka raati perusteli palkintoa näin: "Strategiaviestinnän haastavassa lajissa luotettiin vuorovaikutuksen voimaan ja siihen, että tuodaan strategia mahdollisimman lähelle jokaisen työntekijän arkea."

Katso video tästä. 

Uusi strategia sinänsä ei kiinnosta

Oral Hammaslääkärit on Suomen suurin hammaslääkäriasemaketju ja heillä on tuore vahvan kasvun strategia. Hammaslääkärit ovat kuitenkin ensisijaisesti olemassa asiakkaitaan varten ja liiketoimintaan liittyvä strategia ei kosketa saati kiinnosta heitä. Niinpä strategia piti muotoilla niin, että se koskettaa ja kiinnostaa kaikkia yli 1300 oralilaista.

Avainkysymys: What’s In It For Me?

Aloitimme työn miettimällä, mikä strategiassa on sellaista, johon henkilöstö voi aidosti vaikuttaa jokapäiväisessä työssään ja joka on heidän näkökulmastaan keskeistä. Näistä teimme strategian jalkautuksen peruspilarit: kolme tavoitetta, joihin pääsemiseen henkilökunta sai itse miettiä parhaat toimenpiteet. Strategialle keksittiin kuvaava nimi: Paras Paikka -ohjelma.

Strategian jalkautukseen rakensimme laajan, vuoden mittaisen toimintasuunnitelman, joka sisälsi erilaisia toimia aina johdon valmennuksista osallistaviin työpajoihin asemilla ja strategiakuvasta asemakohtaisiin mittareihin.

Tammi-helmikuussa mittasimme, miten strategia on jalkautunut. 89 % tunsi Paras Paikka -ohjelman. Ydinviestien läpimeno oli noin 80 %.

Osallistava työskentelytapa osoittautui siis aidosti vaikuttavaksi ja oralilaiset ottivat uuden strategian innolla omakseen.


Hallituksen hajoaminen on suuri mahdollisuus Keskustalle ja Kokoomukselle

Perussuomalaisten puoluekokouksen lopputulosta ei kukaan osannut ennakoida. Se oli suuri kysymysmerkki myös nyt jo entiselle puoluejohdolle. Se tiedettiin, että puolueväellä nyrkki oli taskussa, mutta kuinka syvällä – siitä ei ollut kenelläkään tietoa. Puoluekokouksen päätökset olivat suuri yllätys Timo Soinille ja hänen liittolaisilleen. He halusivat tehdä perussuomalaisista vakiintuneen vallankäyttäjän, joka vähitellen ohjaisi Suomen heidän mielestään oikealle tielle.

Nyt hallitus natisee liitoksissaan ja hyvin suurella todennäköisyydellä kaatuu. Syitä on paljon.

Jussi Halla-ahon johtama puolue on täysin eri puolue kuin se, joka voitti vaalit kaksi vuotta sitten. Vaikka uusi puoluejohtokin vakuuttaa uskollisuutta hallitusohjelmalle, he tarvitsevat ja tulevat tekemään irtiottoja nostaakseen omaa profiiliaan ja kannatustaan mielipidetiedustelujen 9-10 prosentista. Se tietenkin koettelisi muiden hallituskumppaneiden kärsivällisyyttä äärimmilleen.

Jyrki Kataisen (2011-2014) ja Alexander Stubbin (2014 -2015) hallitukset (Kokoomus, Sdp, Vasemmistoliitto, Vihreät ja Rkp) olivat hyviä esimerkkejä siitä kuinka käy, kun hallituksella ei ole juuri lainkaan yhteistä nimittäjää ja sisäistä liimaa. Hallitusta pidetään pystyssä, mutta tuloksia ei saada aikaan. Matti Vanhasen johtama punamultahallitus (2003 – 2007) ei ollut tässä mielessä juuri sen kummoisempi. Äärimmäisen yksityiskohtainen hallitusohjelma oli osoitus siitä, että päähallituspuolueet eivät luottaneet toisiinsa pätkän vertaa.

Suomalaisen yhteiskunnan valtavirta on kaikesta viime vuosien julkisesta kärhämöinnistä huolimatta ollut suvaitsevaisuus. Tähän sopisi huonosti se, että eurooppalaisen oikeistoliikkeen Suomen-haarakonttoriksi tähtäävä uusi Perussuomalainen puolue istuisi hallituspuolueena edelleen tulevat kaksi vuotta. Halla-aho on lisäksi näyttänyt Timo Soinille ovea ulkoministerin postilta. Ulkoministerin henkilöön presidentilläkin on aina sanansa sanottavana.

Hallituksen kaatumisen puolesta toimii myös Kokoomuksen ja Keskustan sisäinen muutos. Kokoomuksen tuki tulee valtaosin kaupunkiseuduilta ja Keskustakin on yrittänyt päästä samaan valtavirtaan. Kokoomukselle yhteistyö halla-aholaisten kanssa olisi niin suuri riski, että sitä puolue ei halua ottaa. Kokoomukselle ja Keskustalle olisi itse asiassa suorastaan herkullinen tilanne saada puoluekenttään aito oikeistolainen oppositiovoima, joka helpottaisi niiden profiloitumista keskusta-oikeistolaiseen ja markkinatalousmyönteiseen yhteiskuntapolitiikkaan, juuri siihen tilaan, missä äänestäjien valtavirta kulkee. Kokoomuksen  nousua auttoi aikanaan 1970 –luvulla kun puolueesta irtosi muutama kansanedustaja, jolloin syntyi Perustuslaillinen oikeistopuolue POP.

Mitä siis tapahtuu?

Juha Sipilä ja Petteri Orpo kääntyvät nyt kristillisdemokraattien ja Rkp:n puoleen tiedustelemaan hallitushalukkuutta. Enemmistö olisi äärimmäisen täpärä (101, jossa mukana Paavo Väyrynen) mutta toisaalta Sdp:n kanssa voisi sopia tuesta tietyistä suurista linjakysymyksistä vaalikauden loppuun saakka. Demareille uudet vaalit ensi syksynä olisi kauhistus, koska kannatus mataa alhaalla ja uusi halla-aholaisten porukka purisi siihen varmasti.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kaksi kolmesta suomalaisesta kaipaa vahvaa johtajaa  –  "Maailman monimutkaistuminen, lisääntynyt epävarmuus ja nopea muutos ovat luoneet tilauksen arvojohtajalle, joka pystyy jäsentämään maailmaa ja toimimaan puoluepolitiikan yläpuolella."

"Ennustaminen on vaikeaa - varsinkin tulevaisuuden" – "Kaikki huippujohtavat kaipaavat ennen kaikkea nöyryyttä."

Karismalle on nyt kysyntää – "Karismaattinen johtaja toimii keulakuvana, johon organisaation jäsen voi samaistua. Sitoutuminen ja luottamus syntyvät tunnepohjalta."


Ilma sakeana hävittäjäviestintää

Viestintätoimistossa pääsee parhaimmillaan mukaan mielenkiintoisiin ja yhteiskunnallisesti vaikuttaviin hankkeisiin. Alan ammattilaisina olemme iloksemme huomanneet, että viestinnän merkitykseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota.  Projekteissa syntyy parempia päätöksiä, kun hyvällä viestinnällä on ensin luotu oikeaa ymmärrystä.

Me täällä Kaiku Helsingissä olemme päässeet mukaan yhteen lähivuosien mielenkiintoisimmasta hankkeesta, kun ilmavoimat valitsevat nykyisten Hornet-hävittäjien korvaajan. Hankintapäätös on määrä tehdä vuoteen 2021 mennessä.

Samalla meidän tekemisiimme kohdistuu mielenkiintoa, jota harvoin sattuu tällaisen tavallisen näppäimistönkuluttajan kohdalle. Tuntuu välillä hieman kummalliselta, miten kokonaisuuden kannalta pienistä asioista tehdään miljardihankkeessa otsikoita. Syynissä ovat olleet myös viestinnän ja vaikuttamisen ammattilaiset.

Epäilyksen varjoa on heitetty lukuisissa keskusteluohjelmissa, joissa on vakuutettu katsojille, etteivät lobbarit varmasti pääse viemään vääristynyttä viestiä tai keskustelemaan suoraan hankkeesta päättävien kanssa. Itse olen seurannut keskustelua huvittuneena, meidän osuutemme miljardihankkeesta on kuitenkin varsin vähäinen. Asian tiivisti hyvin ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola toteamalla, etteivät ne Suomen päättäjät tyhmiä ole eikä päätöstä tehdä markkinoinnin tai lobbauksen perusteella.

Onneksi mediassa löytyy myös toisenlaista suhtautumista. Pelko siitä, että liiallinen tieto voisi jotenkin vaarantaa tasapuolisen asian käsittelyn on suomalaisessa yhteiskunnassa turha. Päätösten tueksi on tärkeää saada kaikilta osapuolilta riittävästi tietoa. Median tehtävänä on tietysti valaista kriittisesti asioita saamansa tiedon perusteella, myös kaikkia lobbausyrityksiä.

Vaikuttamista tapahtuu kuitenkin kaikessa inhimillisessä kanssakäymisessä. Koen, että lobbarin määritelmä istuu minuun kovin huonosti. Viestintäähän tässä tehdään, kerrotaan kiinnostavasti meidän edustaman tahoon liittyvistä vahvuuksista ja pyritään löytämään eri tahoja askarruttaviin kysymyksiin vastauksia. Välillä tietysti päästään osallistumaan juttuihin, joista voi olla pikkupoikamaisen innostunut. Tulevana perjantaina voi tulla Helsingin Kaivopuistoon innostumaan itse paikanpäälle.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kriisiviisastelijan viisi ohjetta –  "Kokosimme kriisiviestinnän huoneentaulun kriisiviestinnän asiantuntijoiden ja päivystävien dosenttien avuksi."

Tuorein Trump-Twitter -ilmiö: kapinallistilit – "Twitterin kapinallistilit ovat osaltaan muistutus yhdestä kiinnostavuusmuotoilun lähtökohdasta: ajattele aina ensimmäisenä yleisöäsi."

Delfiinien siirron ajankohta ei kuulu sinulle –  "Somenärkästyjien ei tarvitse närkästymistään selitellä. He eivät joudu perustelemaan, miksi heidän olisi pitänyt tietää ajankohta, jolloin Särkänniemestä siirretään delfiinejä. Vakavasti otettava media sen sijaan joutuu jälkikäteen keksimään perusteluja sille, miksi siirron ajankohta on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys, josta pitää repiä otsikoita."

Kuva: Copyright © 2017 BAE Systems. All rights reserved