Ankeuttavatko automaattiviestit yrityskuvaasi?

Inari Anttila

Yrityksellä on hienot nettisivut. Kekseliäitä kampanjoita. Oivaltavaa sisältöä somessa. Hyvältä vaikuttaa. Sitten saat asiakkaana viestin, joka on ihan eri planeetalta markkinointiviestinnän perusteella muodostamasi mielikuvan kanssa. Tyly, kankea, kenties kielellisesti ontuva. Kuulostaako tutulta?

Kerronpa tuoreen esimerkin.

Case Yksityiskoulu

Eräässä paikallisessa yksityiskoulussa aloittaa joka vuosi kolme luokallista innokkaita oppijoita. Yleinen mielikuva tästä kieliopintoja painottavasta koulusta on, että siellä vaaditaan säntillisyyttä ja tiukkaa kuria. Alle kouluikäisten lasten vanhempia houkutellaan erilaisin viestein tutustumaan kouluun pitkin talvea. Itse asiassa Kusti on kantanut värikkäästi kuvitettua postia useamman vuoden. Minäkin tartuin täkyyn ennakkoluuloineni.

Kävi ilmi, ettei koulu ollut lainkaan (pahimpien) odotusteni mukainen; viesteistä aistittava ystävällisyys ja yhteisöllisyys näkyivät koulun käytävillä avoimien ovien päivinä, ekaluokkalaisten vanhempien päitä oli eri tilaisuuksissa käännyttämässä kokenut, nallekarhumainen opettaja. Kaikki kanssakäyminen oli kovin mukavaa.

Tuli soveltuvuuskokeiden aika. Lapset jaettiin ryhmiin, ja he saivat "matkaliput" koeluokkaan. Samaan aikaan vanhemmat saivat kahvia ja pullaa.

Tuli aika odottaa koetuloksia. Kuinkas sitten kävikään?

Ankeampien mielikuvien todellisuus astui peliin. Yhden kappaleen hylsykirje. Ei selityksiä, ei perusteluita, ei rohkaisua. Lisätietoja toki voisi tiedustella sähköpostitse. Kirjeen tyly sävy huuhteli mielestä kaikki edeltävien kuukausien mukavat kokemukset koulusta. Olinko sittenkin oikeassa ennakkoasenteineni? Samalla tuli sääli koulua ja kaikkea sitä positiivisen mielikuvan rakentamiseen mennyttä turhaa aikaa.

Kaikki viestintä rakentaa asiakaskokemusta

Koulu ei ole suinkaan haasteen kanssa yksin. Automaattiviestien, massapostitusten ja rutiinikuittausten heikkolaatuisuus on varsin tavallinen helmasynti organisaatioissa. Asiakkaan näkökulmasta kaikki viestit – olivat ne automaattisia tai kumppanin laatimia – ovat yrityksen tai organisaation viestintää. Saman fiiliksen on toistuttava aina organisaation kanssa toimiessa, riippumatta yksiköstä.

Tiedätkö, millaisia viestejä teiltä lähtee? Tässä muutamia, joista lähteä liikkeelle:

  1. Automaattisesti lähetettävät sähköpostivastaukset
  2. Asiakaspalvelun viestipohjat
  3. Toimistosihteerien, aula- ja vaihdehenkilöstön käyttämät viestit
  4. Ulkopuoliset, yrityksen nimissä toimivat yksilöt ja yritykset - esim. rekrytointia hoitavat konsultit ja muut alihankkijat
  5. Järjestelmäviestit

Miten koulun sitten olisi pitänyt viestiä?

Esimerkiksi näin:

"Kiitos kiinnostuksestanne kouluamme kohtaan. Tänä vuonna soveltuvuuskokeisiin osallistui lähes ennätysmäärä tulevia koululaisia, 78 oppilasta. Kun aloituspaikkoja on vain 24, karsinta on kovaa. Valitettavasti NIMI ei hyvästä yrityksestä huolimatta ollut kouluun hyväksyttyjen oppilaiden joukossa. Toivottavasti into oppimiseen ei kuitenkaan sammu. Iloa opin polulle!”

Ja kaikki työ ei olisi ollut turhaa.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tarjoatko faneillesi valtaistuimen vai valkosipulia?  –  "Ymmärrämmekö, mistä asiakkaamme syttyvät? Osaammeko huomioida heidän hyötynsä ja kiinnostavuusmuotoilla viestimme heidän näkökulmastaan?

Vihaa vai rakkautta viestinnän kautta? – Esittelyssä faith-holderit ja hateholderit –  "Jos luottamus petetään, faith-holder voi helposti muuttua hateholderiksi."

EVVK:n aika on ohi! – "Viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla - ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Kuva: Gratisography 


Sisältömarkkinointi-suomi-sisältömarkkinointi -sanakirja

Tiina Hosiokoski

Kollegani vinkkasi kirjoittamaan blogikirjoituksen muun muassa siitä, mitä minulta kysytään usein. Selitän lähes päivittäin, mitä tarkoitetaan natiivimainonnalla tai sisältömarkkinoinnilla. Sisältömarkkinointi sekoitetaan usein hakukonemarkkinointiin, verkkoanalytiikkaan, advertoriaaleihin tai jopa palveluista ja tuotteista kertomiseen. Täysin ymmärrettävää, sillä se on terminä uusi ja ideologiakin on monelle vieras. Yleensä markkinointiviestinnässä lähdetään siitä, mitä me haluamme kertoa. Sisältömarkkinointi lähtee kuitenkin siitä, mitä vastaanottaja haluaa kuulla.

Sisältömarkkinointi on markkinointia, jossa potentiaaliselle tai olemassa olevalle asiakkaalle tarjotaan kiinnostavaa sisältöä, joka hyödyttää häntä jollain tavalla. Se siis esimerkiksi antaa jotain merkityksellistä informaatiota tai viihdyttää muuten. Kuten tämä kirjoitus toivottavasti tekee sinulle.

Sisältömarkkinoinnissa sisältö on kuningas, ja siihen pitää panostaa. Tämän vuoksi ensin laaditaan sisältöstrategia, jossa pohditaan liiketoimintaa tukevat sisältöteemat ja toisaalta ennen kaikkea kohderyhmiä kiinnostavat aiheet, joista sisältöjä lähdetään luomaan. Ja koska yleensä on parempi tietää kuin arvata, tässä kohtaa on suositeltavaa kysyä kohderyhmältä, mikä heitä kiinnostaa. Me Kaiussa puhumme tässä kohtaa kiinnostavuusstrategiasta ennemmin kuin sisältöstrategiasta – juuri tuosta edellä mainitusta syystä.

Kohderyhmähaastattelujen tai -tutkimuksen kautta muodostetaan näkemys siitä, mihin suuntaan sisältöjä lähdetään viemään. Sisältöjen muoto voi olla mitä tahansa. Tyypillisesti se on tekstiä – usein juuri blogitekstiä – ja lisäksi tehdään videoita, infograafeja, podcasteja… Yleensä rakennetaan sisältökalenteri, joka ohjaa tekemistä ja auttaa pysymään aikataulussa hektisen työarjen keskellä.

Sisältöä julkaistaan monissa eri kanavissa, ja julkaisualusta ei sinänsä määritä sitä, onko kyse sisältömarkkinoinnista. Menneiltä vuosikymmeniltä on lukuisia esimerkkejä brändin ympärille muodostuneista aikakauslehtijulkaisuista, ja tämä on sisältömarkkinointia siinä missä sometekeminenkin. Tämä on toki nykyään kovin harvinaista, digiaikaa kun elämme. Julkaisua varten laaditaan siis kanavastrategia.

Sisältöjä varten voidaan luoda blogi, tai pääkanavaksi voidaan määrittää vaikka Facebook. Kaikki riippuu siitä, missä yleisö on. Ja tavoitteenahan on, että yleisö pitäisi sisältöä niin arvokkaana, että se oma-aloitteisesti myös jakaisi sitä. Erittäin yleistä on, että sisältöjä jaetaan kohderyhmälle uutiskirjeessä. Lisäksi työntekijöitä kannustetaan toimimaan työntekijälähettiläinä eli jakamaan sisältöjä omissa kanavissaan.

Digitaalisten kanavien etuna on monien muiden lisäksi se, että siellä kaikkea voidaan mitata. Analytiikasta nähdään, mitkä sisällöt toimivat ja mitkä eivät. Edistykselliset tekevät tätä ennakoivasti ja esimerkiksi testaavat vaikkapa uutiskirjeen otsikointia pienemmällä vastaanottajamäärällä ennen varsinaista lähetystä.

Ja se natiivimarkkinointi sitten?

Jos sisältö on hyvää ja hyödyllistä eli kiinnostavaa, ihmiset myös jakavat sitä mielellään. Harvemmin tämä kuitenkaan yksin riittää. Tämän päivän sisältötulvassa sisältöjen markkinointiin tarvitaan myös euroja. Sisältöjä buustataan eli mainostetaan somessa.

Sisällöille voidaan myös ostaa mediatilaa. Natiivimainonta tai natiivimarkkinointi tarkoittaa sitä, että mediassa näytään sen journalistisen sisällön kaltaisilla sisällöillä. Toki sisällön yhteydessä kerrotaan avoimesti, että se on maksettua sisältöä. Natiivimainonta on erittäin voimakkaasti kasvava ja tehokas mainonnan muoto.

Tässä yhteydessä on ehkä hyvä mainita vielä pari termiä. Markkinoinnin automaatio tarkoittaa pelkistetysti sitä, että järjestelmä lähettää mainosviestejä automaattisesti henkilöille tiettyjen kriteerien täyttyessä. Jos vaikka lataa joltain sivustolta oppaan, saa hyvin todennäköisesti tämän jälkeen sähköpostimarkkinointia kyseiseltä firmalta. Tai jos tutkii nettisivuilla tiettyjä tuotteita, saattaa jälkikäteen törmätä Facebookissa tarjouksiin juuri näistä tuotteista. Markkinoinnin automaatiota voidaan siis yhdistää sisältömarkkinointiin monella tapaa, mutta ne eivät ole sama asia.

Hakukoneoptimointi tarkoittaa sitä, että sivut optimoidaan niin, että ihmiset löytävät hakukoneilla sivuillesi, kun he etsivät kaltaistasi palveluntarjoajaa. Esimerkiksi meidät löytää googlaamalla sanan ”viestintätoimisto”. Hakukonemarkkinointi on sama asia euroja käyttäen, eli luonnollisia hakuja tuetaan maksamalla siitä, että löytyy kun tiettyjä sanoja käytetään. Näistä käytetään lyhenteitä SEO (Search Engine Optimization) ja SEM (Search Engine Marketing).

Edelleen hakukoneoptimointia ja hakukonemarkkinointia saatetaan tarvita, jotta yleisö löytää sisältöjen pariin. Mutta yksistään ne eivät ole sisältömarkkinointia eikä sisältömarkkinointi hakukoneoptimointia. Joskin molemmat rakastavat toisiaan.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

EVVK:n aika on ohi! –  "Kaiussa julistamme EVVK:n ajan viestinnässä lopullisesti päättyneeksi. Mitä se sitten tarkoittaa? Sitä, että viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla - ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Kiinnostavuusmuotoilu – "Sisältötulva on tänä päivänä valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava. (Monimutkaisempi vastaus seuraa myöhemmin.) 

Tylsä, tylsempi, strategia – "Lyhyesti sanottuna strategia on liiketaloudellinen juoni: yrityksen valitsema asema markkinoilla ja näkemys tulevaisuuden tilasta, johon päästään johdonmukaisella toiminnalla."

 

Kuva: iStock


Tietoyhteiskunta-akatemia, seksi ja väkivalta

Jukka Relander

Bill Gates ehdotti pari viikkoa sitten, että jos kerran työt siirtyvät roboteille, robottien pitää alkaa maksaa veroa.

Raikas avaus. Itsekin voisin luetella tehtäviä, jotka voisi siirtää peltipurkin näköiselle työkaverille. Ja jos kolmasosa yrityksemme työvoimasta korvattaisiin koneilla, työntekijät maksaisivat vähemmän veroja, ja vastaavasti, työllisyys alenisi. Robotit siis verolle.

Mutta entä jos robotit olisivat sen verran älykkäitä, että ne alkaisivat kysellä miksi niiden pitää maksaa veroja palveluista, joita ne eivät käytä? Robotti ei käy lääkärissä, kouluta lapsiaan eikä käy kirjastossa. Miksi ne ylläpitäisivät kömpelöitä ja hidasälyisiä ihmisiä, jotka rapistuvat ennenaikaisesti, joita on vaikea korjata ja joita pitää kouluttaa vuositolkulla yksinkertaisiin tehtäviin, jotka robotti oppii sopivan softan saatuaan minuutissa?

Visio meitä älykkäämmistä koneista ei ole enää täysin utooppinen. Ruotsalainen teknoguru Nicklas Bergman alusti aiheesta helmikuussa Tieken järjestämässä Tietoyhteiskunta-akatemiassa, joka kokosi toista kertaa päättäjiä ja alan toimijoita yhteen pohtimaan digitalisaation sivuvaikutuksia elämällemme. Kaiulla on ollut ilo olla mukana järjestämässä akatemiaa Tieken kanssa. Akatemian toinen osa on tänään, torstaina.

Bergman puhui singulariteetista, joka teknologisessa asiayhteydessä tarkoittaa hetkeä, jolloin koneet kehittyvät niin pitkälle, että ihmisellä ei ole enää mahdollisuuksia ymmärtää niitä.

Teknologian kehittymiseen liittyy myös mahdollisuus, että robotit tulevat tietoiseksi itsestään ja alkavat sen myötä tahtoa asioita ja varjella omaa olemistaan. Tuo näkymä on edelleen etäinen, mutta ei utooppinen. Pelaamaan ohjelmoidut koneet ovat esimerkiksi osoittaneet sitä suurempaa agressiivisuutta pelissä, mitä älykkäämpiä ne ovat. Ne haluavat voittaa.

Digitalisaation ydin ei kuitenkaan ole teknologian tarjoamissa uhkakuvissa, vaan hyödyissä. Neljäs teollinen vallankumous on käynnissä, ja se tarkoittaa yhä useampien asioiden kytkeytymistä yhä tehokkaampaan verkostoon. Suomessa on, kiitos Nokian huippuvuosien, yksi maailman parhaista langattoman osaamisen keskittymistä. Tästä voi syntyä uutta vipinää talouteen, kun 5G-verkot ja esineiden internet tulevat osaksi arkea.

Ykkösten ja nollien entistä villimpi tanssi servereiden uumenissa ei tee ihmistä tarpeettomaksi, mutta työ muuttuu, kuten Aalto-yliopiston professori Kristiina Mäkelä muistutti puheenvuorossaan. Työ irtoaa ajasta, paikasta ja työsuhteesta vielä nykyistä enemmän. Katkoton Skype-palaveri onnistunee laboratorio-olosuhteissa ehkä jo ensi vuosikymmenellä.

Kasvokkaista kohtaamista ei silti voi korvata. Ihmisen ja koneen ero on edelleenkin ruumiillisuudessa, ja fyysinen läsnäolo on aina eri asia kuin ruudulla näkyvät kasvot tai sosiaalisessa internetissä näkyvät identiteetit – olivat ne sitten todellisia tai kuviteltuja. Fyysinen kohtaaminen sisältää aina mahdollisuuden kahteen asiaan: seksiin ja väkivaltaan. Käytännön tilanteissa, kiitos kulttuuristen rajoitteiden, nämä ilmenevät haluna tulla tunnustetuksi, nähdyksi ja noteeratuksi, samalla kun välttelemme väkivallan mahdollisuutta käyttämällä kykyämme asettua toisen asemaan, ja noudattamalla hyviä tapoja. Lyhyt vilkaisu mihin tahansa nimimerkillä käytävään nettikeskusteluun osoittaa, mihin ruumiillisuuden puuttuminen kommunikaatiosta johtaa.

On mahdollista, että ruumiiton tekoälyllä varustettu robotti suhtautuu lähiympäristöönsä samalla sensitiivisyydellä kuin nimimerkin takana piileskelevä nettirasisti, vaikka olisikin taitava pelaamaan shakkia. Se ainakin on varmaa, että uusia eettisiä kysymyksiä on edessä. Tekoälyllä varustetun robotin voi ehkä laittaa verolle, mutta en laittaisi sitä asepalvelukseen ja opettaisi ampumaan. Empatiaa ja vuorovaikutustaitoja ei voi korvata koneilla, koska niillä on ruumiillinen alkuperä.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

2016 Kuumat perunat: Data ja luottamus  –  "Datavuotojen aikakaudella yritys, joka pystyy uskottavasti lupaamaan asiakkailleen heidän tuottamansa datan turvallista säilyttämistä ja käsittelyä, nousee markkinajohtajaksi." 

Onko start-up -skene ylikuumenemassa? – "En lainkaan hämmästele, mikäli hollantilainen sijoittaja pitää pienen pohjoisen maan startup-ilmapiiriä ylikuumentuneena."

Seitsemän teesiä uudelle tietoyhteiskunnalle – "Ajatus on yksinkertainen, mutta railakas. Uusi tietoyhteiskunta ei saa eikä voi olla vain yhtiöiden yhteiskunta. Aktiivisesti sisältöä tuottavat ihmiset ovat uuden tietoyhteiskunnan tekijöitä, eivät sen kohteita."

Kuva: Petri Krook


Toivon, että palkat nousevat. Terveisin yrittäjä.

Pete Saarnivaara

EK:n uudelle puheenjohtajalle sattui työtapaturma, kun hänen tulkittiin vaatineen palkanalennuksia. Todettakoon nyt mahdollisimman selvästi: palkanalennuksia ei tarvita.

EK:n puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan tulkittiin vaatineen palkanalennuksia Helsingin Sanomien haastattelussa.

Vaikka uskon puheenjohtajan tarkoittaneen, että suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä pitää parantaa (missä hän on aivan oikeassa), on silti varmuuden vuoksi todettava mahdollisimman selvästi: minä en ainakaan kaipaa palkanalennuksia. Päinvastoin.

Toivon, että työntekijöiden palkat nousevat roimasti. Toivon, että ne nousevat roimasti sen takia, että teemme asioita joka vuosi paremmin, tehokkaammin ja luovemmin kuin edellisenä vuonna, jolloin viivan alle jää entistä enemmän euroja, joista jaetaan työntekijöille tuntuvia bonuksia.

Ammattiyhdistystä ei tarvitse pelotella vaatimuksilla palkanalennuksista. Sen sijaan tarvitaan luottamusta herättäviä toimia. Luottamusta taas tarvitaan siihen, että saadaan tehtyä sellaisia uudistuksia, joilla todella on merkitystä.

Merkittävä uudistus olisi esimerkiksi työlainsäädännön uudistaminen niin, että töitä voidaan myös tessien ulkopuolella tehdä entistä joustavammin. Enemmän töitä silloin kun on kiire ja vähemmän silloin kun on vähemmän kiire. Tätä ovat minulle muutamat työntekijätkin silloin tällöin ehdotelleet, mutta olen joutunut vastaamaan, ettei laki salli aivan sellaista joustoa, mitä he olisivat toivoneet.

Sekin olisi olennaista, että tessien ulkopuolella olevissa yrityksissäkin voitaisiin sopia entistä useammasta asiasta paikallisesti – kuitenkin niin, että työntekijän turva on varmistettu.

Tällaisiin uudistuksiin tarvitaan ammattiyhdistyksen tukea ja osaamista. Niitä taas on vaikea saada, jos ay-liike epäilee, että työnantajalla on palkanalennusten muotoinen ketunhäntä kainalossa.

Todettakoon siis vielä kerran: minä en ainakaan halua palkanalennuksia, enkä usko, että kovin moni muukaan yrittäjä haluaa. Monikin sen sijaan haluaisi, että hommia voitaisiin tehdä joustavammin ja palkankorotukset seuraisivat entistä paremmin henkilökohtaisen ja yhteisen tuottavuuden ja tuloksen kehitystä.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Parannamme kustannuskilpailukykyämme –  "Kaiku Helsingin hallitus pätti käynnistää paikallisen sopimisen henkeä noudattavan kustannuskilpailukyvyn parantamisohjelman."

Tehdään töitä, ei etätöitä – "Jos pomot ja lainlaatijat pystyisivät vapauttamaan mielensä, maanantainakin voisi olla etätyöpäivä. Niille, joille se sopii."

Delfiinien siirron ajankohta ei kuulu sinulle –  "Somenärkästyjien ei tarvitse närkästymistään selitellä. He eivät joudu perustelemaan, miksi heidän olisi pitänyt tietää ajankohta, jolloin Särkänniemestä siirretään delfiinejä. Vakavasti otettava media sen sijaan joutuu jälkikäteen keksimään perusteluja sille, miksi siirron ajankohta on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys, josta pitää repiä otsikoita."

Kuva: iStock Photo


Vaihtoehtoista kriisinhallintaa

Markku Vänskä

Viime viikkojen uutisia ovat hallinneet erilaiset inhimilliset erehdykset. Osa julmiakin mittasuhteita saaneita väärinymmärryksiä, osa kommelluksia juhlavissa puitteissa. Puhumattakaan poliittisella kentällä kasvavasta ajattelemattomuudesta.

Selitettävää on riittänyt, niin julkisuuden henkilöillä kuin PR-ammattilaisilla. Kriisien määrä ei varmasti ole merkittävästi kasvanut, mutta viestinnän näkökulmasta mielenkiintoista on vaihtoehtoisten selitysmallien esiinmarssi. Perinteisesti kriisiviestinnän sääntöihin on kuulunut empatia, vastuun kantaminen ja johtajuuden osoittaminen: teemme kaikkemme, ettei tapahtunut toistu. Väitän, että organisaation ja yksilönkin maineenhallinnan kannalta nämä perusasiat toimivat edelleen parhaiten.

Vaihtoehtoisten totuuksien maailmassa näyttää nousevan myös toisenlaisia keinoja. Kykyä tähän on osoitettu jopa vahvasti demokraattiseen perinteeseen nojautuvassa eurooppalaisessa perheessä. Suoranaiseksi taiteeksi vaihtoehtoinen kriisiviestintä on hiottu viime kuukausina Amerikan Yhdysvalloissa. Asioita kyseenalaistavalle medialle kerrotaan, että kokonaisuus ja hyvät aikomukset ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset virheet. Pahoittelusta tai anteeksipyynnöistä ei ole tietoakaan.

Pirstaloituneen todellisuuden keskellä valtaapitävät ilmeisesti uskovat, että vaihtoehtoinen kriisinhallinta voi onnistua, jos pystyssä pidettävä kulissi on riittävän suuri. ”Mitä suurempi valhe, sitä suurempi on mahdollisuus, että siihen uskotaan”, opetettiin jo kolmannessa valtakunnassa. Itse suosittelen kaikille perinteisempää, hieman nöyrempää lähestymistapaa. Mitä korkeammalta putoaa, sitä pahempia jälkiä joutuu lopuksi siivoamaan.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kriisiviisastelijan viisi ohjetta –  "Kokosimme kriisiviestinnän huoneentaulun kriisiviestinnän asiantuntijoiden ja päivystävien dosenttien avuksi."

Tuorein Trump-Twitter -ilmiö: kapinallistilit – "Twitterin kapinallistilit ovat osaltaan muistutus yhdestä kiinnostavuusmuotoilun lähtökohdasta: ajattele aina ensimmäisenä yleisöäsi."

Delfiinien siirron ajankohta ei kuulu sinulle –  "Somenärkästyjien ei tarvitse närkästymistään selitellä. He eivät joudu perustelemaan, miksi heidän olisi pitänyt tietää ajankohta, jolloin Särkänniemestä siirretään delfiinejä. Vakavasti otettava media sen sijaan joutuu jälkikäteen keksimään perusteluja sille, miksi siirron ajankohta on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys, josta pitää repiä otsikoita."

 

Kuva: iStock Photo


Ala-astelaiset selvisivät muutamassa minuutissa - Kokeile, tunnistatko tubettajien videoista mainoksen

Sanna Puutonen

Neljä tyttöä seisoo tiiviissä kasassa Kaiun puhelinkopissa ja karjuu – siis todella karjuu – kurkku suorana. Toimiston puolelle huuto tuskin kuuluu, viime syksynä hankitun kopin äänieristys riittää pitämään metelin sisäpuolella. Kopin sisäisen volyymin voi päätellä tyttöjen kasvoilta. Konsulttia naurattaa. Tekisi mieli mennä mukaan.

Tytöt luokkakavereineen vierailivat helmikuun loppupuolella Kaiussa tutustumassa viestintätoimiston arkeen ja heidän ikäisilleen kohdistettuun sisältömarkkinointiin.

Puhelinkopin äänieristysominaisuuksien ja tarjolla olleen mangosmoothien ohella koululaisia kiinnostivat erityisesti tubettamisen ja sosiaalisen median vaikutuskeinot. Tumen, Herbalistin ja Pinskun lisäksi vierailijamme ilmoittivat suosikkitubettajikseen muun muassa Eddspeaksin, Pärnilla Böckermanin ja Pasi Viherahon.

Moni koululaisista ilmoitti haaveilevansa myös itse urasta tubettajana. Mietimmekin yhdessä, montako seuraajaa täytyy haalia, jos haluaa elättää itseään videoilla. Laskeskelimme, että yli 400 000 seuraajan suosiosta nauttivan Justimuksen pojat tienaavat videoidensa mainosmyynnillä kuukaudessa noin 500 euroa per mies. Sisältöyhteistyö ja mainosdiilit lisäävät saldon nollia huomattavasti tehokkaammin. Yhdestä yhteistyövideosta käteen jää jo tuhansia euroja.

Kun kysyimme ala-astelaisilta, miten YouTube-videoiden sekaan kätketty mainonta vaikuttaa heihin, koululaiset menivät hiljaisiksi. Muutama tunnusti pyytäneensä vanhempiaan ostamaan esimerkiksi tubettajien suosimat kengät. Valtaosa kertoi suhtautuvansa positiivisesti siihen, jos tubettaja mainostaa videollaan tuotteita maksua vastaan. Koululaiset luottivat siihen, etteivät heidän idolinsa lähtisi mainostamaan mitään sellaista, mistä he eivät oikeasti pidä. Suurin osa myös väitti erottavansa mainokset videoista.

Tätä piti tietysti testata. Järjestimme vierailijoille kilpailun, jossa tehtävänä oli tunnistaa YouTube-videoista mainostettava tuote. Puheet osoittautuivat todeksi: ala-astelaisilta oheisen tehtävän ratkaiseminen sujui hetkessä.

Huoli peruskoulun mediakasvatuksen tasosta tuntuu ainakin yhden kouluvierailun perusteella liioitellulta. Sen sijaan moni aikuisista ystävistäni ei ole koskaan kuullutkaan Pinskusta tai Justimuksesta, eikä erota maksettua sisältöä Helsingin Sanomien verkkoartikkeleiden joukosta.

Testaa, oletko itse ajan tasalla! Tunnistatko, mitä brändiä tai merkkiä seuraavissa videoissa mainostetaan:

Video 1: Minkä merkkinen tasapainoskootteri on Tumen videossa?

Video 2: Kenen valmistamaa karkkia Herbalisti syö leffaillassa?

Video 3: Kenen tekemiä leffoja Pinsku rakastaa ja mikä leffa on hänen top-5 listallaan?


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

YouTube-vinkkejä brändeille – Tubecon Industry Dayn opit  "Jos haluat erottua YouTube-videoiden massasta, varmista, että olet sijoittanut tuotettaviin sisältöihin riittävästi. Halvalla ei saa hyvää eikä vaikuttavaa."

"On-the-go" -viestintää Periscopessa, Snapchatissa ja Instagramissa  "Ihmiset haluavat yhä suuremman vapauden valita mitä ja milloin he katsovat, lukevat tai kuuntelevat."

Aito teini paljastaa: some toimii näin  "Mitä ne teinit oikeasti niiden puhelimien kanssa säätävät."

Kuva: iStock


Yritysblogin ABC – näin löydät blogiin juttuaiheita

Sari Sandrini

Kun yritykselle tai yhteisölle perustetaan blogi, on innostus aluksi suurta – hei me sisältömarkkinoidaan! Mutta miten varmistetaan, että blogissa riittää kiinnostavia postauksia myös ensi-innostuksen laannuttua?

Blogilla on hyvä olla toimitus tai ”omistaja”, joka suunnittelee teemoja ja miettii, ketä blogilla halutaan tavoittaa. Kun teemat ovat tiedossa, bloggaajakaartiin kannattaa koota erityisesti niitä, joita innostaa pohtia omaan asiantuntijuuteen liittyviä asioita. Se on jopa tärkeämpää kuin erinomainen kirjoitustaito. Tekstiä saa aina editoitua, mutta ulkopuolisen on vaikeaa puhaltaa siihen intohimon liekkiä.

Vaan mistä puristetaan postauksiin riittävän ”painavaa” sanottavaa? Kysyin vinkkejä Kaiun kirjoitusvalmentajalta Sallalta ja kiinnostavuusmuotoilun pioneerilta Petteriltä.

1. Kuuntele asiakkaita

Mitä asiakkaat aina kysyvät? Mikä on juuri tällä hetkellä kiehtova asia, johon kaikki miettivät ratkaisua? Tällaisista aiheista tulee kiinnostavia tekstejä, koska ne pohjautuvat lukijan hyötyyn.

2. Hyödynnä avainsanatutkimusta

Optimointiekspertit kehottavat myös käyttämään avainsanatutkimusta blogin sisältösuunnitelmana. Toisin sanoen verkkosivuston markkinoinnissa käytettävät keskeiset hakusanat, eli ne joilla yrityksen tai yhteisön tuotteita ja palveluita haetaan, ovat osa postausten sisältöä. Ajatus on tässäkin sama kuin edellä: tuotetaan sisältöä suoraan tarpeeseen. Samalla blogeihin saadaan hakukoneystävällistä sisältöä, koska olennaiset hakutermit ovat sisällön kulmakivinä.

3. Seuraa, mistä alalla puhutaan

Usein inspiraatio löytyy lukemalla lehtiä, some-kanavia tai kirjoja. Mistä omaa ammattitaitoa liippaavasta juuri nyt keskustellaan? Ajankohtaisissa aiheissa on syytä toimia nopeasti, jotta ehtii sanomaan aiheesta jotain uutta ja erottuvaa.

4. Listaa valmiiksi mielenkiintoisia aiheita

Edellisen vastakohtana ovat ajattomat aiheet, joihin idea voi tulla vaikka hammaspesulla. Listaa nämä ajatukset muistiin myöhempää käyttöä varten. Silloin omalla vuorolla on helppo valita kirjoituksen aihe.

5. Kirjoita ammatillisista aiheista, joista itse sytyt

Kirjoita aiheista, joista oikeasti sytyt ja joissa olet aidosti asiantuntija, sillä innostusta on vaikea teeskennellä. Tekstistä tulee todennäköisemmin mukaansatempaavaa, kun sen kirjoittamisesta oikeasti nauttii. Muista kuitenkin lukijan näkökulma: Kenelle kirjoitan? Mitä hyötyä tarjoilen?

Esimerkiksi omista harrastuksista kertominen voisi olla hyvää kevennyssisältöä, mutta tuskin toisi suurta hyötyä firman liiketoiminnalle. (Toki poikkeuksiakin on).

+1. Pidä kynnys matalana – lyhyt ja kevyt postaus on välillä ihan ok

Aina ei tarvita ”painavaa” asiaa, vaan välillä postauksen voi tehdä kevyesti. Kun Twitterin tykkäystoiminto muuttui, siitä kerrottiin Kaiun blogissa muutamalla lauseella. Saman asian olisi voinut jakaa hieman eri muodossa myös twiitillä tai Facebook-postauksena.

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Bloginakki napsahtaa – mistä löydän aikaa   "Blogeista on tullut osa arkipäivää, entisajan kolumneja, joissa voi tuoda helposti esille omaa asiantuntijuuttaan joko kirjallisen tai visuaalisen viestin muodossa. Verkkosisältönä blogin julkaisukynnys on matalampi kuin perinteisillä printtimedioilla, eikä merkkimäärääkään ole useimmiten sidottu tiukasti.

Sisältömarkkinointi on erottautumisen väline – "Tässä olisi pysähtymisen paikka. Ennen mitään tulee pohtia, mikä on se meidän juttu, jolla erotamme oman tuotteen tai brändin kymmenistä muista. Sitten toimimaan, rohkeasti omasta kulmasta."

Twitter-uudistus potuttaa gangsta-räppäriä –  "Kun käyttäjät ovat aiemmin osoittaneet pitävänsä jostakin viestistä klikkaamalla "Suosikki"-tähtisymbolia, nyt sama asia tehdään painamalla "Tykkää"-sydänkuvaketta.

Kuva: iStock