Kriisiviisastelijan viisi ohjetta

Pete Saarnivaara

Koska Lahdessa hiihdetään taas maailmanmestaruuksista, eri puolilla Eurooppaa hiotaan vaihtoehtoisia totuuksia vaalitarpeisiin ja mahdolliset kauppasodat uhkaavat pian yritysten kasvua ja kannattavuutta, kokosin huoneentaulun kriisiviestinnän asiantuntijoiden ja päivystävien dosenttien avuksi.

1. Keskity viestintään.

Kuka tänä maailman aikana pystyy arvioimaan, onko oikeasti toimittu oikein vai väärin? Et voi mitenkään tuntea kommentoimasi asian taustoja. Keskity siis siihen, miltä asiat näyttävät tai mitä sanamuotoja on käytetty.

2. Aina on viestitty väärin.

Kukaan ei lainaa sinua, jos toteat, ettei tässä tilanteessa kerta kaikkiaan ollut kuin huonoja vaihtoehtoja ja siihen nähden viestintä on hoidettu ihan hyvin. Tai ettei viestinnässä mitään vikaa ollut, mustaa nyt ei vain voi puhua valkoiseksi. Perusteena viestinnän epäonnistumiselle voit käyttää sitä, että joku on närkästynyt somessa.

3. Aina pitää viestiä.

Oleta, ettei koskaan ole viisasta olla vain ihan hiljaa. Aina pitää viestiä, vaikka näyttäisikin siltä, että pieni kohu laantuu itsestään, ellei sitä lähde ruokkimaan.

4. Peräänkuuluta avoimuutta

Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on aina hyvä puolustaa. Sinun ei tarvitse tietää, onko kriisin kourissa oleva taho jo kertonut avoimesti kaiken tietämänsä tai välittää siitä, onko mahdolliselle kertomatta jättämiselle painavia – vaikkapa yksilön oikeusturvaan liittyviä – perusteita.

5. Keskustele keskustelusta

Sinun ei tarvitse varsinaisesti aloittaa keskustelua kertomalla oma mielipiteesi. Riittää, että vaadit muita keskustelemaan avoimesti. Lopuksi voit kiitellä sitä, että vaikka itse asia ei ole ratkennut, on kuitenkin tärkeää, että keskustellaan avoimesti siitä, miten keskustellaan.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Luottamuksesta ja sen puutteesta –  "Luottamus mediaan post-faktuaalisen uutistoiminnan ja sirpaloituneen somejakelun aikana on tärkeää punnita - mutta kenen luottamusta luotettava media tarvitsee?"

Tämä lobbauksessa on oikeasti ongelmallista – "Median lietsoman lobbaushysterian taustalla on vaikuttamisen siirtyminen kabineteista päivänvaloon. Siinä ei ole mitään pahaa. Lobbaukseen kuitenkin liittyy todellisiakin ongelmia, joista osa tupaa jäämään varjoon.

Delfiinien siirron ajankohta ei kuulu sinulle –  "Somenärkästyjien ei tarvitse närkästymistään selitellä. He eivät joudu perustelemaan, miksi heidän olisi pitänyt tietää ajankohta, jolloin Särkänniemestä siirretään delfiinejä. Vakavasti otettava media sen sijaan joutuu jälkikäteen keksimään perusteluja sille, miksi siirron ajankohta on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys, josta pitää repiä otsikoita."

Kuva: iStock Photo


Tuleeko Facebookista epäsosiaalinen media?

Petteri Puustinen

Oletko huomannut Facebookissa, että viime vuosina aikajanallasi olisi näkynyt yhä vähemmän kavereiden henkilökohtaisia päivityksiä? Tuntuuko siltä, että tykkäämiesi sivujen ja seuraamiesi uutismedioiden sisällöt olisivat alkaneet vallata suhteessa enemmän alaa?

Mutu-tuntumalle löytyy vahvistusta datasta: tuoreen tutkimuksen mukaan Facebook-käyttäjien tekemien päivitysten määrä väheni lähes 30 prosentilla vuoden 2016 aikana. Mitä laajemmaksi omien Facebook-kaverien piiri kasvaa, sitä korkeammaksi tuntuu nousevan kynnys tehdä omasta yksityiselämästä kertovia päivityksiä.

Henkilökohtaisemmat keskustelut käydään pienemmässä piirissä (esimerkiksi Facebookin Messengerissä, Whatsappissa tai muissa rajatummissa kanavissa), ja ennen niin tavalliset Facebook-seinäpäivitykset säästetään kihlauksesta, uudesta työpaikasta, lemmikkikoiran agility-mestaruudesta tai muusta ”suuremmasta” tapauksesta ilmoittamiselle.

Sosiaalisesta mediasta sisältöaggregaatiksi – ja takaisin

Kehityssuunta on Facebookille yrityksenä ongelmallinen. Sen ansaintamalli perustuu käyttäjien kiinnostusten kohteiden mukaan mahdollisimman tarkasti kohdennetuille mainoksille – ja jos käyttäjät eivät seinäpäivitysten muodossa enää kerro auliisti kiinnostusten kohteistaan, mainosten kohdentamisen tarkkuus voi pitemmällä aikavälillä romahtaa. Tällöin Facebookin luonne muuttuu sosiaalisesta mediasta kohti jonkinlaista sisältöaggregaattia: se kerää yhteen ja välittää käyttäjille sisältöjä mediataloilta, organisaatioilta, yrityksiltä ja tuotteilta.

Viimeisen vuoden aikana Facebook onkin yrittänyt taklata katoavan sosiaalisuuden ongelmaa mm. muuttamalla algoritmiaan ja luomalla erilaisia työkaluja, jotka kannustavat omien päivitysten tekemiseen. Kun esimerkiksi viikonlopun Valioliiga-kierros on käynnissä, Facebook voi kehottaa: ”Petteri: Manchester City pelaa tänään – haluatko kertoa siitä kavereillesi?”.

Uudet kikat ovat osoittautuneet jokseenkin toimiviksi: vaikka päivitysten kokonaismäärä on laskussa, yksittäisten päivitysten keräämien sitoutumisten (tykkäykset, kommentit, jaot) määrä on nousussa.

Raivaa tilaa kiinnostavuusmuotoilulla ja asiakaspalvelulla

Asiakkaidemme kannalta Facebookin nykykehitys heittää ilmoille sekä haasteita että mahdollisuuksia. Jos kerran Facebook pyrkii saamaan käyttäjät jälleen jakamaan enemmän omia sisältöjä, siinä tapauksessa yritysten ja organisaatioiden sisällöille olisi vähemmän tilaa uutisvirrassa.

Mutta: Nyt punnitaan yritysten kyky tuottaa laadukkaita sisältöjä ja kiinnostavuusmuotoilla ne aidosti erityyppisiä Facebook-käyttäjiä hyödyttäviksi. Jos käyttäjät jakavat näitä sisältöjä henkilökohtaisissa päivityksissään, yritykset voivat saada Facebookissa jopa aiempaa enemmän huomiota.

Sisältöjen jakamisen lisäksi Facebookin merkitys korostuu myös asiakaspalvelussa. Yhä useampi kuluttaja etsii tietoa yrityksistä ensisijaisesti Facebookin kautta. Monelle on matalampi kynnys ottaa yrityksen asiakaspalveluun yhteyttä somessa kuin yrityksen omalla kotisivulla. Kiinnostavien sisältöjen lisäksi myös asiakaspalveluun kannattaa siis panostaa, kun Facebookin luonne ja käyttötavat muuttuvat.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Suomi-Twitterin piiri on pieni mutta vaikuttava – "Twitter on Suomessa löytänyt muotonsa asiantuntijafoorumina: siellä aktiivisimpia ovat toimittajat, politiikot, yrityspäättäjät ja tutkijat. Etkö sinäkin toivoisi, että saisit juuri tuollaiset piirit kiinnostumaan sanomastasi?"

Kiinnostavuusmuotoilu –  ""JFK:n vanhaa viisautta mukaillen: älä kysy, miten yleisösi voi palvella sinua – kysy, miten sinä voit palvella yleisöäsi."

YouTube-vinkkejä brändeille – Tubecon Industry Dayn opit  "Jos haluat erottua YouTube-videoiden massasta, varmista, että olet sijoittanut tuotettaviin sisältöihin riittävästi. Halvalla ei saa hyvää eikä vaikuttavaa."

Kuva: iStock


Suomi-Twitterin piiri on pieni mutta vaikuttava

Petteri Puustinen

Erilaisia some-kanavia on nykyisin jo järjetön määrä. Lisäksi eri some-palveluiden käyttötavat ovat pirstaloitumassa: vaikka tilastojen valossa melkein “kaikki” suomalaiset olisivatkin rekisteröityneet Facebookin käyttäjiksi, kaikkia suomalaisia ei voi tavoittaa ja palvella yhtä kanavaa pitkin.

Koska resurssit ja vuorokauden tunnit ovat rajallisia, täytyy siis tehdä valintoja. Mihin some-kanaviin kannattaa panostaa ja mitkä jättää (toistaiseksi) syrjään?

Kiinnostavuusmuotoilu avuksi kanavavalintaan

Suosittelen silmäilemään tässäkin valinnassa kiinnostavuusmuotoilun checklistiä:

  1. Mitä vaikutusta tavoittelen? Mitä haluan viestinnälläni saada aikaiseksi?
  2. Kuka on se ihminen, jolle haluan viestilläni tarjota hyötyä?
  3. Minkä tyyppistä hyötyä voin hänelle tuottaa? Uusia oivalluksia, virkistävää viihdykettä, sosiaalisen sädekehän kasvatusta?
  4. Mitä kanavia kohdassa 2 visualisoimani ihminen suosii? Missä niistä kanavista voin olla hänelle parhaiten hyödyksi?
  5. Miten paketoin tarjoamani hyödyn kiinnostavaan muotoon ja koukuttavaan kehykseen?

Käyttäjämäärä ei kaikki kaikessa

Some-kanavia valittaessa monet vertailevat ainoastaan eri kanavien käyttäjämääriä – tai käytännössä rekisteröityneiden käyttäjien määriä, joka on aivan eri asia kuin aktiivisten käyttäjien määrä. Tässä vertailussa Suomen määrällisesti suosituimmat some-kanavat YouTube, Facebook ja Instagram kaappaavat helposti huomion.

Koska Twitterin käyttäjäluvut (ja varsinkin aktiivisten käyttäjien määrä) kalpenevat suosikkikanavien rinnalla, moni epäröi twiittaajaksi ryhtymistä. “Jos Facebookia käyttää 4 000 000 suomalaista meidän firmankin sivusta tykkää 10 000 ihmistä, miksi minun kannattaisi omalla nimellä siellä Twitterissä heilua kun ei sitä käytä koko maassa kuin 400 000 ja saisin itselle ehkä pari sataa seuraajaa?”

Solahda sisäpiiriin!

Tottahan se on. Some-dataan erikoistuneen Pyppe.fi -sivuston tuoreen analyysin mukaan 13,2 prosentissa kaikista suomen kielellä kirjoitetuista twiiteistä mainitaan joku Suomen 200 vaikutusvaltaisimmasta Twitter-käyttäjästä. Piirit ovat siis pienet.

Mutta juuri tässä piileekin Suomi-Twitterin vahvuus: ne pienet piirit ovat vaikuttavan viestinnän kannalta juuri ne oikeat piirit. Twitter ei Suomessa ole massamedia, jonka välityksellä saataisiin oman organisaation sanoma läpi kaikkia kansalaisia kohahduttavana some-ilmiönä. Pikemminkin Twitter on täällä löytänyt muotonsa asiantuntijafoorumina: siellä aktiivisimpia ovat toimittajat, poliitikot, yrityspäättäjät ja tutkijat. Etkö sinäkin toivoisi, että saisit juuri tuollaiset piirit kiinnostumaan sanomastasi?

Jos siis haluat vuorovaikutukseen tämän joukon kanssa, Twitter on välttämätön some-kanava sinulle.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tuorein Trump-Twitter -ilmiö: kapinallistilit – "Twitterin kapinallistilit ovat osaltaan muistutus yhdestä kiinnostavuusmuotoilun lähtökohdasta: ajattele aina ensimmäisenä yleisöäsi."

Kiinnostavuusmuotoilu –  ""JFK:n vanhaa viisautta mukaillen: älä kysy, miten yleisösi voi palvella sinua – kysy, miten sinä voit palvella yleisöäsi."

Aivoystävällisempää tapahtumatwiittausta – "T'wiittaan, siis olen olemassa', naurahtaa kollega."

Kuva: Crowbared


Tajusiko kukaan panostusta?

Tuulikki Rautiainen

Kerron teille nyt salaisuuden. Sellaisen, mistä kahvihuoneessa ohimennen keskusteltiin, mikä ei ollut alun perin tarkoitettu julkiseksi, mutta paljasti tiedostamattoman asenteen myös suutarin lasten keskuudessa.

Vuoden alussa vietimme strategiapäivää koko Kaiku Helsingin työntekijä- ja kumppanijoukon kanssa. Päivän aikana tehtiin kaikkea, mitä perusstrategiapäivässä tehdään: asetetaan tavoitteita, keskustellaan niihin pääsemisestä ja opitaan yhdessä, sekä tietysti syödään ja pidetään hauskaa. Päivästä jäi kokonaisuutena positiivinen fiilis. Kaiku Helsingin suunta on hyvä, kasvutavoitteet kunnianhimoisia ja askelmerkit kohdallaan. Nyt vaan tehdään yhdessä.

Viikonlopun jälkeen kysyin Kaiun toimarilta Peteltä, että pitäisiköhän jonkun kirjoittaa blogipostaus perjantain annista. Peten mielestä idea oli hyvä, ”…mutta ei varmaan siitä työyhteisötaito-osuudesta.”

”Miksi se on salaisuus?”

Työyhteisön kehittäminen, työntekijöihin panostaminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen ovat parasta, mitä yritykset voivat tehdä pitääkseen huolta tärkeimmästä kilpailuvaltistaan, eli oppimiskyvystään, myös asiakkaiden näkökulmasta. Mikseivät asiakkaat ja kaikki muutkin haluaisi lukea, että heidän tärkeistä yhteistyökumppaneistaan pidetään huolta, heidän osaamistaan kehitetään ja heitä haastetaan?

Työntekijäkeskeinen yrityskulttuuri on jokaisen aikaansa seuraavan johtajan fokuksessa, mutta erittäin harvoin (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta) siitä kerrotaan ylpeästi ääneen talon ulkopuolella. Ehkä siitä mainitaan intrassa pienessä uutisessa, mutta sitäkin karsastetaan, koska kaikki eivät ehkä päässeet sillä kertaa osallistumaan valmennukseen, eikä ketään haluta jättää ulkopuolelle. Haloo. Samalla logiikalla kenenkään menestystä, onnistumisia tai saavutuksia ei voisi juhlia, koska kaikki eivät olleet mukana saajapuolella tai tekijöinä.

Kehitä osaamista ääneen

Valmennusohjelmia suunnitellessani pohdin asiakkaiden kanssa aina sitä, miten osaamisen kehittämisestä kerrotaan niin talon sisällä kuin ulkopuolellakin. En halua kehittää henkilöstön osaamista niin, ettei kukaan koskaan tajunnut miten paljon heihin panostettiin.

Ympäröivä maailma muuttuu, neljäs teollinen vallankumous on käynnissä ja kovista tekijöistä käydään tiukkaa kisaa. Tämä kaikki johtaa siihen, että osaamista on pakko viedä ihan uudelle tasolle, niin työnantajan kuin meidän työtätekevienkin. Haluamme molemmat kehittää työtapoja liiketoiminnan vaatimusten mukaisesti. Haluamme olla ylpeitä työpaikastamme. Väitän, että parasta HR-viestintää ja työnantajamielikuvamarkkinointia on sen kaiken arjessa tapahtuvan hyvän retosteleminen ääneen niin, että kilpailijatkin kuulevat. Ehkä se poikii jotain hedelmällistä yhteistyötä toimialan sisällä, joka vie kaikkia eteenpäin. Ehkä se antaa asiakkaalle kimmokkeen jatkaa tulevaisuudessakin yhteistyötä, koska kaikki haluavat tehdä yhteistyötä menestyjän kanssa. Ainakin se lisää työntekijöiden ylpeyttä ja sitoutuneisuutta työnantajaansa ja vahvistaa työnantajakuvan lisäksi myös itse valmennusohjelman vaikutusta.

Luottamus lisää onnellisuutta

Nyt kerron, mikä minulle jäi päällimmäisenä Kaiun strategiapäivän työyhteisösessiosta mieleen: luottamus. Luottamus käsitteenä ja erilaisina ilmentyminä. Lyhyehkössä tuokiossa käydyt keskustelut herättivät minussa ajatuksia ja odotuksia itseäni kohtaan, ei odotuksia muutoksesta, jonka joku muu toteuttaisi. Sattumalta sitten viikonloppuna luin artikkelin aihetta sivuten Harvard Business Reviewsta. Sen mukaan luottamus yhdistettynä merkitykselliseen toimintaan stimuloi aivoissa oksitosiinituotantoa, joka puolestaan tuottaa onnellisuutta. Tiivistetysti voidaan sanoa, että luottamus ja merkityksellisyys työssä luovat mekanismin, joka tuntuu onnellisuudelta.

Täällä on siis talo täynnä onnesta hyriseviä, tai ainakin siihen eväitä saaneita asiantuntijoita, jotka taas tänäänkin ovat jakaneet osaamistaan asiakkaidemme kanssa. Kehitämme osaamistamme, ja Kaiku Helsinki tukee meitä. Onko tätä parempaa uutista olemassakaan meidän asiakkaidemme näkökulmasta?


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Johtamisoppia judosta –  "Judo tarkoittaa joustavaa tai pehmeää tietä. Vastustajan voimaa pyritään aina käyttämään hyväksi. Hyvä johtaja pystyy samalla tavalla kääntämään työyhteisön muutosvastarinnan tai negatiivisen ilmapiirin edukseen, jos hän kuuntelee ja arvostaa ihmisiä."

Kaiun työsuojelu - viisi vinkkiä parempaan työelämään – "Työpäivän aikana pikku juttuihin huomiota kiinnittämällä viestintäkonsultin ja viestinnän suunnittelijan mieli pysyy positiivisena. Näillä vinkeillä account executivet ja sales managerit löytävät sisäisen zenin."

Ratkaisetko konfliktin työpaikalla statement-Peltoreilla vai keskustellen? – "Me-hengen synnyttäminen ja ylläpitäminen ei ole kiinni pelkästään henkilökemioista. Hyvä työilmapiiri syntyy harvoin itsestään - sen luomista pitää harjoitella."

Kuva: iStock