Kuumista perunoista lobbaukseen: tämä kiinnosti 2016

Salla Syrman

Haluaisitko lukea ensi vuonna entistä kiinnostavampia blogikirjoituksia? No sehän onnistuu! Kerro meille Facebookissa, Twitterissä tai LinkedInissä, millaiset viestintäaiheet koet hyödyllisiksi. Mihin kaipaat vinkkejä? Parhaiten perustellun, ei-sukulaisen kirjoittaman toiveen täysin subjektiivinen raati (=minä) palkitsee graafikkomme Reetta Martikaisen taiteilemalla hienolla seinäkalenterilla.

Tänä vuonna olemme Kaiussa kovasti paasanneet kiinnostavuusmuotoilusta. Yrityksen tuottama sisältö on yhtä tyhjän kanssa, jos se kiinnostaa lähinnä yrityksen porukkaa itseään. Koska suutarinlapsella on ehdottomasti oltava kengät talvipakkasilla, sukelsin analytiikkaan ja tutkin, mitkä tekstit ovat tuoneet blogiimme eniten lukijoita eri kuukausina. Näistä opimme ensi vuotta varten.

Olen iloinen, että blogimme kävijämäärä on kasvanut tasaisesti ja kiinnostaneiden aiheiden kirjo on laaja: vaikuttajaviestintää, valmennusta, kiinnostavuusmuotoilua, työyhteisöviestintää ja niin edelleen. Plus delfiinejä ja noloja typoja. Kaikki tekstit ovat ajankohtaisia mielestäni vieläkin, joten sopii lukea, jos unohtumaan on päässyt.

Kas tässä suosikkien kavalkadi!

Tammikuu: Yleisö kyynistyy mainontaan

Vuoden alussa Petteri rypisti kunnioitettavan urakan ja tiivisti kansainvälisen kumppanimme Hotwire PR:n trendiraportin kahdeksitoista suomenkieliseksi blogipostauksesta. Kuumista perunoista suosituimmaksi nousi mainontakyynisyyttä pohtiva teksti. Tekstien tarjoama vastalääke pätee myös vuonna 2017:

Kun natiivimainonta kallistuu enemmän tai vähemmän läpinäkyvästi mainonnan puolelle, journalistisin kriteerein ansaittu näkyvyys on kansalaisten mielissä yhä uskottavaa ja tehokasta.”

Helmikuu: Kolme surkeinta vinkkiä esiintymisjännitykseen 

Kuvittele yleisö nakusilleen! Katso jotain ystävällistä naamaa! Hankkiudu eroon jännityksestä kokemuksen avulla! Pauliina laittoi esiintymisvinkkien myytit poikki ja pinoon. Tämän tekstin lukemiseen jälkeen tuli helpottunut olo, kun tajusi, ettei enää tarvitsekaan tuijottaa herkeämättä tyyppiä, jonka kuvittelee kukallisiin boksereihin. Ja hei, jännittäminenkin kuuluu asiaan.

”Jännitys on parhaimmillaan positiivinen vireystila, joka auttaa esiintyjää keskittymään ja toimimaan mahdollisimman hyvin tärkeässä tilanteessa.”

Maaliskuu: Vihaa vai rakkautta viestinnän kautta? – Esittelyssä faith-holderit ja hateholderit

Tunnetko yrityksesi luottojoukot? Entä vihanlietsojat? Sidosryhmäviestinnästä lopputyönsä tehnyt Sari selvitti, mitä ovat faith-holderit ja hateholderit – ja miksi molempien tunteminen on tärkeää.

”Huonosti hoidettuna yhdenkin huutelijan someraivosta saattaa kehkeytyä kriisi, joka vahingoittaa yrityksen mainetta ja luottamuspääomaa. Faith-holderien ja hateholderien aikakaudella perusteellisesti valmistellut kriisiviestintäsuunnitelmat ovat entistäkin arvokkaampia.”

Huhtikuu: Kiinnostavuusmuotoilu

Sisältöjen vyöry on valtava. YouTubeen ladataan joka minuutti 72 tunnin edestä uutta videomateriaalia. Facebookissa julkaistaan minuutissa 2,4 miljoonaa päivitystä, Twitterissä tweetataan 277 000 kertaa ja Instagramiin päivitetään 216 000 kuvaa. Joka minuutti. Joka päivä. Miten erotut?

Petteri kertoo John Kennedyn vanhaa viisautta mukaillen, mistä kiinnostavuusmuotoilussa on kyse: ”Älä kysy, miten yleisösi voi palvella sinua – kysy, miten sinä voit palvella yleisöäsi.”

Toukokuu: Älä mokaa mediassa

Kriisiviestintä on vaikea laji. Kovan paikan tullen kokeneemmankin johtajan puntit saattavat tutista, kun toimittaja työntää mikrofonin nassun eteen. Kriisiviestinnän eksperttimme Jouko pohti kevään kriisejä ja korosti empatian, vastuun sekä johtamisen merkitystä kriisitilanteissa.

Olen valmentanut vuosien saatossa satoja johtajia ja asiantuntijoita esiintymään mediassa. Useimmat pärjäävät erinomaisesti. Joskus oppi unohtuu, ja silloin käy huonosti. Kaikkein huonoiten käy niille, jotka eivät ole kriisitilanteisiin varautuneet ja valmentautuneet.”

Kesäkuu: Siakas, laitetaanko verkkokuppaan kilapilu?

Typopirulainen näyttäytyy silloin, kun vähiten odotat. Erityisesti silloin, kun olet tilannut 10 000 kappaletta esitettä, erikoispäällyisteiselle paperille painettuna tietenkin. Keräsin alkukesästä kokoon kaikulaisten bongaamat ikimuistoisimmat typot. Seuraavan kerran typopirulaisen yllättäessä voit lohduttaa itseäsi sillä, että tekevälle sattuu!

”Tiedostot ovat nyt palvelimella saatana. KUSTU – Asiakastapahtuma 1.11.”

Heinäkuu: Ennen oli paremmat kesät

Kesällä graafikkomme Reetta intoutui nostalgisoimaan menneiden vuosien kesiä. Vuonna ysikuus punkit eivät purreet - vai purivatko sittenkin?

Katso kuvavertailu, kesä 1996 vs. kesä 2016!

Elokuu: Tervetuloa töihin

Loman jälkeen olikin jälleen hyvä muistuttaa mieleen, että istuminen tappaa! Sanna kokosi töihinpalaajien riemuksi esittelyt viidestä uudesta taukoliikuntamuodosta. Vielä emme ole kuulleet, onko Office-parkourista tai Konttorikätköilystä tullut syksyn hittilaji.

Lähesty vastapäätä istuvaa Raimoa. Taipukaa yhdessä terapeuttiseen Folded Leaf -asanaan, kokeilkaa käsilihaksia ja keskivartaloa kehittävää Front Birdiä tai kallistukaa niskajumit vapauttavaan High Flying Whale -taaksetaivutukseen.”

Syyskuu: Delfiinien siirron ajankohta ei kuulu sinulle

Alkusyksystä koko Suomi järkyttyi, kun Delfi, Veera, Eevertti ja Leevi rahdattiin yön pimeydessä salaa Kreikkaan. Salaliittoteoriat vyöryivät myös mediaan, ja delfiineistä tiedottamista pidettiin jo yhteiskunnan avoimuuden mittana. Kaiun toimitusjohtaja Pete kehotti laittamaan jäitä hattuun ja miettimään, mitä perusteita Särkänniemellä siirron salaamisella oli.

”Somenärkästyjien ei tarvitse närkästymistään selitellä. He eivät joudu perustelemaan, miksi heidän olisi pitänyt tietää ajankohta, jolloin Särkänniemestä siirretään delfiinejä. Vakavasti otettava media sen sijaan joutuu jälkikäteen keksimään perusteluja sille, miksi siirron ajankohta on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys, josta pitää repiä otsikoita.”

Lokakuu: Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi?

Julistimme Kaiussa syksyllä EVVK:n aikakauden päättyneeksi ja kehotimme kaikessa viestinnässä lähtemään liikkeelle vastaanottajan hyödystä. Markkinointiviestintägurumme Tiina herätteli lokakuussa päästämään irti perinteisestä me-lähtöisestä toitotuksesta ja haastoi kiinnostavuusmuotoilemaan viestit otsikoita myöden. Jos se kiinnostaa, se vaikuttaa!

”Kun seuraavan kerran rakennat viestiäsi, mieti, mikä saa vastaanottajan lukemaan viestin. Käytä aikaa otsikon ja viestin muotoiluun. Lupaan, että käytetty aika korvaantuu suuremmalla vaikuttavuudella. Ensimmäisen hälytyskellon pitäisi soida, jos otsikko tai viesti alkaa organisaation nimellä.”

Marraskuu: Sisäisen viestinnän kanavat – nousijat ja laskijat

Vierailimme työyhteisöviestinnän valmentajamme Tuulikin kanssa Työyhteisöviestintä 2016 -tapahtumassa puhumassa sisäisen viestinnän kanavatrendeistä. Yleisön vastausten perusteella Jonna taiteli hienot graafit, jotka jaoimme havaintojemme kera. Millaisten taitojen tärkeys korostuu monikanavaisessa sisältöviidakossa?

Kun keinoja ja kanavia on paljon, kuinka valita oikea tapa viestiä? Väärä tapa on mennä siitä, mistä aita on matalin. Reply all, koska näin olen tottunut toimimaan. Tai tehdäänpä video, koska videot ovat kivoja. Kanavaälykkyys on sitä, että päivittäisissä viestintätoimenpiteissään huomioi sekä tavoitteensa että vastaanottajat. Sen jälkeen vasta valitsee tarkoituksenmukaiset keinot.”

Joulukuu: Tämä lobbauksessa on oikeasti ongelmallista

Lobbauksesta puhutaan nyt paljon, koska lobbaus on ennen kaikkea tullut päivänvaloon. Olisi korkea aika päästää irti yleisestä lobbaustaivastelusta ja ryhtyä tutkimaan lobbaukseen liittyviä todellisia ongelmia, kirjoittaa Pete ja nostaa esiin neljä epäkohtaa: pyöröovi, lobattavien avoimuuden puute, lobbareiden avoimuuden puute ja kaiken viestinnän leimaaminen lobbaamiseksi.

”Kekkosslovakiassa kukaan ei tiennyt, mitä ay-johtajat, vuorineuvokset ja poliitikot saunan lauteilla pikkutunneilla sopivat. Eikä samassa saunassa viihtyneillä toimittajilla vielä ollut silloin tapana repiä lobbauksesta otsikoita.”


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Brändi ei synny ilman viestintää –  "Ilman strategista syvänäköä ja oman henkilöstön tukea yrityksen johtaminen ei ole johtamista, vaan ajelehtimista."

Älä mokaa mediassa – "Viestintä on vaikea laji, ja kriisiviestintä erityisen vaikea. Johtajat kompuroivat tavan takaa mediassa tekemässä hallaa itselleen ja organisaatiolleen.

Kolme itsekästä syytä ryhtyä yritysbloggaajaksi – "Mitä jos harkitsisit yritysbloggaamista puhtaasti itsekkäistä syistä - omat lehmät reilusti ojassa? Hienoa, että koko yritys hyötyy, mutta what's in it for me?"


Johtamisoppia judosta

Jouko Marttila

Miten judo ja johtaminen liittyvät toisiinsa? Kysymys on pyörinyt mielessäni, kun olen käynyt tatamilla Tikkurilan Judokoiden ”vanhojen herrojen” akatemiassa. Useimmat meistä ovat mustia vöitä ja olemme harrastaneet lajia yli 40 vuotta, mutta joka viikko opimme jotain uutta. Oppiminen ja onnistumiset liittyvät saumattomasti hyvään johtamiseen.

Judon kehitti 1800-luvun lopulla japanilainen kasvatustieteen tohtori Jigoro Kano, joka halusi karsia samuraille tyypillisistä taistelulajeista vaarallisimmat ja vastustajaa vahingoittavat otteet. Kano oli kielitaitoinen ja maailmalle suuntautunut vaikuttaja. Kansainvälisen olympiakomitean jäsenenä ja Japanin liikuntaministerinä hän vaikutti ratkaisevasti siihen, että judosta tuli olympialaji.

Judossa johtaminen ja oppiminen kulkevat käsikädessä. Tummat vyöt johtavat tatamilla joukkojaan, mutta onnistuminen perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen ja luottamukseen. Harjoituskumppania ja opettajaa kiitetään kumartamalla mahdollisuudesta saada oppia uutta.

Kanon mukaan tärkeintä ei ole olla parempi kuin toinen, vaan parempi kuin eilen.

Judo tarkoittaa joustavaa tai pehmeää tietä. Vastustajan voimaa pyritään aina käyttämään hyväksi. Hyvä johtaja pystyy samalla tavalla kääntämään työyhteisön muutosvastarinnan tai negatiivisen ilmapiirin edukseen, jos hän kuuntelee ja arvostaa ihmisiä. Vaikeissa tilanteissa kaikki oppivat, jos haluavat.

Hyvän johtajan niin kuin judo-opettajan pitää pystyä luomaan vahva usko tulevaisuuteen. Oli tekniikka miten monimutkainen tahansa oppilaiden pitää luottaa sekä opettajaan että itseensä. Kovatkin tavoitteet ovat saavutettavia. Yritysmaailmassa johtajan pitää vastaavalla tavalla luoda henkilöstölle uskottava visio.

Hyvä johtaja tai judo-opettaja osaa myös sitouttaa porukkansa. Hän saa avoimella vuorovaikutuksella ja omalla esimerkillään ihmiset ymmärtämään ja hyväksymään raskaatkin harjoitukset. Hyvä johtaja varmistaa sellaiset olosuhteet, että tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista.

Jigoro Kano korosti judossa yhteisen hyvän merkitystä. Hyvin johdetussa harjoituksessa kaikki oppivat ja auttavat toisiaan kehittymään, mikä tekee maailmasta paremman. Nykymaailman johtajilla olisi Kanolta paljon opittavaa.


Rusinanmurun terveisiä ”kuumimmalta kasvualalta”

Pete Saarnivaara

Kauppalehden tämänpäiväisen listauksen mukaan viestintäala on juuri nyt rakentamisen, ohjelmistokehityksen sekä elokuvabisneksen ohella yksi Suomen voimakkaimmin kasvavia toimialoja. Katsauksessaan lehti nostaa Suhdetoiminta ja viestintä -kategorian kärkiyrityksiksi Ellun Kanat, Milttonin, Drumin, Hill and Knowltonin – sekä Kaiku Helsingin.

Tällaisia artikkeleita on aina mukavaa lukea ja tulokset lämmittävät joulutunnelmaa entisestään. Kiitos ja glögimukin nosto!

… Ja sitten eteenpäin. Kauppalehden kasvuprosentit ovat vuosilta 2014 ja 2015, mutta me ja muut viestintäalan yritykset olemme huhkineet hihat käärittyinä ja ideanystyrät teroitettuina myös tänä vuonna – ja haluamme huhkia ensi vuonnakin.

Median välityksellä moni saattaa helposti saada kuvan, että viestintäalan kasvu perustuisi erityisesti vaikuttajaviestinnän yleistymiselle. Lobbauksen lisääntyminen on houkuttelevaa nostaa otsikoihin, koska se on kiinnostavaa. Kiinnostava ei kuitenkaan aina ole totta. Vaikuttajaviestintä on toki yleistynyt, mutta valtaosa koko viestintäbisneksen kasvusta selittyy muilla syillä.

Ammattitaitoiselle viestinnälle on Suomessa tällä hetkellä tilausta, koska organisaatiot ovat havainneet, että sisältöihin perustuva markkinointi sekä johdon ja asiantuntijoiden viestintävalmiuksien kehittäminen tuottavat tulosta. Kohuotsikoiden katveessa näiden palveluiden kysyntä on kasvanut paljon voimakkaammin kuin vaikuttajaviestintä.

Viestintäalan kannalta on elintärkeää, että Suomesta löytyy joka sektorilta yrityksiä ja organisaatioita, jotka haluavat tehdä tulosta, palvella asiakkaitaan entistä paremmin ja kehittää osaamistaan. Juuri näitä tavoitteita laadukas ja kiinnostava viestintä on yhtenä apukeinona tukemassa. Viestintä pysyy kuumana kasvubisneksenä niin pitkään kuin muutkin toimialat haluavat kasvaa ja kehittyä.

Olemme siis ilahtuneita ja ylpeitä viestintäalan kasvuluvuista ja omasta komeasta sijoituksestamme toimistojen keskinäisessä vertailussa – mutta kun glögimuki on ryystetty tyhjäksi, oma menestys on vain rusinanmuru pikarin pohjalla. Maukkain ja lämmittävin joululahja meille viestijöille on se, kun asiakkaamme menestyvät ja yltävät tavoitteisiinsa. Sille voidaan ottaa vielä toinenkin glögi!


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

EVVK:n aika on ohi! –  "Viestintää ei enää rakenneta organisaatiolähtöisesti, tiedotteita ei kirjoiteta tylsästi, somea ei hoideta copypasteamalla – ylipäätään mitään ei hoideta rutiininomaisesti."

Kiinnostavuusmuotoilu – "Ihminen on kiinnostunut sellaisesta, mistä on hänelle jotain hyötyä."

4 syytä, miksi lobbaus lisääntyy tänäkin vuonna"Yritysten johtoon on kasvanut uusi sukupolvi, jonka ydinosaamista on liikkeenjohto, ei politiikka."

 

Kuva Flickr-käyttäjältä Lemsipmatt (Creative Commons)


Näin muotoilet joulun odotetuimman spämmin

Sanna Puutonen

Yritykset tuntevat asiakkaansa paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Sen pitäisi näkyä myös niiden tuottamissa sisällöissä.

Markkinoinnille päivittäin altistuva maallikko ajattelee herkästi, että markkinoivan tahon etu ja hänen oma etunsa ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa. S-ryhmä kertoi heinäkuussa alkavansa kerätä asiakkaistaan tietoa aiempaa tarkemmin ja hyödyntävänsä sitä muun muassa markkinoinnin kohdentamisessa. Kohuhan siitä syntyi, enkä oikeastaan ihmettele: monelle markkinointimaailmaa tuntemattomalle kaverilleni ”kohdentaminen” tarkoittaa lähinnä Facebookin tukkivia bannerimainoksia ja sähköpostin pyytämättä ja yllättäen täyttävää, kömpelösti muotoiltua suoramarkkinointia.

Valitettavasti jaan saman kokemuksen. Kuluneen kuukauden aikana olen löytänyt mailistani muun muassa seuraavat viestit (lähettäjä suluissa):

(helsinkiläinen teatteri): ”Kaksi yhden hinnalla operettiin Kuusankoskitalolla!” 

(kansainvälinen huonekaluketju): ”Millaisen pehmolelun lapsesi suunnittelisi?”

(kansainvälinen vaatebrändi): ”Hohdetaana!”

(kansainvälinen ulkoiluvaatteisiin erikoistunut verkkokauppa): ”Sanna. We miss You.” 

En asu Kuusankoskella, eikä minulla ole lapsia. Myös typotetun hohtokehotuksen ja ikävöinnistä tiedottamisen hyötyarvot laskevat kohdallani nollan alapuolelle.

Olen tilannut kaikki esimerkkinä käyttämäni uutiskirjeet itse. Siis ilmoittanut henkilökohtaisesti olevani kiinnostunut kuulemaan, mitä tarjottavaa kyseisillä yrityksillä/brändeillä minulle on. Silti joudun joka päivä vastaanottamaan valtaisan määrän edellä mainitun kaltaista itselleni täysin epärelevanttia bulkkisisältöä.

Sisältömarkkinoinnin tavoitteena on tietenkin tuottaa hyötyä sille, joka maksaa viulut. Sisältö, joka ei kasvata brändin tunnettuutta, yrityksen ajatusjohtajuutta tai viime kädessä lukua viivan alla, on turha sisältö.

Mutta: jotta kuluttaja saadaan reagoimaan viestiin markkinoijaa hyödyttävällä tavalla - tykkäämään, jakamaan, suosittelemaan, ostamaan - täytyy sen ensin tarjota hyötyä vastaanottajalleen.

Hyviä uutisia: hyödyllisten ja merkityksellisten viestien tarjoaminen kuluttajille on nyt helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Iso osa käyttämistämme palveluista toimii verkossa, minkä ansiosta niitä tarjoavat yritykset voivat halutessaan muodostaa hyvinkin tarkan kuvan kulutuskäyttäytymisestämme: aina kun varaan lennot, tilaan ruokaa, ostan liput oopperaan tai siirrän kenkiä verkkokaupan ostoskoriin jää minusta jälki palveluntarjoajan järjestelmiin.

Minä tai käytökseni ei suinkaan ole ainutlaatuista. Jos asiakkaista kerättävää dataa ja markkinoinnin automaatiota opittaisiin hyödyntämään vielä nykyistä tehokkaammin ja personoidummin juuri sisältömarkkinoinnissa, tuloksena syntyisi todennäköisesti viestejä, jotka hyödyttäisivät sekä markkinoivaa tahoa että tavoiteltua kohderyhmää.

Minun ja kaltaisteni uteliaisuuden voisi herättää esimerkiksi näin:

Kuusankoskelaista operettia mainostava teatteri voisi aiempien lippuostosteni perusteella päätellä, että olen kiinnostunut tanssista ja että kulutan kulttuuria lähinnä Helsingissä. Ostan myös aina opiskelijalipun. Kas! Minua kiinnostavat siis todennäköisesti edulliset liput pääkaupunkiseudun tanssinäytöksiin.

”Näihin syksyn nykytanssinäytöksiin on vielä tilaa ¬ hajapaikat nyt alennettuun hintaan”

Lasten pehmolelupajaa täkynä käyttävän tavaratalon kannattaisi puolestaan naulita huomioni esimerkiksi sesonkituotteilla – joita muuten käyn haalimassa kyseisen kaupan hyllyiltä juuri syksyisin (kuten varmaan aika moni muukin).

”Ateria ystävien kesken kirkastaa kaamoksen – kauden kynttilöissä ja astiastoissa leiskuu kupari” 

Shoppaan typoilua harrastavalta brändiltä mielelläni siistejä työvaatteita – mahdollisesti myös pikkujoulumekon, jos juhlakauden tuotevalikoimaa markkinoiva viesti heittää eteeni ostamiseen kannustavan täkyn (ja muokkaa kielen brändinsä laatulupausta vastaavaan muotoon):

”Hohda juhlakauden kauneimpana – pikkujoulumekot etuasiakkaille nyt 20 % alennuksessa!”

Ja my dearest outdoor-verkkokauppa: suhde brändeihin on verrattavissa mihin tahansa ystävyyssuhteeseen. Onhan se ikävää, että teillä on minua ikävä, mutta entä sitten? Viimeksi kun tarkistin, ystävyys oli tekoja, ei sanoja. Jos olisitte oikeasti kiinnostuneita tekemisistäni, olisitte huomanneet minun etsineen sivustoltanne pari viikkoa sitten lautailutakkia.

”Haussa täydellinen snoukkatakki? Kokosimme kauden parhaat sinua varten!” 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Kiinnostavuusmuotoilua käytännössä: "Case Viimamyymälä Oy" – "Kiinnostavuusmuotoilun lähtökohtana on, että viestijän täytyy tuntea yleisönsä ja pyrkiä muotoilemaan viestinsä sellaisiksi, että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä juuri kyseiselle yleisölle."

Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi? – "Enää ei riitä, että vastailet yleisöllesi. Jotta saa yleisön ylipäätään keskustelemaan, sinun pitää vaikuttaa."