Tämä lobbauksessa on oikeasti ongelmallista

Pete Saarnivaara

Median lietsoman lobbaushysterian taustalla on vaikuttamisen siirtyminen kabineteista päivänvaloon. Siinä ei ole mitään pahaa. Lobbaukseen kuitenkin liittyy todellisiakin ongelmia, joista osa tuppaa jäämään varjoon.

Suomen hävittäjähankintojen eteneminen (valmistajat jättivät viime viikolla vastauksensa Suomen tietopyyntöön) on jälleen nostanut kierroksia myös lobbauksesta käytävässä keskustelussa.

Viime vuosien uutisoinnin perusteella voisi päätellä, että lobbaus Suomessa olisi räjähdysmäisesti lisääntynyt. On se lisääntynytkin, mutta ennen kaikkea se on tullut päivänvaloon. Suomessa on aina lobattu, kuten Marko Junkkari muistutti Noin viikon uutisissa.

Kekkosslovakiassa kukaan ei tiennyt, mitä ay-johtajat, vuorineuvokset ja poliitikot saunan lauteilla pikkutunneilla sopivat. Eikä samassa saunassa viihtyneillä toimittajilla vielä ollut silloin tapana repiä lobbauksesta otsikoita.

Vaikuttajaviestintään liittyviä palveluja tarjoavien yritysten kasvu ja median riippumattomuuden lisääntyminen on tuonut lobbausta yhä enemmän pois kabineteista median läpivalaistavaksi. Tämä on kaikin puolin hyvä asia. Nyt olisi hyvä aika päästää irti yleisestä lobbaustaivastelusta ja ryhtyä tutkimaan lobbaukseen liittyviä todellisia ongelmia. Niitäkin on.

Neljä oikeaa ongelmaa

1. Pyöröovi. Etujärjestöjen ja yritysten on aika myöntää, ettei ole ihan tervettä, jos poliitikko tai keskeinen taustavaikuttaja siirtyy ilman karenssia lobbariksi toimialalle, jota koskevia päätöksiä hän on juuri eilen ollut valmistelemassa tai tekemässä. Tai päinvastoin.

2. Lobattavien avoimuuden puute. Lobbareiden kuunteleminen kuuluu jokaisen järkevän päätöksentekijän tiedonhankintakeinoihin. On päätöntä tehdä päätöksiä tai valmistella esityksiä kuulematta niitä, joihin päätökset vaikuttavat. Kansalaisilla on kuitenkin oikeus tietää, mitä asiaa lobanneita tahoja keskeinen virkamies tai poliitikko on tavannut, jotta he voivat muodostaa kuvan siitä, onko kuuleminen ollut tasapuolista. Lobbauspäiväkirjoja siis ehdottomasti tarvitaan.

Nämä kaksi ongelmaa mediakin tunnistaa hyvin. Kaksi muuta jää kuitenkin usein vähemmälle huomiolle.

3. Lobbareiden avoimuuden puute. Yleensä viestintätoimialan eettiset ohjeet (kuten vaikkapa parhaillaan päivitettävät MTL-viestintätoimistojen eettiset periaatteet) lähtevät siitä, että viestintää tekevän on kerrottava avoimesti, kenen asialla ollaan. Jos näin ei voi tehdä, silloin ei pidä viestiä. Suurin osa lobbareista noudattaa tätä periaatetta suurimman osan ajasta. Aina silloin tällöin törmää kuitenkin tapauksiin, joissa päätöksentekijä ei ole keskustelua käydessään tarkasti tiennyt, kuka on lobbarin maksava asiakas.

4. Kaiken viestinnän leimaaminen lobbaamiseksi. Ehkä huvittavin ilmiö lobbauskeskustelussa. Toki vaikkapa tiedotustilaisuuden järjestämistä tai toimittajien kysymyksiin vastaamista saa halutessaan kutsua lobbaamiseksi. Monella toimittajalla on ymmärrettävästi kiusaus näin tehdä, koska he samalla tulevat ylentäneeksi itsensä merkittäviksi vaikuttajiksi. Sivuvaikutuksena he kohdistavat tällöin huomionsa lähinnä tiedottajien ja toimittajien toimintaan. Varsinainen viranomaisten ja poliitikkojen lobbaus ja siihen liittyvät ongelmat jäävät vähemmälle huomiolle. Ja harmaalla alueella liikkuva lobbari kiittää.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

4 syytä, miksi lobbaus lisääntyy tänäkin vuonna – "Kekkosslovakiassa kukaan ei tiennyt, mitä järjestöjohtajat ja poliitikot saunan lauteilla loppuyöstä sopivat. Nykyään lobbausta läpivalaistaan ja alan järjestöt laativat omia eettisiä ohjeitaan."

Älä mokaa mediassa – "Viestintä on vaikea laji, ja kriisiviestintä erityisen vaikea. Johtajat kompuroivat tavan takaa mediassa tekemässä hallaa itselleen ja organisaatiolleen.

5+1 vinkkiä yhteiskuntasuhteiden hoitoon – "Mistä aloittaa, jos ei kuunaan ole työkseen yhteiskuntasuhteita hoitanut?"


Brändi ei synny ilman viestintää

Jouko Marttila

Maailman suurimmat brändit kuten Google, Uber tai Tesla eivät käytä lainkaan perinteistä mediamainontaa. Silti ne tarvitsevat viestintää.

Sosiaalinen media, sisältömarkkinointi ja markkinointiautomaatio kaatavat mainonnan, markkinoinnin ja viestinnän raja-aitoja. New Yorkin yliopiston markkinoinnin professori Scott Galloway julisti Nordic Business Forumissa Helsingissä, että vain pöhköt yritykset maksavat perinteisestä mainonnasta.

Tekniikka mahdollistaa laadun ja kustannustehokuuden parantamisen, mikä kasvattaa teknologiaa viisaasti hyödyntävien brändien etumatkaa niihin, jotka eivät osaa tarttua uusiin ideoihin.

Amerikkalaisen viiniyrittäjän ja somegurun Gary Vaynerchuckin mielestä brändi tarvitsee huomiota, ja sosiaalinen media on siihen paras paikka. Hän on tehnyt itsestään ja yrityksestään brändin ilman mainontaa.

Perinteisen mainonnan korvaaminen sosiaalisella medialla on mahdollista, mutta ei välttämättä aloittavan yrityksen ensimmäinen askel menestykseen. Brändin rakentaminen vaatii joka tapauksessa viestinnän kokonaisvaltaista ymmärtämistä.

Sitouta henkilöstösi

Viestintä alkaa ennen yrityksen perustamista. Henkilökohtaiset vuorovaikutustaidot vaikuttavat siihen, millaisen tiimin yrittäjä saa ympärilleen koottua. Yksinyrittäjä saa puurtaa kellonympäri loputtomiin, jos hän ei ymmärrä viestinnän arvoa.

Viestinnän ja brändin rakentamisen ensimmäinen vaihe on oman henkilöstön sitouttaminen. Henkilöstön pitää tietää, mihin yritystä ollaan viemässä, missä se aikoo olla kilpailijoitaan parempi ja miten se erottuu muista. Työntekijöiden on uskottava, että strategian toteuttaminen tuottaa heille jotain hyvää.

Ilman strategista syvänäköä ja oman henkilöstön tukea yrityksen johtaminen ei ole johtamista, vaan ajelehtimista. Strateginen johtaminen vaatii kuuntelua ja vuorovaikutusta – viestintää. Yrityskulttuuri on osa brändiä ja se syntyy jo siinä vaiheessa, kun firmassa on alle 20 työntekijää. Organisaatiota on helppo muuttaa, kulttuurin muuttaminen vaati paljon enemmän.

Luo vahva brändi

Brändi rakentuu pala palalta kuin valtamerilaiva. Strategia toimii kompassina, jota kaikkien on osattava lukea oikein. Tutkimusten mukaan vain noin 15 prosenttia yritysten henkilökunnasta ymmärtää työnantajansa strategiaa. Ilman ymmärrystä on mahdotonta luoda vahvaa brändiä.

Markkinoilla brändi on asiakaskokemusten summa. Vahva brändi sitouttaa sekä henkilöstöä että asiakkaita paremmin kuin heikot brändit. Heikot brändit häviävät markkinaosuuksia helpommin kuin vahvat. Vain yksi prosentti markkinaosuutta menettäneistä yrityksistä onnistuu valtaamaan paikkansa takaisin.

Ole läsnä sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media on muuttanut sekä markkinadynamiikkaa että yritysten johtamista. Yrityksen on oltava jatkuvasti läsnä ja vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa. Suomalaiset yritysjohtajat ovat valitettavan näkymättömiä sosiaalisen median areenoilla, vaikka tarjolla on suora yhteys sekä kotimaiseen että kansainväliseen vuorovaikutukseen.

Yrityksen on kuunneltava henkilöstöään ja asiakkaitaan ylintä johtoa myöten, ja näytettävä se aidosti. Se tarkoittaa jatkuvaa keskustelua. Se tarkoittaa vaikuttavaa viestintää.

Brändin rakentamista voi opetella. Hyväksi viestijäksi ei kukaan synny. Se vaatii harjoittelua ja sitä varten on olemassa valmentajia. Moniko urheilija on noussut maailmanmestariksi ilman valmennusta? Moniko brändi on syntynyt ilman viestintää?


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Älä mokaa mediassa – "Viestintä on vaikea laji, ja kriisiviestintä erityisen vaikea. Johtajat kompuroivat tavan takaa mediassa tekemässä hallaa itselleen ja organisaatiolleen.

Some-osaaminen on johtajan perustaito – "Sosiaalisen median lukutaidosta on tullut kilpailutekijä, joka erottaa hyvät johtajat huonoista.


Kiinnostavuusmuotoilua käytännössä: Case "Viimamyymälä Oy"

Petteri Puustinen

Kiinnostavuusmuotoilua tarvitaan, koska nykyisessä mediaympäristössä jokaisen viestijän (yritysten, medioiden, päättäjien, kavereiden, kissameemintekijöiden – aivan kaikkien!) sisällöt kamppailevat tasavertaisesti toisiaan vastaan nimenomaan kiinnostavuudessa. Se, joka osaa virittää viestinsä muita kiinnostavammaksi, erottuu sisältötulvasta ja saa aikaan tavoittelemansa vaikutuksen.

Ja mikä sitten kiinnostaa? Kaiken avainsana on hyöty.

Kiinnostavuusmuotoilun lähtökohtana on, että viestijän täytyy tuntea yleisönsä ja pyrkiä muotoilemaan viestinsä sellaisiksi, että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä juuri kyseiselle yleisölle. Ei siis lähdetä liikkeelle omasta itsestä ja siitä, että ”Meillä on tärkeää kerrottavaa” – vaan asetutaan kuulijan saappaisiin ja mietitään, mikä olisi juuri hänelle hyödyllistä.

Kiinnostavuusmuotoilu-työpajoissamme olemme jaotelleet hyödyn karkeasti kolmeen eri kategoriaan:

  • Informatiivinen hyöty
  • Hedonistinen eli mielihyvähyöty
  • Sosiaalinen hyöty

Jokaisen viestin – on kyseessä sitten yksittäinen sähköposti, lehdistötiedote, some-päivitys, blogikirjoitus, tapaaminen, video tai mikä tahansa! – pitäisi pystyä tarjoamaan kohteelleen ainakin yhtä näistä hyödyistä, ideaalitilanteessa tietysti kaikkia.

Case Viimamyymälä Oy

Sovellan tässä kiinnostavuusmuotoilua lehdistötiedotteeseen, jonka nappasin totaalisella satunnaisotannalla verkon tiedotevirrasta. Lukekaamme ensin alkuperäinen tiedote ja analysoikaamme sitten, miten siitä saisi kiinnostavamman ja minkälaisia hyötyjä se voisi vastaanottajilleen tarjota. (Olen muuttanut tiedotteessa mainittujen yritysten nimet, toimialan, paikkakunnat ja luvut, mutta muuten sisällöltään se on täysin alkuperäisessä muodossa.)

Lehdistötiedote: Viimamyymälä Oy tähtää yhdeksänteen peräkkäiseen kasvun vuoteen

Teollisuudelle ja kotitalouksiin viilennysratkaisuja ja tuuletinlaitteita myyvä Viimamyymälä Oy on kasvattanut liikevaihtoaan kannattavasti jo yhdeksän vuotta peräjälkeen. Kuluvalta tilikaudelta yritys odottaa jälleen kasvua.

Vuodesta toiseen kasvua tekevän Viimamyymälä Oy:n uusi yhdistelmänimi otettiin käyttöön vuonna 2007, kun Oulunsalon Fan-Shop Oy fuusioitui vuonna 1994 perustettuun emoyhtiö TuuletinStoreen. Fuusiossa yhdistyi myös TuuletinStore Oy:n toinen tytäryhtiö StreamTeam Oy. Vuotta myöhemmin Oulunsalon Fan-Shop Oy:öön yhdistyi vuodesta 1988 viilennyspalveluita yrityksille tuottanut DoCool Oy.

“Menestyksekkäiden yritysfuusioiden ohella monen vuoden verran jatkunutta kasvuamme selittävät strategisesti pätevät valinnat sekä viilennys- ja tuuletuspalveluiden huolellinen kehitystyö. Kasvun vuodet jatkuvat, sillä tulevina vuosina fokusoimme yhä tiiviimmin huoltopalveluiden myynnin osuuden kehittämiseen liikevaihdossamme. Moni pitää meitä vieläkin pelkästään tuulettimien ja viilennyslaitteiden vähittäiskauppiaaksi, mutta oikeastaan enin osa liikevaihdostamme muodostuu kokonaisvaltaisista viilennysratkaisuista ja -palveluista yritysasiakkaillemme. Olemme kohtuullisen lyhyessä ajassa saavuttaneet Pohjois-Pohjanmaan markkinajohtajuuden PK-yritysten viilennysjärjestelmien ja -palveluiden toimittajana”, kuvailee yhtiön toimitusjohtaja NN NNN.

Tarjoammeko hyötyä tiedotteen yleisöille?

Lehdistötiedote on siitä vaikea viestin muoto, että sen kohteena on useampi erillinen yleisö: toimittaja ja lukija.

Pohditaan ensin toimittajaa viestin vastaanottajana sekä niitä hyötyjä, joita toimittaja kaipaa. Ensinnäkin, oululaisen tuuletinkauppiaan menestys ei kiinnosta mediaa valtakunnallisesti. Jos Viimamyymälää haluttaisiin näkyville valtakunnallisessa mediassa, se pitäisi liittää osaksi jotain laajempaa ilmiötä ja keskustelua esimerkiksi yrityksen henkilöiden tai toimintakulttuurin kautta. (”Tämän yrityksen toimitusjohtaja hankkii johtamisopit Pokémonista”, tms.)

Mutta oletetaan, että realistinen tavoite olisi saada alueellinen media kiinnostumaan. Alueellisen median toimittajalla on selvä tavoite: hän haluaa tehdä jutun, joka kiinnostaa hänen lukijoitaan. Paikalliset menestystarinat, ”oman pitäjän sankarit” ovat median vakioaiheita. Paikallinen menestyjä -tarina tarjoaa monenlaisia hyötyä:

  • Informatiivista hyötyä: Tietoa siitä, että Paikkakunnalla X menestytään, joten se on taloudellisesti ja elinkeinorakenteellisesti pätevä paikka elää ja yrittää
  • Hedonistista mielihyvähyötyä: Paikallinen menestyjä toimii esikuvana, lukija voi ihastella hänen onnistumistaan ja haaveilla itse vastaavasta
  • Sosiaalista hyötyä: Paikallinen menestystarina nostattaa alueen omaa me-henkeä, kertoo että ”meiltä” löytyy osaavia ihmisiä ja että onnistumisten perässä ei ole pakko muuttaa Helsinkiin tai Piilaaksoon

Tekemällä jutun paikallisesta menestyjästä toimittaja pystyy tarjoamaan lukijoilleen näitä hyötyjä. Siispä korostamalla näitä aspekteja tiedotteessa, sen todennäköisyys päästä läpi toimittajan seulasta kasvaa.

Mutta tiedotteella on toki vielä toinenkin, suoraan lukijaan liittyvä tavoite: sen pitäisi saada tuuletinhankinnoista päättäviä lukijoita harkitsemaan Viimamyymälä Oy:n palveluiden ostamista. Siispä edellä mainittujen hyötyjen lisäksi sen pitäisi pystyä kertomaan myös tälle lukijakunnalle, mitä hyötyä Viimamyymälä Oy:n valitsemisesta olisi verrattuna muihin toimijoihin.

Nämä hyödyt painottuvat Informatiivisen hyödyn puolelle: Viimamyymälä Oy on vakavasti otettava, pitkään toiminut laitteiden ja palveluiden toimittaja, jolta saa kaikki ratkaisut yhdeltä luukulta. Lisäksi se sijaitsee lähialueella, joten se pystyy palvelemaan paikallisesti ja perehtymään asiakkaisiinsa syvällisemmin kuin jokin isompi vastaava toimija.

Kiinnostavuusmuotoilun tulos

Väliyhteenveto: Viimamyymälä Oy:n pitäisi siis saada toimittaja kiinnostumaan tarjoamalla tiedotteessa aineksia satunnaislukijoita hyödyttävään ”Oman kylän firma menestyy” -juttuun. Lisäksi sen olisi luotava itsestään kiinnostavaa kuvaa niiden ihmisten parissa, jotka viime kädessä ostavat sen palveluita.

Kun edellä mainitut hyödyt pidetään mielessä, tiedotteen voisi kirjoittaa uusiksi näin:

Oululainen tuuletintalo menestyy tiukkaan kilpaillulla alalla

Viimamyymälä Oy:n liikevaihto kasvanut jo yhdeksänä vuonna, kilpailuetuna yhden luukun palveluperiaate.

Oulun kupeesta ponnistava Viimamyymälä Oy on löytänyt keinon, jolla se menestyy vahvasti kilpaillulla tuuletinlaitteiden ja viilennysratkaisujen myynnin alalla. Jo yhdeksänä perättäisenä vuonna liikevaihtoaan kasvattaneen yrityksen menestyksen salaisuus piilee asiakkaan arkea helpottavassa yksinkertaisessa palvelumallissa.

”Asiakas saa meiltä kaikki viilennyspalvelut yhdeltä luukulta. On kyse sitten tuulettimista, ilmapumpuista tai laajemmista kokonaisuuksista ja palveluista, me ratkaisemme asiakkaan ongelmat sutjakkaasti. Useimmat asiakkaamme ovat pk-yrityksiä, ja itsekin pk-yrityksenä ymmärrämme hyvin heidän tarpeensa ja pystymme toimimaan ilman suurempien viilennystoimittajien kankeutta”, toimitusjohtaja NN NNN listaa menestyksen syitä.

Viimamyymälä on toiminut Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla jo vuodesta 2007 lähtien. Sen 35 asiantuntijaa palvelevat Oulun ja Raahen myymälöissä sekä verkkokaupassa.

”Olemme toimineet Oulun ympäristössä jo niin pitkään, että olemme nähneet alueen nousut ja laskut, mutta nyt Perämereltä tuntuvat puhaltavan erittäin positiiviset tuulet. Olemme kasvaneet yhdessä asiakkaidemme kanssa ja aiomme kasvaa jatkossakin”, NNN lupaa.

Työ ei tietenkään lopu tähän: lehdistötiedotteen tapauksessa on monesti tarpeellista olla yhteyksissä toimittajiin ja pystyä vielä sanallisesti kertomaan, miksi tarina olisi artikkelin, TV-pätkän tai radiojutun arvoinen. Kuten sanottua, tiedote on viestin formaattina siitä haasteellinen, että se on kohdistettu kokonaan erilaisille vastaanottajajoukoille (toimittaja / lukija), joilla tosin toki on yhteneviäkin hyödyn tarpeita.

Silti jo lyhyellä kiinnostavuusmuotoilusessiolla sanoman vaikuttavuutta näiden kohderyhmien parissa saadaan varmasti kasvatettua.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Kiinnostavuusmuotoilu"... Jos sen sijaan olet äänessä sen vuoksi, että haluat tarjota yleisöllesi jotain apua ja hyötyä, on paljon todennäköisempää että joku haluaa kuunnella sinua."

Mitä jos kiinnostavuusmuotoilisit viestisi?"Lupaan, että käytetty aika korvaantuu suuremmalla vaikuttavuudella."

 


Sisäisen viestinnän kanavat – nousijat ja laskijat

Salla Syrman

Vierailin työyhteisöviestinnän valmentajamme Tuulikki Rautiaisen kanssa Alma Talent Eventsin Työyhteisöviestintä 2016 -tapahtumassa. Meitä oli pyydetty kertomaan puheenvuorossamme, mitkä sisäisen kanavat ja keinot ovat nousussa, mitkä puolestaan laskussa. Olisimme voineet heittää pöytään globaalin trendikatsauksen, mutta halusimme etsiä vastausta lähempää: paikalla olleilta HR:n ja viestinnän ammattilaisilta.

Kahootin avulla järjestetty live-kanavapuntari tuotti tällaisen tuloksen:

Jos osallistuit tapahtumaan tai olet muuten vaan kiinnostunut, voit ladata kaikki kanavakohtaiset tulokset täältä.

Otanta tukee aiempia havaintojamme. Sisäinen viestittely siirtyy sähköpostilaatikoista verkostotyökaluihin. Virtuaaliset kohtaamiset lisääntyvät, mutta tapaamiset kasvotusten ovat harvempia ja valitumpia. Tarinoita halutaan kertoa etenkin videoiden välityksellä. Henkilöstölehdet hiipuvat.

Näin yksinkertaistettuna. Koko totuus on kuitenkin moniulotteisempi.

Valveutunut viestintäihminen voi olla sitä mieltä, että meilaaminen on niin ysiviis. Jos kuitenkin työskentelee tuhansien työntekijöiden organisaatiossa, koko porukan viestintäloikka sisäisestä sähköpostista Yammeriin tai Slackiin ei tapahdu hetkessä. Virtuaalipalaveri ei lähtökohtaisesti ole tehokkaampi kuin perinteinenkään – kuka tahansa voi olla myös virtuaalisesti surkea palaverijärjestäjä tai turhaa huonelihaa. Tehdastyöntekijöilleen printtilehden postittava yritys saattaa saada sanomansa tehokkaammin perille kuin naapurifirma, joka videohuumassa täyttää intran puhuvilla päillä.

Työyhteisöviestinnän murros on suurempi asia kuin vain uusien kanavien esiinmarssi. Muutos ei synny tarjoamalla teknologiaa, vaan johtamalla ihmisiä. Näyttämällä esimerkkiä, sitouttamalla muutosagentteja, nostamalla esiin parhaita käytäntöjä. Kouluttamalla, valmentamalla taitoja. Olemalla kärsivällinen. Kuuntelemalla. Kokeilemalla. Ymmärtämällä, mikä sopii oman organisaation tarpeisiin.

Tarpeellisia taitoja – oli kanava mikä tahansa

Viestien määrä on valtava, myös työyhteisön sisällä. Uusia kanavia syntyy – vanhojen rinnalle. Millaisten taitojen tärkeys korostuu tässä monikanavaisessa sisältöviidakossa? Muutamia havaintojamme:

  • Vastuullisuus – niin viestin lähettäjänä kuin vastaanottajanakin. Perinteisestä ylhäältä alas -viestinnästä siirrytään verkostomaiseen, keskustelevaan, kaikkia osallistavaan viestintään. Viestin lähettäjä kantaa vastuun siitä, mitä viestii, kenelle viestii, miten viestii – ja millä tavoitteella. Viestin vastaanottaja ei pese käsiään vastuusta, vaan reagoi ja auttaa tavoitetta toteutumaan.
  • Kanavaälykkyys. Eli vanha kunnon maalaisjärki kanavien käytössä. Kun keinoja ja kanavia on paljon, kuinka valita oikea tapa viestiä? Väärä tapa on mennä siitä, mistä aita on matalin. Reply all, koska näin olen tottunut toimimaan. Tai tehdäänpä video, koska videot ovat kivoja. Kanavaälykkyys on sitä, että päivittäisissä viestintätoimenpiteissään huomioi sekä tavoitteensa että vastaanottajat. Sen jälkeen vasta valitsee tarkoituksenmukaiset keinot.
  • Viestinnän sävyn hallinta. Työ on tuloksellisempaa, kun työntekijä tuntee olonsa turvalliseksi –  on havainnut muun muassa Google. Viestinnän sävy on tärkeä osa luottamuksellisen työilmapiirin luomista. Kasvokkain tapahtuvassa viestinnässä sanoja tukevat kehonkieli ja äänensävy. Kun siirrytään puhelimeen tai virtuaalipalaveriin ilman kuvaa, keinopalettiin jäävät sentään sanat ja äänensävy. Mitä tapahtuu, kun siirrytään tekstiin? Ihan ystävälliseksi tarkoitetusta viestistä saattaa vastaanottajan mielessä tulla tyly töksäytys, ja vain sen vuoksi, ettei lähettäjä ole osannut kirjoittaa hymyä näkyviin. Hymiöt ovat helppo keino, mutta sanoissa on enemmän voimaa. Huomaavaista sävyä voi ja kannattaa harjoitella.
  • Selkeys. Kun sisältötulva sen kuin kasvaa, millainen viesti erottuu? Tavoitteellinen, selkeä, hyvin jäsennelty, ytimekäs. Myös selkeän tekstin tuottaminen on huomaavaisuutta työyhteisöä kohtaan.
  • Kiinnostavuusmuotoilu. Mikä tekee mistä tahansa viestistä kiinnostavan? Hyöty – se on mielestämme merkittävin kiinnostavuuden kriteeri. Me-lähtöisen viestinnän aika on ohi niin sisäisessä kuin ulkoisessakin viestinnässä. Jos haluat aidosti innostaa ja kiinnittää huomion, varmista, että viestistäsi välittyy se, miten vastaanottaja asiasta hyötyy.

Järjestämme alkuvuodesta 2017 Kaiun toimistolla Tuulikki Rautiaisen vetämän Aamuravistelun - aiheena työyhteisöviestinnän muutokset ja sisäisen viestinnän kanavat. Jos olet kiinnostunut saaman kutsun mukaan maksuttomaan aamiaistilaisuuteen, tilaa uutiskirjeemme alta ja pidämme sinut ajan tasalla. Voit myös kertoa meille kommenteissa, mistä asioista olet erityisesti kiinnostunut keskustelemaan.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kiinnostavuusmuotoilu – "Sisältötulva on tänä päivänä valtava. Miten moisesta vyörystä on mahdollisuus erottautua ja saada oma viestinsä läpi? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava."

Ajattelua herättävää viestintää – "Ajatusjohtajuus saavutetaan kohderyhmän ajattelua herättelemällä."

So content. Very media. Such wow! – "Älä rajaa sisältöjäsi vain yhteen muotoon tai kanavaan. Jos sisältösi kiinnostaa yleisöjä, jaa sitä eri olomuodoissa eri väyliä pitkin."

Kuvat: iStock / Jonna Jusslin Kaiku Helsinki


#OMG #MAAILMANLOPPU #WTF

Maria-Elena Cowell

”The Day when Data Died”, sanoivat viisaat aamutelkkarissa. Kun ensimmäiset Trump-typerryksen väristykset oli väristy, käynnistyi vallan kauhea näppäimistöjen näppäily. Syyttävä somesormi osoittaa nyt joka suuntaan: miksi Trumpin voittoon ei osattu uskoa?

Gallupit, mittaukset, asiantuntija-analyysit muutamaa poikkeusta  ja/tai pahanilmanlintua lukuunottamatta menivät metsään. Hillaryn piti voittaa! Hänhän oli ”prepared for the job”, perusteellisesti, koko ikänsä.

Vaikuttava viestijä Eero Iloniemi tiivisti sen somessa näin: ”Trump ei voittanut vaan Hillary hävisi. Edes miljoonan dollarin vaalikassa (noin 3 x Trumpia isompi) ja median yksimielinen tuki... ei auttanut”. Eräs entinen suurlähettiläs ilmaisi näkemyksensä vielä lyhyemmin, neljällä kirjaimella.

Syiksi on jo esitetty valkoisen miehen kunnianpalautusta, naisvihaa, tunnepolitiikan voittoa, anti-elitismiä, nostalgiaa, näköalattomuutta... eikä FBI:n kriittiseen aikaan nostama uusi tutkinta Clintonin sähköposteista jää sekään kivistä kääntämättä. Pätevä nainen versus röyhkeä mies -keskusteluakin on jo käyty kuukausikaupalla.  Tästä vaalista tulee todennäköisesti tutkituin poliittinen tapahtuma koskaan*, eikä juuri nyt käy kateeksi demokraattileirin neuvonantajia, kampanjapäälliköitä ja big data -kuiskijoita.

Faktat saivat väistyä kampanjan alta. Ehkä seuraavaksi otamme perinpohjaiseen käsittelyyn määritteen valhe. (Ping vaan Kimmo Collander!)

Unettoman yön ja epätodellisen aamun jäljiltä on vain yksi lohduttava termi: checks and balances.

Ja sitten takaisin lumitöihin.

*Toki maailmansodat, Watergate, Kekkosen uudelleenvalinta poikkeuslailla ja kassakaappisopimus pitää muistaa heti mainita. Toim.huom.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Trump näyttää mallia: Ansaittu media on uskallettava ansaita – "Liian usein me törmäämme viestinnän ammattilaisina asiakkaiden varovaisuuteen. Näkökulmaa viilataan sopivaksi ja lopulta viestikin laimenee niin, ettei se kiinnosta juuri ketään."

Twitter poliittisen viestinnän keskiössä – "Kuolevaksi tuomittu Twitter on muokannut poliittisen viestinnän suuntaa vuosiksi eteenpäin."

Kuva: Jonas Bengtsson


Twitter poliittisen viestinnän keskiössä

Jonna Jusslin

Yhdysvaltain presidentinvaalit lähestyvät loppuhuipennustaan, ja maailma odottaa tuloksia henkeä pidätellen. Yksi asia voidaan leimata varmaksi jo ennen aamuyötä: kuolevaksi tuomittu Twitter on muokannut poliittisen viestinnän suuntaa vuosiksi eteenpäin.

Twitterin yksinkertainen ja henkilökohtainen, 140 merkkiin rajoittuva viestintämuoto toimii oivallisena alustana mahdollisimman uskaliaille viesteille. Molemmat ehdokkaat ovatkin hyödyntäneet Twitteriä kiivaasti kampanjointiinsa, mutta paremmin alustalla on onnistunut rämäpäinen (ja -suinen) Donald Trump.

Trumpin julkeat twiitit ovat dominoineet uutissyksyä kiivaasti. Mitä käsittämättömämpi twiitti, sitä enemmän uutisotsikoita. Muistatko esimerkiksi Trumpin näkemykset ilmastonmuutoksesta tai hyökkäyksen vuoden 1996 Miss Universumia kohtaan? Aiheet hallitsivat etenkin USA:n mediaa viikkoja. Twitterin sisällä päivitykset herättivät sekä suurta närästystä että suurta iloa, riippuen seuraajan puolueesta.

Hillary Clintonin linja on nojannut asiallisuuteen, jonka jotkut ovat leimanneet tylsyyden huipentumaksi. Trumpin mesotessa Clinton on keskittynyt ennen kaikkea vakuuttaviin vastauksiin, mutta ei ole onnistunut luomaan samanlaista keskustelua tai otsikoita kuin kilpakumppaninsa.

Yksinkertaisia viestejä

Alustan suosiota vaaleissa selittää etenkin se, että rajallinen merkkimäärä tarjoaa kokeneille puhujille mahdollisuuden tiivistää kärkevä viestinsä kompaktiin muotoon. ”Yksinkertaisia viestejä yksinkertaisille äänestäjille” voisikin olla ainakin Trumpin Twitter-slogan.

Kriitikot korostavat kuitenkin sitä, että rajoitettu merkkimäärä ei tarjoa seuraajille mahdollisuutta tutustua ehdokkaiden näkemyksiin kärkeviä kommentteja syvemmälle. Ote jää pintapuoliseksi, ja seurauksena saattaa olla keskustelun jääminen huutelutasolle. Vaarana on myös, että virheellinen tai valheisiin pohjautuva tieto pääsee leviämään alustalla nopeasti.

Sano se oikein

Ei se, mitä sanotaan, vaan se, miten sanotaan. Tämä on ollut Twitteriä leimaava piirre vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Ehdokkaiden esiintyminen alustalla on poikinut loputtoman virran uutisia, joitain skandaaleja ja liudan aika hauskoja meemejä.

On kiinnostavaa seurata, miten vaalit tulevat vaikuttamaan tulevaisuuden poliitikkojen some-strategioihin (mikäli palvelu edes säilyy hengissä siihen asti). Etenkin Trump on esimerkillään osoittanut, että kärkevät kommentit yhdistettynä persoonallisuuteen tuottavat tulosta – tai ainakin julkisuutta.

CIO arvioi, että tulevaisuudessa poliitikot pyrkivät näyttäytymään sosiaalisessa mediassa ihmisinä, eivätkä ainoastaan koneiston osina. Kysymys kuuluu, mitä kaikkea inhimillisen puolen korostamisen nimissä on soveliasta sanoa.

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Trump näyttää mallia: Ansaittu media on uskallettava ansaita – "Liian usein me törmäämme viestinnän ammattilaisina asiakkaiden varovaisuuteen. Näkökulmaa viilataan sopivaksi ja lopulta viestikin laimenee niin, ettei se kiinnosta juuri ketään."

Ajattelua herättävää viestintää – "Ajatusjohtajuus saavutetaan kohderyhmän ajattelua herättelemällä."

Kuva: Vince Alongi