Aivoystävällisempää tapahtumatviittausta

Salla Syrman

”Jokunen vuosi sitten puhelimen räplääminen toisen esityksen aikana olisi ollut epäkohteliasta”, toteaa kollegani Meltwaterin ja Digitalistin järjestämän aamutapahtuman jälkeen.

Toisin on nyt. Menet tapahtumaan kuin tapahtumaan, parin minuutin sisällä puhelin on kädessäsi ja hashtagit teroittuneet verkkokalvoillesi. Nanosekuntia myöhemmin pöhinä on täydessä käynnissä.

Esityksiä seuratessa on helppo ennustaa, mitkä kommentit nousevat siteeratuiksi. Taitavat esiintyjät osaavat ohjailla viestivirtaa etukäteen ja sijoittaa esityksiinsä houkuttelevia älähdyksiä ja kuvia, jotka kuin kirkuvat jaetuiksi tulemista. Kontekstistaan irrotettuina sinänsä hyvätkin lauseet muuttuvat helposti ulkopuolisen silmissä laimeiksi latteuksiksi.

”Tviittaan, olen siis olemassa”, naurahtaa kollega.

Keskitytkö mihinkään, kun keskityt kaikkeen?

Kieltämättä tapahtumissa usein tuntuu, että jakamisesta on tulossa itsetarkoitus. Sinänsä on kiva seurata esitysten kulkua etänä, ja kyllä kommenttivirran joukosta löytyy ajatuksia herättäviä helmiäkin. Vedän vähän kotiinpäin, mutta esimerkiksi markkinointipäällikkömme Petterin taannoista raportointia sisältömarkkinointifestivaali PING Helsingistä oli mielenkiintoista lukea. Jos viestit ovat höttöä, äänestän silmilläni ja keksin kyllä nopeasti tähdellisempää tekemistä.

Vaan miten käy vuorovaikutukselle paikan päällä? Kuinka hyvin ihmiset keskittyvät esityksiin ja oppivat uutta, jos mieli on puoliksi muualla?

Kysytään aivotutkija Mona Moisalalta ja esityssuunnittelija Timo Sorrilta, joilta on kuin tilauksesta juuri tupsahtanut meilikutsu aivoystävällisten esitysten webinaariin.

"Ihmiset ovat auttamattoman huonoja keskittymään kahteen asiaan samanaikaisesti silloin, kun ne molemmat vaativat aktiivista ajattelua. Mielemme ei voi jakautua kahtia, vaan tarkkaavaisuutemme valokeila ikään kuin hyppii tehtävästä toiseen nopeaan tahtiin. Tällöin erityisesti aivojen etuotsalohkot kuormittuvat ja suorituksemme heikkenee ”, kertoo Mona Moisala.

”Jos kirjoitamme kuumeisesti tviittiä ja yritämme samanaikaisesti seurata puhujan esitystä, kuormittuvat silloin myös erityisesti aivojen kieltä käsittelevät osat. Lopputulos on hyvin todennäköisesti se, että esityksesta jää paljon vähemmän mieleen, ja olo on vaikkapa pitkän seminaaripäivän päätteeksi levoton tai väsynyt. Muistamisen ja jaksamisen kannalta yhteen asiaan keskittyminen kerrallaan on ehdottoman suositeltavaa", Moisala jatkaa.

Esiintyjät pystyvät hyvällä valmistautumisella helpottamaan ja nopeuttamaan sanomansa jaettavuutta. Timo Sorri kertoo itsekin antaneensa neuvoja tviittiystävällisen esityksen luomiseen. Silti tärkein asia on ajattelun muutos, jonka esitys saa aikaan.

"Jokaisen hyvän esityksen tavoitteena tulisi olla muuttaa jotain vastaanottajansa ajattelussa.  Jos vastaanottaja toimii vain mekaanisena Twitter-megafonina, hän menettää hienon mahdollisuuden uuden ajatuksen ja muutoksen syntymiselle. Taidanpa itsekin ensi kerralla sulkea puhelimen seminaarin ajaksi", Timo Sorri sanoo.

Haaste - esiintyjälle ja osallistujalle

Mitä jos seuraavassa suositussa massatapahtumassa yksi esiintyjä viidestä kehottaisi yleisöä laittamaan puhelimen kiinni ja keskittymään vain ja ainoastaan kuuntelemiseen sekä ajattelemiseen? Miksei myös pieneen välikeskusteluun vieruskaverin kanssa. Esityksen jälkeen kaikki mahdolliset sometunnukset pamahtaisivat ruudulle ja olisi aika jakaa omin sanoin se, mitä jäi päällimmäisenä mieleen.

Mitä tapahtuisi? Tviittejä tulisi vähemmän, se on selvä. Uskon kuitenkin, että esittäjä näkisi paremmin, miten oman esityksen ydinviestit oikeasti purivat yleisöön. Tunnelma tapahtumassa olisi ehkä keskittyneempi, oivallukset syvempiä. Ulkopuolelta tapahtumaa seuraavat pääsisivät lukemaan ajatusvirtaa, jossa viestit eivät olisi toistensa toisintoja. Ehkä. Ainakin vaihtelu virkistäisi.

Osallistujana voit treenata keskittymistä missä tapahtumassa vain. Valitse vaikkapa vain yksi, omasta näkökulmasta mielenkiintoisin puheenvuoro, jonka aikana puhelin jää taskuun. Tee muistiinpanoja, jos haluat, mutta älä anna esiintyjän sanojen kopioimisen viedä tilaa omalta ajattelultasi. Esityksen jälkeen kysy itseltäsi, mitä arvokasta sait – äläkä välitä siitä, jos itsellesi tärkeä oivallus sanoiksi puettuina kuulostaa naurettavan naiivilta. Jaa valitsemassasi kanavassa, jos koet jakamisen hyödylliseksi.

Kuka ottaa haasteen vastaan ja kertoo, miten kävi?

·       Havainin ilmainen webinaari, Inspiroi yleisöäsi aivoystävällisillä esityksillä, vieraana Mona Moisala, 16.6. klo 13.00-13.30

Kirjoittaja haaveilee kaiken pöhinän vastapainoksi retroesitelmäkerhosta, jossa esityksiä maailmankaikkeuden kummallisuuksista pidettäisiin korkeintaan piirtoheittimen ja opetustaulujen kera. Lisäpisteitä saisi, jos esityksen lähdeaineistona käyttäisi paperisia ensyklopedioita tai henkilöhaastatteluja.



Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ajattelua herättävää viestintää –  "Viestintä pitää vaihtaa organisaatiolähtöisestä kiinnostavaksi ja ajatuksia herättäväksi. Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?"

Tätä oli sisältömarkkinointifestivaali PING Helsinki – "Kaiku Helsinki heittäytyi mukaan PING Helsinki -sisältömarkkinointifestivaaleille toukokuussa 2016."

2016 kuumat perunat - Osa 5: Mindfulness-viestintää – "Mindfulness oli valtava trendi vuonna 2015, mutta vuonna 2016 vastaavanlainen "hetkessä eläminen" näkyy myös viestinnässä."

Kuva: cosmo_71 (Creative Commons)


Tätä oli sisältömarkkinointifestivaali PING Helsinki

Petteri Puustinen


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Onko kaupallisuus vain katsojan silmässä?  –  "Natiivimainonta ja sisältömarkkinointi ovat hyvästä, kunhan yleisölle tarjotaan riittävä mahdollisuus erottaa maksettu ja toimituksellinen sisältö toisistaan."

Aito teini paljastaa: Some toimii näin"Instagram on hyvä tapa mainostaa nuorille jotain, koska mitä tahansa suositut julkkikset pyytävät ostamaan suurin osa teineistä ostaa."

Viestinnän kuumat perunat 2016: Yleisö kyynistyy mainontaan – mistä kiertotie?"Viestien täytyy ansaita tilansa myös bloggareiden, vloggareiden, instagrammaajien ja muiden uusien medioiden portinvartijoiden parissa." 

 


Älä mokaa mediassa

Jouko Marttila

Viestintä on vaikea laji, ja kriisiviestintä erityisen vaikea. Johtajat kompuroivat tavan takaa mediassa tekemässä hallaa itselleen ja organisaatiolleen. Miksi omista tai toisten virheistä ei opita?

Olen valmentanut vuosien saatossa satoja johtajia ja asiantuntijoita esiintymään mediassa. Useimmat pärjäävät erinomaisesti. Joskus oppi unohtuu, ja silloin käy huonosti. Kaikkein huonoiten käy niille, jotka eivät ole kriisitilanteisiin varautuneet ja valmentautuneet.

Yritykset ja julkiset organisaatiot laativat tavallisesti kriisiviestintäsuunnitelman, jonka tarkoituksena on varautua poikkeustilanteisiin ja pyrkiä tehostetulla viestinnällä minimoimaan mahdollisia vahinkoja. Harvinaisen usein huono viestintä pahentaa tilannetta.

Otetaan esimerkiksi Nordea. Pankki joutui Panama-papereiden pyöritykseen ja Nordean Luxemburgin-yksikköä epäiltiin suomalaisten verokiertäjien avustamisesta. Suomen maajohtaja Ari Kaperi vähätteli asiaa ja kertoi Ylelle, että Luxemburgissa ei pitäisi olla suomalaisten asioita. Kaperin lausunto osoittautui pian perättömäksi. 

Kaperi teki kriisiviestinnän kaksi perusvirhettä. Hän vähätteli ongelmaa ja antoi väärää tietoa. Sen sijaan, että Nordea olisi padonnut kriisin laajenemista, se itse ajoi itsensä myrskynsilmään. Pankki ja sen johtaja menettivät uskottavuutensa, mikä sai osan asiakkaista äänestämään jaloillaan.

Empatia, vastuu, johtaminen

Miten Nordea olisi voinut toimia toisin? Korostamme Kaiun media- ja kriisiviestinnän valmennuksissa kolmea asiaa: empatiaa, vastuuta ja johtajuutta.

Empatia tarkoittaa aina asiakkaan, kuulijan ja katsojan asemaan asettumista. Mielikuva ratkaisee. Jos on mokattu, niin sitä on syytä pyytää anteeksi, eikä vähätellä. Jos jotain väärää tai väärältä näyttävää on tehty, siitä on otettava vastuu. Uhriutuminen ja muiden syyttäminen pahentaa tilannetta. Johtajuutta näytetään sillä, että ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin.

Faktat pitää tietysti tarkistaa ennen kuin medialle lausutaan yhtään mitään. Median, ja erityisesti sosiaalisen median muisti on pitkä silloin, kun on puhuttu palturia.

Virheitä ei satu vain kokemattomille johtajille. Britannian pääministeri David Cameron astui Kaperin kanssa samaan miinaan. Cameron ensin kiisti ja sitten vähätteli perheensä Panama-yhteyksiä. Kolmen päivän grillauksen jälkeen hän joutui myöntämään hyötyneensä verosuunnittelusta.

En tiedä, missä nämä ”kiistä ja vähättele” -viestijät ovat oppinsa saaneet, mutta hyviä tuloksia ei ainakaan synny. Meillä Kaiku Helsingissä media- ja kriisiviestinnän valmennuksiin kuuluu todellisten tilanteiden harjoittelu. Niistä ei vähättelemällä tai valehtelemalla selviä.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Panaman yhtyneet paperitehtaat –  "Toistaiseksi tapauksesta on eniten hyötynyt media, joka tekee tietomurrolla rahaa laatimalla aineiston pohjalta kohuartikkeleita massoille."

Aito asiantuntija VS. tiedon kirous – "Suomalaisten parjattu markkinointiosaaminen ei parannu sillä, että markkinointi on pienen piirin puheenaihe."

Päästöskandaalin jälkihöyryt - pyytämällä anteeksi voi parantua kokonaan – "Yritysten visioissa ja arvoissa toistuvat useasti sanat "kunnioitus" ja "vastuullisuus". Kriisin keskellä rehellinen anteeksipyyntö unohtuu. Asiaa kyllä pahoitellaan, mikä vain herättää mielikuvan vastuun siirtämisestä muualle.


Kuva: Justien Van Zele (Creative Commons)


Nyt sitä tunnetta

Jonna Jusslin

Kaava on tuttu: ensin ihmetellään pelaajavalintoja, sitten spekuloidaan alkusarjalla, välissä jännitetään välieriä ja lopuksi, jos hyvin käy, kokoonnutaan kannustamaan oma joukkue mestaruuteen. Harva asia herättää kansassamme yhtä suuria intohimoja kuin vuosittaiset jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut. Tänä vuonna ei homma mennyt niin sanotusti ihan maaliin, mutta oli jälleen uskomatonta seurata suomalaisissa herännyttä kollektiivisen lätkähurman määrää.

Usein kuulee myös kansaa tästä intohimosta kritisoitavan, verukkeella ”koska eihän ne oo edes mitkään oikeat kisat”. Mutta kritiikistä ei välitetä. Nämä MM-kisat ovat meidän juttu, loppuun asti. Edes hopeamitali ei tänä vuonna lannistanut muuten hieman synkeyteen taipuvaisia suomalaisia, vaan pelaajia jaksettiin taputella selkään ja kehua huikeasta turnauksesta ja upeasta matkasta turnauksen jälkeenkin.

Hifistelyn sijaan ymmärrettävyyttä

Vanha klisee pitää paikkaansa: lätkähurma on ainutlaatuinen esimerkki siitä, mihin kansamme kykenee, kun se vaan uskaltaa puhaltaa yhteen hiileen ja vapautua kuorestaan. Suomalaisen tunteen palossa on jotain todella kaunista, koska liekki leimahtaa niin harvoin. Lätkää seuraavat niin mummut kuin milleniaalitkin, eikä ketään jätetä ulkopuolelle. Ummikotkin ovat tervetulleita tutustumaan kansallisen ylpeyden saloihin. Yltiömäiselle hifistelylle ei jää sijaa.

Hienous piilee etenkin siinä, että lätkä onnistuu tarjoamaan tunne-elämyksiä laajalle kohdeyleisölle olematta ylempiarvoinen tai vaikeasti ymmärrettävä. Toki aina ensisijaisesti mukaan lähtevät ne, jotka lajia muutoinkin vuoden aikana hifistellen seuraavat, mutta kerran vuodessa mukaan tempautuu koko kansa.

Yksinkertaisen ja vetoavan viestin rakentaminen ei ole loppujenlopuksi sen monimutkaisemmasta asiasta kiinni, kuin kansaa kansan kielellä lähestymisestä. Hienot graafit tai mahtipontiset suunnitelmat eivät aina pelasta, jos tunnetta ei tavoiteta.

Translation: once a year, during the ice hockey world championships, Finns show some emotion. And it’s pretty fricken great when they do. 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Trump näyttää mallia: Ansaittu media on uskallettava ansaita –  "Nykyisessä nopean viestinnän maailmassa vahvasti kantaaottavilla mielipiteillä saa huomiota. Liika varovaisuus voi olla vahingollista."

Vihaa vai rakkautta viestinnä kautta? Esittelyssä faith-holderit ja hateholderit –  "Oli yllättävää huomata, että vielä 2010-luvulla sidosryhmäviestintä esitetään joissain malleissa varsin yksisuuntaisena."

Ajattelua herättävää viestintää – "Viestintä pitää vaihtaa organisaatiolähtöisestä kiinnostavaksi ja ajatuksia herättäväksi."

Kuva: RicLaf (Creative Commons)


Ajattelua herättävää viestintää

Tiina Hosiokoski

Meitä viestintätoimistoja lähestytään hyvin usein haastavalla tilanteella: oma viestintä ei tuota tulosta. Monesti ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen Sherlock havaitakseen siihen syyn. Viestit, on kanava mikä tahansa, ovat kovin organisaatiolähtöisiä.

Jos tavoitteena on ajatusjohtajuus tai asiantuntija-asema, sitä ei saavuteta kertomalla omassa organisaatiossa tapahtuvista asioista, tyypillisimmillään tehdyt sopimukset, talousluvut tai nimitykset. Ne kyllä tukevat mielikuvaa kasvusta, menestyksestä ja aktiivisesta toiminnasta, mikä ei ole huono asia ensinkään, mutta ajatusjohtajuus saavutetaan kohderyhmän ajattelua herättelemällä.

Mikä oman alasi juttu uutiskirjeessä, mediassa tai somessa on herättänyt viime aikoina kiinnostuksesi ja saanut Sinut ajattelemaan? Vedän tässä nyt vähän kotiinpäin, mutta kollegani teksti Tarjoatko faneillesi valtaistuimen vai valkosipulia sai peräänsä ajatuksen jos toisenkin. Asia kiinnosti, koska koin oppivani siitä ammatillisesti eli siitä oli minulle hyötyä.

Mistä Sinä haluaisit kuulla?

Kiinnostavien ja ajattelua herättävien sisältöjen luominen ei tapahdu ihan käden käänteessä. Kiinnostavat sisällöt tarvitsevat taakseen kohderyhmän tuntemista. Kohderyhmältä myös kannattaa kysyä apua: mistä he oikeasti olisivat kiinnostuneita? Yksinkertainen, mutta yllättävän harvoin käytetty keino. Itse en edes muista, koska viimeksi olisin saanut vastata kysymykseen ”Mistä Sinä olisit kiinnostunut kuulemaan?”

Tämän lisäksi tarvitaan luovuutta ja lennokkaita ideoita, oikeita kanavavalintoja sekä ihan kylmästi työtunteja sisältöjen tekemiseen.

Ja sitten tulee se vaikein osuus. Pitää tehdä toisin kuin ennen. Tuloksekas tekeminen vaatii – niin, muutosta. Se vaatii uskallusta valita oma erilaistava positio sekä vahvat asiantuntijat, mutta myös rohkeutta kyseenalaistaa omaa tekemistään ja kokeilla uutta suuntaa. Viestintä pitää vaihtaa organisaatiolähtöisestä kiinnostavaksi ja ajatuksia herättäväksi. Kyseenalaista itsesi: lukisitko itse jutun tästä aiheesta?

Kirjoittaja paasaa aiheesta aina, kun saa siihen mahdollisuuden. Hän haluaa rakentaa kaikista asiakkaistaan ajatusjohtajia hyvän strategian ja kiinnostavuusmuotoilun avulla.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tarjoatko faneillesi valtaistuimen vai valkosipulia? –  "Ymmärrämmekö, mistä asiakkaamme syttyvät? Osaammeko huomioida heidän hyötynsä ja kiinnostavuusmuotoilla viestimme heidän näkökulmastaan?"

Kiinnostavuusmuotoilu – "Sisältötulva on tänä päivänä valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava. (Monimutkaisempi vastaus seuraa myöhemmin.) 

Trump näyttää mallia: Ansaittu media on uskallettava ansaita – "Liian usein me törmäämme viestinnän ammattilaisina asiakkaiden varovaisuuteen. Näkökulmaa viilataan sopivaksi ja lopulta viestikin laimenee."

Kuva: Pieter Morlion (Creative Commons)


Vattenfall palkitsi näyttelijä Jenni Kokanderin energiansäästöstä – mutta miksi energiayhtiö neuvoo säästämään energiaa?

Anni Pakonen

Vattenfall järjestää vuosittain Vuoden Energiaperhe -kilpailun, jossa kolme julkkista haastetaan tarkkailemaan ja tehostamaan kotinsa energiankulutusta vuoden ajaksi. Tänä vuonna kisavoiton nappasi näyttelijä Jenni Kokander perheineen, etenkin Jennin kekseliäisyyden ansiosta.

Kilpailusta kuullessaan moni saattaa ihmetellä, miksi energiayhtiö haastaa ja neuvoo säästämään sähköä. Logiikka on kuitenkin ihan sama kuin esimerkiksi autohuolloissa. Sähkön järkevä käyttö on myös Vattenfallin etu: asiakkaat ovat tyytyväisempiä ja saavat paremman hinta-laatusuhteen. Puhumattakaan positiivisista ympäristövaikutuksista. Vuoden Energiaperhe -kilpailulla yhtiö pystyy myös tuomaan käytännön vinkkejä suuren yleisön tietouteen kivalla tavalla.

Mitä Kokandereilta voi oppia?

”Kisan tuomaristolle oli tärkeää, että kilpailun avulla nousee esiin se, että energiansäästö on tärkeää muissakin kuin sähkölämmitteisissä kodeissa. Jenni osoitti kekseliäisyyttä kaukolämmitteisen kodin energiansäästössä, ja näytti, miten energiaa voi säästää mukavuudesta tinkimättä”, kertoi Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos voittajaa kruunatessaan.

Kokanderin nelihenkinen perhe asuu Helsingin Tapanilassa 100 neliömetrin rivitaloasunnossa, jonka sähkönkulutus oli ennen kisaa naapureita korkeammalla.

”Kisasta tuli koko perheen hauska peli. Halusimme, että kaikilla on kivaa, ettei tarvitse alkaa syömään vain raakaruokaa pimeässä. Nyt 3-vuotias poikanikin osaa hienosti räpsäyttää märät sukat ennen kuin ne laitetaan kuivumaan, ja tytär on ruvennut vahtimaan meidän kaikkien valojen käyttöä”, Kokander nauraa. ”Lapset ovat onnessaan, kun ikuinen kakkonen kerrankin voittaa!”

Jennin kilpakumppaneina olivat juontaja Ellen Jokikunnas ja koulutusyrittäjä, lätkäkuningas Juhani “Tami” Tamminen. Ellen säästi vanhaan asemarakennukseen remontoidun kotinsa energiakuluista kisan isoimman summan. Kiekkolegenda oli niin tyytyväinen kuusitasoisen omakotitalonsa sähkösyöppöjen löytymiseen, että oli pystyttämässä kilpailijoiden mentorina toimineelle Malkus Lindroosille omaa patsasta.

Jenni Kokanderin tärppejä energiansäästöön:

  • Tarkista lattialämmityksen kulutus ja käytä sitä säästeliäästi
  • Kuivata pyykit kuivausrummun sijaan kuivaustelineessä 
  • Säädä koneellista poistoilmanvaihtoa – tällaista Jenni ei tiennyt asunnostaan edes löytyvän! 
  • Tarkista ja säädä pakastimen lämpötila ja ota tavarat pois jääkaapin ja pakastimen päältä ilmanvaihdon parantamiseksi. 
  • Ota lapset mukaan säästämään energiaa! 

Ja himosaunoja Tamin ekstravinkki: älä jymähdä tuijottamaan Urheiluruutua ja änäriä, ja anna saunan odottaa lämpimänä tuntikausia!


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Trump näyttää mallia: ansaittu media on uskallettava ansaita  –  "Trump oli helmikuuhun mennessä käyttänyt maksettuun televisiomainontaan 10 miljoonaa dollaria: 8 kertaa vähemmän kuin Jeb Bush ja huomattavasti vähemmän kuin kukaan muista kärkiehdokkaista. Samaan aikaan Trump sai huomiota lähes 9 kertaa enemmän kuin Bush."

2016 Kuumat perunat: PR:n uusi tuleminen – tarinankerronnan kautta – "Sisältötulvassa tarinankerronnan taidosta on tullut uusi kuninkuuslaji. Se, miten kiinnostavan ja koskettavan tarinan yritys tai organisaatio osaa kertoa itsestään, ratkaisee yleisön suhtautumisen ja lopulta ostopäätöksen."

Rakastamme Kevätpörriäistä"Olipa kerran poika jonka nimi oli Pete. Pete karkasi kotoa. Hän aikoi mennä sirkukseen. Eräänä päivänä leijona söi Peten. Sirkuksen johtaja oli niin vihainen, että pakotti leijona sylkäisemään Peten ulos. Ensi-illan näytös oli menestys."