Panaman yhtyneet paperitehtaat

Kimmo Kuokka

Mossack Fonsecan tietovuodosta eli ns. Panaman papereista on viime viikkoina keskusteltu varsin näyttävästi sekä toimitetussa että sosiaalisessa mediassa. Keskustelun pääpaino on ollut nimissä, joita Mossack Fonsecan asiakaslistalta löytyi.

Nimikohun taakse on osittain jäänyt itse tietomurto, jonka ansiosta sähköpostit ja dokumentit ovat toimittajien haltuun päätyneet. Jos yrityksen toimenkuva on lakimiespalvelujen tarjoaminen toisille yrityksille, niin näin äkkiseltään sitä kuvittelisi, että tietoturvaan olisi panostettu huolella. Totuus vaan ei voisi olla kauempana, sillä tietoturva-asiantuntijoiden raporttien perusteella Mossack Fonsecan tietoturva oli täysin retuperällä.

Mossack Fonseca oli rakentanut julkisen verkkopalvelunsa maailman yleisimmän julkaisujärjestelmän WordPressin päälle. Mossack Fonsecan WordPress hyödynsi useita komponentteja, joissa oli tunnettuja haavoittuvuuksia. Järjestelmään tunkeutuminen ei ole ollut triviaalia, sillä murrossa tarvittava skripti eli ohjelmakoodi on löydettävissä verkosta.

Reikäisen WordPress-alustan lisäksi Mossack Fonsecalla oli asiakkaille suunnattu extranet-palvelu, joka oli rakennettu Drupal-alustalle. Tämäkin järjestelmä oli unohdettu oman onnensa nojaan, toisin sanoen se oli vanhentunut ja täynnä tunnettuja haavoittuvuuksia.

Yhtiön hölmöily ei rajoittunut reikäisten julkaisujärjestelmien käyttöön, vaan umpihölmöjä ratkaisuja oli enemmänkin: WordPress-palvelin oli julkisessa verkossa ilman palomuurin turvaa, ja sähköpostipalvelin oli samassa verkossa sen kanssa. Kattavan artikkelin Mossack Fonsecan tietoturvaongelmista voi lukea esimerkiksi WordFencen sivuilta.

Kun länsi-eurooppalainen haluaa panamalaisen lakimiesfirman asiakkaaksi, on hänen motiivinsa lähes varmuudella omaisuuden kätkeminen. Mitä enemmän tapausta pohtii, sen todennäköisemmältä alkaa vaikuttaa teoria, että tiedot ikään kuin haluttiinkin vuotaa julkisuuteen. Tämän tason tietoturvattomuutta ei voi vahingossa syntyä.

En tunne Panaman tietoturvaosaamista sen paremmin, mutta esimerkiksi Suomessa kuka tahansa kadunmies saa turvallisemman tietojärjestelmän, jos menee sokkona ostamaan yritykselleen ”kotisivut” ja ”sähköpostit”. Mossack Fonseca on julkisuudessa kieltänyt syväkurkkuväitteet ja puhunut yksinomaan tietomurrosta. Jos kyseessä tosiaan on murto, niin joku oli käynyt avaamassa kaikki ovet ja katsonut toisaalle, vaikka ei olisi tietoja suoraan eteenpäin luovuttanutkaan.

Viestinnällisesti tapaus on noudattanut mediasodankäynnistä tuttua kaavaa. Länsimainen media nosti välittömästi Putinin kuvan tietovuodosta kertovien artikkelien yhteyteen, vaikka Putinin nimeä ei listoilta suoraan löytynyt. Venäjällä asia kuitattiin lähinnä länsimaisena propagandana. Konkreettisia seuraamuksia syntyi muun muassa Islannissa, jossa pääministeri Sigmundur David Gunnlaugsson siirtyi sivuun tehtävistään.

Vaikka kaikki medialle toimitetut dokumentit julkistettaisiinkin kokonaisuudessaan, niin senkään jälkeen ei ole tiedossa, oliko aineistoa käpälöity ennen sen lähettämistä medialle. Salaliittoteorioiden ystävillä riittää työnsarkaa, kun he pyrkivät todistamaan, kenen asiaa tietovuoto nykyisellään eniten tukee. Tapauksen masinoijaa on etsitty sekä idästä että lännestä.

Toistaiseksi tapauksesta on eniten hyötynyt media, joka tekee tietomurrolla rahaa laatimalla aineiston pohjalta kohuartikkeleita massoille. Täydellinen lista asiakirjoissa mainituista yrityksistä on luvattu julkistaa toukokuun alussa, joten tuolloin on odotettavissa jälleen runsaasti Panaman papereihin liittyvää lööppimateriaalia.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Seitsemän teesiä uudelle tietoyhteiskunnalle - "Tietoyhteiskunta-akatemian päätöspäivänä julkaistiin seitsemän teesiä uudelle tietoyhteiskunnalle."

Data ja luottamus - "Datan merkityksen kasvaessa kansalaisista on tullut myös kriittisempiä, tiedostavampia ja varovaisempia."

Äiti reissutöissä Harjutorin saunassa – ja muita Google-hakujen kummallisuuksia - "Tutkimattomat ovat googlaajan tiet."

 

Kuva: Flickr-käyttäjä torbakhopper (Creative Commons)


Millainen GoT-johtaja olisit? Vieläkö olisit elossa?

Katariina Ahonen

Game of Thronesin* kuudes tuotantokausi käynnistyi. Millaisia johtajia kuudennella tuotantokaudella on jäljellä – tunnistimme neljä johtajatyyppiä. Mitä heiltä voi oppia? Kuka sinä olisit? (Saattaa sisältää juonipaljastuksia aiemmilta kausilta!)

Loputtoman oikeudenmukainen johtaja - Daenerys Targaryen

Daeneryksellä ei ehkä juuri nyt mene vahvasti, mutta hän on sentään elossa (tosin yksin dothrakiratsumiesten saartamana). Johtajatyyppinä tämä lohikäärmeiden äiti on äärimmäiseen oikeudenmukaisuuteen pyrkivä. Yrityksessä tämän johtajatyypin edustaja asettaa alaisensa etusijalle ja on sillä ansainnut heidän kunnioituksensa ja saanut sitä kautta kasvatettua valtaansa. Samalla hän on kuitenkin vähän naiivi ja helposti harhaanjohdettavissa muiden neuvoilla. Hän myös hakee muiden hyväksyntää, ja toisaalta samalla odottaa heidän 100-prosenttista sitoutumistaan. Johtajana Daenerys on täysin kokematon ja oppii kantapään kautta.

Mitä häneltä voi oppia: Aseta alaisesi etusijalle.

Tunnista yrityksessä: Kyselee aina ennen päätöksiään muiden mielipidettä, joskus liikaakin.

Taustajohtaja - Varys, Petyr Baelish ja Tyrion Lannister

Varysin, Petyrin ja Tyrionin tyyppiset johtajat toimivat taustalla. He eivät niinkään havittele paikkaa parrasvaloissa vaan ennemminkin puhdasta valtaa. Eturivin paikan voi heidän puolestaan ottaa se, joka on koulittavissa seuraamaan heidän ohjeitaan. Tällä johtajalla on varasuunnitelma mietittynä ja tarkat tietolähteet firman sisällä. Pieni valehteleminen ei ole ongelma, jos tarkoitus pyhittää keinot. Tämä johtaja on alun perin ponnistanut valtaan muita huonommista lähtökohdista. Johtamisopit perustuvat pitkäjänteiseen ja sitkeään taustatyöhön tai Tyrionin tapaan myös kirjallisuuteen.

Mitä häneltä voi oppia: Kuuntele ja hyödynnä hiljaisia viestejä.

Tunnista yrityksessä: Henkilö, jonka neuvoja toimitusjohtaja kuuntelee eniten – titteliltään hän voi olla aivan muuta kuin ”johtaja”.

Manipuloiva johtaja - Cersei Lannister

Tämä johtajatyyppi on paitsi itserakas myös toisia manipuloiva ja voi myrkyttää koko työympäristön. Johtopaikkansa hän on perinyt, mutta mieltää asemansa silti omaksi ansiokseen. Hän työskentelee manipuloimalla muita oman päämääränsä hyväksi. Cersei-johtajan syntilistaan kuuluu myös lyhytnäköisyys. Ehkäpä tulevalla kaudella saamme todistaa, kuinka tämäntyyppinen johtaja voi nousta vastoinkäymisistä voittoon tai sitten suistua entistä suurempaan tuhoon. Jää nähtäväksi.

Mitä häneltä voi oppia: Muista kiinnittää huomiota siihen, mitä taustalla tapahtuu, ei vain siihen, miltä asiat näyttävät päällepäin.

Tunnista yrityksessä: Henkilö, jolta kuulee aina ilkeimmät juorut muista työntekijöistä.

Karismaattinen eturintaman johtaja - Jon Snow

Yksi suurimmista kysymysmerkeistä kuudennelle tuotantokaudelle siirryttäessä on Jon Snow. Onko hän kuollut, onko hän elossa, onko hän jotain siltä väliltä? Itse toivon, ettei ainakaan kuollut. Snow on johtaja, jollaiseksi moni pyrkii. Hän on valmis johtamaan eturintamasta ja saa alaisensa sitoutumaan. Hän inspiroi toiminnallaan muita ja on valmis myös vaikeisiin päätöksiin. Snow saa oppinsa muilta kokeneilta johtajilta. Snow on myös strateginen johtaja – hänellä on kyky katsoa isoa kuvaa. Johtamistyyli on suoraviivainen. Huolimatta hyvistä ominaisuuksistaan, tällä johtajatyypillä voi olla työpaikalla sitkeä, muutosvastarintainen vihollisjoukko, johon Snow-johtaja helposti kompastuu.

Mitä häneltä voi oppia: Älä lukkiudu kulmahuoneeseen, tee työtä yhdessä alaistesi kanssa.

Tunnista yrityksessä: Henkilö, jossa yhdistyy tiukkuus ja myötätunto.

*Niille, joille sarjan nimi ei soita kelloja: sarjassa on kysymys pohjimmiltaan vallasta: Westerosin seitsemän kuningaskunnan aatelissuvut taistelevat rautavaltaistuimesta.  Lisäksi porukkaa – myös suosikkihahmoja – kuolee raa’asti ja koko ajan. Sarjaa ei kuitenkaan katsota sen takia. Suosio perustuu taitavasti rakennettuihin juonenkäänteisiin ja hahmoihin sekä ennakoimattomuuteen. Televisiosarjassa (ja kirjoissa) on seikkaillut aika liuta johtajia, jotka ovat jo kuolleet. Tässä esillä ovat kuudenteen tuotantokauteen asti selvinneitä(?).


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Tarjoatko faneille valtaistuimen vai valkosipulia?  –  "Ymmärrämmekö, mistä asiakkaamme syttyvät?"

Valmentava johtaminen vaatii luopumista vallasta – "Johtajalta valmentava ote vaatii paljon. Asemaan perustuvasta vallasta luopuminen voi olla iso kulttuurinmuutos; kysyminen on monelle vaikeampaa kuin saneleminen."

Miten pärjätä julkisuuspelissä: Johtajat strategisina viestijöinä – "Organisaation ylimmän johtajan kyvykkyydellä ja strategisen viestinnän osaamisella on entistä suurempi vaikutus koko organisaation menestykseen."

 

Kuva: Mario Solera (Creative Commons)


Tarjoatko faneillesi valtaistuimen vai valkosipulia?

Salla Syrman

Viime viikolla fanitin innokkaasti kahta kulttuuri-ilmiötä.

Toinen on riemukkaan dramaattinen Vampyyrien tanssi -musikaali, joka kannattaa kulmahampaat ojossa juosta Helsingin Kaupunginteatteriin katsomaan, vielä kun pystyy. Toinen on Game of Thrones -tv-sarja, jonka pian alkavaa kuudetta kautta puoli maailmaa tuntuu odottavan kuin Starkit talvea.

Game of Thronesin fanittaminen on tehty houkuttelevan helpoksi. Kampin Narinkkatorille nousi HBO:n ilmaisnäyttely, jossa ei ollut epäselvää, millä tägeillä selfieitään voisi somettaa. Ajattelin vain katsoa sisään, mutta hemmetti, pakkohan oli päästä lisäämään oma kuva Hall of Facesiin! Ja istumaan Rautavaltaistuimelle! Ja samalla vaivalla jakamaan Facebookissa, kun sekin oli niin käteväksi tehty!

Vampyyrien tanssin aluksi kuulutettiin, kuten teatterissa yleensä, että esityksen kaikenlainen taltiointi on ehdottoman kiellettyä. Niin kuitenkin kävi, että huikea esitys tempasi mukaansa, vieruskaveri unohti ajan ja paikan – ja ryhtyi ikuistamaan yhtä parhaista tanssikohtauksista puhelimellaan. Valpas henkilökunta teki mitä kuuluukin: oli hetkessä paikalla, osoittamassa ajattelematonta katsojaa taskulampulla, vahvistamassa, että laiton video poistetaan puhelimesta saman tien. Pienen hetken fiilis oli kuin vampyyrilla valkosipulin kohdatessa, mutta ymmärsimme kyllä, että kieltoon on syynsä ja säännöt ovat säännöt.

Annatko asiakkaasi fanittaa sinua?

Kokemukset kuvastavat kahta tapaa suhtautua someen ja asiakkaan intoon olla sanansaattaja: HBO ja Game of Thrones ovat kaikki asiakkaan sanansaattajuudesta irti -ääripää. Jopa maailman laajamittaisinta piratismia katsotaan sormien läpi, koska ”Well, you know, that’s better than an Emmy.” Teatterimaailma taas elää vielä vahvasti sääntöjen värittämässä perinteessä, jossa fanitus ei vielä käänny yhtä helposti uusiksi lipputuloiksi. Toki – voisihan asiakas periaatteessa jakaa esityksen hurmiossa valmiin promovideon kavereilleen, mutta jakaako? Siitä puuttuu omakohtaisuus. Elämyksellisyys. Rosoisuus.

Unohdetaan vampyyrit ja Westeros hetkeksi. Asetelma herättää mielenkiintoisia kysymyksiä, joita yritysten ja organisaatioiden kannattaa kysyä itseltään:

1. Tunnistammeko fanimme – asiakkaat, jotka ovat valmiita suosittelemaan? Entäpä toisen ääripään? Keistä koostuvat luottojoukkomme, entä vihanlietsojamme?

2. Ymmärrämmekö, mistä asiakkaamme syttyvät? Osaammeko huomioida heidän hyötynsä ja kiinnostavuusmuotoilla viestimme heidän näkökulmastaan?

3. Tunnistammeko tilanteet, jossa asiakkaamme olisivat valmiita toimimaan, fanittamaan? Teemmekö näissä tilanteissa toimimisen helpoksi vai vaikeutammeko sitä?

4. Jos toimintaamme liittyy rajoittavia tekijöitä – kuten kuvauskielto – voimmeko silti tarjota asiakkaalle jotakin, millä osoitamme, että heidän huomionsa meille on tervetullutta ja tärkeää?

Game of Thronesin kuudes tuotantokausi on ensi-illassa maanantaina 25.4. klo 04 alkaen HBO Nordicilla. Vampyyrien tanssi on Helsingin Kaupunginteatterin ohjelmistossa huhtikuun loppuun saakka. Kirjoittaja suosittelee molempia!


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kiinnostavuusmuotoilu  –  "Sisältöjen tulva on siis aivan valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua ja saada oma viestinsä läpi? Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava. (Monimutkaisempi vastaus seuraa myöhemmin.)"

Vihaa vai rakkautta viestinnän kautta? – Esittelyssä faith-holderit ja hateholderit –  "Jos luottamus petetään, faith-holder voi helposti muuttua hateholderiksi."

2016 viestinnän kuumat perunat: Irti omista kanavista"Jos asiakaskunta on jo valmiiksi tottunut liikkumaan muualla, miksi käyttää aikaa ja energiaa heidän houkuttelemisekseen pois heille tutuista ja helpoista kanavista?"

 

Kuva: Steve Terrell (Creative Commons)


Trump näyttää mallia: Ansaittu media on uskallettava ansaita

Markku Vänskä

Donald Trump jyrää republikaanien esivaaleissa voitosta voittoon. Spekulointi ilmiön ympärillä on kiihtynyt koko kevään ja puolueen johdolla näyttää olevan keinot laivan kääntämiseen vähissä. Maailmalla pohditaan pelon sekaisin tuntein miltä Trumpin johtama Yhdysvallat näyttäisi.

Yhdysvaltojen presidentinvaaleilla on aina ollut laajempaa vaikutusta myös muuhun yhteiskuntaan. Esimerkiksi viestinnän ammattilaiset eri puolilla maailmaa etsivät taitavasti rakennetuista kampanjoista vaikuttamisen uusia trendejä. Trumpin kampanja heijastelee tässäkin ajan henkeä. Hän on hyödyntänyt ansaittua mediaa paremmin kuin kukaan ehdokkaista vaalien historiassa.

Trump oli helmikuuhun mennessä käyttänyt maksettuun televisiomainontaan 10 miljoonaa dollaria: 8 kertaa vähemmän kuin Jeb Bush ja huomattavasti vähemmän kuin kukaan muista kärkiehdokkaista. Samaan aikaan Trump sai huomiota lähes 9 kertaa enemmän kuin Bush, Tutkimusyhtiö mediaQuantin mukaan mainostilaksi muutettuna noin 1,9 miljardin dollarin arvosta. Tähän on laskettu kaikki media, mukaan luettuna sosiaalisen median kanavat, painotettuna niiden tavoittamien ihmisten määrällä.

Trumpin mielipiteet ovat monen mielestä hyvinkin arveluttavia, kieli on alatyylistä ja alakoululaisen tasolla. Mutta nykyisessä nopean viestinnän maailmassa vahvasti kantaaottavilla mielipiteillä saa huomiota. Trumpin tyyliä, eikä varsinkaan mielipiteitä, tarvitse kopioida tai kannattaa, mutta näistä voi ottaa jotain opiksi. Liian usein me törmäämme viestinnän ammattilaisina asiakkaiden varovaisuuteen. Näkökulmaa viilataan sopivaksi ja lopulta viestikin laimenee niin, ettei se kiinnosta juuri ketään. Sitten ihmetelläänkin yhdessä miksi asialle ei saada toivottua näkyvyyttä.

Onneksi esimerkkejä rohkeista ja näkyvistä viesteistä löytyy myös kotisuomesta. Kesää kohti vauhdin toivoisi kiihtyvän, Trumpin viitoittamalla tiellä.

Törkeän tarttuvaa viestintää odotellen…


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Gallup-demokratiaa vai hyödyllistä tietoa? –  "Mielipidetutkimukset ja vaalien edellä tehtävät ennusteet ovat osa avointa yhteiskuntaa, mutta gallupdemokratiaa ei kukaan halua. Se on sitä, että politiikan ja talouden päättäjät juoksevat mielipidetutkimusten perässä kykenemättä itsenäiseen päätöksentekoon."

Politiikasta puuttuu johtajuus"Pääministeriltä vaaditaan yritysjohtajan ominaisuuksia, vaikka puoluetta tai valtiota ei voi johtaa kuin bisnestä."

2016 kuumat perunat: Arvoviestintää – "Jos yritys ja sen asiakaskunta jakavat keskenään samat arvot ja jos yritys osaa viestiä nämä arvot konkreettisesti ja uskottavasti, asiakassuhde kehittyy vahvaksi."

 

Kuva: Gage Skidmore (Creative Commons)


Kiinnostavuusmuotoilu

Petteri Puustinen

Tiesitkö, että YouTubeen ladataan joka minuutti 72 tunnin edestä uutta videomateriaalia? Facebookissa julkaistaan minuutissa 2,4 miljoonaa päivitystä, Twitterissä tweetataan 277 000 kertaa ja Instagramiin päivitetään 216 000 kuvaa. Joka minuutti. Joka päivä. Ensi vuonna vielä enemmän kuin tänä vuonna.

Tavallisen suomalaisen sanomalehden uutisdeskiin tupsahtaa joka päivä tuhansia lehdistötiedotteita. Bisneskäyttäjän inbox pullistuu 120 sähköpostiviestillä päivittäin. Lisätään päälle vielä se, että äiti soittaa joka päivä ja tekstaa kerran kahdessa tunnissa.

Sisältöjen tulva on siis aivan valtava. Miten moisesta vyörystä on edes pieni mahdollisuus erottautua ja saada oma viestinsä läpi?

Yksinkertainen vastaus on: ole kiinnostava. (Monimutkaisempi vastaus seuraa myöhemmin.)

Kiinnostava omassa porukassa

Suurin osa maailman sisältövyörystähän on tylsää bulkkia. Esimerkiksi 99,999 % kaikista some-sisällöistä ei saa yhtään tykkäystä, kommenttia tai jakoa – eli ne eivät kiinnosta ketään, ainakaan tarpeeksi.

Kun puhun kiinnostavuudesta, en tarkoita, että jokaisen yritysvideon pitäisi olla Gangnam Stylen tasoinen viraali-ilmiö tai jokaisen B2B-blogin täytyisi yltää Da Vinci -koodin tasoiseksi jännäriksi. Tärkeintä on, että olisit kiinnostava omassa piirissäsi.

Pewdiepie on kiinnostava videontekijä pelaajille, Bob Lefsetz on kiinnostava bloggaaja levybisneksen ammattilaisille ja Mikko Hyppönen on kiinnostava tweettaaja tietoturvaporukalle. Heidän oma kohdeyleisönsä kuuntelee heitä tarkasti, kommentoi heidän julkaisujaan – ja jakaa niitä eteenpäin omassa piirissään. Heidän suosionsa perustuu siihen, että he pystyvät tarjoamaan todellista hyötyä omalle yleisölleen. Tämä ideologia on kopioitavissa myös yritysviestinnän maailmaan.

Hyödyllinen = kiinnostavaa

Hyöty onkin kiinnostavuudessa kaikki kaikessa. Kokosimme Kaiun osaajista Kiinnostavuusmuotoilun iskuryhmän pohtimaan kysymystä "Mikä on kiinnostavaa?" ja päädyimme pitkällisen opiskelun, kyselyn, iteroinnin, vatuloinnin ja kyseenalaistamisen jälkeen vastaukseen: Ihminen on kiinnostunut sellaisesta, mistä on hänelle jotain hyötyä.

Viestintä on asiakaspalvelua. John F. Kennedyn vanhaa viisautta mukaillen: ”Älä kysy, miten yleisösi voi palvella sinua – kysy, miten sinä voit palvella yleisöäsi.” Jos olet äänessä sen takia, että sinulla on jotain ”tärkeää kerrottavaa”, vastaanotto taitaa olla aika laimeaa. Jos sen sijaan olet äänessä sen vuoksi, että haluat tarjota yleisöllesi jotain apua ja hyötyä, on paljon todennäköisempää että joku haluaa kuunnella sinua.

Tämä toimii niin median suuntaan viestittäessä, asiakkaille suunnatussa uutiskirjeessä kuin somemaailmassakin – melkeinpä kaikessa viestinnässä. Siksi me teemme kiinnostavuusmuotoilua. Haluamme, että meidän asiakkaamme ovat kiinnostavimpia omassa kategoriassaan.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

So content. Very media. Such wow! – Eli "Dogen 3 oppituntia kiinnostavuusmuotoiluun" –  "Doge muuttaa jatkuvasti muotoaan, koska ihmiset ovat kiinnostuneita Dogesta ja haluavat kokea sen erilaisissa muodoissa ja kanavissa."

Sisältömarkkinointi on erottautumisen väline"Markkinointipuolella on totuttu positioimaan, viestinnän puolella en muista siitä puhutun juuri koskaan."

Voitto lohkesi valmentavalla sisällöntuotannolla – Sijoitustalous-blogi palkittiin!"Sisällöntuotantomalliin ja kirjoittajien jatkuvaan valmennukseen panostettiin alusta saakka."

 

Kuva: Steven Depolo (Creative Commons)


Tylsä, tylsempi, strategia

Tiina Hosiokoski

Sana strategia saa monet automaattisesti sulkemaan korvansa. Oletus on, että nyt tulee jotain niin vaikeaa tai tylsää, ettei kannata edes yrittää kuunnella. Toisaalta en ihmettele. Monesti totuus on se, että strategia-sanan yhteydessä tulee jotain vaikeaa tai vähintäänkin tylsää. Mutta – kyllä vaan! – siitä voi tehdä mielenkiintoista ja merkityksellistä.

Lyhyesti sanottuna strategia on liiketaloudellinen juoni: yrityksen valitsema asema markkinoilla ja näkemys tulevaisuuden tilasta, johon päästään johdonmukaisella toiminnalla. Viimeinen sana tuossa määritelmässä on se avain. Strategia ei tapahdu, vaan se tehdään. Ja jos koko organisaatiota ei saada yhdessä toteuttamaan strategiaa, voidaan se korvata jo tutuilla sanoilla vaikea ja tylsä – ja lisätään letkaan vielä tarpeeton.

Strategian jalkautuksen keskeinen tavoite on siis saada henkilökunta ymmärtämään strategia sekä ennen kaikkea toimimaan sen mukaisesti.

Viisi askelta strategianjalkautuksessa

Koska olen listaihminen, yritän kiteyttää strategian jalkautuksen viiden kohdan listaksi.

  1. Mietitään mikä strategiassa on henkilöstön näkökulmasta keskeistä. Kuuluisa kysymys: What’s In It For Me?
  2. Kiteytetään strategian keskeiset viestit henkilökunnalle viestittävään muotoon. Strategiasta viestimistä helpottaa, jos sille annetaan tai ideoidaan yhdessä ytimekäs ja kuvaava nimi.
  3. Visualisoidaan strategia helposti ymmärrettävään muotoon ja kytketään strategia ympäröivään yhteiskuntaan. Miksi me teemme nyt niin kuin teemme?
  4. Rakennetaan toimintasuunnitelma ja annetaan johdolle ja esimiehille työkalut ja valmennusta jalkauttamiseen. Avaintekijänä on ihmisten osallistaminen: Miten me teemme tämän yhdessä ja miten minä voin vaikuttaa onnistumiseemme?
  5. Asetetaan tavoitteet ja mitataan niissä onnistumista. Ja viestitään koko henkilöstölle, missä mennään.

Avainsanoja onnistumiseen

Avainsanoja strategiaviestinnän onnistumisessa ovat esimiehet (esimiehet ohjaavat päivittäistä työskentelyä eli strategian mukaan toimimista), osallistaminen (ymmärryksestä toimintaan) ja seuranta (sitä saa, mitä mittaa).

Kantavana teemana kulkee motivointi eli palkitaan onnistumisista ja jaetaan onnistumistarinoita. Lisäksi olennaisena ainesosana strategianjalkautustyö vaatii sitoutumista, aikaa ja läsnäoloa eli myös johdon pitää näkyä ja kuulua, näyttää mallia. Ja kerrata pitää – useaan otteeseen.

Vielä viimeinen muistutus meille viestijöille: Intralla ei strategiaa jalkauteta.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Ketterän kehityksen viestintäsuunnitelma –  "Kuinka usein on käynyt niin, että vuotta aiemmin tehty suunnitelma on enää kovinkaan ajankohtainen, kun ajankohta koittaa?"

Aito asiantuntija VS. tiedon kirous"Kyllä, sekä markkinointi- että IT-väen suuresta joukosta löytyy jargoniinsa rakastuneita yksilöitä, jotka jostain syystä kuvittelevat, että yksipuolinen päteminen on hyvää asiantuntijavaltaa."

Kolme vinkkiä virkeään videopalaveriin"Jaksamme maratonkokouksia huonosti kasvokkain mutta vielä huonommin virtuaalisesti."

 

Kuva: Juhan Sonin (Creative Commons)