Täysiä akkuja ja täyslaidallinen puhetta

Taina Rinta-Kauhajärvi

Pori, SuomiAreena ja Pori Jazz. Siellä kuuluu kuulemma kaikkien olla, joten myös me kaikulaiset pakkasimme tavaramme ja suuntasimme tuttuun tapaan länsirannikolle. Kymmenettä kertaa järjestetty SuomiAreena vaikutti olevan tänä vuonna suurempi kuin aiemmin. Kävijämäärä lähes tuplaantui viime vuodesta yltäen noin 58 000 vierailijaan. Tämä näkyi myös keskustelupaikoilla, sillä etenkin SuomiAreena-pihan tilaisuuksiin saattoi joutua jonottamaan pitkän tovin. Tapahtuma kantautui ympäri Suomea sosiaalisen median kautta, esimerkiksi suomiareena-hashtagia käytettiin yli 20 000 twiitissä.

Vaikka tapahtumassa käytiinkin mielin määrin mielenkiintoisia keskusteluja, kärsii SuomiAreena edelleen runsaudenpulasta: liian monta hyvää keskustelua alkoi juuri samalla kellonlyömällä. Samat kasvot myös kiertävät paneelista toiseen, jolloin kiivasta keskustelua ei välttämättä pääse syntymään. Esimerkiksi ministeri Sanni Grahn-Laasonen oli puhujana 9 eri tilaisuudessa, kansanedustajat Li Andersson ja Jaana Laitinen-Pesola ehtivät kumpikin kiertää 7 eri paneelia. Myös ministeri Olli Rehn ja kansanedustaja Laura Huhtasaari esittivät kumpainenkin näkemyksiään 5 eri keskustelussa. Toivottavasti tapahtuman seuraavalle vuosikymmenelle saadaan enemmän tuoreita ja vaihtuvia kasvoja.

Kaiku vahvasti mukana SuomiAreenassa

Myös viestintätoimistomme näkyi ja kuului Porin katukuvassa niin keskusteluissa kuin latauspisteellämme.

Kaiku Helsingin järjestämässä kapakkaväittelyssä pohdittiin aatteiden kuolemista. 
Paikalla keskustelemassa olivat kansanedustajat Erkki Tuomioja ja Antti Kaikkonen, juontajana konsulttimme Kimmo Collander.
Kuva: suomiareena.fi

Lähitapiolan omistajuus- ja sijoituspaneeli kirvoitti paljon keskustelua myös lehtien palstoilla, mukana konsulttimme Jouko Marttila. Kuva: suomiareena.fi

Kaiku Helsingillä oli tapahtumassa ensimmäistä kertaa oma piste, joka sijaitsi Ravintola Kirjakaupassa. Kohtaamispaikallamme sai ladattua puhelimensa ja jakaa mielipiteitään konkarikonsulttiemme kanssa.

Kaiun konsultit Jouko Marttila, Maria-Elena Cowell ja Kimmo Collander latautuneina latauspisteellä.

Latauspisteellä ajatuksia kävivät vaihtamassa useat vieraat, kuten SuomiAreenan ensikertalainen, Terveyspalvelualan Liiton asiantuntija Eveliina Leinonen. Leinoselle kokemus oli odotusten mukainen, mutta SuomiAreenan rentous yllätti: ”Ihmiset ovat rennolla kesämielellä ja tittelistä riippumatta helposti lähestyttäviä”.

EVAn viestintäpäällikön tehtävästä vanhempainvapaata viettävä Johanna Sipola ei voinut tänäkään vuonna jättää SuomiAreenaa väliin. ”Porilaista hivelee, että Helsinki muuttaa tänne viikoksi”, Sipola nauraa. Tänä vuonna Sipilän huomion kiinnittivät lisääntyneet jonot. ”Vuosi vuodelta ajattelee, ettei tapahtuma tuosta isommaksi enää kasva, mutta toisin käy!”

Kiitokset vielä kaikille puhelimiaan ladanneille ja ajatuksiaan vaihtaneille vierailijoille. Nähdään SuomiAreenassa taas ensi vuonna!


Lataamme akkusi SuomiAreenassa

Kaiku Helsinki

Tällä viikolla tuomme helpotusta SuomiAreena-kävijöiden viestittelyyn. Jos puhelimen tai tabletin akku ehtii simahtaa Kansalaistorilla käyskentelyn tuoksinassa, löydät lisävirtaa Kaiun laturiasemalta Ravintola Kirjakaupasta. Maksuton lataamomme palvelee Porin ja maailman kaikkien muiden alueiden kansalaisia keskiviikkona 15.7. ja torstaina 16.7. klo 14–19.

Digihärpäkkeiden lisäksi Kaiku tarjoilee Porissa lisäenergiaa myös viestintään. Neuvokkaat Maria-Elena Cowell, Kimmo Collander, Jukka Koivisto ja Jouko Marttila päivystävät laturien liepeillä Kirjakaupassa ja avaavat reippaita uusia näkökulmia niin vaikuttajaviestintään, kriisiviestintään, PR:ään kuin someenkin.

Kaiku Helsinki laturiasema
15.–16.7. klo 14–19
Ravintola Kirjakauppa
Antinkatu 10, Pori

Tänäkin vuonna Kaiku Helsinki ottaa osaa SuomiAreenaan myös huikeiden keskustelutilaisuuksien kautta. Toissapäivänä Kimmo Collander pureskeli omistajuuskysymyksiä mm. Erkki Tuomiojan ja Sipe Santapukin kanssa, ja eilen Jouko Marttila maalaili piruja myymättömien asuntojen seinille LähiTapiolan sijoittajatapahtumassa.

 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Infografiikka: Mistä on ministereiden erityisavustajat tehty? – "Ministereiden erityisavustajilla ja valtiosihteereillä on suora pääsy politiikan ytimeen. Se, mistä avustajat rekrytoidaan tehtäviinsä, kuvaa paljolti suomalaisen yhteiskunnallisen päätöksenteon luonnetta." 

10 vinkkiä muutosviestintään – "Koska yritys ei toimi tyhjiössä, sen pitää vaikuttaa omaan toimintaympäristöönsä."

Kuhinaa puoluekokousten ytimessä – "Kaiku on järjestänyt puoluekokousten oheistapahtumia eli fringejä yhdessä kumppaneidensa kanssa vuodesta 2012. Fringeistä on muodostunut osa demokraattista vuoropuhelua kolmannen sektorin, elinkeinoelämän ja poliittisten päättäjien välillä."

 

Kuva: Ravintola Kirjakauppa


Festariviestinnän ABC

Taina Rinta-Kauhajärvi

Suomalaiset ovat tunnetusti festivaalikansaa. Finland Festivalsin mukaan vuonna 2014 suomalaiset ostivat reilut 700 000 festivaalilippua. Ilmaistapahtumat mukaan lukien kokonaiskävijämäärä ylsi yli kahteen miljoonaan. Kävijäpotentiaali on valtava.

Festivaaleille mutaan rämpimään houkuttelevat monet eri asiat. Ilman näkyvyyttä ja tehokasta viestintää on supermielenkiintoisenkaan tapahtuman vaikea erottua satojen kilpailijoiden joukosta.

Erottautumiskeinoja on monia. Tässä vain muutama.

Tempaukset

Yhä useamman festivaalin täytyy keksiä jotain uutta muistuttaakseen olemassaolostaan. Enää eivät riitä pelkät artistijulkistukset tai festarialueen uudesta nakkikojusta viestiminen. Esimerkkejä mieleenpainuvista tempauksista on lukuisia: Summer Up vuorasi Tuomiokirkon Niki Minaj -pahvinukeilla, Sinikka Sokka lauloi viime vuonna Tuska-biisinä taistolaislaulua. Karmarock ei sen sijaan aio julkistaa tänä vuonna lainkaan ohjelmistoaan vaan luottaa lipunmyynnissä maineeseensa.

Sosiaalinen media

Some ja sen lukuisat kanavat keräävät yhteen festivaaliyhteisön – kävijät, jotka kertovat tapahtuman tarinaa eteenpäin omissa kanavissaan. Somessa on hyvä vastata festivaaliyleisöä laajasti askarruttaviin kysymyksiin ja kertoa olennaisista muutoksista välittömästi. Festivaalitarinan rakentaminen somessa kannattaa aloittaa hyvissä ajoin – ei viikkoa ennen tapahtumaa.

Kriisiviestintä

Viestintä nousee tärkeään rooliin etenkin silloin, kun kaikki ei mene putkeen. Järjestäjien on oltava valmiita vastaamaan median ja yleisön kysymyksiin. Vastoinkäymisiä ei kannata kieltää, vaan viestiä avoimesti ja totuudenmukaisesti. Avoin viestintä määrittelee hyvin pitkälti sen, tulevatko kävijät paikalle tapahtumaan seuraavana vuonna.

Ohjelma

Ilman kiinnostavaa sisältöä on vaikeaa viestiä yhtään mitään. Musiikin ohella tapahtumien alueohjelma lisääntyy koko ajan. Esimerkiksi Provinssi järjesti festivaalin aikaan suuren Tubemiitin. Ruisrockin alueohjelmassa on sen sijaan yli 50 ryhmää ja aktiviteettia Gorilla-poliiseista Tankofutikseen ja Nopean toiminnan tonttujoukkoihin. Festivaaleilta haetaankin uudenlaisia elämyksiä, joilla saattaa olla enemmän painoarvoa kuin sillä, esiintyykö festareilla Yö vai Popeda.

 


Lähde: Rinta-Kauhajärvi, Taina (2015) Mediasuhteet festivaalien brändipääoman rakentamisen keinona. Pro gradu -tutkielma. Turun Kauppakorkeakoulu.

Kuva: Ville Säävuori (Creative Commons)

 

Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Millainen tilaisuus kiinnostaa mediaa? 5 vinkkiä tapahtumajärjestäjille – "Median vähentyneet resurssit ja kiire näkyvät viestintätoimistojen suuntaan erityisesti silloin, kun toimittajia kutsutaan tapahtumiin ja seminaareihin. Hyvin harvoin toimittajilla on nimittäin aikaa tulla paikalle, jos tilaisuutta ei ole erityisesti suunnattu medialle."

Suvivirren jälkeen alkaa kesätyöt – muista viestiä kesäduunarille oikein – "Minusta teinien johtaminen sujui jopa huomattavan paljon paremmin kuin työskentely kokeneiden asiantuntijoiden kanssa."

Kaiun kesäkirjat – "Kirjojen lukeminen on klasissinta ja parahinta kesätekemistä (heti terassin rakentamisen ja polttopuiden pilkkomisen jälkeen)."