Gallupdemokratiaa – vai hyödyllistä tietoa?

Jukka Koivisto

Ennen eduskuntavaaleja Kaiku Helsinki ja analytiikkayritys Accuscore julkaisivat ennusteen, jossa löydettiin 72 ehdokasta, joiden valintaa saattoi pitää lähes varmana. Osumatarkkuus oli varsin hyvä.

Ennusteessa käyttämämme simulointimenetelmä yhdistettynä alueellisen poliittisen tilanteen perusteelliseen analyysiin osoittautui varsin tarkaksi ennustettaessa sekä vaalipiirikohtaisia paikkajakaumia että myös koko valtakunnan äänimääriä. Osumatarkkuus oli korkea, 95 prosenttia.

Yllättäviä putoamisia tapahtuu aina. Nyt tämän kohtalon kokivat mm. Paula Lehtomäki, Kimmo Sasi ja Jouni Backman. He ovat kaikki valtakunnan tason pitkäaikaisia tunnettuja poliitikkoja, joista kaikki ovat toimineet myös ministereinä.

Yllätysnousijoitakin on aina. Se on osoitus demokraattisen järjestelmän toimivuudesta. Tällä kertaa yksi monista oli vihreiden ehdokas Ozan Yanar. Kiinnostavaa on pohtia mistä löytyivät menestyksen eväät.

Tuomas Saloniemi Yanarin kampanjatiimistä selvittää:

”Ensinnäkin meillä oli helvetin kova ehdokas, sen päälle oli helppo lähteä rakentamaan. Kampanjamme oli tavallaan perinteinen, tavallaan uudenlainen. Kaikki somekanavat olivat käytössä ja niitä myös päivitettiin ahkerasti. Lisäksi teimme todella paljon jalkatyötä ja pidimme huolen, että Ozanilla oli koko ajan ajankohtaista sanottavaa. Teimme omaa juttua ja se toimi”.

Kovan jalkatyön merkitystä painotti myös Helsingissä äänikuningattareksi valittu kokoomuksen Jaana Pelkonen.

Gallupit vaikuttavat – mutta vain tiettyyn rajaan asti

Mielipidetutkimusten ja ennusteiden tehtävänä on palvella äänestäjiä. Vaalit eivät ole ainoa yhteiskunnallinen tapahtuma, jossa mielipidetutkimusten merkitys on ajan myötä vahvistunut. Poliittinen ja taloudellinen päätöksenteko tukeutuvat yhä enemmän tutkimuksiin esimerkiksi kansakunnan henkisestä tilasta ja arvoilmastosta. Energiapoliittisia ratkaisuja on Suomessa iät ja ajat tehty kansalaisten mielipiteisiin nojaten.

Tutkimusten kasvaneesta merkityksestä seuraa, että niiltä on edellytettävä luotettavuutta. Tiedonvälitykseltä on edellytettävä tutkimusten ja tulosten ymmärtämistä sekä kykyä niiden kriittiseen arvioimiseen.

Aika ajoin on esitetty, että mielipidetutkimusten julkaisemista tulisi rajoittaa vaalien edellä. Ehdotukset on yksiselitteisesti torjuttu. Ennakkosensuuri ei sovi avoimeen yhteiskuntaan. Sosiaalisen median nousu tärkeäksi viestinnän kanavaksi on viimeistään osoittanut, ettei se olisi mahdollistakaan.

Tohtori Sami Borg selvitti tutkimuksessaan (1994), että puolueiden tai ehdokkaiden kannatusmittaukset voivat vaikuttaa äänestäjiin vain tiettyjen perusedellytysten vallitessa. Äänestäjän täytyy tietää tutkimusten kertomat kannatusluvut ja niiden muutokset sekä vielä uskoa niihin. Tutkimuksissa on myös havaittu, että kansalaiset arvioivat mediauutisoinnin ja -keskustelun vaikuttavan muihin ihmisiin, mutta ei niinkään heihin itseensä. Vaalikampanjan loppumetreillä ja välittömästi vaalien jälkeen ehdokkaiden pinna on kireällä. Äänestäjien ymmärrystä voisi silti kunnioittaa luottamalla heidän omaan tahtoonsa, eikä nähdä heitä gallupien ohjaamana tahdottomana massana.

Mielipidetutkimukset ja vaalien edellä tehtävät ennusteet ovat osa avointa yhteiskuntaa, mutta gallupdemokratiaa ei kukaan halua. Se on sitä, että politiikan ja talouden päättäjät juoksevat mielipidetutkimusten perässä kykenemättä itsenäiseen päätöksentekoon. Poliittista johtajuutta on se, että kulkee vastavirtaan kun aihetta on ja hyvää viestintää, että pystyy uskottavasti perustelemaan ratkaisunsa.

 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Gallupeja syvemmälle: Selvitimme eduskuntavaalien läpimenijät – Kaiun ja Accuscoren vaaleja edeltänyt, 50 000 simulaatioon sekä asiantuntijahaastatteluihin perustunut ennuste.

Täydellisen tiedotteen jäljillä: Otsikoinnin nyrkkisäännöt – ja miten rikkoa niitä – "Kollegani sanoi kerran, että otsikon pitää olla niin hyvä, että se kiinnostaa toimittajaa – mutta niin huono, että toimittaja keksii itse helposti paremman."

Tohtori Gong ja arvotutkimuksen arvo – "Pelkistäen yksilö rakentuu arvoista, asenteista ja mielipiteistä." 

 

 


Gallupien mukaan 92,5 % norjalaisista maitoautonkuljettajista on valmis harkitsemaan Kaiun uutiskirjeen tilaamista – oletko sinä?


Kuva: "Ville.fi" (Creative Commons)

 


Politiikasta puuttuu johtajuus

Jouko Marttila

Pääministeriltä vaaditaan yritysjohtajan ominaisuuksia, vaikka puoluetta tai valtiota ei voi johtaa kuin bisnestä.

Suomen politiikasta on pidemmän aikaa puuttunut johtajuus. Ja tulee puuttumaan, kun kuuntelee puoluejohtajien haastatteluja. Keskustan Juha Sipilä väistää vastuuta ja lupaa auliisti, että kaikesta voidaan keskustella. SDP:n Antti Rinne on tunnettu porukallapäättäjä. Persujen Timo Soini lupaa mitä tahansa, paitsi johtajuutta, kunhan pääse hallitukseen. Kokoomuksen Alexander Stubbin johtamiskyvyt näkyvät väistyvän hallituksen päätöksissä.

Mitä on hyvä johtaminen? Lyhyesti se tarkoittaa uskottavan vision luomista paremmasta tulevaisuudesta, jonka ryhmä, yritys tai kansa voi omalla toiminnallaan saavuttaa. Hyvä johtaja osaa sitouttaa porukkansa, saa sen ymmärtämään ja hyväksymään toiminnan suunnan. Lisäksi hyvä johtaja varmistaa toiminnan vahvan toteutuksen siten, että tavoitteet on vallitsevissa olosuhteissa mahdollista saavuttaa.

Mikä on se visio, jota Suomen poliittinen johto tarjoaa ja saa kansan sitoutumaan ja toimimaan paremman tulevaisuuden puolesta? Kuinka hyvin poliittinen johto on tähän asti onnistunut omalla toiminnallaan varmistamaan tavoitteiden saavuttamisen? Suomen hallitukselta on puuttunut niin visio, sitoutuminen kuin toteutuksen varmistaminen, eikä vaalikeskustelujen perusteella ole syytä odottaa suurta muutosta. Politiikasta on puuttunut johtajuus kokonaan.

Hyvän johtamisen parhaat käytännöt on koottu maailman suurimman tietokirjakustantajan Wileyn julkaisemaan Work of Leaders -teokseen. Taustatyönä kirjaa varten on kahlattu läpi 55 johtamista käsittelevää kirjaa, tehty 19 erillistä tutkimusta, analysoitu 24 000 johtamisprofiilia sekä haastateltu lukematon määrä yritysjohtajia, kouluttajia ja johtamisen konsultteja. Kaikella tällä haettiin ymmärrys ja tutkimustieto persoonallisuuden vaikutuksesta johtamisen.

Samalla löydettiin vision luomisen tärkeät osa-alueet: avoimuus, rohkeus ja harkinta. Vastaavalla tavalla löytyi kolme sitouttamisen aluetta: selkeys, vuoropuhelu ja innostaminen. Toteutuksen varmistamisessa tärkeintä on muistaa tahdin määrääminen, suunnitelma ja palautteen huomioiminen.

Voin suositella kirjan lukemista kaikille hallitukseen pyrkiville ja osallistumaan Kaiun johtamisvalmennuksiin.

 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Karismalle on nyt kysyntää – "Karismaattinen johtaja toimii esikuvana, johon organisaation jäsen voi samaistua. Sitoutuminen ja luottamus syntyvät tunnepohjalta."

Kriisi mittaa johtajan kyvyt – "Johtajuutta on myös kriisin jälkihoito."

Linda Liukkaan 3 vinkkiä matkalle mestariesiintyjäksi – "Todistin takarivistä, kun esiintyjän tunnetila tarttui ja levisi ja tempaisi yleisön mukaansa."



Osoita todellista johtajuutta – tilaa Kaiun uutiskirje tästä:

>

Kuva: David Blackwell (Creative Commons)

 

 


Gallupeja syvemmälle: Selvitimme eduskuntavaalien läpimenijät

Kimmo Collander

Heittäydyimme vaalikevään virtaan ja teimme yhdessä analytiikkayritys Accuscoren kanssa selvityksen todennäköisimmistä uusista kansanedustajista.

Listaus perustuu Accuscoren arvioille puolueiden kannatuksesta ja meidän näkemyksillemme vaalipiirien vahvimmista ehdokkaista.

Halusimme tehdä tämän harjoituksen tarvittavalla vakavuudella emmekä sortua kannunvalantaan. Käytimme työkaluina 3-6 asiantuntijan haastattelua jokaisesta vaalipiiristä. Haastateltavat ovat journalisteja, toiminnanjohtajia, entisiä ja nykyisiä kansanedustajia, kansanedustajien avustajia tai muita politiikan asiantuntijoita. Alueelliset mielipidekyselyt olivat apuna, mutta eivät määräävässä roolissa.

Mielipidemittaukset kertovat puolueiden kannatustilanteen menneisyydessä. Parhaimmillaan se tarkoittaa muutamaa päivää, usein viikkojakin. Accuscore taas käyttää kannatusennusteessaan valtakunnallisten mielipidemittausten dataa ja aikaisempien eduskuntavaalien tuloksia. Yhtiö on simuloinut tulevat vaalit 50 000 kertaa. Niiden perusteella ennustukset ennakoivat vaalitulosta, eivätkä nykyistä tilannetta. Lue lisää toimitusjohtaja Tuomas Kanervalan blogista.

Löysimme erittäin todennäköisiä läpimenijöitä 72 kappaletta. Erittäin todennäköisinä tai ”varmoina” selvityksemme pitää niitä, joiden valituksi tulemisen todennäköisyys on arviolta yli 80 prosenttia.

Todennäköisiä läpimenijöitä (60 - 80 prosentin todennäköisyys) nousi listalle 67 kappaletta.

”Haastajia”, joiden läpimeno on kiinni joko omasta kampanjoinnista tai puolueen saamasta äänipotista vaalipiirissä, löytyi 188 kappaletta. Näiden läpimenon todennäköisyys on alle 60 prosenttia.

”Varmat”

Helsinki
Salolainen Pertti, Sarkomaa Sari, Zyskowicz Ben, Heinäluoma Eero, Tuomioja Erkki, Terho Sampo, Lehtomäki Paula, Rehn Olli, Arhinmäki Paavo, Haavisto Pekka, Biaudet Eva

Uusimaa
Harkimo Harry, Lepomäki Elina, Stubb Alexander, Feldt-Ranta Maarit, Lindtman Antti, Rinne Antti, Niinistö Jussi, Ruohonen-Lerner Pirkko, Soini Timo, Berner Anne, Kaikkonen Antti, Vanhanen Matti, Haglund Carl

Varsinais-Suomi
Kanerva Ilkka, Orpo Petteri, Taimela Katja, Elomaa Ritva, Saarikko Annika, Andersson Li, Niinistö Ville, Wallin Stefan

Satakunta
Kalli Timo

Häme
Grahn-Laasonen Sanni, Heinonen Timo, Filatov Tarja, Anttila Sirkka-Liisa, Rehula Juha, Pekonen Aino-Kaisa

Pirkanmaa
Sasi Kimmo, Satonen Arto, Viitanen Pia, Mäkipää Lea, Pirttilahti Arto, Kontula Anna, Hassi Satu

Kaakkois-Suomi
Toivakka Lenita, Backman Jouni, Paatero Sirpa, Lindström Jari, Leppä Jari, Tiilikainen Kimmo

Savo-Karjala
Myller Riitta, Oinonen Pentti, Katainen Elsi, Kääriäinen Seppo, Vehviläinen Anu

Vaasa
Risikko Paula, Urpilainen Jutta, Puumala Tuomo, Henriksson Anna-Maja

Keski-Suomi
Ihalainen Lauri, Kalmari Anne, Pekkarinen Mauri

Oulu
Tuppurainen Tytti, Immonen Olli, Rantakangas Antti, Sipilä Juha, Tölli Tapani, Vehkaperä Mirja

Lappi
Väyrynen Paavo, Mustajärvi Markus

 

Todennäköiset

Helsinki
Korhola Eija-Riitta, Pelkonen Jaana, Vartiainen Juhana, Lipponen Päivi, Packalén Tom, Modig Silvia, Alanko-Kahiluoto Outi, Sumuvuori Johanna

Uusimaa
Lehti Eero, Mäkelä Outi, Tolvanen Kari, Guzenina Maria, Jurva Johanna, Juvonen Arja, Jääskeläinen Pietari, Niikko Mika, Saramo Jussi, Uotila Kari, Kasvi Jyrki, Toivola Jani

Varsinais-Suomi 
Arve Minna, Virolainen Anne-Mari, Maaskola Mika, Ala-Nissilä Olavi, Kiviranta Esko

Satakunta
Laitinen-Pesola Jaana, Kiuru Krista, Salonen Kristiina, Jalonen Ari, Myllykoski Jari

Ahvenanmaa
Nauclér Elisabeth

Häme
Kari Mika, Ranne Lulu

Pirkanmaa
Marin Sanna, Tainio Hanna, Mölsä Martti, Alatalo Mikko, Koskela Laila, Hyötynen Kalle, Ahvenjärvi Sauli, Rauhala Leena

Kaakkois-Suomi
Kopra Jukka, Urpalainen Anu, Kiljunen Anneli, Kärnä Jukka, Eerola Juho, Rehn Merja, Torniainen Ari

Savo-Karjala
Väätäinen Tuula, Kivelä Kimmo, Heikkinen Hanna-Kaisa, Reijonen Eero

Vaasa
Saarakkala Vesa-Matti, Tolppanen Maria, Hautala Lasse, Lintilä Mika, Savola Mikko, Nylund Mats

Keski-Suomi
Wallinheimo Sinuhe, Huovinen Susanna, Kankaanniemi Toimi, Tiainen Eila

Oulu
Mattila Pirkko, Korhonen Timo V., Takkula Hannu, Sarkkinen Hanna

Lappi
Mäntylä Hanna, Lohi Markus

 

”Haastajat”

Helsinki
Harkimo Joel, Hetemaj Fatbardhe, Rydman Wille, Räty Laura, Arajärvi Pentti, Razmyar Nasima, Tuula Haatainen, Huru Nina, Hyttinen Nuutti, Raatikainen Mika, Rantanen Mari, Peltokorpi Terhi, Koivulaakso Dan, Kari Emma, Kivekäs Otso, Relander Jukka, Rantala Marcus

Uusimaa
Kaleva Atte, Kauma Pia, Lauslahti Sanna, Multala Sari, Mykkänen Kai, Mäkinen Tapani, Vahasalo Raija, Harakka Timo, Kuusisto Merja, Räsänen Joona, Tahvanainen Säde, Elo Simon, Kilpi Jukka, Luukkanen Arto, Sinisalo Pekka, Edry Tarja, Kontro Lauri, Lankia Outi, Rusi Alpo, Särkiniemi Seppo, Eerola Antero, Lohikoski Pia, Hopsu Inka, Juurikkala Timo, Karimäki Johanna, Rahkonen Susanna, Blomqvist Thomas, Liljeström Christel, Nylander Mikaela, Jääskeläinen Jouko, Rehn-Kivi Veronica, Hirvisaari James

Varsinais-Suomi
Hemmilä Pertti, Kattelus Lauri, Eloranta Eeva-Johanna, Kantola Ilkka, Laulumaa Janne, Haalisto Ilpo, Heikkilä Lauri, Junnila Vilhelm, Lohela Maria, Kurvinen Jani, Myllymäki Pekka, Mäkinen Heikki, Lapintie Annika, Ilvessalo Saara

Satakunta
Hannus Kari, Kaunistola Mari, Huhtasaari Laura, Koskela Jari, Mäenranta Pasi, Juhantalo Kauko, Korkeaoja Juha, Furuholm Tapio

Häme
Jokinen Kalle, Rautio Sari, Viljanen Ilkka, Kiemunki Iisakki, Lepola Kaisa, Skinnari Ville, Vainio Eero, Louhelainen Anne, Ronkainen Jari, Soukola Ismo, Kaunisto Timo, Rahkio Marjatta, Talja Martti, Nieminen Janne, Ojansuu-Kaunisto Kirsi, Räsänen Päivi

Pirkanmaa
Jaskari Harri, Kiuru Pauli, Kostiainen Leena, Vikman Sofia, Asell Marko, Gustafsson Jukka, Nurminen Ilmari, Luoto Heikki, Nurmo Mikko, Tukia Timo, Hakanen Pertti, Ovaska Jouni, Heinämäki Anna-Kaisa, Parviainen Olli-Poika

Kaakkois-Suomi
Häkkänen Antti, Telkkä Tuomas, Kymäläinen Suna, Mikkonen Anna-Kristiina, Viitamies Pauliina, Heltimoinen Ilpo, Mäkelä Jani, Turunen Kaj, Kosonen Hanna, Laukkanen Markku, Pakkanen Markku, Holopainen Hanna, Järvinen Heli, Palm Sari

Savo-Karjala
Eestilä Markku, Raassina Sari, Ravi Pekka, Hahtala Mia, Mäkisalo-Ropponen Merja, Suhonen Timo, Kokko Osmo, Kulmala Kari, Reijonen Minna, Hoskonen Hannu, Kanniainen Aino, Kivelä Antti, Rossi Markku, Julkunen Kaarlo, Semi Matti, Auvinen Harri, Mikkonen Krista, Essayah Sari

Vaasa
Kallis Bjarne, Sankelo Janne, Wallin Harry, Hongisto Reijo, Kulpakko Marko, Asko Salminen, Kivisaari Pasi, Kujala Sari, Kurvinen Antti, Mieto Juha, Sihto Paula, Ahlberg Rurik, Gästgivars Lars Erik, Elli Flén, Ollikainen Mikko, Östman Peter

Keski-Suomi
Manninen Anna-Maija, Palola Mikael, Mäkinen Riitta, Peltonen Tuula, Hakkarainen Teuvo, Vanhala Mauno, Ikkelä-Koski Tuulia, Neittaanmäki Petri, Oinonen Lauri, Paloniemi Aila, Kautto Juho, Aalto Touko

Oulu
Suutari Eero, Talvitie Mari-Leena, Piirainen Raimo, Kettunen Pentti, Korhonen Ari, Vähämäki Ville, Jarva Mari-Sanna, Moilanen Riikka, Nivala Eija, Vuolteenaho Jarmo, Ulla Parviainen, Niilo Keränen, Hänninen Katja, Kalliorinne Risto, Kyllönen Sari, Halmeenpää Hanna, Pitko Jenni

Lappi
Rundgren Simo, Autto Heikki, Ojala-Niemelä Johanna, Torvinen Matti, Kulmuni Katri, Maijala Eeva-Maria, Seurujärvi Janne, Moisanen Sari, Varajärvi Marko

 

***PÄIVITYS TI 21.4.2015: Kokonaan ennusteen ulkopuolelta eduskuntaan nousivat:

Lehto Rami, Löfström Mats, Vartia Antero, Yanar Ozan, Ruoho Veera, Adlercreutz Anders, Laukkanen Antero, Siren Saara-Sofia, Tavio Ville, Savio Sami, Elovaara Tiina, Tanus Sari, Taavitsainen Satu, Koski Susanna, Strand Joakim, Honkonen Petri ja Pylväs Juha.


Artikkelin kuva: Helge V. Keitel (Creative Commons)

 


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Mitataan! – "Jos politiikan ainoa toimiva mittari on kannatus gallupeissa, päättäjiltä voi odottaa nahistuneen päättämättömyyden lisäksi vain populismia ja irtopisteiden keruuta."

Lama-ajan bisnesfraasit selkokielellä – "'Yhtiö sopeuttaa tuotanto- ja kustannusrakennettaan' = 'Emme pysty kilpailemaan aasialaisen halpatyönkanssa, joten siirrämme suuren osan tuotantoamme Kiinaan.'"

Kuhinaa puoluekokousten ytimessä – "Politiikan toimittajat tapaavat sanoa: 'On puoluekokouksia ja sitten on Keskustan puoluekokouksia.'"


Pääsiäisen some-paasto

Leena Piirto

Kuulun niihin, jotka aidosti nauttivat sosiaalisen median viestintämuodoista. Pääsiäisloman vietin some-paastolla. Hyvää teki.

LinkedIn-paasto oli pala kakkua. Kanava ei kuulu suosikkeihini, tosin ei aktiivisuudesta päätellen kovin monen muunkaan. Ammatilliseen rooliin sidotuilla poustauksilla vahvistetaan kuivakkaasti statusta. Välillä LinkedIn-uutisvirrassa ui Coelho-tyylisiä lainauksia, sympaattisia yrityksiä olla inhimillinen ammattipönötyksen keskellä. Itse jaan blogeja markkinoidakseni viestintäosaamista, johon uskon.

Lomalla viha-rakkaussuhteesta

Instagramista on vuodessa tullut tärkeä osa arkipäivää. Saan visuaalista virtaa tuntemattomilta vaikkapa uusista Adduista tai Pohjois-Norjan vuonoista. Olen mukana ystävien arjessa ja juhlassa. Jaan omia kuvia. Nyt en jakanut, enkä seurannut. Yhtenä päivänä melkein latasin sinne kuvan upeasta tummenneesta pääsiäistaivaasta, mutta voitin kiusauksen.

Twitteriin itselläni on viha-rakkaussuhde. Media sisältää harvinaisen paljon melua tyhjästä. Samalla se on ensiluokkainen tiedon välityskanava, jonka arvo selittyy sen nopeudella ja aktiivisten toimittajien runsaalla määrällä.

Kuluvana kautena seurasin Jokereiden KHL-matsit Twitteristä. Kun Enbuske ja Linnanahde tai vaaliohjelmat pärähtävät ruutuun, käytän usein mainoskatkot ohjelmien herättämässä keskusteluvirrassa. Osallistun keskusteluihin, usein näkymättömästi.

Twitterin jätin lomalle kiirastorstaina Kimmo Grönlundin ryhdyttyä seuraajakseni. Juuri kun olisi ollut kutkuttava mahdollisuus ilmaista jotain poliittisesti tuoretta! Tyydyin katselemaan hänen vaalikommentointiaan Maikkarin uutisissa.

Uutisankat jäivät pääsiäistipujen jalkoihin

Facebook on jo vuosikausia ollut hauska temmellyskenttä. Neljäänsataan ystävääni kuuluu yllättävän paljon niitä, joita voin kutsua ystävikseni. En arkaile avautua naamakirjassa, jos katson että on jotain jaettavaa. Osallistun aktiivisesti keskusteluihin muiden sivuilla. Heitän läppää. Tykkäilen paljon.

Arkirutiineihini kuuluu seurata Facebook-uutisvirtaa samalla kun syön aamiaisen. Ajankohtaisteemat uivat luokseni, kun ystävieni lisäksi seuraan keskeisiä uutismedioita. Hesarin luen vasta illalla. Olen päivittäin aika hyvin kartalla, missä sosiaalisesti mennään. Siten Facebookin suhteen paastoni oli hyvin konkreettinen.

En osallistunut yläluokan pahojen poikien pääsisäisjekkuihin. En ihaillut lapsenlikkani punaisia poskia nyt kun hän reippailee oman lapsikatraansa kanssa. En päässyt osalliseksi kustantajatuttavieni kärkevistä kannanotoista. En ottanut niskaani vaalipropagandaa, mutten myöskään lukenut kiinnostavia, ajankohtaisia poliittisia repliikkejä.

Kriittinen kohta oli jättäytyä synttärionnitteluista. Kuulun ihmisrotuun, joka muistaa syntymäpäivät jo ulkomuistista. Yhden poikkeuksen tein, ja senkin harkitusti. Onnittelin hyvää kaveria hänen seinällään, mutta päätökselleni uskollisena siirryin heti pois seinältä roikkumasta. Roikuin ihan omassa lomassani.

 


Kuva: Cory Doctorow (Creative Commons)


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Kaiku testaa: Kuukausi ilman Facebookia – "Facebook ei tule hallitsemaan ikuisesti. Jo nyt poristaan siitä, miten nuorimmat käyttäjät virtaavat muihin palveluihin."

Pureeko sisältömarkkinointi Suarezin siivellä? – "Tehokas sisältömarkkinointi pyrkii sekä tuottamaan viraali-ilmiöitä että hyppäämään sellaisten kyytiin."

Kaiku testaa: Nykynuorison suosimat mobiiliviestimet – "Ohjelmassa yhdistyvät pelaaminen, chattaily ja kissavideot."


"Työsuojelu tässä moi!"

Salla Syrman

Torstai-iltapäivä. Saavun toimistolle asiakkaalta. Pöydällä odottaa valkoinen kirjekuori, johon on kauniilla käsialalla tekstattu etunimeni. Hääkutsu? Viesti salaiselta ihailijalta? Parempaa! Työsuojelun kvartaalikirje!

Kuoren sisältä tulee esiin nalle- ja sydänkuvioinen paperi, jolle kirjoitettu teksti alkaa: "Moi! Sain vihdoin aikaiseksi kirjoittaa sulle. Viime kerrasta on jo tovi ehtinyt vierähtää! Toivottavasti olet välttynyt työtapaturmilta ja ottanut vastaan ennaltaehkäisevää työterveyshuollon palvelua."

En ole toimiston ainoa ilahtunut. Muutkin hehkuttavat saamaansa yllätyskirjettä, joka tarjoilee makupalana muun muassa herkullisimmat poiminnat Työelämä 2025 -katsauksesta. "Keräsin tähän sulle ennustukset työkyvyn muutoksista vuonna 2025 varsågud!"

Miten Työsuojelu on saanut koukutettua meidät faneikseen? Kysytään.

Mitä kuuluu, Työsuojelu?

Oikein hyvää kuuluu. Turvallinen kevät on lähtenyt käyntiin viimeisimmällä kvartaalikirjeellä.

Millaisia tavoitteita Työsuojelun viestinnällä on?

No, tänä vuonna me asetettiin tavoitteeksi huomioarvon maksimointi. Ennen lähettiin viestit sähköisellä kirjeellä, jota ei sitten enää huomioitu toivotulla tavalla. Me haluttiin kasvattaa huomioarvoa uskottavuuden kustannuksella.

Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Siirryttiin perinteisempiin viestintäkanaviin. Tämän vuoden ensimmäinen kvartaalikirje me julkaistiin vessakoppien seinällä julisteina. Siinä kerrottiin turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä ajankohtaisia asioita. Saatiin pelkästään myönteistä palautetta. Kirjeen huomasivat kaikki moneen kertaan aina, kun "puuteroivat nenää".

Kaiku Helsinki: Työsuojelun Kwartaalikirje 1/2015

Millainen kvartaali noin muuten on ollut, Työsuojelu?

Aika jännittävä. Tällä kvartaalilla tehtiin nimittäin koko rakennuksen pelastussuunnitelma. Työsuojelun sydäntä lämmitti ja omanarvontuntoa nosti myös se, että työsuojelu oli huomioitu ihan otsikkotasolla kauan odotetussa Sosiaali- ja terveysministeriön visionäärisessä tulevaisuuskatsauksessa.

Millaisia hiljaisia signaaleja Työsuojelussa on aistittu?

Psykososiaaliseen jaksamiseen töissä pitää vaan kiinnittää enemmän huomiota. Ihan Euroopan tasolla jo alle 30-vuotiaat uupuvat ja masentuvat. Ehkäisy voi alkaa pienistä asioista. Vaikka sydänkirjeistä.

Millaisen viestin haluat lähettää mulle työsuojeluille?

Kannustakaa kaikkia turvalliseen, hyvinvoivaan kulttuuriin!

 


Työsuojelun kvartaalikirjeen mallipohjia voi etsiä vaikkapa täältä.


Piditkö tästä artikkelista? Saattaisit pitää myös näistä:

Scrumilla ketterämmin viestinnän proketeissa?"Scrumista tuntuisi irtoavan yksi jos toinenkin oppi viestinnän puolelle – tässä parhaita"

Rakastamme Kevätpörriäistä – "Kevätpörriäisen paras osuus ei missään nimessä ole vitsipalsta."

Ideat vaativat tilaa – kalenterista – "Jokaisen tietotyöläisen on itse huolehdittava siitä, että antaa uusille ajatuksille ja ideoille tilaa."