Voitto lohkesi valmentavalla sisällöntuotannolla – Sijoitustalous-blogi palkittiin!

Salla Syrman

Kaikulaisilla oli eilen ilo pokata palkinto MTL Communications Awardsissa pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme LähiTapiolan kanssa. Vuodesta 2010 lähtien yhdessä pyörittämämme Sijoitustalous-blogi valittiin voittajaksi Talous- ja sijoittajaviestinnän kategoriassa.

Viisi vuotta aktiivista talousbloggaamista on opettanut meille ja LähiTapiolalle sen, että sosiaalisen median elefantti kannattaa syödä pala kerrallaan. Hypetyksen sijaan on tärkeää tietää, mitä tavoittelee ja hakea kestäviä, pitkän aikavälin tuloksia. Voittomme kunniaksi tässä Case Sijoitustalous-blogi avattuna:

Lähtötilanne: Lisää vauhtia Sijoitustalouteen

LähiTapiola perusti kesäkuussa 2008 Sijoitustalous.fi-verkkopalvelun, jonka tarkoitus oli vahvistaa brändiä, helpottaa asiakkaan sijoituspäätöstä ja siten kasvattaa myyntiä. Palvelun ensimmäisinä vuosina kävijämäärä ei kuitenkaan kehittynyt toivotulla tavalla.

Tammikuussa 2010 Kaiku toteutti analyysin, jonka mukaan Sijoitustaloudella oli vielä matkaa aidoksi vuorovaikutteiseksi mediaksi: sisältö oli laadukasta, mutta päivitystahti oli suhteellisen hidas. Sivuston interaktiivisuus oli vähäistä, eikä sisällön jakamisen mahdollisuus ollut selkeästi esillä. Lisäksi Sijoitustalous.fi-palvelu ja Tapiolan sijoitustuotteet olivat vain vähän esillä sosiaalisessa mediassa.

Ratkaisu: Asiantuntijoiden ääni kuuluviin omassa blogissa

Sijoitustalous-blogi käynnistyi toukokuussa 2010 Kaiun analyysin suositusten pohjalta. Sen tavoitteena oli kasvattaa emosivun kävijämääriä ja sitä kautta myyntiä, profiloida LähiTapiola sijoittamisen asiantuntijaksi verkossa, tarjota aiemmin puuttunutta nopeasti päivittyvää sisältöä ja antaa sijoitusasiantuntijuudelle helposti lähestyttävät kasvot.

Heti alussa päätettiin, että tekstit syntyisivät LähiTapiola Varainhoidon johdon ja asiantuntijoiden omasta kynästä, eivätkä haamukirjoituksina. Avainhenkilöillä ei kuitenkaan ollut aiempaa kokemusta bloggamisesta ja kirjallisen ilmaisun taidot vaihtelivat henkilöittäin. LähiTapiolan viestintä tiedosti, että onnistunut blogi edellyttäisi säännöllistä julkaisutahtia ja laadukkaita, viimeisteltyjä tekstejä. Siksi sisällöntuotantomalliin ja kirjoittajien jatkuvaan valmennukseen panostettiin alusta saakka.

Toteutus: Valmentava sisällöntuotanto onnistumisen avaimena

Suunnittelimme blogikonseptin huolellisesti yhteisessä työpajassa LähiTapiolan viestinnän kanssa analyysin havaintojen pohjalta. Ennen starttia kokosimme bloggaajat yhteen harjoittelemaan kirjoittamista käytännönläheisesti omien tekstien avulla ja sopimaan bloggaamisen sisäisistä pelisäännöistä.

Ensimmäisenä vuonna blogi ilmestyi kerran viikossa. Kirjoitusvuorot laadittiin puoli vuotta etukäteen, ja Kaiun moderaattori piti huolta siitä, että kirjoittajat muistivat vuoronsa ajoissa. Alkuvaiheessa kirjoittajien valmennukseen panostettiin erityisen paljon: kirjoittajat tuottivat tekstinsä itse, mutta muutokset sparrattiin puhelimessa Kaiun valmentajan kanssa.

Ensimmäisen vuoden jälkeen Sijoitustalous-bloggaajat olivat selvästi kehittyneet ja tuottivat itsenäisesti entistä julkaisuvalmiimpaa tekstiä. Valmennus jatkuu yhä.

Tulokset: Tavoitteet saavutettu yli odotusten

LähiTapiolan viestintä on ollut tyytyväinen ahkeriin bloggaajiinsa ja syystäkin: Sijoitustalous.fi-sivuston kävijämäärät ovat kasvaneet tavoitteiden mukaisesti ja blogikirjoitukset olleet perustamisesta lähtien suosituinta sisältöä. Kävijämäärän kasvu ja markkinointipanostukset heijastuvat myös myynnin kasvuun.

Sijoitustalous-blogi on tuonut kirjoittajille mahdollisuuden käydä välitöntä keskustelua asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Kyse ei ole LähiTapiolan virallisesta äänestä tai sijoitusneuvonnasta, joten asiantuntijat saavat esittää omia näkemyksiään, herättää mielipiteitä ja tarttua kiisteltyihinkin asioihin.

Blogi alkoi yhdeksän hengen kirjoittajakaartilla, joista kuusi konkaria bloggaa aktiivisesti edelleen. Bloggaajien onnistumistarina on luonut intoa kirjoittamiseen LähiTapiolassa laajemminkin: Sijoitustaloudesta inspiraationsa saanut sisarblogi Omistajayrittäjä pyöri kaksi vuotta aktiivisesti ja lakkautettiin Tapiolan ja Lähivakuutuksen fuusion kynnyksellä. Sijoitustalous-blogi on ilmestynyt keskeytyksettä fuusiosta ja organisaatiomuutoksista huolimatta aina perustamisestaan saakka ja innostanut uusia asiantuntijoita mukaan bloggaamaan.

Helmikuussa 2015 Sijoitustalous-blogi on aktiivisempi kuin koskaan. Syksyn aikana bloggaajajoukkoa on kasvatettu reippaasti ja 10 uutta kirjoittajaa valmennettu mukaan. Tekstejä julkaistaan kaksi kertaa viikossa – tiistaisin ja torstaisin – ja kaikki tekstit ovat edelleen asiantuntijoiden omasta kynästä. Osa kirjoituksista julkaistaan myös Taloustaidon blogissa kumppanikirjoituksina. Sijoitustalouden asiantuntijat osallistuvat keskusteluun myös Twitterissä.


Uutiskirjettämme ei ole (vielä) palkittu, mutta palkitse itsesi tilaamalla se tästä:


Real Talk: Kaiun ensimmäiset harjoittelijat esittäytyvät

Kaiku Helsinki

Viime lokakuussa haimme riveihimme harjoittelijoita, ja vuoden alussa avuksemme ja iloksemme saapuivat Taina Rinta-KauhajärviVili Lähteenoja ja Katja Mentula (kuvassa vasemmalta oikealle). Kolmikkomme esittäytyy revolverihaastattelun muodossa:

Onko sulautuminen kaikulaisten joukkoon ollut helppoa?

Taina: On, täällä on rento meininki.
Vili: Huolestuttavan helppoa.
Katja: Sulautumisprosessi on ollut yhtä nopea kuin napajään sulamisvauhti.

Miten juot kahvisi?

Taina: Juon ennemminkin maitoa kahvilla kuin kahvia maidolla.
Vili: Moninkertaisena ja usein.
Katja: 90 % arabicaa, 10 % robustaa, höysteenä mielellään kuumennettua, muttei vaahdotettua, täysmaitoa.

Onko työ vastannut mielikuviasi?

Taina: On aika hyvinkin.
Vili: Ei. Ihmiset ovat huomattavasti kohteliaampia kuin uskalsin odottaa.
Katja: Kyllä vain.

Kerro jotain, mitä kukaan ei sinusta tiedä?

Taina: En osaa pyöräillä ilman käsiä.
Vili: Kuuntelin pienenä salaa Spice Girlsiä, ostin Spice World -CD:n kertomatta kenellekään.
Katja: Läppärini näppäimistö on aina ihan törkyinen, en koskaan siivoa sitä.

Kumpi voittaisi tappelussa: Kimmo Collander vai Markku Vänskä? Perustele?

Taina: Collis, koska hän on Satakunnasta.
Vili: Collis, koska Markku on tietoisempi HR-asioista ja taloudellisista seuraamuksista yhtiölle.
Katja: Collis, koska massa jyrää.

Karaokebravuurisi?

Taina: En koskaan laula karaokea.
Vili: Jenni Vartiaisen "Ihmisten edessä".
Katja: En laula karaokea.

Minkä pop-kulttuurin ilmiön toivoisit katoavan?

Taina: Twerkkauksen.
Vili: Thom Yorken poliittisten puheenvuorojen.
Katja: Kokoelmalevyjen, erityisesti Vain elämää -kokoelmien.

Jos voisit mennä afterworkeille kenen tahansa historiallisen henkilön kanssa, kenen kanssa menisit?

Taina: Tove Janssonin.
Vili: Max Jakobsonin.
Katja: Susan Sontagin.

Mikä saa sinut nauramaan?

Taina: Hyvät jutut. Tai oikeastaan huonot jutut. Tilannekomiikka.
Vili: Louis C.K.
Katja: Ystäväni Lokki (ei siis toimistomaskottimme).

Miksi uskot, että sinut valittiin Kaikuun?

Taina: Olin suht' hyvä tyyppi.
Vili: Väitin arvostavani toimitusjohtajan kirjallisuusmakua.
Katja: Skype-filtteri toimi edukseni.

Kumpaa odotat enemmän: Game of Thronesin vai House of Cardsin uutta tuotantokautta?

Taina: En katso kumpaakaan.
Vili: Odotan molempien loppumista.
Katja: House of Cards.

 

 


Lennähdys kulissien taakse

Anni Pakonen

Pääsimme viime viikolla Petterin ja pohjoismaisen Northern Link PR -allianssimme kanssa vierailulle asiakkaamme airberlinin kulissien taakse. Opimme paljon hauskoja nippelitietoja lentoyhtiön toiminnasta. Miellyttävän lentokokemuksen rakentaminen nimittäin vaatii pienimpienkin palasten paikalleen loksahtamista.

Suklaa on sydämen asia

Moni airberlinillä matkustanut on varmasti saanut kouraansa sydämenmuotoisen suklaakonvehdin koneesta poistuessaan. Tällainen pieni ele lämmittää mukavasti. Mutta suklaan kanssa ei pidä pelleillä – jokusen aikaa sitten yhtiö oli muuttanut suklaan koostumusta pienentämällä kaakaon määrää muutamalla prosentilla. Palauteryöppy oli valtava ja yhtiön täytyi pikaisesti palata vanhaan tuttuun reseptiin. Lentomatkustajilla on selkeästi hienostunut maku.

airberlin: suu makeaksi

Lentävät lastutestaajat

Lennon tarjottavat mietitään todella tarkkaan ja yhteistyökumppanit valitaan huolella. Myös kumppaneille halutaan tarjota lisäarvoa, ja esimerkiksi airberlinin käyttämä perunalastujen valmistaja on saanut lentomatkustajista mainion koemaistajajoukon. Yhtiö on tarjoillut uusia makujaan airberlinin matkustajille ja päättänyt palautteen perusteella, lanseerataanko tuote markkinoille vai ei. Hämmentyneimmät palautteet oli kuuleman mukaan kerännyt oluen makuinen lastu-uutuus.

Venyvä Brandenburg, sympaattinen Tegel

Saksan toiseksi suurin lentoyhtiö airberlin on kasvanut vauhdilla ja tarvitsisi uusia tiloja. Kaikki odottaisi valmiina uudella Berlin-Brandenburgin kentällä, mutta airberlin porskuttaa edelleen täydessä kapasiteetissaan olevalla Tegelin kentällä, koska Brandenburgia ei syystä tai toisesta saada avattua liikenteelle. Uuden kentän arvioidaan tällä hetkellä valmistuvan vuonna 2016 tai 2017, yli viisi vuotta aiottua myöhemmin, ja huomattavasti paisuneella budjetilla. Harmillinen tilanne lentoyhtiölle ja tietysti kaikille uudelta kentältä liiketilan varanneille toimijoille.

airberlinin pääkonttorin showroomilla pääsimme muun muassa näkemään uuteen loungeen varta vasten suunnitellut nojatuolit, jotka yhä odottavat istujiaan. Saimme myös kokeilla business-luokan luksusistuimia, joista Petteri otti kaiken irti.

airberlin: zzzzzz 

Tegelin sympaattinen kenttä kuitenkin toimii täysillä siihen asti – ja kompaktin kokonsa ansiosta se on matkailijalle kätevä kotipesä Saksaan tai muualle Eurooppaan suuntautuvilla reissuilla.


Videochat on verkkoasioinnin humaani palvelukanava

Pauliina Perttuli

Chatit ovat tulleet rytinällä ja ottaneet paikkansa asiakaspalvelukanavana verkossa. Seuraavaksi ennustan nousua reaaliaikaisille videochateille, jotka tuovat astetta henkilökohtaisemman palvelun verkkosivuille ja asiakkaan omille päätelaitteille.

Maailmalla videochatin uudistajia ja trendin ensimmäisiä suuria toimijoita on ollut Amazon, jonka Kindle-tableteilta saa Mayday-nappia painamalla muutamassa sekunnissa suoran videoyhteyden tekniseen tukeen – vuorokauden ympäri, vuoden joka päivä. Asiakaspalvelija näkee asiakkaan ruudun ja voi opastaa tabletin käytössä muun muassa piirtämällä asiakkaan näytölle.

Suomessa taas kiinnostavia kokeiluja videoyhteyden mahdollisuuksista asiakaspalvelukanavana tehdään parhaillaan viranomaispuolella. Valtionhallinnon etäpalveluhankkeessa tavoitteena on, että kansalaiset saisivat videoyhteyden eri viranomaisiin vaikkapa kotisohvalta.

Mitä iloa videosta?

Verkkoasiointi on kasvanut ja kasvaa voimakkaasti. Tämä on tarkoittanut pitkälti sitä, että asiakkaat on laitettu itse hommiin ja kappas, asiointi toimii usein hyvin ja nopeasti. Palvelemme tyytyväisenä itse itseämme, kun tilaamme junalippuja, lomamatkoja ja verokortin. Shoppailemme verkkokaupoissa ja pankkikonttorien ovet käyvät yhä harvemmin.

Mutta millaista palvelua asiakkaat toivovat, kun eivät halua tai osaa palvella itseään? Videochatit palauttavat verkkoasiointiin henkilökohtaisen vuorovaikutuksen. Asiakkaalle tunteen siitä, että hän on tärkeä ja hänen tarpeistaan ja ongelmistaan ollaan kiinnostuneita. Video rakentaa luottamusta, joka vain toisen olemuksen näkemällä ja koko ilmaisun aistimalla voidaan saavuttaa. Asiakaspalvelussa hymyilevät kasvot voittavat hymiön heittämällä.

Videochatin hyödyt ovat ilman muuta myös vaivattomuudessa ja teknologisissa mahdollisuuksissa. Asiakaspalvelun erilaiset videoratkaisut sisältävät useimmiten vähintään ominaisuuden jakaa näyttöjen näkymät puolin ja toisin. Asiakaspalvelija näkee tarvittaessa reaaliaikaisesti, missä asiakas liikkuu verkkokaupassa tai mikä kohta sähköisen dokumentin täyttämisessä mättää. Näkymää jakamalla voidaan näppärästi opastaa verkkopalvelun käytössä tai tarkastella samaa asiakirjaa.


Kuva: unsplash.com 

Tee itsellesi palvelus, tilaa Kaiun uutiskirje (tosin meilinä, ei videona):

 


"Ansiokas. Uuttera. Osuva" – Haastattelussa TET-harjoittelijamme Viktor

TET-Viktor

Tällä viikolla Kaiussa ahkeroi reipas TET-harjoittelija Viktor Repo Högstadiet Svenska Normallyceumista. Jo perinteiseen tapaan TET-viikko Kaiussa huipentuu / lässähtää TET-haastatteluun. Alla Viktorin havainnot viikosta Töölönkadulla:

Miksi valitsit Kaiku Helsingin TET-harjoittelupaikaksi?

Jäi paikan löytäminen vähän viime tinkaan ja kysyin Jokelta. Toimisto on myös mukavan lähellä.

Mitä hommia teit TET-viikkosi aikana täällä?

Täytin paljon excel-taulukoita eri syistä, järjestelin lehtiä, käänsin tekstiä ruotsista suomeksi, numeroin Villen kuitit aikajärjestykseen ja autoin monessa pienessä hommassa toimistossa.

Mikä täällä työskentelyssä oli mukavinta?

Erittäin hyvä oma työtila ja tietokone kahdella näytöllä.

Entä mikä oli tylsintä?

Kuittien järjestely, koska ne eivät pysyneet suorina ja taittuivat itsestään.

Miten voisimme parantaa TET-jakson sisältöä seuraavaa harjoittelijaa silmälläpitäen?

Enemmän tai mahdollisesti monipuolisempaa työtä.

Millä kolmella sanalla kuvailisit Kaikua ja sen työntekijöitä?

Ansiokas. Uuttera. Osuva.

Mitä aiot tehdä ”isona” koulun jälkeen?

Saa nähdä en ole aivan varma siitä.

Haluaisitko joskus olla töissä viestintäalalla?

En unelmoi siitä mutta en näe myöskään miksipä ei.

Kumpi voittaisi tappelussa: Jouko Marttila vai vesikauhuinen myyrä?

Hmm. Jokella on judo tausta mutta myyrä on luultavasti nopeampi. Varmaan myyrä.

Kiitos mahtavista vastauksista ja todella hienosti hoidetusta työstä, Viktor!

 


Artikkelin kuvana Viktorin kunniaksi hänen kaimansa, venäläisen taidemaalari Vasnetsovin 'Lentävä matto' vuodelta 1880. Viktor Vasnetsovia pidetään yhtenä venäläisen taiteen modernin romantiikan suuntauksen tärkeimmistä kehittäjistä.

Kuva: Flickr-käyttäjä 'freeparking' (Creative Commons)

 


Sillä siisti! – Näin puhtausala luo hyvinvointia

Leena Piirto

Puhdas ja esteettinen elintila mahdollistaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Jo maalaisjärjellä ymmärtää siivoustyön merkityksellisyyden. Alan ammattilaiset luovat meille hyvinvointia, turvallisuutta ja terveyttä.

Puhtaustasosta huolehtiminen on myös taloudellisesti perusteltua: hyvin hoidetut pinnat kestävät pidempään ja siivoustyöllä on suora vaikutus koko kotimaisen kiinteistökannan elinkaareen.

Taloudellinen taantuma rasittaa nyt myös puhtausalaa. Palvelujen ostomarkkinat supistuvat tällä hetkellä voimakkaasti. Hinnoilla ei juurikaan voida kilpailla, ja on löydettävä tehokkaimmat tavat toimia. Kilpailullisesti ala on koventunut. Kuntien ulkoistaessa siivoustoimia yksityissektorille ala muuttuu jatkuvasti. Ulkoistamiskehityksen edetessä alaan kohdistuu suuria tehokkuuspaineita.

Siivoustaajuuksien väheneminen on todellinen haaste niin palveluntuottajien kuin -ostajienkin kannalta. Ajatelkaa vaikkapa siivoustaajuuksista karsimisen vaikutuksia päiväkodeissa, kouluissa, palvelutaloissa ja sairaaloissa! Kuluja on kuitenkin karsittava asiakkaille, mikä haastaa etenkin alan esimiehet.

Puhtausalan esimiehet kokoontuivat juuri esimies- ja asiantuntijapäiville. Alan aktiivisen ja puolueettoman asiantuntijan ja etujärjestön, SSTL Puhtausala ry:n, tilaisuudessa haastettiin omaa ajattelua muun muassa Futuricen Hanno Nevanlinnan avulla. Tehokkuusvaatimusten jatkuvasti kasvaessa vaatii esimiestyö jämäkkää substanssiosaamista, mutta myös toimintoja kehittävää ja yhteistä työilmapiiriä nostattavaa tiimipelaamista.

Positiivinen imagohaaste

Itse asiassa puhtausala painii positiivisen imagohaasteen kanssa. Alan sisällä sitä arvostetaan ulkopuolisia näkemyksiä enemmän.

Imagohaasteen kääntäminen voitoksi on keskeinen alan tulevaisuuden kannalta. Puhtaussektori kaipaa kipeästi nuorta ja ammattitaitoista työvoimaa. Lähivuosina alalta eläköityy runsaat 30 prosenttia työvoimasta. Jo nyt on pula ammattitaitoisista työntekijöistä, etenkin kasvukeskuksissa.

Suurin syy puhtausalalle hakeutumattomuuteen on väärä mielikuva alasta – kotisiivous kun on harvalle meistä herkkua. Ammattisiivous kuitenkin on monipuolinen ammatti, joka tarjoaa hyvät kouluttautumis- ja urallaetenemismahdollisuudet. Ala tarjoaa ammattitaitoista ja itsenäistä työtä.

Haasteena on myös julkisen keskustelun tason nostaminen ammattimaisemmaksi. Suomessa on perinteisesti lähestytty puhtausalaa hyvin ihmiskeskeisesti. Meillä ei vielä tarpeeksi keskustella globalisaation ja teknologian tuomista tulevaisuudenkuvista älytiloineen ja -pintoineen, vaikka Suomi pitkään on nähty yhtenä alan kärkimaista niin koulutuksen ja tutkimuksenkin saralla kuin käytännön työssäkin.

Puhtausala on vahvasti mukana Työelämä 2020:ssa. Aktiivisesti käynnissä olevalla Kutsumuksellinen puhtausala -hankkeella kartoitetaan alan sisäinen motivaatio ja kehityskohteet. Yhteistyössä Filosofian Akatemian kanssa tehtävässä projektissa rustataan konkreettinen toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on tehdä alasta houkutteleva tulevien ammattilaisten silmissä, asiakkaista puhumattakaan.

 


Kuva: James Nash (Creative Commons)