Kaiku-vuosi 2014 knoppitietona ja lentävinä lauseina

Salla Syrman

Katsotaanpa taaksepäin kuluneeseen vuoteen. Viestintätyö on vähintäänkin yleissivistävää. Opimme asiakkailtamme välillä niin yllättäviä asioita, että kaikulainen on hyvä valinta myös seuraavien juhlapyhien Trivial Pursuit -joukkueisiin.

Mitä tuli opittua?

  • ”Luteet pysyvät hengissä jopa 8 kuukautta ilman ihmiskontaktia.”
  • ”Pelkästään Uudellamaalla verottaja menettää vuosittain arviolta 45 miljoonaa euroa, kun ihmiset eivät ilmoita hyötyajoneuvoilla ajamiaan yksityisajoja verottajalle. Koko Suomen osalta verottajalta piiloon jäävä summa on huikeat 210 miljoonaa euroa!”
  • ”Marraskuussa voimaan astunut standardi IEC 61439 edellyttää, että jatkossa sähkönjakokeskus pitää testata kokonaisuutena ja kaikki testit dokumentoida.”
  • "Jos hankkii Tahkolta mökin, jätehuollon voi järjestää kolmella tavalla: omalla kiinteistökohtaisella jäteastialla, naapureiden kanssa yhteisellä kimppa-astialla tai yleisellä aluekeräyspisteellä.”
  • ”LEED-sertifioitu rakennus kuluttaa puolet vähemmän melkein kaikkea kuin muut rakennukset.”
  • ”On sellainen vilja kuin amarantti.”
  • ”Liikennelentäjillä ei olekaan pilottilaukussa tuliaisia tai varavaatteita, vaan 10 000 sivua käsikirjoja. Siis oli ennen. Nyt ne ovat Toughpadissa.”
  • "Jos kätilö tekee näöntutkimuksen, se on Kela-korvattavaa puuhaa. Jos optikko tekee sen, se ei ole Kela-korvattavaa puuhaa. Tämä siksi, että optikolla on laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilöstatus, mutta optikkoa ei ole mainittu Sairausvakuutuslain § 4 ammattihenkilöluettelossa muuna terveydenhuollon laillistettuna ammattihenkilönä.”
  • ”Jenin merkitys reservivaluuttana on enää sangen vähäinen.”
  • Jos työntekijällä on liukuva työaika, on sovittava kirjallisesti päivittäisen ja viikoittaisen työajan pituus, kiinteän työajan pituus (eli se tuntimäärä, joka on vähintään tehtävä aina päivittäin), vuorokautinen liukumaraja (saa olla lain mukaan enintään kolme tuntia), päivittäisten lepoaikojen pituudet ja niiden sijoittaminen sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymän pituus (joka saa olla enintään 40 tuntia).”
  • "Euroopassa on lähivuosina 900 000 avointa ICT-tehtävää, joihin ei löydy sopivia osaajia.”
  • ”Kuiduissa on eroja. Liukeneva kuitu on se juttu. Vähän niin kuin hyvät ja huonot rasvat.”
  • ”Amerikkalaisen superjulkkiksen vaatimattomaan puhujapalkkioon (400 000 dollaria) sisältyvät lennot rapakon yli, mutta ei majoitusta.”

Mitä tuli sanottua?

Kuuntelimme tänä(kin) vuonna toisiamme tarkasti, välillä jopa tahtomattamme. Toimistolla lenteli jos jonkinmoisia lausahduksia, joiden parhaimmiston salainen työryhmä ikuisti T-paitateksteiksi. Muun muassa näin olemme todistetusti puhuneet:

  • "Siellä, missä on hyhmää, on kuitenkin toivoa."
  • "Saispa joskus vilpitöntä, asiallista palautetta."
  • "Tein Pivot-taulukon ja nautin siitä."
  • "Mun otsa on aika hyvä ilmankosteuden indikaattori."
  • "Annan arvoa kaikille mielipiteille ja olen valmis muokkaamaan omiani."
  • "Olin taas oikeassa. Taas!"
  • "Tämä on positiivinen ongelma."
  • "Kauheeta kun lyödään yhtäkkiä lekalla päähän."
  • "Tehdään sellainen perinteinen kolmiosainen trilogia."
  • "Älä tee niin kuin Markku."
  • "Kelaa jos sä oisit niin rikas, et sua ei väsyttäis koskaan!"

T-paitoja ei vielä ole saatavissa verkkokaupastamme, mutta kuka tietää, mitä vuosi 2015 tuo tullessaan. Hyvää uutta vuotta!


Päivystysvuoroja ja piparihetkiä: jouluesimerkkejä työelämästä

Kaiku Helsinki

Vaikka moni on autuaasti unohtanut takavuosien pikkujoulut ja jotkut meistä jopa eilisetkin, muistavat kaikki jonkun jouluperinteen eri työpaikoilta. Organisaation koko ja rakenne voivat tuoda vaikeusasteita yhteiselle joulunvietolle, mutta kekseliäs henkilöstö ja joskus tonttuhenkinen johto löytävät luovia ratkaisuja vuoden pimeimmän ajan piristykselle.

Konsulttiyritys Sofigatessa yhteiset tapahtumat ovat erityisen tärkeitä, sillä asiantuntijat työskentelevät tiiviisti asiakasyrityksissä. Sofigaten sisäiselle verkostoitumiselle halutaan tietoisesti antaa aikaa, kertoo operatiivisesta markkinoinnista vastaava Milla Kettunen.

”Sofigatella on sisäisiä osaamisverkostoja, ja junioreiden oma Sofigate Youngs on on saanut kunnian suunnitella yrityksen joulujuhlan ohjelmistoineen. Osallistujia on yli 120, joten ohjelmaan on korvamerkitty runsaasti tilaa vapaasti ohjautuvaan seurusteluun: illallinen on pitkä”, Kettunen kuvaa.

Kasvu ja kansainvälistyminen näkyvät myös joulujuhlassa, sillä ohjelmistoon kuuluu leikkimielinen ”world tour”, jonka rasteilla tutustutaan eri maihin. Nämä pikkujoulut ovat Kettuselle viidennet Sofigatella, mutta ensimmäiset, jotka järjestetään englanniksi: kansainvälistyminen näkyy konkreettisesti.

”Jokainen joulujuhla on ollut erilainen, koska yrityskin on ketterä, toimitatavat joustavia ja työ nopeatempoista. Yksi ainoa perinne pysyy, ja se on toimistomme aulaan pystytettävä joulukuusi”, Kettunen nauraa.

**

Sähkökytkentä- ja IT-laitekaappeja valmistava ja konesaleja rakentava Rittal kuuluu saksalaistaustaiseen Friedhelm Loh Groupiin. Saksalaiset jouluperinteet näkyivät aiemmin jokavuotisina marsipaanilahjoina, mutta viime aikoina Rittalin joulunvietto on liukunut entistä monipuolisempaan ja kansainvälisempään suuntaan:

”Tänä vuonna vietimme italialaishenkisiä pikkujouluja: maistelimme eri maakuntien viinejä, Giro d’Italian hengessä, pöydät notkuivat antipasteista, ja juhlaväki oli pukeutunut vähintään yhtä tyylikkäästi kuin Fellinin elokuvien tähdet”, fiilistelee Rittalin markkinointipäällikkö Anne Santanen. ”Aiempina vuosina joulujuhlien teemoja ovat olleet muiden muassa eksoottinen Karibia, vauhdikas James Bond ja glamouria tursuava Hollywood.”

Rittalin jouluperinteisiin kuuluu myös hyvänteko. Joka vuosi yritys tekee lahjoituksen jollekin järjestölle.

”Tänä vuonna päätimme tukea Pelastakaa Lapset ry:tä. He tekevät arvokasta työtä lasten oikeuksien eteen”, Santanen tietää.

**

Kiinteistöjen ylläpidossa palvelu pelaa myös joulunpyhinä, tietää kiinteistötekniikkayhtiö Caverion Suomen viestintäpäällikkö Kirsi Hemmilä. ”Asiakasyrityksissä kiinteistöjen ylläpito pyörii vuoden ympäri, ja siinä työssä joulu näkyy tietysti caverionlaisille myös asiakkaidemme kautta”.

Pikkujoulukäytännöissä vaikuttavat toimipaikkojen paikalliset tavat. Kaikkiaan Caverionilla on Suomessa lähes 5000 työntekijää, ja jouluajan tilaisuuksia järjestetään monin tavoin yksiköissä tai henkilöstöyhdistysten toimesta: on niin iltajuhlia kuin yhteisiä joulupuuro- tai glögihetkiä.

Caverion viettää nyt toista jouluaan uuden brändin alla.

”Vaikka olemmekin uusi yritys, jatkamme monia entisiä perinteitämme kuten joulumuistamisten keskittämistä hyväntekeväisyyshankkeisiin”, Hemmilä kertoo. Tänä vuonna jouluroposet kilahtivat vanhustyön hyväksi. Kohteesta kerrotaan Caverionin intranetissä sekä verkkosivujen joulutervehdyksessä. ”Paperiversioista on suurelta osin luovuttu. Joulutervehdys on sähköinen, ja ehdottomasti Caverion-tyyliin tehty. Sen sijaan joulukuusen koristelu on brändin kahleista vapaata”, vakuuttaa Hemmilä.

**

Ulkoasiainministeriö se vasta hajautunut organisaatio onkin. ”Joulunvietosta ei ole ohjesääntöä”, hörähtää viestintäjohtaja Jouni Mölsä. ”Lähetystöissä vietetään erilaisilla tyyleillä, sillä edustustot toimivat usean eri valtauskonnon alueilla. Usein toivotellaan vain juhlavia sesonkiaikoja.”

”Itsenäisyyspäivä taas on tärkeä juhla suomalaisyhteisöille, ja edustustot yhdistävätkin näppärästi joulujuhlan itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin”, Mölsä selostaa. Hän palveli itse aikaisemmin Lontoossa lehdistöneuvoksena. ”Lontoossa joulujuhla järjestettiin yhteisvoimin: kauppakamari, Merimieskirkko ja lähetystö kokosivat suomalaiset yhteen.”

Henkilöstön omakustanteiset pikkujoulut kuitenkin järjestetään vuosittain Helsingissä. Itse sisällöntuotanto on in-house: ohjelmasta vastaa kansainvälisten asioiden valmennuskurssi KAVAKU. Joulutunnelmaa virkamieskunnalle virittää myös Cantores Minores -kuoron vierailu Katajanokalla.

Monelle ulkoministeriön virkamiehelle joulu tietää työvuoroa. ”Konsuli- ja viestintäpäivystys toimivat 24/7, ja jos suurlähettiläs lähtee palveluspaikastaan kotimaahan joulunviettoon, pitää isäntämaan viranomaisille ilmoittaa vastaava asianhoitaja. Lomatuurauksetkin ovat meillä virallisempia”, Mölsä hymyilee.

Toistaiseksi ei ole ollut vaikeaa haalia pyhille päivystäjiä vapaaehtoisjoukoista. ”Monelle työnteko jouluna sopii syystä tai toisesta oikein hyvin”.

**

Entä miten viettivät viestintäkonsultit Kaiku Helsingissä pikkujouluaan?

Poikkeuksellisesti: Harjutorin saunavuoro jäi tällä erää väliin, ja sen sijaan kaikulaiset kokoontuivat nauttimaan ruuasta ja improvisaatioteatterista.

”Pikkujoulu on omalle väelle tärkeä viesti: nyt on lupa hengähtää ja hassutella. Samalla rasvaamme kansantalouden rattaita ostamalla palveluita”, toimitusjohtaja Pete Saarnivaara sanoo.

”Kaiussa saa toki tonttuilla* muulloinkin kuin jouluna, kunhan asiakastyö pidetään ykkösenä!”

 


(*häveliäisyyssyistä ympärivuotisten tonttuilijoiden nimet ovat paitsi muutettu, myös poistettu, ja kasvojen pikseleitä on pyyhitty tahallisen epäedullisesti.)

 

Kuva: Sellon kirjasto (Creative Commons)


Täydellisen tiedotteen jäljillä, osa 3: Kaksi silmää ei riitä

Anni Pakonen

OSA 1: "KESKINÄISEN KEHUMISEN KERHO EI KIINNOSTA"
OSA 2: "OTSIKOINNIN NYRKKISÄÄNNÖT JA MITEN RIKKOA NIITÄ"

 

Salla haastoi syksyllä Ismon ja minut kertomaan täydellisen tiedotteen saloista. Tarkoituksenani oli päättää trilogia kirjoittamalla verbien käytöstä, ja ajattelin vähän varoitella substantiivitaudista, mutta sitten tajusin kertoa jostain paljon oleellisemmasta.

Erinomaisen tiedotteen salaisuus on useat silmät – osaavat sellaiset. Usein kaksi silmäparia riittää. Olen vakaasti sitä mieltä, että jokainen laadukas teksti vaatii useamman ihmisen seulan. Itse en suostu julkaisemaan mitään ilman hyvää oikolukua, eivätkä taida suostua kollegatkaan.

Enkä nyt puhu pelkästä teknisestä oikoluvusta. Viime viikolla pyysin kollegalta oikoluvun lisäksi otsikkoehdotusta, kun itseltä ei enää irronnut, ja sain ihan killeriotsikon. Ei pidä olla liian ylpeä omasta tekstistään, vaan iloita toisten kontribuutiosta ja antaa kiitosta.

Oikoluku on parhaillaan todella valaisevaa puuhaa, kun samalla pääsee kurkistamaan kollegan hommiin. Kannattaa suostua, kun joku pyytää vilkaisemaan omaa tekstiään, sillä se tarjoaa mukavan hengähdystauon omaan tuttuun puurtamiseen, ja samalla voi oppia jotain uutta täysin vieraasta aihepiiristä.

Vuoroin vieraissa

Vaikka kuinka hioisi ja viilaisi, omalle tekstilleen vain valitettavasti sokeutuu. Pian ei enää näe oikeita pilkun paikkoja eikä saa monimutkaisia lauserakenteita simppelimmiksi. Tai sitten käsittelemästään asiasta tietää niin paljon, että unohtaa kertoa jotain oleellista perustason tietoa.

Vastaavasti toisen tekstistä löytää lähes poikkeuksetta jotain viilattavaa, enemmän tai vähemmän oleellista.

Omasta vahvasta näkemyksestä ei kuitenkaan pidä automaattisesti luopua, vaikka kollega sen lyttäisikin. En itsekään aina hyväksy kaikkia ehdotettuja korjauksia, jos tuntuu, että teksti menettää teränsä. On hyvä luottaa omaan osaamiseen ja näkemykseen, ja pyytää vaikka vielä kolmas mielipide.

Onnea on taitavat kollegat, jotka auttavat – tositarkoituksella.

 

Täydellisen tiedotteen jäljillä, Osa 1:  Keskinäisen kehumisen kerho ei kiinnosta

Täydellisen tiedotteen jäljillä, Osa 2:  Otsikoinnin nyrkkisäännöt – ja miten rikkoa niitä


 

Kuva: Pablo Passero (Creative Commons)


Visuaaliset trendit 2015

Rebecca Watson

Getty Imagesin visuaalisten trendien johtaja Pam Grossman piti hiljattain webinaarin visuaalisista painopisteistä, joita on haistellut yhdessä tutkimustiiminsä kanssa tulevalle vuodelle (mikä unelmatyö!). Koostin Grossmanin listaamat kuusi päätrendiä melko vapaasti mukaillen.

1. GENDERBLEND

Sukupuoliroolit näyttäytyvät uudessa valossa ja yhdentyvät. Naiset nähdään johtoasemissa, tytöt tieteen, matematiikan ja teknologian kimpussa. Perinteisesti naisiin liitetyt brändit, kuten Whirlpool, Cheerios ja Dove, ylistävät nyt hoivaavia isiä. Varsin kuvaavaa on, että isä on hakusanana lisääntynyt voimakkaasti Getty Imagesin sivuilla viime vuosina.

Erilaiset identiteetit korostuvat – euroviisuvoittaja Conchita Wurst nähtiin Gaultierin catwalkilla, ja Starbucksin mainoksessa drag queenit pääsevät sopuun saatuaan höyryävän kahvikupin käteensä. 

Muotikuvissa myös androgyyninen look on nosteessa. Lasten kohdalla pyritään enenevästi sukupuolineutraaliin ilmeeseen.

2. WANDERLUST

Road tripit, seikkailut ja häikäisevät maisemat heijastavat halua nähdä ja kokea, mutta symboloivat myös ihmisen tutkimusmatkailua omaan itseensä. Ihminen kuvataan usein pienenä ja maisema ihmetystä herättävän huikeana. Myös muotikampanjoissa vaatteet ja luonto ovat yhtä suuressa roolissa. Ilmiö on saanut myös sivujuonteita.  

Airbnb:n suosio kuvastaa matkustustapojen muutosta ja pyrkimystä nomadimaiseen vaeltamiseen pakettimatkojen sijaan. Yhtä lailla sivuston visuaalinen ilme tekee pesäeroa perinteisten matkanjärjestäjien kiiltäviin ja täydellisiin kuviin. Paino on autenttisella tunnelmalla, johon on helpompi samaistua. 

Wanderlust-teema näkyy vahvasti myös kuvien jakopalveluissa, kuten Pinterestissä ja Instagramissa. Mainoksissa valokeilassa loistavat taivas ja avaruus, jotka herättävät katsojassa ihastusta ja kutkuttavat mielikuvitusta.

3. THE VANGUARDIANS

The Vanguardians -trendissä on kyse ihmisistä ja brändeistä, jotka haluavat edistää tärkeäksi kokemaansa asiaa teknologian avulla ja tehdä samalla maailmasta paremman paikan jälkipolville. Visuaalinen ilme on yksinkertainen, värikylläinen, valoisa, autenttisuuteen pyrkivä ja ehdottoman optimistinen. Kuvista välittyvä tunne on tärkeämpi kuin tekninen toteutus tai sommittelu. Kenkäbrändi TOMS on ollut tällä saralla suunnannäyttäjä. 

4. MUTANT NATURE

Wanderlust-teeman vastaparina ympäristöön liittyy ahdistuksen sävyttämiä ajatuksia. Luonto kuvataan apokalyptisenä, psykedeelisenä, Technicolor-väreissä kyllästettynä, yhtä aikaa huikeana ja epävarmuutta herättävänä. Kuvissa näkyy myös graafisuutta, yllättäviä elementtejä, vastakkaisiksi muutettuja värejä ja metamorfooseja.  

5. MERGING MEDIUMS

Suunnittelijat ja valokuvaajat leikittelevät. Perinteinen kollaasi on herätelty henkiin. Valokuvaan yhdistetään usein käsinkirjoitettua tekstiä, mistä herää nostalginen, persoonallinen ja käsillä tekemisen vaikutelma. Digikuvaan lisätään vaikkapa maaliroiskeita, leikeltyjä reunoja ja piirustuksia. Myös vartalomaali on ahkerassa käytössä. Vain mielikuvitus on rajana

6. FUTURE UNKNOWN

Instagram-henkinen autenttisuus ja nostalgisuus ovat olleet jo vuosia pinnalla, eikä trendi ole väistymässä vähään aikaan. Vastapariksi on kuitenkin nyt nousemassa suoranainen nostalgian vastustus ja halu keskittyä tulevaisuuden visuaaliseen kieleen. Trendi pohjautuu osaksi tieteiskirjallisuuden, -sarjojen ja -leffojen suosioon, jotka ruokkivat vaihtoehtotodellisuuksien visioimista. Puettavan tietotekniikan ansiosta raja ihmisen ja teknologian välillä on hämärtymässä enemmän kuin koskaan.

Future Unknown -trendi näkyy etenkin urheiluun ja autoiluun liittyvässä mainonnassa, esimerkkinä led-valoihin sonnustautuneen Lionel Messin tähdittämä Adidaksen kampanja.  

Teeman ehdoton esikuva on vahvasti tulevaisuuteen katsova Björk, jonka retrospektiivi (ironista kyllä) nähdään MoMA:ssa ensi vuonna.  

Grossmanin mukaan teema heijastelee myös tarvettamme löytää sopu online- ja todellisen elämän persooniemme välillä, mikä näkyy esimerkiksi sirpaloitumista, peilejä ja lasinsiruja vilisevinä kuvina. 

Itse olen pannut merkille, että varsinkin blogeissa kuvat ovat viime vuosina muuttuneet yhä valtavammiksi. Webinaarin kysymysosiossa tätä kehityskulkua sivuttiin toteamalla, että ilmiö on vahvistunut sitä mukaa, mitä enemmän aikaa vietämme ruudun edessä. Suuret kuvat saavat katsojan uppoutumaan näkemäänsä ja unohtamaan, että he istuvat itse asiassa tietokoneen tai tabletin ääressä. Selvästi toisenkin identiteettikriisin aineksia siis ilmassa…

Lisää aiheesta täällä.