Työpaikka on terve, kun se leikkii ja tekee töitä

Juho Toivonen

Kaiku Helsinki täytti vastikään vuoden, joten päätimme ottaa selkoa hänen terveydentilastaan. Kaiun tutti tippui vessanpönttöön jo ajat sitten ja hän on oppinut kommunikoimaan mainiosti ikäisekseen. Taaperon terveys on osa kokonaisuutta, johon vaikuttavat monet muutkin yksilölliset asiat.

Kaiun kiireinen arki on täynnä ylläreitä sekä suunniteltuja jänniä tilanteita, joissa hän kasvaa tiedostamattaan ja tiedostetusti. Ikivanha kaikulainen sanonta kuuluukin, että ”Työpaikka on terve kun se leikkii ja tekee töitä”. Alla olevassa kaaviossa sanonta on kuvattuna aikuisten ihmisten sanoilla pyramidissa. Pyramidi on peräisin hyvinvointi-seminaarista, jonka Terveystalo järjesti viime syksynä. Selvitimme tuota ympyröityä terveys-kohtaa Diacorin kyselyllä ja terveystarkastuksilla:

Kaiku Helsinki: Terveyden suhde työhön

Käväisimme terkkarilla tarkastamassa terveyttä ja lisäksi selvitimme kyselyllä, millainen iPadia käyttävä yksivuotias pallerosta on kasvanut.

Tulokset olivat odotetusti erittäin hyvät. Kaiku kokee voivansa saada apua, tukea ja neuvoa tarvittaessa. Johtaminen oli oikeudenmukaista ja hän koki saavansa tarpeeksi palautetta ja pystyvänsä vaikuttamaan riittävästi omaan työhönsä.

Kyselystä selvisi myös, että pikkuisen ergonomiaan, henkiseen kuormitukseen tulisi kiinnittää huomiota ja katsoa, että ilmastointi on säädetty sopivalle flunssan välttämiseksi. Taapero voi onneksemme keskimäärin tosi hyvin, on terve, eikä altistu esimerkiksi päivittäin radioaktiiviselle säteilylle, bakteereille, viruksille tai väkivallan uhalle.

Itse meidän on vaikea havaita muutosta, koska näemme Kaiun päivittäin. Seuraaville vuosille olisi todella mielenkiintoista kasvua luvassa. Pienokainen oppii uusia taitoja, tutustuu uusiin ihmisiin ja paikkoihin, vatsa pömpöttää, oppii ehkä kuivaksi, nauttii leikkimisestä ja – mikä jännittävintä –  häntä alkavat roolileikit kiinnostamaan.

 


Kuva: Herval (Creative Commons)


Internetin ilmastonmuutos

Muistatko, milloin havahduit ensimmäistä kertaa globaaleihin ympäristöongelmiin? Toimiko sinulle alkusysäyksenä Exxon Valdezin öljykatastrofi, Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vai ala-asteen ympäristötiedon tunti happosateista? Oli syy mikä tahansa, jokaiselle meistä on nykyisin itsestään selvää, että ympäristöä täytyy suojella yhteistuumin.

Internet on ollut erottamaton osa arkeamme jo noin parikymmentä vuotta, mutta se ei ole ainakaan vielä kokenut omaa exxonvaldeziaan tai tšernobyliään. Suuri yleisö ei siis ole herännyt siihen, että myös internetin tila ja tulevaisuus vaativat yhteistä huolenpitoa. Juuri nyt tarvittaisiin kattavia linjauksia mm. internetin hallinnoimisesta, verkkoyhteyksien saatavuudesta ja tasavertaisuudesta sekä verkon käyttäjien yksityisyydensuojasta, oikeuksista ja velvollisuuksista.

Ympäristökysymyksissä suurta vaikutusvaltaa käyttää YK:n ilmastokokous, jonka tekemisiä seurataan tarkasti myös suomalaisessa mediassa. Toistaiseksi paljon vähemmän huomiota on saanut YK:n vuonna 2005 käynnistämä Internet Governance Forum (IGF), jonka kokoaa internet-maailman intressitahot ja päätöksentekijät sopimaan globaalin verkkomme suuntaviivoista. Lisäksi Euroopan komissio järjestää vuosittain European Dialogue on Internet Governance -konferenssin (EuroDIG), joka pyrkii valmistelemaan eurooppalaista agendaa IGF:ia varten.

Nuorten ääni kuuluviin

Olin paikalla tämänvuotisessa EuroDIG:issä Berliinissä toissa viikolla. Ennen konferenssia pääsin myös osallistumaan 18–30 -vuotiaille nuorille tarkoitettuun New Media Summer Schooliin, jossa internetin kohtalonkysymyksiä käsiteltiin nuorison näkökulmasta. Aivan samalla tavalla kuin ympäristöasioissa, myös internetin kohtaamissa haasteissa nuorison rooli on ratkaiseva: juuri nyt tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat internetin olemukseen vielä vuosikymmenten ajan.

Tähän saakka internet-yhteisö on luonut omat sääntönsä itsenäisesti ja verkko on ollut kaikille enimmäkseen tasavertainen areena. Kuitenkin mm. Googlen, Facebookin ja Twitterin kaltaisten pörssiyhtiöiden vaikutusvallan kasvamisen, NSA:n salakuuntelutoiminnan paljastumisen ja teollisen internetin yleistymisen myötä verkon tasavertaisuus on uhattuna ja verkon käyttäjien keskinäinen luottamus kyseenalaistettu. Jotta internetin tulevaisuutta eivät määrittäisi vain kaupalliset tai valtioiden turvallisuuspoliittiset edut, kansalaisten on aktivoiduttava ja saatava äänensä kuuluviin.

Tapasin New Media Summer Schoolissa ja EuroDIG:issä suuren joukon älykkäitä ja tiedostavia nuoria, jotka ymmärtävät internetin ilmastonmuutoksen tärkeyden ja ovat valmiit kantamaan kortensa kekoon kukin omalla tavallaan. Joku vaikuttaa online-kampanjoinnilla ja hashtag-aktivismilla, toinen koodaa kaikille avoimia vaihtoehtoisia sovelluksia, kolmas pyrkii vaikuttamaan journalismin kautta ja neljäs valtiollisen byrokratian väyliä pitkin. Tyyli on vapaa – tärkeintä on, että huolenaiheet internetin tulevaisuudesta pystyttäisiin nostamaan suuren yleisön tietoisuuteen samalla tavalla kuin ympäristökysymykset kolmekymmentä vuotta sitten. 

Ympäristöherätys toi ympäristöministerit hallituksiin, ympäristökasvatuksen kouluihin ja ympäristötavoitteet yritysten vuosikertomuksiin. Jos yhteinen haaste internetin tulevaisuudesta pystytään ottamaan yhtä vakavasti, näemme varmasti ensi vuosikymmenellä internet-ministeriöt, koulujen online-kansalaistaidon oppitunnit ja pörssiyhtiöiden verkkovastuullisuusraportit. Ja jos hyvin käy, kehityksen käynnistämiseksi ei tarvita internetin Exxon Valdezia.

 


Kirjoitus on julkaistu aiemmin Verkkonuorisotyön valtakunnallisen kehittämiskeskuksen Verken blogissa

Kuva: Hikingartist.com (Creative Commons)

 


Tilaa Kaiun uutiskirje ja pysy kärryillä viestintämaailman muutoksessa:


Kuhinaa puoluekokousten ytimessä

Maria-Elena Cowell

Politiikan kuhinaviikot ovat olleet käynnissä jo pitkään. Euroopan parlamentin vaalit sähköistivät ilmapiiriä mutta eniten mediaa ja somen turpakäräjiä ovat työllistäneet spekulaatiot hallituspuolueiden kärkinimien siirroista. Vaihtoviikot käynnisti Jyrki Kataisen ilmoitus päätöksestään luopua puheenjohtajuudesta, ja parin viikon sisään valtiovarainministeri Jutta Urpilainen hävisi sdp:n puoluekokouksessa Antti Rinteelle.

Ei ehtinyt vaalikarja vielä eurouurnille kun kokoomuksen äänihaukka Alexander Stubb asettui ehdolle myös puolueensa puheenjohtajaksi. Vaali-iltana riittikin hämmennystä varasijoille yltäneiden parissa. Ja niin kävi, että Stubbin tultua valituksi puheenjohtajaksi Petri Sarvamaa ponnisti jo toistamiseen varasijalta mepiksi.

Vähemmälle mediahuomiolle jäi samaan aikaan Turussa pidetty keskustalaisen kansanliikkeen kokoontuminen. Politiikan toimittajat tapaavat sanoa: ”On puoluekokouksia ja sitten on keskustan puoluekokouksia.” Tällä kertaa ei ollut dramaattisia henkilövalintoja, vaan Sipilän joukot saivat keskittyä sisällölliseen ohjelmaan ja hengen nostattamiseen.

Sdp:n toukokuinen kokous Seinäjoella oli täynnä draamaa ja kyyneliä. Henkilövaalit aiheuttavat väistämättä oman jännitteensä puoluekokouksiin. Parrasvalo yltää vain harvoin puoluekokousten perusleipään- ja margariiniin, jotka määrittelevät Suomen suuntaa: radikaalit linjapäätökset ja työläät ohjelmahankkeet. Paikallisosastojen hassuttelualoitteet sukkahousujen verohelpotuksista ja monarkiasta hukuttavat alleen ne ”vaikeat” linjaukset, joista tulee seuraavan hallitusohjelman rakennustarvikkeita.

Kaiku on järjestänyt puoluekokousten oheistapahtumia eli fringejä yhdessä kumppaneidensa kanssa vuodesta 2012. Fringeistä on muodostunut osa demokraattista vuoropuhelua kolmannen sektorin, elinkeinoelämän ja poliittisten päättäjien välillä. Ne ovat oiva tapa tuoda ajankohtaisia keskustelunaiheita puolueväen keskusteltavaksi. Samalla voi verkostoitua ja viedä viestiä päätöksenteon ammattilaisille. Lisäksi osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden kokea aitoa politiikan tekemisen tunnelmaa järjestötyön juhlavimmalla foorumilla.


World Cup Fever, Italian Style

Marco Sandrini

The World Cup (yes, only World Cup, no need to specify the sport) is approaching fast, so here are a few hints to better understand the behaviour of us denizens of the "Bel Paese" during the June/July football frenzy.

1) Noi superstiziosi? Ma noooo…  When it comes to football, all Italians are superstitious. Even the most rational of us has some small rite to charm the good luck. Often kept secret for fear that revealing them would spoil their effect, our “portafortuna” may be small objects, habits or full-fledged rituals. People try to repeat the stuff they did before a victorious game, be it ordering the same drink from the bar, sitting in the same chair or wearing the same scarf. My cousin has the ‘Berlin 2006’ underwear stored jealously in a drawer waiting for the next time Italy will play in the Final….

2) 60 milioni di Commissari Tecnici. As the saying goes, in Italy there are 60 millions of national team managers. Regardless whether they follow football actively, or just by perusing the newspapers while having their mid-morning coffee at the cafe, everybody has a different opinion on who and how should play for Italy. In schools, offices, bars and squares endless hours are squandered debating whether Giaccherini could play as “falso nueve”, without of course realising that Giaccherini has not been even named to the squad….

3) Al Bar. No matter how comfy your couch is, or big your new 4K television is, football MUST be watched at the bar. Bars still offer a cross-section of Italian society, with the doctor and the unemployed, the lawyer and the factory worker sitting side-by-side and having equal rights to comment, shout, curse and cheer. Home of the political incorrectness, tucked away from the ears of too small kids, bars allow the football fanatic to speak up his mind, which often consists in wishing the worst possible diseases to the referees, the opponents, the opponents’ families and even to the Italian striker that sent the ball wide for the 10th time in the game.

4) La FIFA ci odia. Every self-respecting Italian believes, deep down inside, that the referees hate Italy. For some mysterious reason, the Italian Football Federation is deemed to lack the “political weight” in FIFA and thus referees are more than happy to help our opponents in kicking us out from the tournament. Although in 2002 some of the suspects were partially justified by this guy, it is always worth remembering that if your striker misses 4 easy goals, maybe the referee should not really be used as scapegoat.

5) Il carro dei vincitori. An Italian specialty tout court, jumping on the bandwagon, is especially true when it comes to the national football team. The last two victories (1982 and 2006) were preceded by scandals that made many to demand that either Italy would not take part at all in the competition or alternatively send the Youth Squad instead of the A-squad.  The same many that were later seen face painted in the national colours, waving a flag celebrating the victory. So even the undersigned now states, that he will not support the national team, with the not-so-secret hope of finding myself face-painted, waving a tricolore flag and trying to climb on top of Havis Amanda on July 13th.

 


Marco Sandrini is the Head of Software Development at Newentures, R&D Manager at Skillpixels and a massive Juventus supporter.

 

Photo by Moazzam Brohi (Creative Commons)
 


Linda Liukkaan 3 vinkkiä matkalle mestariesiintyjäksi

Pauliina Perttuli

Todistin takarivistä, kun esiintyjän tunnetila tarttui ja levisi ja tempaisi yleisön mukaansa. Pian sali väreili innostusta ja positiivista energiaa. Ja minä halusin oppia ohjelmoimaan.

Esiintyjä lavalla oli Linda Liukas ja tapahtuma startuppeja, innovaattoreita ja rahoittajia yhteen keräävää New Factory Open. Liukas on tyttöjen ja naisten koodausosaamisen puolestapuhuja, lastenkirjailija ja tuttu nimi teknologiapiireissä. Hän on myös luonteva ja valloittava esiintyjä, joka jättää jäljen kuulijaan.

Mitä Linda Liukas ajattelee esiintymisestä ja esiintyjänä kehittymisestä? Jututin Lindaa lyhyesti ja tiivistin hänen ajatuksistaan kolme vinkkiä.

1) Katso TED-puheita

Maailma on pullollaan loistavia puhujia, joita seuraamalla voit oppia uusia jippoja ja kehittää esiintymistäsi. Mallista oppijoiden virtuaalinen aarreaitta on TED-konferenssin nettisivusto, jossa on valtava valikoima eri alojen asiantuntijoiden inspiraatiopuheita. Parhailta puhujilta kannattaa napata esiintymisen tehokeinoja testiin.

2) Opettele tarinankertojaksi

Kuten monet hyvät esiintyjät, niin myös Linda Liukas tietää, miten rakentuu hyvä tarina. Taitava esiintyminen ei ole synnyinlahja. Perustana on useimmiten tietoa ja ymmärrystä siitä, mikä toimii esiintymistilanteissa. Tarinat toimivat. Ja koska tarinankerronnasta tiedetään paljon, tämä tieto kannattaa ottaa haltuun.

3) Psyykkaa itsesi antamaan parhaimpasi

Jos yleisö on satapäinen ja esityksesi kesto tunnin, tarkoittaa tämä, että yhteensä sata työtuntia kulutetaan sinun esityksesi seuraamiseen. Eli melkeinpä yhden ihmisen kolmen viikon tuntityömäärä! Tällaisen laskutoimituksen jälkeen tekeekin sitten mieli antaa parhaimpansa. Kunnioita yleisöäsi ja heidän sinulle antamaa aikaa.

Koodausinto on vienyt jo aiemmin Kaiun naisia mukanaan. Salla Syrman osallistui alkuvuodesta Linda Liukkaan perustaman Rails Girls -liikkeen koodaustyöpajaan, jossa oppi muutakin kuin ohjelmointia.
 


Suvivirren jälkeen alkaa kesätyöt – muista viestiä kesäduunarille oikein

Markku Vänskä

Viime viikonloppuna suvivirren myötä vaimeni koulujen arkinen aherrus. Kaiku onnittelee kaikkia valmistuneita! Tällä viikolla alkaa monella työpaikalla toisenlainen kuhina, kun ensimmäiset kesätyöntekijät saapuvat. Monelle perusinsinöörien kansoittamalle työpaikalle kesäduunarit tuovat virkistäviä ja tuoreita ajatuksia talvehtimisen jälkeen.

Teinien ja hieman vanhempienkin kesätyöntekijöiden kanssa pärjää, kun muistaa muutaman viestinnällisen perussäännön. Sain itse testata näitä 15-kesäisten jalkapalloilijoiden kanssa alkuvuodesta Prahan keväässä. Työtovereilta tuli ennen matkaa lähinnä säälinsekaisia katseita ja kommentteja; eihän jo nostoluokkaan siirtynyt väsynyt vänrikki pärjää nykynuorison metkuille.

Minusta teinien johtaminen sujui jopa huomattavan paljon paremmin kuin työskentely kokeneiden asiantuntijoiden kanssa. Nuoret kun tuntuvat ymmärtävän selkeitä ohjeita vähemmillä toistoilla, toki joukkoon mahtuu aina joku taivaanrannan maalari…

Kaksi maailmaa kohtaa

Kesäduunari antaa mahdollisuuden kurkistaa tulevaisuuteen. Erityisesti uusien viestintävälineiden ja -kanavien hyödyntämisessä heiltä on paljon opittavaa. Perehdytysvaiheessa ei välttämättä vielä osata kaikkia käytäntöjä ottaa huomioon. Yhteisen sävelen löytämisessä auttaa kun muistaa seuraavat ohjeet:

1. ”Ymmärrä ensin”; jos roikkuminen Facebookissa tai Instragramissa työaikana ei sovi työyhteisön sääntöihin, on parempi koettaa asettua toisen asemaan ennen kuin kertoo, miten meillä on asioista sovittu. Kesäduunaria ei kannata ajaa heti puolustuskannalle.

2. ”Tunteet kuriin”; työyhteisön kirjoittamattomia sääntöjä on ulkopuolisen vaikea tunnistaa, varsinkin nuorella tämä voi ottaa aikaa. Vaikka joku ärsyttäisikin, kannattaa pitää tunteet kurissa – älä missään nimessä ota näitä henkilökohtaisina loukkauksina.

3. ”Ole utelias”; kesäduunarilta kannattaa pyytää ideoita ja ottaa mukaan erilaisiin projekteihin. Työyhteisön pitää valaa uskoa ensimmäisiä askeleitaan ottavaan vasta-alkajaan. Mutta samalla pitää tehdä myös selväksi, että hän vastaa omista haasteistaan ja etsii niihin ratkaisut.

4. ”Käyttäydy asiallisesti, älä kontrolloi”; jatkuva säännöistä muistuttaminen kääntyy lopulta itseään vastaan, kesäduunari on oppimassa ja haluaa varmasti ottaa vastuuta. 

5. ”Ottakaa molemmat rauhallisesti”; ja jos jossain vaiheessa kiehuu yli, pidä huolta että asioista keskustellaan kunnolla vasta, kun molemmat osapuolet ovat rauhoittuneet. Kiihtyneessä mielentilassa tehdään harvoin hyviä päätöksiä.

Näillä ohjeilla kesä sujuu toivottavasti kevyemmin. Muista myös pitää mahdolliset perehdytysohjeet selkeinä ja yksinkertaisena. Aina löytyy tietysti (kesäduunarien tai asiantuntijoidenkin) joukosta joku, joka joko A. ei ole koskaan kuullutkaan ohjetta tai B. jonka mielestä kyseiset ohjeet eivät häntä koske. Silloin voi olla vaikea noudattaa mitään edellä mainituista ohjeista. Aina kannattaa kuitenkin yrittää.

Mukavaa kesää!

Lisää viestinnästä nuorison kanssa voi lukea vaikka täältä.

 


Kuva Flickr-käyttäjältä daveynin (Creative Commons)