“The man who fears losing has already lost”

Katariina Ahonen

Toimistoomme on kertynyt aika liuta Game of Thronesin vankkumattomia faneja*. Lounaalla intouduimme pohtimaan, mitä Westerosin maailma opettaa meille viestinnästä (saattaa sisältää juonipaljastuksia!):
 
1) Mieti ydinviestisi huolella.  Eri sukujen motot kiteyttävät tärkeimmän hyvin: esim. Starkien ”Winter is coming” on varsin mieleenpainuva ja osuva, samoin Lannisterien epävirallinen ”Lannister maksaa aina velkansa” -motto.
2) Varmista, että vastaanottajasi ymmärtää viestisi ja ylipäätään seuraa kanavaa, jonka kautta yrität saada viestisi perille. Ei kannata lähettää viestiä korpilla miehelle, joka ei osaa lukea (Sipuliritari).
3) Edesmennyttä Wiioa lainatakseni: viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta. Joskus lukutaidoton mies onkin onnenkaupalla opetellut juuri lukemaan ja sattuu poimimaan sinun viestisi pinosta (Sipuliritari).
4) Pidä sanasi. Robbin olisi ehkä sittenkin pitänyt naida Freyn tytär tai ainakin olisi pitänyt olla lupaamatta.
5) Viestintä on tekoja. Sen sijaan, että Lannisterit olisivat julistaneet olevansa vallassa, he yksinkertaisesti tappoivat heitä vastustavan porukan. Siitä ei viesti selkene. Onneksi hieman vähemmän dramaattisetkin teot toimivat meidän maailmassamme.
 
* Strategiapäivää reipastimme GOT-henkisellä juoninnalla, jossa kaikilla oli erilaisia salatehtäviä suoritettavana, esimerkiksi: syödä eroottisesti, vaihtaa paikkaa palaverin aikana, käyttää sanaa alushousut kesken palaverin ja hyräillä vaarilla on saari. Olemme myös testanneet Game of Thrones -lautapelin pariinkin otteeseen, pelirupeamat ovat olleet noin yhdeksän tunnin mittaisia. Tervetuloa haastaamaan!
 
Kaiku Helsinki: Massiivinen Game of Thrones -lautapeliturnajaissessio

3 ideanikkaria, 21 työmuurahaista, 80 mediajuttua, 100 päättäjää

Pete Saarnivaara

Kaiku Helsingin Kielletty maailma -kampanja herätti alkusyksyllä keskustelua järkevän päätöksenteon periaatteista. 
 
Yhteensä 2 viikkoa Suomea kiertäneen elämyksellisen näyttelyn aikana 16 vaikuttajaa osallistui väittelyyn. Kiertueen päätteeksi järjestettiin 1 eduskuntatilaisuus. Kampanjasta syntyi 3 tutkimusta, 8 tiedotetta ja yli 80 juttua mediaan. Se tavoitti suoraan lähes 100 päättäjää ja median välityksellä karkealta arviolta joka 3. suomalaisen. Kielletyssä maailmassa oli mukana 7 yhteistyökumppania, joita ilman mitään ei olisi saatu tapahtumaan. Ajatus kampanjasta syntyi alun perin Kaiun yhteiskunnallisen viestinnän tiimissä, 3 ideanikkarin päässä, mutta lopulta koko 21 kaikulaisen porukka oli tavalla jos toisella mukana – jokainen ainakin ydinryhmän henkisenä tukena.
 
Näistä luvuista voi päätellä, että takana on melkoinen urakka! Luvut eivät kuitenkaan kerro tärkeintä, eli tunnelmaa kampanjan aikana. Kiitos Juhon ja Ismon, kampanjaan pääsee tutustumaan nyt eläväisemminkin. Sukella Kiellettyyn maailmaan klikkaamalla kuvaa:
 

Kaiku Helsinki: Kielletty maailma 2013


Tehdään töitä, ei etätöitä

Pete Saarnivaara

Apua, en pysty valvomaan työntekijöitäni!

Kansallisena etätyöpäivänä firmoilla on tapana perustella sitä, miksi he osallistuvat etätyöpäivään ja mitä hyötyjä etätyö tuo. Monelle it-alan toimijalle etätyö on bisnesmahdollisuuskin.

Ehdottomasti liian vähälle huomiolle jäävät etätyön huonot puolet. Liki tyhjällä toimistolla tulee pomolle olo, ettei homma nyt oikein rullaa. En näe ihmisiä puhumassa puhelimeen, istumassa palaverissa tai naputtelemassa koneitaan. Minähän en voi millään tietää, mitä ne siellä kotonaan puuhaavat. Kukaan ei ole yli tuntiin kysynyt mielipidettäni, päätöstäni tai neuvoa. Ihan tuntuu kuin olisin tarpeeton.

Etätyö ei edes sovi kaikille. Jotkut ahdistuvat siitä, että kodista tulee myös työpaikka. Toiset eivät saa kotona mitään aikaiseksi, kun silmäkulmassa häiritsevät tiskaamattomat tiskit.

Etätyö on juridisestikin ongelmallista. Firmahan on vastuussa myös etätyöpisteen turvallisuudesta. Pitääkö nyt lähteä kiertämään kahviloissa tai ihmisten kodeissa tarkastamassa, ovatko työpisteet turvallisia ja ergonomisia?

Jotta etätyöhön voisi kannustaa, ensin pitäisi luottaa. Seurata tuloksia eikä läsnäoloa. Hyväksyä se, ettei työsuoritusta pysty joka hetki valvomaan silloinkaan, kun ihmiset ovat toimistolla. Ja ehkä ottaa pientä kohtuullista riskiäkin.

Jos pomot ja lainlaatijat pystyisivät vapauttamaan mielensä, maanantainakin voisi olla etätyöpäivä. Niille, joille se sopii.
 

Kuva: Roger Gregory / Flickr  (Creative Commons)


Uskalla irrottaa otteesi

Petteri Puustinen

Mehevimmät tulokset ja luovimmat ratkaisut syntyvät poikkeuksetta yhteistyöllä. Yksin yrittäminen houkuttaa silti: välillä tuntuu vaikealta irrottaa oma ote ja luottaa siihen, että joku toinen voisi tehdä lempiprojektistasi paremman kuin itse osaisit. 

Kuvittaja Mica Angela Hendricks oppi yhteistyön voiman ja kontrollin luovuttamisen taidon yllättävältä taholta: 4-vuotiaalta tyttäreltään. Hendricks oli hankkinut upouuden muistivihkon ja luonnostellut siihen taidokkaita ja yksityiskohtaisia kasvokuvia, kun tytär tuli vaatimaan, että hänenkin tulisi saada piirtää samaan vihkoon. Hendricks yritti aluksi ehdottaa tyttärelleen, että tämä suttaisi tusseillaan omiin piirustuspapereihinsa, eikä tulisi häiritsemään äitinsä työtä. Pikkuneiti kuitenkin ilmoitti topakasti: "Jos et halua jakaa, meidän täytyy viedä vihko pois!"

Kun äidin omat aseet oli näin kätevästi käännetty häntä itseään vastaan, Hendricks suostui vastahakoisesti ja antoi luonnosvihkonsa tytön käsittelyyn. Pieni taitelija kävi toimeen ja viimeisteli äitinsä kasvokuva-aihiot lisäämällä hahmoille vartalot:

Mica Angela Hendricks – The Busy Mockingbird

Mica Angela Hendricks – The Busy Mockingbird

Mica Angela Hendricks – The Busy Mockingbird

Hendricks oli tuskin itse ajatellut taiteilevansa hirmuliskonaisia tai majavamiehiä, mutta tytär löysi keskeneräisistä kasvoluonnoksista avoimen väylän mielikuvituksellisille hybridihahmoille. Nähdessään lapsensa upeat tuotokset Hendricks ihastui niihin ikihyviksi ja viimeisteli ne vielä huolellisesti värittämällä. Hendricksin blogikirjoitus äidin ja tyttären luovasta yhteistyöstä levisi sosiaalisessa mediassa metsäpalon vauhdilla: piirrokset nousivat kulttisuosioon ja niistä tehdyt vedokset myyntimenestyksiksi Hendricksin verkkokaupassa.

Hendricksin omin sanoin tarinan opetus on, että koskaan ei kannata olla liian jäykkä ja joustamaton. Yhteistyöhön ryhtyminen voi tuntua vaikealta ja turhalta, jos erehtyy luulemaan, että itse tietää kaikesta kaiken. Suurimmat oivallukset ja yllättävimmät ratkaisut löytyvät kuitenkin, jos uskaltaa lakata pätemästä, irrottaa otteensa ja antaa toisten näyttää taitonsa – vaikka toinen sattuisi olemaan nelivuotias tussilla huitova pikkulapsi.

Olen itsekin huomannut, että vaikka omat ideat tuntuvat toisinaan paljon muiden ideoita nerokkaammilta, parhaan onnistumisen tunteen saavuttaa, kun tajuaa joustaa ja päästää toiset valokeilaan. Valmiin onnistuneen tuloksen äärellä ei muistella sitä, kuka minkäkin idean on keksinyt, vaan iloitaan siitä, että ollaan yhdessä saatu aikaan jotain, johon ei yksin olisi pystytty.

Uskallatko sinä päästää irti ja antaa muiden töhertää papereihisi?

Kaikki kuvat ©2013 Mica Angela Hendricks

The Busy Mockingbird -blogi löytyy täältä ja Hendricksin kuvituksia voi ihailla ja ostaa täältä.